EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. maaliskuuta 2007 (08.03) (OR. en) 14871/2/06 REV 2 (en,fr,de,it,nl,el,es,pt,fi,sv,et, lv,lt,hu,mt,pl,sk,sl) EIT 1 EDUC 219 RECH 294 COMPET 303 EHDOTUS Kom:n ehd. nro: Asia: KOM(2006) 604 lopullinen/2 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena uusi versio asiakirjasta KOM(2006) 604 lopullinen. Liite: KOM(2006) 604 lopullinen/2 14871/2/06 REV 2 (en,fr,de,it,nl,el,es,pt,fi,sv,et,lv,lt,hu,mt,pl,sk,sl) 1 DG C II FI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.11.2006 KOM(2006) 604 lopullinen/2 2006/0197 (COD) CORRIGENDUM: Financial statement Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta (komission esittämä) {SEK(2006) 1313} {SEK(2006) 1314} FI FI
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Yleinen tausta Jotta voitaisiin parantaa EU:n teollisuuden ja palvelualan kilpailukykyä ja saada aikaan työpaikkoja ja kestävää kasvua Euroopan unionissa, on välttämätöntä vahvistaa globaalin osaamistalouden keskeisten moottorien eli innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen keskinäisiä suhteita ja synergiavaikutuksia. Euroopassa ei kuitenkaan ole täysin onnistuttu kuromaan innovointieroja umpeen eikä kehittämään integroitua koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin muodostamaa osaamiskolmiota. Yleisen näkemyksen mukaan EU:n pahin heikkous innovaatiotoiminnassa on se, ettei sillä ole riittävää kykyä muuntaa osaamisen tuloksia kaupallisiksi toimiksi. Lisäksi useimmat jäsenvaltiot kohtaavat vaikkakin eriasteisesti vaikeuksia, kun ne yrittävät markkinoida innovointi- ja yrittäjyyskulttuuria tutkimus- ja koulutustoimintaan, luoda osaamiselle ja innovoinnille kriittisen massan tunnusmerkit täyttävät henkilö-, rahoitus- ja fyysiset resurssit sekä palkita toimintaa ja huippulaatua tavoilla, jotka vetäisivät puoleensa parhaat tiede- ja tutkimusmaailman osaajat. Globaali kilpailu perinteisten kilpailijoiden ja Aasian nousevien talouksien taholta asettaa mittavan haasteen Euroopan houkuttelevuudelle osaamisen alueena. Lisäksi se haittaa vakavasti EU:n kykyä vahvistaa yhteisön yritysten tieteellistä ja teknologista perustaa ja saada niiden innovointipotentiaali käyttöön. Unionissa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että nyt on kiireesti ryhdyttävä toimiin sellaisten edellytysten luomiseksi, joiden avulla voitaisiin paremmin hyödyntää innovaatio- ja osaamispolitiikan kaupallista potentiaalia ja saada sitä kautta aikaan vahvempaa ja kestävämpää kasvua. Uudistetussa Lissabonin strategiassa onkin siksi nostettu innovaatio, tutkimus ja koulutus kilpailukyvyn moottoreina kasvu- ja työllisyysstrategian keskiöön. Uudistetun kasvu- ja työllisyysstrategian puitteissa on sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla käynnistetty merkittäviä aloitteita, joilla pyritään tehostamaan innovointia ja vahvistamaan korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteyksiä. Käyttämätöntä potentiaalia on kuitenkin vielä jäljellä. Jotta EU voisi kuroa umpeen innovaatioerot suhteessa keskeisiin kilpailijoihinsa, sen on pontevammin pyrittävä integroimaan osaamiskolmion sivut toisiinsa niin, että ne tukevat toisiaan. On ensisijaisesti jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen ja kilpailuperusta, ja samalla helpottaa innovointia ja lisätä ja parantaa tutkimukseen ja koulutukseen tehtäviä investointeja. Kun otetaan huomioon innovointiin liittyvän haasteen luonne ja laajuus, voidaan kuitenkin Euroopan tason toimilla saada aikaan sellaisia lisäetuja, joita jäsenvaltiot eivät yksin pystyisi tuottamaan. Jäsenvaltioiden toimia ja reaktioita voidaan siis täydentää, helpottaa ja koordinoida yhteisön toimin. Lisäarvoa olisi selvästi saatavissa siitä, että innovointia edistettäisiin yhteisön tasolla solmimalla erityisen tärkeillä aloilla huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia kaikkien osaamiskolmioon liittyvien tahojen kesken. Silloin eurooppalaiset yritykset voisivat luoda uudenlaisen suhteen koulutus- ja tutkimustoimintaan. Samalla saataisiin EU:n tasolle luotua keskeisille aloille maailmanluokan innovointisuuntautunut FI 2 FI
kriittinen massa, jolla pystyttäisiin luomaan mainetta ja lisäämään houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti. 1.2. Ehdotuksen perustelut Komission puheenjohtaja Barroso esitti helmikuussa 2005 Lissabonin strategian väliarvioinnin yhteydessä ajatuksen Euroopan teknologiainstituutin (EIT) perustamisesta. Instituuttia olisi pidettävä yhtenä osana kattavaa strategiaa, jolla osaaminen ja innovointi saadaan vauhtiin ja luomaan kasvua ja työllisyyttä. Se olisi konkreettinen osoitus EU:n vankasta pyrkimyksestä luoda ympäristö, joka suosii innovointia ja huippuosaamista unionissa. Pohdintaprosessin ja laajojen kuulemisten jälkeen komissio esitti 22. helmikuuta 2006 ensimmäisen tiedonannon 1 asiasta. Maaliskuun 23. ja 24. päivänä 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että Euroopan teknologiainstituutin perustaminen on merkittävä vaihe korkeamman asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun poistamiseksi, ja kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen jatkotoimiksi. Komissio antoi 8. kesäkuuta 2006 toisen tiedonannon 2, jossa hyödynnettiin laajasti kuulemisten tuloksia ja selkeytettiin eräitä EIT:n ehdotettuun rakenteeseen ja toimintaan liittyviä erityisiä kysymyksiä. Eurooppa-neuvostossa 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneet valtion- ja hallitustenpäämiehet vahvistivat näkemyksensä, jonka mukaan huipputason tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välistä verkottumista ja synergiaa Euroopassa lisäävien muiden toimien ohella Euroopan teknologiainstituutti, joka toimii yhteistyössä olemassa olevien kansallisten laitosten kanssa, on tärkeä askel korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin lähentämisessä toisiinsa. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota esittämään syksyllä 2006 Euroopan tutkimusneuvostoa, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kuultuaan virallisen ehdotuksen instituutin perustamisesta. Analysoituaan asiaa ja kuultuaan laajasti tutkimus- ja tiedemaailman edustajia ja jäsenvaltioita komissio on tullut siihen tulokseen, että kun asiaa tarkastellaan Euroopan laajuisesta näkökulmasta, paras lähtökohta olisi verkottuminen, jota kuitenkin olisi kehitettävä niin, että tuloksena olisi aidosti integroituihin kumppanuuksiin perustuva Euroopan teknologiainstituutti. 1.3. Ehdotuksen tavoitteet ja pääpiirteet EIT antaa panoksensa jäsenvaltioiden kilpailupohjan parantamiseksi ottamalla kumppaniorganisaatioita mukaan integroituun, maailman huippuluokan innovaatio-, tutkimusja koulutustoimintaan. Instituutti on kiinteä osa kattavaa yhteisön strategiaa, jolla tuetaan osaamista ja innovointia Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. EIT edistää innovointia tieteenalarajat ylittävällä ja monitieteellisellä strategisella tutkimuksella ja koulutuksella aloilla, joilla on suurta taloudellista tai yhteiskunnallista 1 2 KOM(2006) 77. KOM(2006) 276. FI 3 FI
merkitystä, samoin kuin hyödyntämällä osaamistuloksia EU:n eduksi. Se pyrkii luomaan näille osaamisen alueille kriittisen massan tunnusmerkit täyttävät henkilö- ja fyysiset resurssit, joilla houkutellaan ja pidetään yllä yksityistä investointitoimintaa innovointiin, koulutukseen ja t&k-toimintaan ja jotka vetävät puoleensa maisterin- ja tohtorintutkinto-opiskelijoita ja tutkijoita kaikista tutkijanuran vaiheista sekä tiede- että yritysmaailmasta. EIT:stä tulee Euroopan integroidun innovaatio-, tutkimus- ja koulutusalueen symboli, joka virittää innovaatiotoimintaa aloilla, joilla on keskeistä taloudellista tai yhteiskunnallista merkitystä. Tavoitteena on, että EIT:stä tulee mittapuu, jota vasten innovaatiotoiminnan hallintaa arvioidaan. Sitä varten edistetään uudenlaista yhteistyötä osaamiskolmioon kuuluvien kumppaniorganisaatioiden kesken ja pyritään modernisoimaan EU:ssa toimivia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä suoraan instituutin toiminnan ja sen tulosten että välillisesti sen harjoittaman hallinnoinnin kautta. Lisäksi instituutti pyrkii saavuttamaan maailmanlaajuisesti arvostetun aseman ja tarjoamaan houkuttelevan toimintaympäristön maailman parhaille kyvyille. Instituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt avataan myös unionin ulkopuolelta tulevien kumppaniorganisaatioiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden osallistumiselle. Lisäksi myös kolmannet maat voisivat tukea EIT:n tavoitteiden toteuttamista. Edistämällä globaalia houkuttelevuuttaan EIT:stä tulisi huippulaatuun pyrkivän innovoinnin tiennäyttäjä maailmassa. EIT:n toiminta perustuu uuteen, innovatiiviseen kaksitasoiseen hallintomalliin, jossa alemman tason autonomia ja toiminnan joustavuus yhdistyy ylhäältä johdettuun strategiseen ohjaukseen, koordinointiin ja keskustelun sujuvoittamiseen samoin kuin tulosten ja hyvien toimintamallien levittämiseen. EIT:n toiminta tapahtuu erityisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta. Nämä yhteisöt perustuvat verkottumiseen mutta menevät sitä pitemmälle. Niiden on tarkoitus olla integroituja yhteistyökumppanuuksia tai yhteishankkeita (olipa niiden oikeudellinen muoto mikä hyvänsä), joihin osallistuu toimijoita yksityiseltä sektorilta ja tutkijayhteisöistä sekä huipputiimejä tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista ja joissa eri tahojen henkilö-, rahoitus- ja fyysisiä resursseja käytetään yhdessä edistämään uusien osaamisalan tuotteiden tuotantoa, levittämistä ja hyödyntämistä. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroivaa luonnetta tuetaan huippuluokan tutkimusverkostoilla ja tietoteknisellä infrastruktuurilla. EIT:n hallinnosta vastaava elin kootaan huipputekijöistä, joilla on koeteltua kokemusta yritystoiminnasta, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Se vastaa instituutin strategisista päätöksistä ja esimerkiksi määrittelee ne strategiset alat, joille osaamisja innovointiyhteisöjä perustetaan, valitsee ne ja huolehtii niiden yleisestä koordinoinnista ja niiden toiminnan arvioinnista. EIT:n elinten ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin. Toinen välttämätön edellytys innovoinnille on immateriaalioikeuksien asianmukainen hallinta ja tasapainoinen jakautuminen, sillä jos keksintöjen hyödyntämisessä ja hallinnoinnissa on puutteita, ei ole todellisia kannustimia investoida innovointiin. EIT laatii ohjeet immateriaalioikeuksien hallinnointiin ja pyrkii niin tehostamaan EU:n innovointikapasiteettia, luomaan asianmukaiset edellytykset immateriaalioikeuksien käytölle tutkimukseen ja innovointiin sekä tarjoamaan tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille sekä myös toimintaan osallistuville yksilöille, osaamis- ja innovointiyhteisöille ja kumppaniorganisaatioille. Erityisiä kannustimia tarjotaan spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. FI 4 FI
Koulutuksella on EIT:n kannalta ratkaiseva merkitys, koska juuri se usein jää puuttumaan osaamiskolmiosta. Globaalissa ja avoimessa osaamistaloudessa EIT edistää sellaisten kurssien ja tohtoriohjelmien kehittämistä, joissa mukana on myös yrittäjyys. Se kuuluukin EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta tarjoamien tutkintojen tunnusmerkkeihin. EIT:n onnistumisen kannalta on tärkeää, että sen brändi näkyy selvästi tutkinnoissa. Useimmissa tapauksissa lähtökohtana on, että tutkinnon myöntävät kumppanit ovat korkeakouluja, vaikka jotkin jäsenvaltiot voivatkin haluta antaa tutkinnonmyöntämisvaltuudet muille osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluville kumppaneille tai yhteisölle kokonaisuutena. Jäsenvaltiot pyrkivät EIT:n tuella yhteistyössä siihen, että EIT-tutkinnot tunnustetaan. 1.4. Nykyiset toimet ja EIT:n tuoma Euroopan tason lisäarvo Vastuu koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla. EUmaiden tavassa suhtautua innovointiin on selviä eroja, ja niistä löytyy paljon positiivista toimintaa ja kehitystä, joita olisi pidettävä yllä ja vahvistettava. Innovointiin liittyvän haasteen luonne ja laajuus viittaavat kuitenkin siihen, että Euroopan tason toimilla voitaisiin hyvin saada aikaan sellaisia lisäetuja, joita jäsenvaltiot eivät erillisillä toimillaan pystyisi tuottamaan. Yhteisö on joka tapauksessa tukenut jäsenvaltioiden pyrkimyksiä parantaa innovaatiotoimintaa ja osaamiskolmiota. Lissabonin strategian puitteissa yhteisö tarjoaa apua toimintamallien keskinäiseen vaihtamiseen parhaiden käytäntöjen kartoittamiseksi ja politiikan linjaamisen parantamiseksi, kun tarkoitus on saada kurottua innovointierot umpeen. Monista osaamiskolmioon liittyvistä ohjelmista annetaan rahoitustukea, jolla autetaan EU:n korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, yrityksiä ja muita osaamiskolmion toimijoita antamaan parhaan panoksensa kasvu- ja työllisyysstrategian hyväksi. Osaamiskolmion eri osa-alueita tuetaan suoraan tai välillisesti eräistä yhteisön ohjelmista: tukea annetaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, integroidun elinikäisen oppimisen ohjelman sekä rakennerahastojen kautta. Millään EU:n tason toimella ei kuitenkaan vielä ole täysipainoisesti puututtu osaamiskolmion kaikkiin kolmeen sivuun täysin integroidulla ja sivujen keskinäistä vahvistavuutta korostavalla tavalla. Kohteena on joko erikseen yksi tai yhdessä enintään kaksi osaamiskolmion sivuista, ja useimmiten tuetaan kehitystä kansallisella tasolla. Millään EU:n aloitteella ei tähän mennessä ole myöskään edistetty sellaisen Euroopan tasolla toimivan, maailmanluokkaisen instituution perustamista, joka pyrkisi saamaan aikaan tarvittavaa tutkimukseen, koulutukseen ja innovointiin suuntautunutta osaamista ja kriittistä massaa yksittäisillä toiminta-aloilla. Potentiaali on edelleen käyttämättä. Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemäs puiteohjelma on tärkein rahoitusväline, jolla Euroopan unioni tukee tutkimusta ja kehittämistä kaikilla tieteenaloilla. Euroopan tutkimusneuvosto taas on puiteohjelman uusi rahoitusmekanismi, josta annetaan tukea parhaalle tutkijalähtöiselle tutkimukselle Euroopassa ja pyritään niin saamaan aikaan lisää huippuosaamista EU:ssa harjoitettavaan pioneeritutkimukseen. Huippuosaamisen verkostot puolestaan ovat valtionrajat ylittäviä monenvälisiä hankkeita, jotka kokoavat yhteen keskeiset toimijat Euroopassa ja joissa tarkoituksena on integroida tutkimuskapasiteettia pitkäjänteisesti tiettyä tutkimusaihetta varten. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt taas ovat eri osapuolten, lähinnä yritysten ja tutkimuksen parista tulevien kumppanien ryhmittymiä, jotka määrittelevät strategisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin liittyviä epävirallisia strategisia tutkimussuunnitelmia. Ehdotetut yhteiset teknologia-aloitteet ovat tapauskohtaisia oikeudellisia rakenteita, joita perustetaan suhteellisen harvoissa tapauksissa ja joilla FI 5 FI
koordinoidaan mittavien julkisten ja yksityisten investointien ja merkittävien tutkimusresurssien käyttöönottoa. Kahdessa viimeksi mainitussa aloitteessa keskitytään kuitenkin siihen, että yritysten ja tutkimuksen parista tulevat kumppanit määrittelevät ja toteuttavat yhdessä strategisia tutkimussuunnitelmia. Koulutusnäkökohdat jäävät niissä vähemmälle. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kootaan erityisesti innovointia ja pk-yrityksiä tukevia toimia. Ohjelmasta mm. rahoitetaan uusien yritysten perustamista ja innovoinnin tukipalveluja (osaamisen ja teknologian valtionrajat ylittävä siirto mukaan luettuna) sekä monenlaisia nimenomaan innovointiin liittyviä aloitteita, kuten klusteriverkostoja, sektorikohtaista julkis-yksityistä yhteistyötä sekä kansallisten ja alueellisten ohjelmien strategista koordinointia. Mukana ei kuitenkaan ole huippuosaamiseen pohjautuvia tutkimusja koulutuskriteerejä tai -toimia. Integroidulla elinikäisen oppimisen ohjelmalla puolestaan vastataan merkittäviin tarpeisiin, jotka liittyvät jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien modernisoimiseen ja sopeuttamiseen etenkin Lissabonin tavoitteiden valossa. Lisäksi ohjelmasta hyötyvät suoraan yksittäiset kansalaiset, jotka osallistuvat sen liikkuvuus- ja muuhun yhteistyötoimintaan. Se kohdistuu kuitenkin pelkästään osaamiskolmion koulutussivuun. Uuden sukupolven taloudellisen ja yhteiskunnallisen koheesion ohjelmilla taas olisi pyrittävä osoittamaan huomattavia resursseja kasvun ja työllisyyden keskeisiin taustatekijöihin tehtäviin investointeihin. Ohjelmien lähtökohtana ei kuitenkaan ole ensisijaisesti huippuosaaminen, vaan kukin maa tai alue luonnollisesti linjaa toimintastrategiansa rakenteellisten puutteidensa ja kilpailuetujensa luonteen ja laajuuden perusteella. Jotta EU saisi kurottua keskeisten kilpailijoidensa innovaatioon liittyvän etumatkan umpeen, on tuettava huippuosaamiseen perustuvia strategisia kumppanuuksia, joita solmitaan EU:n tasolla tieteenrajat ylittävästi ja monitieteellisesti kaikkien osaamiskolmion kolmeen sivuun liittyvien toimijoiden kesken. Euroopan teknologiainstituutti EIT pyrkii tulemaan alallaan maailmanluokan tekijäksi, joka näyttää tietä ja innostaa muita eurooppalaisia osaamiskolmion toimijoita ja verkostoja yhä parempiin suorituksiin. Sillä tavoin se voi täydentää jo käytössä olevia EU:n ja jäsenvaltioiden toimia ja rahoitusvälineitä EU:n ja sen keskeisten kilpailijoiden välisten innovaatioerojen kuromisessa kiinni. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1. Intressitahojen kuuleminen Komissio on toteuttanut laajan kuulemiskierroksen, jossa oli mukana asiantuntijoita, tavallisia kansalaisia, jäsenvaltiot sekä Euroopan tason intressitahoja, kuten Euroopan tutkimusneuvoston tieteellinen neuvosto. Kesällä 2005 järjestetyissä kolmessa asiantuntijatapaamisessa käsiteltiin EIT:n mahdollista tavoitteenasettelua ja rakennetta. 15. syyskuuta 15. marraskuuta 2005 taas järjestettiin julkinen kuuleminen, jonka yhteydessä saatiin yksityishenkilöiltä ja organisaatioilta yli 740 kommenttia, joista osa oli jäsenneltyjä kannanottoja. Jäsenvaltioita ja muita intressitahoja on kuultu kolmen kokoussarjan yhteydessä huhti-, touko- ja syyskuussa 2006. Kuulemiseen osallistui keskimäärin 40 Euroopan tason organisaatiota tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan alalta. FI 6 FI
Kuulemisten osallistujat vaikuttivat olevan samaa mieltä komission tausta-analyysin kanssa ja tunnustavan tarpeen pyrkiä yhteistoimin parantamaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kilpailukykyä. Kuulemiskierroksella saatiin selvitystä eräisiin EIT:n ehdotettuun rakenteeseen liittyviin kysymyksiin, joista mainittakoon erityisesti instituutin hallintoneuvoston luonne ja tehtävät, osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminta, EIT:n henkilöstön asema, kannustimet, joilla eri tahoja houkutellaan osallistumaan EIT:n toimintaan, samoin kuin sen myöntämät tutkinnot. Monet asiantuntijat katsovat, että yritykset olisi heti alusta lähtien otettava vahvasti mukaan instituutin toimintaan ja että ne alat, joilla osaamis- ja innovointiyhteisöjä olisi tuettava, pitäisi määritellä kysynnän perusteella. Asiantuntijalausunnoissa korostettiin, että EIT:n hallintoneuvoston olisi oltava riippumaton ja että sen kokoonpanossa olisi oltava oikeassa suhteessa tiede- ja tutkijayhteisön ja toisaalta yritysten edustajia. 2.2. Asiantuntijatiedon käyttö Valmisteluissa on käytetty laajasti hyväksi komission sisäistä analyysia osaamiseen, innovointiin ja koulutukseen liittyvistä seikoista samoin kuin riippumattomien asiantuntijoiden etenkin tutkimusta, kehitystä ja innovointia käsitelleiden asiantuntijaryhmien ja ulkoisten konsulttien laatimia raportteja. 2.3. Vaikutusten arviointi EIT:n perustamista ja toimintaa käsittelevässä vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin perinpohjaisesti viittä eri toimintavaihtoehtoa. Kolmessa niistä EIT:tä pidettiin innovaatio- ja osaamisalan toimijana, jonka toimet liittyvät innovointiin, tutkimuksen ja koulutukseen. Instituutin organisaatiomalli vaihteli kuitenkin sen suhteen, miten keskitetty se olisi ja olisiko se täysin hierarkkinen vai voisivatko alemmatkin organisaation tasot osallistua hallintoon. Neljännessä vaihtoehdossa EIT olisi toimintaa rahoittava ja sille laatuleiman antava elin, kun taas viidennen mallin mukaan tilanne säilytettäisiin ennallaan. Suurimman suosion sai ns. integroidun EIT:n malli, jonka mukaan luotaisiin riippumaton organisaatio, joka kokoaa yhteen parhaat resurssit yhteisön tasolla ja koordinoi niitä tieteenalojen rajat ylittävien ja monitieteellisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen joustavan verkoston puitteissa. Mallilla halutaan tasapainottaa joukko mahdollisesti vastakkaisiakin tarpeita. Tarvitaan koordinointia, jotta voidaan huolehtia synergiavaikutuksista ja strategisista linjauksista, ja toisaalta osaamis- ja innovointiyhteisöjen on oltava autonomisia pystyäkseen tarvittaessa mukautumaan muutoksiin ja tuottamaan tuloksia. EIT:n on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista voidakseen ajaa omaa ohjelmaansa ja toisaalta riittävän houkutteleva kumppaniorganisaatioiden silmissä. Lisäksi on voitava kokeilla uusia keinoja nivoa innovointi, tutkimus ja koulutus toisiinsa kuitenkin niin, että tukeudutaan koeteltuihin toimintamalleihin. Uutena organisaationa EIT pystyy lisäksi testaamaan uusia organisaatio- ja hallintomalleja, joissa innovaatio, koulutus ja tutkimus integroidaan toisiinsa, jolloin yritykset saadaan osallistumaan täysipainoisesti strategisiin yhteistyökumppanuuksiin. Se voi tarjota dynaamisen työskentely-ympäristön, jossa huippuosaaminen palkitaan ja joka siksi houkuttelee puoleensa parhaat kyvyt eri puolilta maailmaa. EIT:n rakenne on avoin ja painottaa yksilöitä ja tiimejä kokonaisten laitosten sijaan, ja siksi se voi saada toimintaansa mukaan huippuosaamista kaikilta tasoilta ja kaikista organisaatioista ja liittää siihen eurooppalaisen ulottuvuuden. Instituutin avulla saataisiin aikaan huippuresurssien kriittinen massa, johon kootaan käytettävissä olevien parhaimmisto ja jolla vastataan niihin strategisiin FI 7 FI
pitkän aikavälin haasteisiin, joita esiintyy Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä tieteenalojen rajat ylittävillä ja monitieteellisillä aloilla. Koska toiminnan perustana olisivat osaamis- ja innovointiyhteisöissä toimivat kumppaniorganisaatiot, vaikutukset EU:n tasolla maksimoitaisiin. Sen lisäksi, että organisaatiot pääsisivät vaikuttamaan korkeatasoisimpaan Euroopassa toteutettavaan innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaan, yksittäiset ihmiset auttaisivat levittämään EIT:ssä kehitettyjä hyviä toimintamalleja ja vaikuttaisivat siten kumppaniorganisaatioiden toimintastrategioiden muotoiluun. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta, jolla perustetaan Euroopan teknologiainstituutti. 3.2. Oikeusperusta Asetuksen oikeusperustana on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 157 artiklan 3 kohta. 157 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto voi 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan päättää erityistoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioissa toteutettuja toimia, joilla edistetään keksintöjä, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan politiikan antamien teollisten mahdollisuuksien parempaa hyväksikäyttöä. 3.3. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Oikeusperustansa mukaisesti ehdotuksella vastataan kartoitettuihin haasteisiin oikeasuhtaisesti ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen. Päävastuu innovoinnin edistämisestä kuuluu toki jäsenvaltioille, mutta jos EIT ehdotuksen mukaisesti perustetaan, se täydentää jäsenvaltioiden toimia kilpailukyvyn hyväksi (a) uudella hallintomallilla, jota sovelletaan vaativimpien kansainvälisten standardien mukaisiin innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimiin liittyvään yhteistyöhön, mikä tukee osaamiskolmion teollista ja kaupallista potentiaalia, ja (b) keskittymällä toimiin, jollaisia tarvittavien resurssien laajuuden ja luonteen vuoksi ei voida toteuttaa jäsenvaltioiden omin toimin. Integroituja toimia tukee lisäksi kaikissa jäsenvaltioissa sovellettava valtionrajat ylittävä lähestymistapa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. EIT:n hallinnollinen taakka rajoittuu siihen, mitä komission vastuu yhteisön talousarvion toteuttamisesta edellyttää. 3.4. Sääntelytavan valinta Ehdotuksen muotona olisi oltava asetus. Asetuksen valinta on tarkoituksenmukaista, koska ehdotettavalla säädöksellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia EIT:lle ja osaamis- ja innovointiyhteisöille, joiden kumppaneita ei tässä vaiheessa voida yksilöidä. FI 8 FI
4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminta rahoitetaan eri lähteistä: 1. Ulkoiset lähteet, joihin kuuluvat (a) (b) (c) (d) jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaiset yksityiset lähteet (yritykset, pääomasijoittajat, pankit EIP mukaan luettuna) tulot omasta toiminnasta (esim. immateriaalioikeuksista) EIT:n keräämät lahjoitusvarat. 2. Yhteisön lähteet: talousarviosta suoraan EIT:lle tai osaamis- ja innovointiyhteisöille osoitettavat varat, alaotsaketta 1a varten vahvistetut enimmäismäärät alittava kohdentamaton liikkumavara, rakennerahastot sekä osallistuminen (normaalien menettelyjen mukaisesti) seitsemänteen puiteohjelmaan, elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan. EIT:n suoraan saamat varat käytettäisiin i) osaamis- ja innovointiyhteisöjen rahoittamiseen huippuosaamiseen perustuvan kilpailuprosessin kautta ja EIT:n hallintoneuvoston vahvistamien kriteerien mukaisesti, ii) EIT:n juoksevien kustannusten rahoittamiseen tai iii) EIT:n omien varojen kartuttamiseen. Osaamis- ja innovointiyhteisöille suoraan menevien varojen hankinnasta huolehtivat osaamisja innovointiyhteisöt ja/tai niiden kumppaniorganisaatiot mm. yhteisön ohjelmiin ja rakennerahastoihin sovellettavien normaalien menettelyjen kautta. Varat joko otettaisiin huomioon osaamis- ja innovointiyhteisön hakiessa kilpailuprosessissa rahoitusta EIT:ltä, tai ne voitaisiin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun yhteisölle on myönnetty sellaista rahoitusta. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen täsmälliset rahoitusjärjestelyt hakevat muotoaan ajan mittaan. Komission arvioiden mukaan EIT tarvitsee toiminnan alkuvaiheessa varoja nimenomaan yhteisön talousarviosta, kun taas keskipitkällä aikavälillä pyrittäisiin maksimoimaan ulkoinen rahoitus. Lisäksi osaamis- ja innovointiyhteisöille suoraan menevät varat (myös yhteisön ohjelmista) ja EIT:lle yhteisön talousarviosta suoraan myönnettävä rahoitus tasapainottavat toisiaan. Ehdotuksen pitkälle tähtäävä luonne merkitsee sitä, että EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen kokonaismenot kaudella 2007 2013 voisivat olla arviolta 2 367,1 miljoonaa euroa. Varat voidaan osoittaa suoraan yhteisön talousarviosta, suoraan tai epäsuorasti yhteisön ohjelmista tai ulkoisista rahoituslähteistä. Komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä yksityissektorin kanssa ja uskoo, että sieltä löytyy hyödynnettäväksi kiinnostusta EIT:hen, mm. yleiskattavia avustuksia EIT:n omiin varoihin. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen mahdollisuudet saada ulkoista rahoitusta (etenkin yrityksiltä) edellyttävät käytännössä uskottavaa liiketoimintasuunnitelmaa. Ratkaisevia tekijöitä on kaksi: i) kyky saada osaamis- ja innovointiyhteisöihin mukaan kaikkein pisimmälle edistyneitä yrityksiä ja parhaita korkeakouluja ja tutkimusryhmiä ja ii) se, missä laajuudessa yhteisö itse esittää julkisen luottamuksenilmaisun EIT:lle eli sitoutuu järjestämään toiminnan käynnistämistä varten huomattavat rahoitusvarat ja osoittaa olevansa valmis FI 9 FI
harkitsemaan myöhemmin muunlaista rahoitusta joko EIT:lle tai suoraan osaamis- ja innovointiyhteisöille. Näin saadaan aikaan myönteinen, itseään vahvistava kehityskulku. Mitä tulee varojen osoittamiseen yhteisön varoista, komissio toteaa, ettei EIT:lle ole osoitettu erityisiä määrärahoja niissä uusissa säädösehdotuksissa, jotka sisältyivät 17. toukokuuta 2006 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdystä toimielinten sopimuksesta käytyihin neuvotteluihin. Komissio ehdottaakin, että EIT:lle suoraan myönnettävään rahoitukseen osoitetaan 308,7 miljoonaa euroa alaotsaketta 1a varten vahvistetut enimmäismäärät alittavasta kohdentamattomasta liikkumavarasta. Vastaavasti komissio selvittää jatkossakin mahdollisuuksia löytää täydentäviä lisäresursseja ja hyödyntää tarvittaessa toimielinten sopimuksen määräyksiä. Osaamis- ja innovointiyhteisöille tai niiden kumppaniorganisaatioille voidaan hankkia varoja suoraan seitsemännestä puiteohjelmasta, elinikäisen oppimisen ohjelmasta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta ja rakennerahastoista niihin sovellettavilla menettelyillä. Näiden varojen odotetaan muodostavan merkittävän osan yhteisöjen ja organisaatioiden rahoituksesta. Ensimmäisten kokemusten perusteella järjestelyyn voidaan ehdottaa tarvittavia muutoksia, jos kyseisenlainen rahoitus osoittautuu tarpeelliseksi eikä sitä voida järjestää nykyisten oikeusperustojen puitteissa. Rakennerahastoilla voi olla suurta merkitystä kumppaniorganisaatioille, joihin osallistuu tukikelpoisia jäsenvaltioita, alueita, kaupunkeja tai muita edunsaajia, sillä monet menoista ovat rakennerahastosääntöjen mukaan tukikelpoisia ja liittyisivät Lissabonin prioriteeteille korvamerkittyyn tukeen. Ulkoisista lähteistä rahoitusta odotetaan saatavan osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneilta tai niiden kautta. Merkittävä osa osaamis- ja innovointiyhteisöjen käyttämien tilojen ja laitteiden kehittämiseen suunnattavista investoinneista voitaisiin lisäksi kattaa suoralla rahoituksella jäsenvaltioilta tai alue- tai paikallisviranomaisilta taikka lainoina mm. EIP:ltä. 5. LISÄTIETOJA 5.1. Uudelleentarkastelulauseke Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen, jonka mukaan komissio esittää viiden vuoden kuluttua ja sen jälkeen neljän vuoden välein raportin EIT-asetuksen täytäntöönpanosta ja tekee mahdollisesti tarvittavat ehdotukset sen muuttamiseksi. 5.2. Joustavuus EIT:n erityinen luonne ja erityiset tavoitteet edellyttävät sen rakenteelta ja toiminnalta runsaasti joustavuutta. Erityisesti olisi vältettävä turhaa monimutkaisuutta, joka voisi heikentää instituutin innovointipotentiaalia ja johtaa liialliseen ja luotaantyöntävään byrokraattisuuteen instituutin organisaatiossa ja sen toimien valinnassa ja täytäntöönpanossa. FI 10 FI
5.3. Henkilöstö EIT ottaa suoraan palvelukseensa sangen vähän henkilöstöä: täyden toiminnan vaiheessa sillä olisi arviolta 60 työntekijää, joista saman verran tieteellistä, neuvoa-antavaa henkilöstöä ja saman verran tukihenkilöstöä. EIT palkkaisi henkilöstön suoraan määräaikaisilla sopimuksilla, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. EIT:n palveluksessa voisi olla myös jäsenvaltioiden tai yksityissektorin lähettämiä työntekijöitä. Instituutin hallintoneuvosto vahvistaa lähetettyjen asiantuntijoiden työskentelyyn tarvittavat määräykset. FI 11 FI
2006/0197 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 3, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 4, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 5, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 6 sekä katsovat seuraavaa: (1) Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiassa korostetaan tarvetta luoda sellaiset olosuhteet, jotka houkuttelevat investointeja osaamiseen ja innovointiin Euroopassa, jotta voidaan tukea kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa. (2) On ensi sijassa jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen, kilpailu- ja innovaatioperusta. Unionin kohtaama innovaatiotoimintaan kohdistuva haaste on luonteeltaan ja laajuudeltaan kuitenkin sellainen, että toimia tarvitaan myös yhteisön tasolla. (3) Yhteisön olisi tarjottava innovaatiotoiminnan edistämiseksi tukea erityisesti tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, integroidun elinikäisen oppimisen ohjelman ja rakennerahastojen kautta. (4) Yhteisön ja jäsenvaltioiden nykyisiä linjauksia ja toimia tukemaan tarvitaan uusi yhteisön tason aloite (jäljempänä Euroopan teknologiainstituutti, EIT ), jolla edistetään niin sanotun osaamiskolmion innovointi, tutkimus ja koulutus integrointia koko EU:ssa. 3 4 5 6 EUVL C [...], [...], s. [...]. EUVL C [...], [...], s. [...]. EUVL C [...], [...], s. [...]. EYVL C 325, 24.12.2002. FI 12 FI
(5) Kesäkuussa 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota esittämään syksyllä 2006 virallisen ehdotuksen EIT:n perustamiseksi. (6) EIT:n tulisi pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa kaikkein korkealuokkaisinta koulutus-, tutkimusja innovaatiotoimintaa. (7) EIT:n hallintoneuvoston olisi kartoitettava innovaatiotoiminnan Euroopassa kohtaamia strategisia pitkän aikavälin haasteita etenkin tieteenalarajat ylittävillä ja/tai monitieteisillä aloilla (mukaan luettuina Euroopan tasolla jo yksilöidyt haasteet) sekä luotava avoin, huippuosaamiseen perustuva menettely, jolla valitaan kyseisille aloille erityiset osaamis- ja innovointiyhteisöt. EIT:n hallintoneuvostossa olisi oltava jäseninä kokeneita edustajia tasapainoisesti yritysmaailmasta ja tieteen ja tutkimuksen piiristä. (8) Jotta EIT voisi tukea kilpailukykyä ja lisätä Euroopan talouden kansainvälistä houkuttelevuutta, sen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa. (9) EIT:n päätoimintakanavana tulisi käyttää huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia, joita solmitaan tieteenalarajat ylittävin ja monitieteellisin perustein keskeisillä Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. Kumppanuudet valitsee EIT:n hallintoneuvosto, ja ne nimetään osaamis- ja innovointiyhteisöiksi. EIT:n ja osaamisja innovointiyhteisöjen suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin. (10) On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen olisi oltava EIT-tutkintoja. EIT:n olisi edistettävä EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY 7. (11) EIT:n olisi laadittava immateriaalioikeuksien hallinnointia varten ohjeet, joilla tulisi edistää immateriaalioikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin lisensointi mukaan luettuna sekä tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksilöt, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina sekä toisaalta spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, sovelletaan kyseisten ohjelmien sääntöjä. (12) EIT:n vastuuvelvollisuuksien ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on vahvistettava asianmukaiset säännökset. EIT:n toimintaa sääntelevät säännöt annetaan instituutin perussäännössä. (13) Jotta taattaisiin EIT:n toiminnallinen riippumattomuus, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitus, 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005). FI 13 FI
jäsenvaltioiden, yksityisten organisaatioiden sekä kansallisten tai kansainvälisten elinten tai laitosten myöntämät varat, tulot EIT:n omasta toiminnasta ja sen omat varat. EIT:n olisi pyrittävä houkuttelemaan puoleensa yhä enemmän rahoitusta yksityisiltä organisaatioilta. (14) Yhteisön rahoitusosuuteen ja muihin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin avustuksiin olisi sovellettava yhteisön talousarviomenettelyä. (15) Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008 2013 rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti. (16) EIT on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 8 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava varainhoitosäännöksensä vastaavasti. (17) Hallintoneuvoston olisi vahvistettava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, jonka täydentävyyttä yhteisön politiikan ja välineiden suhteen komission olisi tarkasteltava, sekä vuosikertomus, jossa on täysimittainen tilinpäätös ja joka olisi toimitettava komissiolle ja annettava tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. (18) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi voitava antaa lausunto EIT:n työohjelmasta ja vuosikertomuksesta ja sen sisältämästä tilinpäätöksestä. (19) EIT:n toimintaa olisi hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin. (20) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen, OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti (jäljempänä EIT ). 8 EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. FI 14 FI
2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: 1. Innovaatiolla tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jonka kautta vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintamalleja, jotka otetaan tuloksekkaasti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita. 2. Osaamis- ja innovointiyhteisöllä tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden yhteishanketta sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta, jonka EIT valitsee ja nimeää toteuttamaan korkeatasoista keskinäisesti integroitua innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaa jollain tietyllä alalla. 3. Korkeakoululla tarkoitetaan kaikentyyppisiä korkea-asteen koulutusta antavia laitoksia, joissa voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai hankkia muun tunnustetun korkea-asteen pätevyyden, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä. 4. Tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan kaikentyyppisiä julkisia tai yksityisiä oikeussubjekteja, joiden päätehtäviin kuuluu tutkimus tai teknologinen kehittäminen. 5. Kumppaniorganisaatiolla tarkoitetaan osaamis- ja innovointiyhteisön jäsenorganisaatioita, jotka voivat olla erityisesti korkeakouluja, tutkimusorganisaatioita, julkisia tai yksityisiä yrityksiä, rahoituslaitoksia, alue- ja paikallisviranomaisia tai säätiöitä. 6. Yhteistyöryhmällä tarkoitetaan sellaisten mahdollisten kumppaniorganisaatioiden muodostamaa ryhmää, jonka muodostamisen tavoitteena on nimeäminen osaamis- ja innovointiyhteisöksi. 3 artikla Tavoite EIT:n tavoitteena on edesauttaa teollisuuden kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa nivomalla toimintaansa keskenään integroitua korkealuokkaisinta innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaa. 1. Saavuttaakseen tavoitteensa EIT 4 artikla Tehtävät (a) (b) kartoittaa strategisia pitkän aikavälin haasteita keskeisillä Euroopan kannalta potentiaalisesti taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, joilla innovoinnista todennäköisesti saadaan ajan mittaan parasta lisäarvoa asettaa haasteiden joukosta omat prioriteettinsa ja valitsee niistä ne, joiden osalta se tekee aloitteita ja resurssi-investointeja FI 15 FI
(c) (d) (e) (f) tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöjä prioriteettialoille sekä määrittelee sopimuksella niiden oikeudet ja velvollisuudet, tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laaduntarkkailutoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin sekä huolehtii sopivantasoisesta koordinoinnista niiden kesken hankkii tarvittavat varat julkisista ja yksityisistä lähteistä ja käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti ja pyrkii erityisesti lisäämään yksityisen rahoituksen ja omien resurssiensa osuutta talousarviostaan edistää EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. 2. Erityisesti EIT:n aloitteesta voidaan perustaa säätiö (jäljempänä EIT-säätiö ), jonka nimenomaisena tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia. EIT voi osoittaa säätiölle enintään 3 prosenttia vuotuisista talousarviovaroistaan. 5 artikla Osaamis- ja innovointiyhteisöt 1. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat: (a) (b) innovaatiotoiminta ja investoinnit, joissa otetaan täysipainoisesti huomioon tutkimus- ja koulutusnäkökohdat, sekä tulosten levittämisen ja hyödyntämisen edistäminen huippututkimus keskeisillä Euroopan yhteisön kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, joilla on voimakasta innovointipotentiaalia (c) maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta, johon kuuluu myös innovointiin liittyvien taitojen kehittäminen sekä johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantaminen (d) parhaiden toimintamallien levittäminen, etenkin sellaisten, jotka liittyvät innovointiin suuntautuneiden organisaatioiden hallintoon tai koulutus- ja tutkimusalan ja yritysmaailman yhteistyön ja kumppanuuksien kehittämiseen. 2. EIT valitsee osaamis- ja innovointiyhteisöksi nimettävän yhteistyöryhmän kilpailuun perustuvalla avoimella menettelyllä, jonka yhteydessä julkaistaan yksityiskohtaiset erittelyt ja edellytykset. Yhteistyöryhmien valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin: (a) (b) yhteistyöryhmän olemassa olevat ja potentiaaliset innovointivalmiudet sekä sen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä huippuosaaminen yhteistyöryhmän valmiudet saavuttaa EIT:n asettamat tavoitteet FI 16 FI
(c) (d) osaamis- ja innovointiyhteisöön tuotavat rahoitus- ja luontoissuoritukset osoitus innovointipotentiaalista mukaan luettuna asianomaiselle alalle sopiva immateriaalioikeuksien hallintasuunnitelma, joka vastaa immateriaalioikeuksien hallintaan liittyviä EIT:n periaatteita ja ohjeita. Valinnassa otetaan huomioon myös (a) (b) (c) toimintarakenne, joka osoittaa sitoutumista EIT:hen ja sen tavoitteisiin valmiudet tarjota dynaaminen, joustava ja houkutteleva työskentely-ympäristö, jossa palkitaan sekä yksittäisten ihmisten että tiimien innovointiin, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät saavutukset tutkintojen myöntämisen perusta mukaan luettuina järjestelyt, joilla otetaan huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva yhteisön politiikka etenkin tutkintojen yhteensopivuuden, selkeyden, tunnustamisen ja laadun osalta (d) yhteistyöryhmän valmiudet mukautua ja ottaa huomioon alallaan tai innovaationäkymissä tapahtuvat muutokset. 3. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen resurssit on hankittava julkisista ja yksityisistä lähteistä. Resurssienhankintaan voivat sisältyä erityisesti EIT:n myöntämä tai kanavoima rahoitus sekä kumppaniorganisaatioilta saatava rahoitus. 4. Yhteistyöryhmissä voi olla mukana kolmansista maista tulevia kumppaniorganisaatioita, jotka pystyvät myötävaikuttamaan osaamis- ja innovointiyhteisöjen tavoitteiden saavuttamiseen. 6 artikla Tutkinnot 1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että ne tutkinnot, joita osaamis- ja innovointiyhteisöt myöntävät niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla ne harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ovat EIT:n tutkintoja. 2. EIT kannustaa kumppaniorganisaatioita myöntämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä tutkintoja. Käyttää voidaan kuitenkin myös vain yhden laitoksen myöntämiä taikka kaksois- tai moninkertaisia tutkintoja. 3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä EIT:n tutkintojen tunnustamisessa. FI 17 FI
7 artikla EIT:n riippumattomuus ja sen toimien yhdenmukaisuus suhteessa yhteisön, jäsenvaltioiden tai hallitustenvälisiin toimiin 1. EIT toimii riippumattomana kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista. Se on päivittäisessä toiminnassaan riippumaton yhteisön toimielimistä. EIT:n elinten jäsenet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet välttääkseen eturistiriidat EIT:n puolesta tekemänsä työn ja aiempien tai samanaikaisten toimiensa välillä. 2. EIT:n toiminnan on oltava yhdenmukaista suhteessa muuhun yhteisön tasolla toteutettavaan toimintaan etenkin innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen alalla. 3. EIT ottaa lisäksi asianmukaisesti huomioon kansalliset ja hallitustenväliset politiikat ja aloitteet. 1. EIT:llä on seuraavat elimet: 8 artikla EIT:n elimet (a) (b) (c) (d) hallintoneuvosto, joka koostuu yritystoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla kokeneista korkean tason jäsenistä ja vastaa EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimien ohjaamisesta ja arvioinnista sekä kaikista muista strategisista päätöksistä toimeenpanokomitea, joka valvoo EIT:n toimintaa ja tekee päätökset, jotka on tehtävä hallintoneuvoston kokousten välillä johtaja, joka vastaa hallintoneuvostolle EIT:n rahoitus- ja muusta hallinnosta ja toimii EIT:n laillisena edustajana tarkastuskomitea, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja rahoitusja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista EIT:ssä, osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista. 2. Komissio voi nimittää tarkkailijoita osallistumaan hallintoneuvoston ja toimeenpanoja tarkastuskomitean kokouksiin. 9 artikla Immateriaalioikeuksien hallinnointi 1. EIT määrittelee ja julkistaa immateriaalioikeuksien hallinnointia koskevat periaatteensa ja ohjeensa. Niillä (a) (b) tuetaan EU:n innovointikapasiteettia otetaan huomioon asianomaisen alan erityispiirteet FI 18 FI
(c) edistetään immateriaalioikeuksien hyödyntämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa asianmukaisin edellytyksin erityisesti määrittelemällä immateriaalioikeuksien jako EIT:n ja sen kumppanien kesken (d) (e) luodaan asianmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksittäiset ihmiset, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina luodaan erityisiä kannustimia spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. 2. Kumppaniorganisaatioiden on osoitettava osaamis- ja innovointiyhteisöä koskevassa hakemuksessaan, että ne ovat sopineet seuraavista seikoista 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteitten ja ohjeitten mukaisesti: (a) (b) (c) (d) tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten ja muiden tulosten omistussuhteet, hallinnointi ja suojaaminen kyseisten tulosten käyttöoikeudet ja aiemmin hankittu osaaminen kustannusten ja tuottojen jako, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon eri kumppaniorganisaatioiden panostukset erityiset säännöt, bonukset tai kannustimet, joilla edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kehittämistä ja käyttöä mukaan luettuna tulosten hyödyntämiseen perustuva spin-off-toiminta. 10 artikla Oikeudellinen asema 1. EIT on oikeushenkilö. Se käyttää kussakin jäsenvaltiossa laajinta mahdollista oikeudellista toimivaltaa, joka oikeushenkilöille annetaan kansallisessa lainsäädännössä. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. 2. EIT:hen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa. 1. EIT vastaa yksin velvoitteistaan. 11 artikla Vastuu 2. EIT:n sopimusperusteinen korvausvastuu määritellään asiaan liittyvissä sopimusmääräyksissä ja kyseiseen sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä. EIT:n tekemissä sopimuksissa on määrättävä, että toimivaltainen tuomioistuin on Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. FI 19 FI
3. Muuhun kuin sopimukseen perustuvan vastuun osalta EIT:n on jäsenvaltioiden lakien yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä toiminnan yhteydessä aiheuttamat vahingot. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on tuomiovalta tällaisten vahinkojen korvaamista koskevissa riita-asioissa. 4. EIT:n kaikkien maksujen, joiden tarkoituksena on kattaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu vastuu, sekä siihen liittyvien menojen ja kulujen katsotaan olevan EIT:n kuluja, ja ne on katettava EIT:n varoista. 12 artikla Avoimuus ja asiakirjojen saatavuus 1. EIT varmistaa, että sen toiminta on erittäin avointa. 2. EIT julkaisee viipymättä (a) työjärjestyksensä (b) päivitettävän kolmivuotisen työohjelmansa ja toimintaansa käsittelevän vuosikertomuksensa. 3. EIT ei luovuta kolmansille osapuolille saamiaan luottamuksellisia tietoja, jotka on perustellusti pyydetty pitämään luottamuksellisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista. 4. EIT:n elinten jäseniä koskee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 287 artiklassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus. EIT:n tämän asetuksen mukaisesti keräämiin tietoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001 9. 5. EIT:n hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 10. Hallintoneuvosto vahvistaa mainitun asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa EIT:n perustamisesta. 13 artikla Varat 1. EIT:n rahoitus järjestetään erityisesti seuraavien kautta: (a) (b) (c) Euroopan unionin talousarviosta myönnettävät varat jäsenvaltioiden tai niiden viranomaisten myöntämät varat yritysten tai yksityisten organisaatioiden myöntämät varat 9 10 EYVL 8, 12.1.2001, s. 1. EYVL 145, 31.5.2001, s. 43. FI 20 FI