PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS

LIITE 1 30.9.2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2012-2015 2013 - TARKISTUSLOMAKE 1. ELY-keskuksen johdon puolitoistavuotiskatsaus 2013 Puolitoistavuotiskatsausta ei ole esitetty painopisteittäin, koska monet toimet liittyvät jollain tavalla kaikkiin painopistealueisiin. Aktiivisia toimia nuorisotakuun toteutumiseksi Nuorisotakuun toteutumiseksi Pirkanmaan ELY-keskus, Aluehallintovirasto ja TE-toimisto ovat järjestäneet erilaisia tapaamisia ja yhteistyöseminaareja kuntien, kouluttajien ja järjestöjen edustajille. Pirkanmaalla aloitettiin huhtikuussa 2012 yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjien, ELYkeskuksen ja TE-toimiston kanssa Kaikille nuorille töitä -kampanja. Kampanja on vähitellen edennyt myös muille alueille. ESR-hankkeilla on pyritty monin tavoin edistämään nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista. Hankkeilla on mm. lisätty opinto-ohjausta ja vähennetty opiskelun keskeyttämisiä. Erilaisia nuorille suunnattuja tapahtumia on järjestetty TE-toimistossa sekä esimerkiksi kauppakeskuksissa: rekrytapahtumia, erilaisia työnhakuopastuksia, infotilaisuuksia koulutuksesta ja yrittäjyydestä. Sanssikortti on lähetetty keväällä ammattikoulutetuille työttömille nuorille kotiin ja sitä on markkinoitu aktiivisesti sekä työnantajille että työnhakijoille. Pirkanmaan ELY-keskus on hankkinut työvoimakoulutuksena uravalmennusryhmiä nuorille. Erilaisia nuorten työvoimakoulutuksia on järjestetty sekä tehty yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa. Nuorisotakuun viestintään ovat liittyneet hankkeet: Kaikille nuorille töitä, Tampereen Seutunuotta, Takuulla tekemistä, Lupaus ELY-keskus ja TE-toimisto tekevät yhteistyötä antamalla aktiivisesti työtarjouksia sekä palveluihin ohjausta TE-toimiston asiakkaille Kaikki TEtoimiston palvelulinjat tekevät nuorisotakuuseen liittyviä toimia omalle kohderyhmälleen: työnvälityspalvelut, tieto- ja neuvontapalvelut, osaamisen kehittämispalvelut, yritystoiminnan palvelut, tuetun työllistymisen palvelut. Työnantajapalveluissa nuorten palvelun asiantuntijat etsivät yrityksistä työ-, palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja sekä markkinoivat Kaikille nuorille töitä kampanjaa. Koulutustakuun (joka on osa Nuorisotakuuta ja edellyttää koulutuspaikan kaikille ao. vuonna peruskoulunsa päättäville koulutuspaikan) osalta voidaan todeta, että kaikille niille, jotka ovat hakeneet kevään yhteishaussa (=koulutushalukkaat kaikki ikäluokat) toisen asteen koulutukseen, on löytynyt koulutuspaikka ainakin Tampereen keskusseudulla. On todennäköistä, että paikka on löytynyt lähes jokaiselle muuallakin Pirkanmaalla. Tilanne elää koko ajan: aloitettu koulutus keskeytetään ja uusia valitaan tilalle.

Pirkanmaalla on 3 500 4 000 sellaista alle 30-vuotiasta nuorta, jotka ovat kaiken ulkopuolella; eivät hae koulutukseen tai ilmoittaudu työnhakijaksi ja kenelläkään ei ole heistä tarkempaa tietoa. Pidemmällä aikavälillä koulutuspaikkavajaus, joka on vallinnut pitkään suhteessa nuorisoikäluokan kokoon Pirkanmaalla, on korjaantumassa. OKM:n kesäkuussa tekemällä päätöksellä Pirkanmaa saa vuoteen 2016 mennessä 300 lisäpaikkaa, jolloin toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikkoja on yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin. Nuorisotakuun teema on ELY-keskuksen viestinnässä voimakkaasti esillä. Olemme tuottaneet pk-yrityksille ja sidosryhmillemme suunnatusta OIVA-lehdestä Nuorisotakuu-teemanumeron, jossa esitellään työnantajille mm. erilaisia tuetun työllistämisen muotoja. Lisäksi kuukausittain ilmestyvässä uutiskirjeessämme Nuorisotakuu on aina esillä mm. pääkirjoituksessa, tapahtumainfoissa ja muissa ajankohtaisissa uutisissa. TE-toimiston viestinnän kanssa tehdään yhteistyötä Nuorisotakuun media- ja verkkotiedottamisessa. 2 Työllisyyden hoito Aluetalouskatsauksen II/2013 sidosryhmäarvioiden mukaan työttömyystilanne ja työttömyydenrakenne ovat heikentyneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Sidosryhmistä 50 % ilmoitti työllisyyskehityksen heikkenevän ja sama määrä uskoi sen pysyvän entisellä tasolla. Kuntien elinkeinoelämän avainhenkilöiden näkemysten mukaan työllisyystilanne pysyisi entisellään lähitulevaisuudessa. Työttömien työnhakijoiden määrä ja työttömien työnhakijoiden rakennekehitys ovat olleet negatiivisia tammi-kesäkuun aikana 2013 verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Näin ollen työttömyystilanne ja työttömyyden rakenne heikkenivät kaikilla tarkastelujaksoilla. Irtisanottuja oli kesäkuussa 2013 22 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 2 vuotta työttömänä olleiden määrä on noussut 28 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Lisäksi yli 5 vuotta työttömänä olleiden määrä oli kasvanut 41 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämä kertoo siitä ilmiöstä, että työttömyys pitkittyy ja ennen kaikkea miesten työttömyys. Positiivisena asian voi pitää sitä, että Pirkanmaan TE-toimistoissa avoinna olleiden työpaikkojen lukumäärä kasvoi vuoden 2013 tammi-kesäkuussa yli 3 % vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta ja kesäkuun lopussa avoimia työpaikkoja oli 2 036 kpl. Työvoiman kysyntä oli ollut erityisen heikkoa koko ensimmäisen vuosipuoliskon. Vuoden 2013 tammi-kesäkuun aikana työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla keskimäärin 30 190 ja työttömyysaste oli vuoden 2013 tammikuu-kesäkuun aikana keskimäärin 12,4 %. Työllisyysaste oli vastaavasti keskimäärin 69,9 %, joka on sama kuin koko maassa keskimäärin. Työllisyysasteen suhteellinen osuus oli laskenut 0,5 % vuositasolla verrattuna. Vastaavaan aikaan vuonna 2012 työllisyysaste oli ollut 70,4 %. Työttömyysaste oli Pirkanmaalla korkeampi kuin koko maassa ja työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Pirkanmaalla enemmän kuin koko maassa keskimäärin. ELY-keskuksittain vertailtuna Pirkanmaalla on seitsemänneksi korkein työttömyysaste. Nuorten työttömien määrä on noussut voimakkaasti koko vuoden alkupuoliskon, muutos 30 %. Pitkäaikaistyöttömien, sekä yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden lukumäärä on noussut vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Muutos oli yli vuoden työttömänä olleiden osalta 38 % ja yli 50-vuotiaiden osalta 16 %.

3 Alueen elinvoimaisuutta edistetään Pirkanmaan aluetalouden yleistilanne on heikentynyt vuoden 2013 alkupuolella ja näkymät loppuvuodesta ovat odottavat ja hieman positiiviset. Odotukset vuoden 2013 syksyn osalta ovat korkealla siksi, että Euro-alueella oleva taantuma näyttää hellittävän otetaan. Pirkanmaalla on kysytty aluetalouskatsauksen yhteydessä ELY-keskuksen ja sidosryhmien lisäksi myös kuntien elinkeinotoiminnasta vastaavien näkemyksiä elinkeinoelämän ja työllisyyden kehityksestä. ELY-keskuksen sidosryhmille osoitettuun kyselyyn vastanneista 60 % piti elinkeinoelämän tilannetta entisenlaisena tai hieman heikompana vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ja tilanteen arvio parantuneen 10 % vuoden takaisesta. Vastaavasti kuntien elinkeinotoiminnan avainhenkilöistä 40 % piti tilannetta entisenlaisena. Yritysten tilanne Pirkanmaalla on taantumasta huolimatta kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvä, liikevaihto on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavana aikana, tosin henkilöstöä on irtisanottu ja tämä taas vähentää omalta osaltaan kulutusta. Yritykset eivät investoi kuten aiemmin, vaan siirtävät merkittävät ja kalliit investoinnit tulevaisuuteen. Vain pakollisia toimintoja ylläpitäviä investointeja tehdään. Alueelliset erot ovat selvät. Tampereen seutukunta erottuu omaksi kokonaisuudeksi investointien laajuuden osalta, Miten? vaikka myös keskusalueen investointihalukkuus on laskenut. Myös yrityksen kokoluokka vaikuttaa asiaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelle syntyi uusia yrityksiä valtakunnallisesti toiseksi eniten Uudenmaan jälkeen Pirkanmaan positiivinen piirre on, että kasvuyrityksiä syntyymonien eri toimialojen sisälle. Kasvuyritysten määrä on taantumasta huolimatta koko ajan kasvanut. Rakentaminen, teollisuus ja kauppa kattavat hieman yli puolet kasvuyrityksistä ja mm. palveluissa on ollut merkittäviä uusia kasvuyrityksiä. Eniten kasvua saavuttaneiden yritysten liikevaihdon kokoluokka on keskimäärin 2-12 miljoonan euron tasolla. Tampereen seutukuntaan sijoittuu valtaosa kyseisistä yrityksistä, mutta myös muiden seutukuntien alueella on uusia nopeasti kasvavia yrityksiä Tampereen kaupunkiseutu on neuvotellut aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sekä Kasvusopimuksesta (Fiksu kaupunkiseutu), että osallistumisesta vuoden 2014 alussa alkavaan Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA)- ohjelmaan. Tampereen vetovastuulla on INKA-ohjelman painopiste, Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus. ELY-keskuksen kaikki vastuualueet kytkeytyvät kiinteästi sekä kasvusopimuksen että INKA-ohjelman toteuttamiseen ja resursointiin mm. Tekes-rahoituksella ja rakennerahastovaroin. Ohjelmat linkittyvät loogisesti myös kaupunkiseudun MAL-sopimukseen. Yhteistyössä Pirkanmaan liiton ja muiden sidosryhmien kanssa on jatkettu vuonna 2011 hyväksytyn ympäristöohjelman seurantaa ja toimeenpanoa. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian laadinta on jatkunut Pirkanmaan liiton keväällä 2013 käynnistämässä projektissa Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen kaksivuotinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuspilotti päättyi vuonna 2012. Sopimuskaudella saavutettiin pääosin asetetut asuntotuotantotavoitteet ja erityisesti seudullisen joukkoliikenteen toteuttaminen eteni. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden arviointi vaatii pitemmän seuranta-ajan. Uusi, vuodet 2013 15 kattava MAL-aiesopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2013. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa maankäytön, joukkoliikenteen ja palveluverkon seudullisen suunnittelun sitovuutta sekä asuntotuotannon monipuolisuutta. ELY-keskus osallistuu sopimuksen seurantaan ja ohjaa kuntien maankäytön ja liikenteen suun-

4 nittelua sopimuksen toteuttamiseksi sekä osallistuu sopimuksen mukaisten liikennehankkeiden rahoitukseen. Pirkanmaan maakuntakaavan uudistaminen on maakunnan aluerakenteen tulevaisuuden kannalta keskeinen ohjausväline. ELY-keskus on osallistunut maakuntakaavan ohjausryhmän sekä maakuntakaavoitusta palvelevien hankeryhmien työhön. ELY-keskus tukee mm. liikenneverkkoa, maa-ainesvarojen kestävän käytön sekä vesihuollon kehittämistä koskevien selvitysten laadintaa myös taloudellisesti. Pirkanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Valtakunnallisen soidensuojeluohjelman valmistelu on käynnistynyt ja maastoinventoinnit Pirkanmaalla saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma on edistynyt hyvin ja työssä on hyödynnetty yhteistyösopimuksia tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmiin liittyvä vesimuodostumien luokittelu on saatu valmiiksi. Ympäristövalvonnassa on määritetty ympäristölupavelvollisten laitosten valvontaluokat uudelleen ympäristöministeriön uuden valvontaohjeen mukaisesti ja määräaikaistarkastuksia on tehty uuden valvontaluokan mukaisesti eri toimialoilla. Uusi valvontaohje ja ns. teollisuuspäästödirektiivi ovat tuoneet ympäristönsuojelulain mukaiseen valvontaan muutoksia mm. lupavelvollisten laitosten valvontatarkastusten tiheyteen ja valvontaluokkien määrittämiseen riskiperusteisesti, hallintopakon käyttökynnyksen madaltamiseen ja valvonnan priorisointiin. Ympäristörikosepäilyistä on tehty tutkintapyyntöjä poliisille aiempia vuosia enemmän, ja yhteistyötä poliisin ja syyttäjäviranomaisen kanssa on tiivistetty. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen osalta on tehty soveltamispäätöksiä, jotka liittyvät luonnonvarojen käyttöön ja tuotantotoimintaan. Päättyneistä arviointihankkeista merkittävin koskee kaupunkiseudun jätevesien puhdistuslaitosta. Valtakunnallisen jätehuollon tuottajavastuuvalvonnassa on keskitytty uuden jätelain ja asetusten valmisteluun selkeämmän ja toimivamman lainsäädännön aikaansaamiseksi. Uuden jätelain tultua voimaan, on keskitytty sen tehokkaaseen toimeenpanoon. Pirkanmaan ELY-keskus on osallistunut valtakunnallisen ympäristöhallinnon monikanavaisen asiakaspalvelun pilottiprojektin toteuttamiseen. Hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja tulokset ovat erittäin myönteisiä. Tieverkon kuntotavoite täyttyy siltojen osalta, mutta pääteiden päällysteiden tavoitteesta jäädään. Huonokuntoisia teitä on noin 80 km, kun niitä saisi tavoitteen mukaan olla 66 km. Pääteiden tilanne ei kuitenkaan ole vielä ongelmallinen. Kevyen liikenteen väyliä on korjattu tavoitteen mukaisesti. Liikenneturvallisuustavoitteen henkilövahinkoja vähentävät toimenpiteet painottuvat nopeusrajoituksiin eikä niiden avulla asetettua tavoitetta saavuteta. Tavoitteen saavuttamista edesauttaa se, että tapahtuneita onnettomuuksia on alkuvuonna ollut kohtalaisen vähän. Poikkihallinnollinen liikenneturvallisuusyhteistyö on edennyt tavoitteen mukaisesti. Joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaiseen liikenteen järjestämistapaan siirtymistä on toteutettu suunnitelmallisesti. Lisäksi kehittämistoimenpiteiden avulla on pyritty säilyttämään joukkoliikenteen palvelutaso resurssien vähenemisestä huolimatta. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa esitettyjä toimia elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseksi on toteu-

5 tettu. Lisäksi perustehtävämme edesauttaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, sillä ne ovat toiminnan priorisointia ohjaava tekijä. Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualuetta on vuoden 2013 aikana työllistänyt Rantaväylän tunnelihanke. Hanke tullee työllistämään ELYkeskuksen L- ja Y-vastuualueita myös tulevina vuosina. 2. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat strategiseen tulossopimukseen merkittäviä muutoksia.työllisyyden heikkeneminen tosin aiheuttaa enenevää painetta vuoden 2015 tulostavoitteisiin pääsemiseen. Ympäristöministeriö antama (7.11.2012) ympäristönsuojelulain mukainen ohje ympäristölupien valvonnasta ja ns. teollisuuspäästödirektiivi uudistavat ympäristönsuojelulain mukaista valvontaa. Valtakunnallisen jätehuollon tuottajavastuuvalvonnan osalta muutoksia ovat mm. direktiivimuutokset sekä jätelain kokonaisuudistuksen toimeenpano. Uuden jätelain mukaan pakkausten jätehuolto siirtyy tuottajien vastuulle. Pakkausjätteen kierrätys ja hyödyntäminen kasvaa. Nämä ovat lähinnä toimintaan vaikuttavia muutoksia eivätkä aiheuta tarvetta tavoitemuutoksiin. Kaupunkiseudun kehittämistä koskevat sopimukset - erityisesti kasvusopimus, MAL, INKA sekä valmisteilla olevat maakuntaohjelma ja kaava kokoavat alueen tärkeimpiä strategisia painopisteitä ja toimenpiteitä aluekehityksen, yhdyskuntasuunnittelun, alueen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden osalta. Investointiresurssien vähentyessä yhteisten kohdennuspäätösten tarve kasvaa edelleen. nämä vahvistavat ELY-keskusken sisäistä yhteistyötä sekä yhteistoimintaa muiden seudullisten toimijoiden kanssa. Kirjasto-, nuoriso-, liikunta- ja oppilaitosrakentamisen tehtävien siirto AVI:hin merkitsee, että PIRELYstä siirtyy 3 henkilötyövuotta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon oppilaitosrakentamisen tehtäviin vuoden 2014 alusta,

6 3. ELY -keskuksen esitys strategiseksi tulossopimuksen tarkistamiseksi 3.1. Alueen elinvoimaisuus Strategiset painotukset ELY keskuksen muutosesitys Alueen vahvuuksien tunnista- Ei muutoksia minen ja hyödyntäminen Tasapainoinen väestörakenne Ei muutoksia ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntakehitys ja keskusta-alueet, suuret työpaikka-alueet ja kaikki asukkaiden arjen Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä tarkoittavat, että toimiva liikennejärjestelmkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin peruspalvelut ovat hyvin saavutettavissa mahdollisimman paljon jouk- rakentamisen sijoittumista ohjataan siten, että se täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja viheralueet muodostavat laadukkaan verkoston yhdyskuntakehityksessä turvataan myös erityisryhmien (vammaiset, maahanmuuttajat ym.) asumisen ja palveluiden sijoittuminen sosiaalisesti yhdenvertaiseen ympäristöön muiden kanssa rakennetta täydennettäessä parannetaan elinympäristön laatua esim. huolehtimalla meluntorjunnasta ja liikenneturvallisuudesta täydennysrakentamisessa omaleimaisen kulttuuriympäristön arvot säilytetään hyvä maankäyttö ja liikennejärjestelmä vähentävät myös osaltaan henkilöautoliikenteen tarvetta ja vaikuttavat osaltaan mm. ilmastotavoitteiden saavuttamiseen yrityksille on tarjolla modernit ja kilpailukykyiset logistiikkapalvelut hyvässä yhdyskuntarakenteessa luonnonsuojelun ja energian turvaamisen ratkaisut sekä jätehuollon toimivuus on varmistettu, mikä osaltaan parantaa yhdyskunnan toimivuutta ja viihtyisyyttä infran hyvä taso vahvistaa houkuttavuutta Ministeriöiden kommentit

7 Tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan ELY-keskus vaikuttaa osaltaan maakuntakaavoitukseen ja kaupunkiseudun suunnitteluun edistää ja seuraa MAL-sopimuksen toteuttamista ja osallistuu sen laajentamiseen MALPE-sopimukseksi (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot) varmistaa liikennejärjestelmän toimivuuden maakunnallisella suunnittelulla edistää kuntien strategisen maankäytön suunnittelua vaikuttaa yhdyskuntarakenteen kannalta merkittäviin yleis- ja asemakaavoihin opastaa hyvissä maankäytön suunnittelun käytännöissä tuottaa tietoa nykykehityksestä tuo kuntien kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa päätösvalmisteluun valtakunnallisen ja maakunnallisen näkökulman (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavoitus) edistää vesihuollon kehittämistä osana yhdyskuntarakennetta ja taloutta osallistuu maakuntakaavan ohjausryhmän ja kaavan laadintaan liittyvien hankeryhmien työhön valmistelee ehdotuksen valtakunnallisiksi maisema-alueiksi osallistuu kestävää kiviaineshuoltoa palvelevan maakunnallisen selvityksen ohjaukseen edistää ja seuraa uuden MAL-sopimuksen toteuttamista kaudella 2013-15 Tavoitteiden saavuttamista mitataan väestötiheydeltään vähintään 20as/ha alueilla asuvan väestön osuudella koko kaupunkiseudun taajamaalueen väestöstä. Tavoitteena on, että se olisi vuonna 2012 vuoden 2009 tasolla (esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulla 68,0 %) ja vuonna 2015 vuoden 2000 tasolla (Tampereen kaupunkiseudulla 68,4 %). Toinen mittari on asemakaava-alueella rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista. Toteutuma on Tampereella kaupunkiseudulla sekä 2007 että 2010 ollut 90 % mikä pidetään tavoitteena myös 2012 ja 2015. Liikennejärjestelmän toimivuutta voidaan kuvata seuraamalla kulkutapajakautuman kehitystä.

8 Luonnonvarojen kestävä käyttö Luonnonvarojen kestävän käytön turvaamiseksi edistetään Pirkanmaan luonnonvara-, ilmasto- ja energiastrategian aikaansaamista vuoteen 2015 mennessä. Ilmastostrategian osuus voidaan laatia ohjelmakaudella etupainotteisesti laajentamalla Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia koko maakuntaa käsittäväksi. Ohjauksella, neuvonnalla, lausunnoilla, valvonnalla ja tuilla ohjataan luonnonvarojen kestävää käyttöä, materiaalitehokkuutta, ravinteiden ja materiaalien kierrätystä sekä jätteiden materiaali- ja energiahyötykäytön lisäämistä. ELY-keskus ohjaa ja edistää jätteen synnyn ehkäisyä ja jätteen kierrätystä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikoille sijoittamisen tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä 30 % vähennys nykyisestä. Tavoite edellyttää jätteen hyödyntämistä energiana. Jätteiden synnyn vähentämiseen ja kierrätykseen tähdätään alueellisella jätesuunnittelulla. ELY-keskus valitsee keskeisimmät painopisteet yhteistyössä jätealan toimijoiden kanssa. Kehittämistoimiin panostetaan seurannan ja sidosryhmävuorovaikutuksen perusteella. Pirkanmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa erikoistumistehtävänään alueellisen jätesuunnitelmaan liittyviä kehittämis-, ohjaus- ja seurantatehtäviä ympäristöministeriön muistion 26.6.2012 (YM 3/211/2011) mukaisesti. Jätesuunnittelutyö on käynnistynyt syksyllä 2012 seitsemän ELY-keskuksen yhteistyönä. Yhdyskuntien vedenhankinta, pohjavesien suojelu ja maa-ainesvarojen hyödyntäminen kytketään kiinteästi yhteen maankäytön suunnittelussa. ELY-keskus huolehtii maakunnan pohjavesivarojen turvaamisesta ja kestävästä käytöstä sekä laatii ja ylläpitää yhdessä kuntien kanssa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. ELY-keskus edistää maankäytön ohjauksella ja arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinneilla maiseman erityispiirteiden säilymistä Vesivarojen kestävä käyttö turvataan maa- ja metsätalousministeriön vesitalousstrategian 2011 2020 mukaisesti ja luodaan edellytyksiä hyvinvoinnille ja monipuoliselle taloudelliselle toiminnalle. ELY keskus neuvottelee uusista säännöstelysopimuksista säännöstely-

9 yhtiöiden kanssa. Vesistösäännöstelyjen yhteistyöverkoston sekä säännöstelyjen seurantaryhmän työ jatkuu entisellään. Pirkanmaan ELY-keskus päivittää yhdessä maakuntaliiton ja kuntien kanssa alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa painopisteinä ovat vedenhankinnan toimintavarmuus, jätevesikuormituksen vähentäminen, puhdistamolietteiden hyödyntäminen, vesihuollon yhteistyön kehittäminen ja kilpailukykyinen vesiosaaminen. Uusi ympäristönsuojelulainperusteella annettu valvontaohje edellyttää ympäristövalvonnan valvontasuunnitelman päivittämistä vuoden 2013 aikana. Luomutuotanto ja lähiruoka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä vähentämällä muun muassa kuljetusmatkoja. Lähiruoka ja luomutuotanto ovat Pirkanmaalla keskeisiä asioita. Peltoalasta noin 10 % (noin 400 tilaa) on luomutuotannossa ja osuutta pyritään nostamaan vuoteen 2015 mennessä noin 15 %:iin. Pirkanmaan luomutilat ovat keskimääräistä isompia. Pirkanmaan ELY on mukana EU-rahoitteisissa lähiruokaprojekteissa (mm. Ahlmanin maatalousoppilaitoksen ja ProAgrian kanssa). Elintarviketeollisuus voi hyödyntää maakunnan järvien runsasta kalakantaa lähiruokana. Pirkanmaan vuonna 2011 hyväksytyn ympäristöohjelman tavoitteena on, että maakunta on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. ELYn omissa hankinnoissa noudatetaan kestävän käytön periaatetta ja infrahankkeissa selvitetään muun muassa teollisuuden jätemateriaalin hyötykäyttömahdollisuuksia. Turvetuotannon ohjauksessa otetaan huomioon uhanalainen suoluonto ja vesiensuojelu. Metsätaloudessa ja puuenergian tuotannossa turvataan vesien suojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa.

10 Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi laaditaan maakunnallinen luonnon monimuotoisuusohjelma, joka tukee kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteita ja se laaditaan sekä toimeenpannaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Pirkanmaan ELY-keskus edistää laajaalaista luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista maakunnallisissa hankkeissa. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään ja kytkeytyneisyyttä parannetaan metsäisillä alueilla erityisesti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) avulla. Luonnonsuojelualueiden määrä Pirkanmaalla on noin 31 000 hehtaaria. Vuoden 2012 tavoite on kasvattaa sitä 1 000 ha:lla. Valtakunnallisen soidensuojeluohjelman valmistelu jatkuu Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskus parantaa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelutasoa tehostamalla suojelua ja edistämällä tärkeiden alueiden hoitoa. Maatalousympäristössä uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien hoitoon kohdennetaan maatalouden erityistukia. ELY jatkaa EU-direktiivin mukaisen ensimmäisen vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutusta laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Direktiivin mukainen uusi vesienhoitosuunnitelmakausi on 2016 2021 ja sen suunnittelu käynnistyy vuonna 2013. Tulvariskien hallinnan suunnittelu toteutetaan vesistöalueittain ja tulvakarttojen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen sovitetaan yhteen muun vesienhoidon kanssa. Erityisesti huolehditaan siitä, että tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sovitetaan yhteen ympäristötavoitteiden kanssa. Vesien hyvästä tilasta huolehditaan kiinnittämällä ympäristövalvonnassa, tarkkailusuunnitelmapäätöksissä ja ympäristölupahakemuksista annettavissa lausunnoissa huomiota mm. ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöihin pinta- ja pohjavesiin. Maatalouden vesiensuojelua edistetään ohjaamalla erityisympäristötukia vesiensuojelun painopistealueille. Erityistukihakemusten määrää ja sopimusten aikaansaamista kasvatetaan tehokkaalla viestinnällä ja koulutuksella. ELY on aktiivisesti mukana vaikuttamassa ProAgria Pirkanmaan vesiensuojeluhankkeen toteutukseen.

11 Vesistökunnostusten tavoitteena on palauttaa vesistöjen hyvä tila ennallistamis- ja hoitotoimenpiteillä. Kunnostushankkeet ovat pääosin paikallisten vetämiä ja ELY ohjaa aktiivisesti hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. ELYn omina hankkeina parannetaan erityisesti lintuvesien tilaa. Kaikissa hankkeissa pyritään valuma-aluetasoiseen suunnitteluun ja vesistökuormituksen vähentämiseen. Vesistöjen hyvä kunto edellyttää myös valtion vesirakenneomaisuudesta huolehtimista. ELY valmistelee ja tukee Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisten siirtoviemärihakkeiden toteutusta yhdessä kuntien kanssa. Tavoitteena on, että keskitetyt puhdistamot vähentävät kokonaiskuormitusta vesistöihin. Ravinteiden kierrätystä edistetään. Taajama-alueet pyritään saattamaan keskitetyn vesihuollon piirin vuoteen 2016 mennessä. ELY tukee haja-asutusalueen vesihuoltohankkeita syksyllä 2011 laadittavan viemäröintisuunnitelman mukaisesti ja edistää osaltaan hajajätevesiasetuksen neuvonnan järjestämistä. Vesistöjen tilan mittarina voidaan käyttää hyvässä tilassa olevien jokien ja järvien määrää. Pirkanmaan jokipituudesta on hyvässä tilassa 48 % ja tavoitteena on säilyttää tämä. Järvien pinta-alasta on hyvässä tilassa 79 % ja tavoite on kasvattaa tämä määrä vuoteen 2015 mennessä 83 %:iin 3.2. Elinkeinoelämän menestystekijät Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Hyvä saavutettavuus ja Ei muutoksia maankäyttö Ministeriöiden kommentit Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Ei muutoksia ELY parantaa seudullisten yrityspalveluiden toimijoiden osaamista tunnistamaan laaja-alaisen innovaatiotoiminnan tarpeet. Tutkimushankkeiden tulosten hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen kiinnitetään erityistä huo-

12 miota ottamalla näkökulma mukaan jo hanke-esityksiin. ELY kannustaa yrityksiä myös kokeilujen kulttuuriin, jolla lyhyillä ja joustavilla kokeiluilla pyritään löytämään uusia ja tehokkaita toimintatapoja ja tuotteita. Ohjataan yrityksiä ympäristövastuullisuuteen ja ympäristöteknologian uusiin innovaatioihin. Pirkanmaan yliopistot ja tutkimuslaitokset tarjoavat hyviä mahdollisuuksia eri tieteen alojen yhteistyöhön. Lääketieteen ja teknisen tieteen aloilla on jo päästy hyvään alkuun (BioMediTech ym.), mutta jatkossa on mahdollista synnyttää uusia avauksia. Pirkanmaalla tunnistetaan ympäristöliiketoiminnan globaalisti kasvavat mahdollisuudet ja hyödynnetään alan uudet innovaatiot. Yritysryppäitä voidaan ELYn avustuksella ohjata ratkaisemaan yhdessä kokonaisia ongelmakenttiä jopa kansainvälisesti yhdistämällä palvelu- ja tuotevienti. ELY tukee muun muassa rahoitusohjauksella nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevia yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa riittävän pitkään aktivoimalla ja kouluttamalla niitä globaaleille markkinoille. Erityinen paino annetaan murrosvaiheessa olevien toimialojen uusien liiketoimintaideoiden kehittämiselle sekä muuntautumiselle. ELYn itse toteutettaman ESR -rahoitteisen Osaamisesta kasvua - hankkeen tavoitteena on pk-yritysten kasvun edistäminen ja yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen. Kehittämisohjelmassa tarjotaan pkyrityksille räätälöityjä ja monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluita. Tampereen kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistamiseksi ELY-keskus on asettanut tavoitteeksi laadittavan kasvusopimuksen, INKA-ohjelmaan kuuluvan, Tampereen vastuulla olevan painopistealueen Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja MAL-sopimuksen tiiviin kytkennän. Uusiutuva energia ekotehokkuuden parantaminen Toimivat työmarkkinat ja Ei muutoksia Ei muutoksia

13 osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 3.3. Väestön hyvinvointi Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Ei muutoksia Ministeriöiden kommentit Toimivat matkat Ei muutoksia Turvallinen ruoka Ei muutoksia Nuorten osallistaminen ELY-keskus tukee osaltaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista vaikuttamalla siihen, että jokaiselle nuorelle on tarjolla työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. ELYn tavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen, nuorten aktiivinen kansalaisuus, monialainen viranomaisyhteistyö sekä hyvän elämän edellytysten luominen kaikille lapsille ja nuorille välineinä erityisesti nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoittaminen. Yhteistyötä kuntien kanssa tiivistetään. Pirkanmaalla on laadittu eri toimijoiden toimesta suunnitelma nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi. Nuorten pelisuunnitelman kehittämistoimet viedään käytäntöön ja tuloksia mitataan säännöllisesti vuosittain. Pirkanmaan ELYn alueen kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät hoitaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto LSSAVI. Maahanmuuttaji-

14 en kotouttaminen Kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Ei muutoksia Kulttuurialan yrittäjyyden ja luovien toimialojen toimintaedellytyksiä ja kasvua tuetaan yhteistyössä TEKES:n ja maakuntaliiton kesken. Pirkanmaan ELYn alueen kirjasto- ja liikuntatoimen tehtävät hoitaa Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto LSSAVI: Kirjasto- ja tietopalveluverkkoa tukemalla ja kehittämällä halutaan varmistaa tiedon ja kulttuurin tasavertainen saatavuus ja sivistykselliset perusoikeudet. Erityistä huomiota kiinnitetään kirjastopalvelujen helppoon saavutettavuuteen, esteettömyyteen, monikäyttöisyyteen, palvelujen laatuun sekä verkkopalvelujen ja muun palveluvalikoiman uudistamiseen. Liikunnalla edistetään lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityisen huomion kohteena ovat laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikat ja niiden esteettömyys, monikäyttöisyys, turvallisuus ja rakennustekninen laatu 3.4. ELY -keskusten toiminnan kehittäminen Esitetty lomakkeella 6, jossa on esitetty myös CAF-kehittämiskohteet. 4. Resurssit Toimintamenomäärärahat Liite 3 HESSUyhteenveto, liite 4 Hessu-liitetaulukossa 4 vuoden 2013 henkilötyövuosien määrä on suurempi (300) kuin vuoden 2012 285 lisättynä TEM:n taulukossa olevalla +6, koska vuonna 2013 hallintoyksikköön siirtyi URA-tilittäjiä 17 ja yksi TE-tston henkilö sekä talon sisäisinä siirtoina arkistonhoitoon 2 henkilöä. Välttämättömiä uusrekrytointeja oli 2013 3 kpl. Kaikki eläköitymisiän saavuttaneet eivät lisäksi siirtyneet eläkkeelle. Taulukkoon vaikuttaa se jatkuuko Y-ASPA vai ei, koska siellä olevat asiakaspalvelijat poissa Y-vastuualueen tehtävistä. Tässä EI ole otettu huomioon Y-aspan jatkumista. Myöskään rakennarahastotehtävien keskittämisen eikä mahdollisen KEHA-ratkaisun vaikutuksia ei ole osattu ennakoida. Eläköitymisessä on oletettu kaikkien eläkeiän saavuttaneiden siirtyvän eläkkeelle.

15 5. Mahdollinen neuvottelu Sopimusten tarkistukset tehdään pääasiassa kirjallisella menettelyllä. Edellä sanotusta johtuen TEM:n esittämään nähden erilainen tilanne on korjattu siinä esitettyjä pienemmällä rekrytointimäärällä ja saavutettu 2017 likimain sama taso TEM:n tavoitetaulukon kanssa. ELY -keskuksen neuvotteluesitys Pirkanmaan ELY-keskus haluaa neuvottelu- ja keskustelutilaisuuden koskien ELY-keskuksen tulostavoitteiden ja voimavarojen sopeuttamissuunnitelmaa 2014 2017. Asiasta toimitetaan erikseen taustamuistio työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöiden kommentit

Liite 2 PIRKANMAAN ELY-keskuksen strategiset ohjausindikaattorit toteutuma 6/2013 ja tavoitetasot vuosille 2014 ja 2015 (vaikuttavuus) ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2013* Toteutuma 6/2013 ** ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2014*** ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2015* Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%) TAE Tilastokeskuksen aineisto 71,0 67,8 69,0 72,0 työttömyysaste (%) TAE Tilastokeskuksen aineisto 8,7 9,8 9,5 5,5 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) TAE asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) TAE Tre 68,0 Vlk 45,0 Tre 89,0 Vlk 78,0 Tre 68,0 Vlk 45,0 Tre 89,0 Vlk 78,0 Tre 68,4 Vlk 47,0 Tre 89,0 Vlk 78,0 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus) TAE 4,6 7,0 5,0 4,2 kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (1000 t/v) TAE 59 59 22 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) TAE 33 33,5 35 jokivesien tila, hyvässä tilassa olevien %-osuus jokipituudesta 47 46 48 järvivesien tila, hyvässä tilassa olevien %-osuus järvipinta-alasta 78 80 83 merivesien tila, hyvässä tilassa olevien %-osuus rannikoiden pinta-alasta maatalouden fosforitase (kg/ha) TAE 5 4 2,9 maatalouden typpitase (kg/ha) TAE 42 41 40 *5 vuoden liukuva ka Elinkeinoelämän menestystekijät elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) TAE 3,97 3,47 (valtak.) ei aseteta 3,97 kasvuyritysten määrä (NIY- yritysten määrä, uudet asiakkaat kv kasvua hakevien segmenttiin, kasvuväylä palveluun osallistuvat yritykset). 42 23 35 70 yritysten t&k-menot suhteutettuna väestön määrään (indeksi, 1999 = 100) 263,9 uusien yritysten määrä (ei sisällä yritysneuvonnan kautta syntyviä) 1300 1200 1100 rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) TAE 27 27 27 Väestön hyvinvointi tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon tilaan (asteikko 1 5) TAE 3,47 3,35 (talvi) 3,47 3,47 henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) TAE 234 45 (I-IV) 226 218 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%) TAE 95 95 95 alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) TAE 16,0 25,8 24,5 14,0 ulkomaalaisten työttömyysaste (%) TAE 18,0 31,1 30,0 15,0 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) TAE 280 sis K-S 280 sis K-S 280 sis K-S *

ELY-keskusten toiminnan kehittäminen Toiminnallinen tuloksellisuus ELYkeskuksen toteutuma vuonna 2013 ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2015 ELY- keskuksen sidosryhmien kokonaistyytyväisyys TAE 3,69 3,7 ELY-keskuksen oman harkinnan mukaan yksi seuraavista: - ELY-keskuksen toiminnan kehittyminen tai - ELY- keskuksen sisäisen yhteistyön toimivuus tai 3,41 3,5 - ELY-keskuksen onnistuminen vaikuttajana tai valtak 3,11 3,3 3,5 3,2 3,5 3,3 - Yhteistyö verrattuna muihin yhteistyökumppaneihin 3,60 3,6 alue 3,50 - Onnistuminen oman alueen asioiden edistäjänä tai hyvinv 3,17 elinkei 3,46 elinvoi 3,26 ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2013 ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2014 Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) TAE EAKR sidonnat (rakennerahastokauden 2007-2013 varainhallinta) 97,4 100 ESR sidonnat (rakennerahastokauden 2007-2013 varainhallinta) 98,9 100 Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) TAE EAKR maksatukset (rakennerahastokauden 2007-2013 varainhallinta) 60 95 ESR maksatukset (rakennerahastokauden 2007-2013 varainhallinta) 83,2 98 Maksullinen toiminta TAE maksullisen toiminnan tuotot, julkisoikeudelliset suoritteet maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset, julkisoikeudelliset suoritteet Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste TAE 100 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys TAE (kaikki momentit) ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2013 334 (kaikki mom) ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2014 318 (kaikki) IPO suunnitelman tavoitteet ja toteumatilanne IPO-suunnitelman mittarit (VM Baro) TAE Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1-5) Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1-5) Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1-5) Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1-5) Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1-5) Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo (1-5) Sairauspoissaolojen väheneminen (+/- työpäivää/ htv) Toteutuma 2013* ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2015 * täydennetään syksyn 2013 aikana, kun VM Baron tulokset ovat käytettävissä

PIRELY_Liite 3 toimintamenot 2014.xlsx ESITYS TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHOISTA VUODELLE 2014 LIITE 3 ELY-keskus: Esitys mom. 32.01.02 (ELYjen toimintamenot, siirtomääräraha 2 v) Toimintamenomäärärahaesitys (euroa) 2014 Elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue 4 300 000 Liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue 4 600 000 Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 4 400 000 Yhteiset toiminnot 4 100 000 MÄÄRÄRAHAESITYS YHTEENSÄ (netto) 17 400 000 Arvio maksullisen toiminnan tuloista (informatiivinen) 2 000 000 Perustelut merkittävimmistä ELYn toimintamenomäärärahamuutoksista vuoteen 2013 verrattuna: Pirkanmaan ELY-keskus lähettää erillisen perustelumuistion. ELY-keskus

PIRELY_Liite 3 toimintamenot 2014.xlsx ESITYS TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHOISTA VUODELLE 2014 ELY-keskus: Esitys mom. 32.30.01 (TE-toimistojen toimintamenot, siirtomääräraha 2 v) Toimintamenomäärärahaesitys (euroa) 2014 TE-toimistot 11 900 000 Työvoiman palvelukeskukset 1 300 000 MÄÄRÄRAHAESITYS YHTEENSÄ (netto) 13 200 000 Arvio maksullisen toiminnan tuloista (informatiivinen) 20 000 Perustelut merkittävimmistä toimintamenomäärärahamuutoksista vuoteen 2013 verrattuna: HRV-toiminta on myyty Opteamille 2013. Vuoden 2014 tulot ovat arvioituja työlupatuloja. Tmm-summassa ei ole otettu mukaan nuorisotakuun erillisrahaa (vuonna 2013 360 000 euroa/9 htv). TE-toimistot

PIRELY_Liite 4 Hessu 2013 ELY-keskukset yhteenvetopohja.xlsx YHTEENVETO PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMASTA LIITE 4 ELY-KESKUS 2013 2014 2015 2016 2017 Rekrytoinnit Rekrytoinnit Rekrytoinnit 2014 Htv 2014 2015 Htv 2015 2016 Htv 2016 Rekrytoinnit 2013 Htv 2013 Rekrytoinnit 2017 Htv 2017 ELY-keskus, toimintamenoilla Johto ja yhteiset 14,0 13,0 11,0 11,0 11,0 Hallintoyksikkö 63,0 58,0 56,0 50,0 49,0 E-vastuualue 67,0 66,0 63,0 63,0 63,0 L-vastuualue 86,0 86,0 85,0 82,0 80,0 Y-vastuualue 70,0 67,0 64,0 61,0 58,0 ELY-KESKUS YHTEENSÄ (toimintamenoilla) 3,0 300,0 3,0 290,0 3,0 279,0 4,0 267,0 6,0 261,0 TAHE (vain ESA ELY täyttää) AHTI (vain ESA ELY täyttää) ELY tietohallinto (vain ESA ELY täyttää) ELY viestintä (vain POH ELY täyttää) ERLLISYKSIKÖT YHTEENSÄ (toimintamenoilla) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ELY-keskus, muilla varoilla kuin toimintamenoilla Johto ja yhteiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hallintoyksikkö 16,5 15,0 15,0 15,0 15,0 E-vastuualue 7,5 7,0 7,0 7,0 7,0 L-vastuualue 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Y-vastuualue 9,0 5,0 3,0 3,0 3,0 ELY-KESKUS YHTEENSÄ (muilla varoilla) 0,0 34,0 0,0 28,0 0,0 26,0 0,0 26,0 0,0 26,0 Erillisyksiköt, muilla varoilla kuin toimintamenoilla TAHE (vain ESA ELY täyttää) AHTI (vain ESA ELY täyttää) ELY tietohallinto (vain ESA ELY täyttää) ELY viestintä (vain POH ELY täyttää) ERLLISYKSIKÖT YHTEENSÄ (muilla varoilla) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rekrytointitiedot täytetään vain ELY-keskustasolla, ei yksiköittäin HUOM! Vuoden 2013 henkilötyövuosien määrä on suurempi (300) kuin vuoden 2012 285 lisättynä TEM:n taulukossa olevalla +6, koska vuonna 2013 hallintoyksikköön siirtyi URA-tilittäjiä 17 ja yksi TEtston henkilö sekä talon sisäisinä siirtoina arkistonhoitoon 2 henkilöä. Välttämättömiä uusrekrytointeja oli 3 kpl. Kaikki eläköitymisiän saavuttaneet eivät lisäksi siirtyneet eläkkeelle. Taulukkoon vaikuttaa myös se jatkuuko Y-ASPA vai ei, koska siellä olevat asiakaspalvelijat poissa Y-vastuualueen tehtävistä. Tässä EI ole otettu huomioon Y-aspan jatkumista. Taulukossa ei ole huomioitu tulevia rakennerahastouudistuksia, KEHA-ratkaisua, Y-aspan jatkumista eikä Liikenteen valtakunnallisen asiakaspalvelun mahdollista laajennusta (ks. Laadullinen hessu, liite 5.) Eläköitymisessä on oletettu kaikkien eläkeiän saavuttaneiden siirtyvän eläkkeelle.

30.9.2013 Liite 6 Strategisen tulossopimuksen tarkistaminen vuosille 2014 ja 2015: ELY-keskuksen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet ELY-keskusten kehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset painotukset ja kehittämishankkeet (hae synergiaa ja vältä päällekkäisyyttä) ELY-keskuksen keskeisimmät kehittämistoimenpiteet vuosina 2014 ja 2015 Johtajuus Innostava johtaminen ja esimiestyö 1. Johtamisen ja esimiestyön ammatillistaminen ja esimiespotentiaalin vahvistaminen 2. Esimiesten välisen yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen vahvistaminen 3. Kehityskeskustelujen (ml. ryhmäkehityskeskustelut) hyödyntäminen ELY-keskuksen toiminnan kehittämisessä 4. Esimiesten jaksamisesta huolehtiminen Johtamiseen liittyvänä CAF-kehittämishankkeena 2013-2014 toteutetaan tiekartta yhtenäisenä ELY-keskuksena toimimisesta. Tavoitteena on, ettei esiinnytä vastuualueiden eikä yksiköiden edustajina, vaan elyläisinä. Tähän liittyy myös eri vastuualueiden tehtäviin ja tavoitteisiin sekä toimintaa ohjaaviin säädöksiin perehtyminen. Pirkanmaan ELY-keskuksessa toteutettiin toukokuussa 2013 esimiesbarometri, jonka tarkoituksena on parantaa esimiestyötä. Barometrin laati pääasiassa ELY-johtajakoulutukseen osallistuneet kolme esimiestä ja sitä kehitettiin mm. työvaliokunnassa, ELYkeskuksen henkilöstöjärjestöt kannustivat henkilöstöä vastaamaan kyselyyn ja vastausprosentti olikin erittäin korkea (noin 75%). Esimiesbarometrin tulokset on käyty läpi kaikkien esimiesten kanssa ja tavoitteena on että lokakuun puoleen väliin mennessä tulokset on käsitelty kaikissa yksiköissä ja ryhmissä. Esimiesbarometrin tuloksista nousevia esimiesten työhön liittyviä kehittämistarpeita viedään suunnitellusti eteenpäin vuoden 2013 ja 2014 aikana. Barometri on tarkoitus uusia 1-2 vuoden välein.

Henkilöstö Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky 1. Hyvän työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen 2. Yhteisöllisyyden edistäminen 3. Työhön liittyvien ongelmatilanteiden ennakointi ja ennalta ehkäisy 4. Terveen työympäristön turvaaminen 5. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Toteutetaan valtakunnallisen linjauksen mukaisesti esimerkiksi IPOhankkeita. Työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat usein pieniä parannuksia, joita varten ei tarvita erillisiä kehittämishankkeita. Vuosina 2014 15 jatketaan nettipohjaisen MyWellnessTrainer Hyvinvointiohjelman markkinointia henkilöstön käyttöön. Strategiat ja toiminnan suunnittelu Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen 1. Strategialähtöinen ja toiminnan vaikuttavuutta varmistava osaamisen kehittäminen 2. Sisäisen liikkuvuuden ja tehtäväkierron edistäminen 3. Kehittymisen ja uralla etenemisen tukeminen 4. Osaamisen kehittämisen yhtenäiset toimintakäytännöt Strategisen tulossopimuksen, toiminnallisten tulossopimusten ja henkilöstösuunnittelun vuonna 2013 aloitettua yhteen kytkemistä jatketaan. CAF-arvioinnin tuloksena yhdeksi 2013-14 kehittämishankkeeksi tuli osaamisen johtaminen. Hankkeen tarkoituksena on selvittää sellainen osaaminen, joka voi ELYssä olla kohdentamatta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Sekä mahdollisuudet käyttää henkilöstöä myös yli vastuualue- ja yksikkörajojen esimerkiksi ruuhkautuvissa tehtävissä. Hankkeessa selvitetään myös tehtäväkiertoa tukevia toimenpiteitä.

Kumppanuudet ja resurssit ELYn toiminnan vaikuttavuuden parantaminen strategialähtöisellä sidosryhmäyhteistyöllä 1. Sidosryhmäyhteistyön kytkentä strategisten painopisteiden toteuttamiseen sekä yhteistyön tavoitteiden ja toteuttamismuotojen määrittely 2. Verkostojohtamista ja -työskentelyä koskevan osaamisen kehittäminen Prosessit Prosessien sujuvuus Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kohtuullinen varmuus toiminnassa Prosessien asiakaslähtöinen kehittäminen 1. Toiminnan laillisuus ja ohjeiden noudattaminen 2. Resurssien, varojen ja omaisuuden turvaaminen Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen 3. Raportoinnin sekä riittävän ja oikean tiedon varmistaminen 4. Tietoturvallisuuden varmistaminen CAF-kehittämiskohteeksi otettiin myös talousasioiden avainprosessien selkiinnyttäminen. Vallan ja vastuun kehittäminen - > Budjetti- ja muu talousseuranta jämäkämmäksi