Suomen matkailustrategia 2020 ja Itämeri



Samankaltaiset tiedostot
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

Maaseudun kehittämisohjelma

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

Kaupunkistrategia

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Central Baltic ohjelma

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Central Baltic ohjelma

Suomen matkailustrategia

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Visit Finland Matkailijatutkimus

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

KARELIA ENPI CBC OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA Sisko Kaarto

Mitä kulttuurimatkailu on?

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Miksi matkailuun kannattaa panostaa?

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman ( ) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

Itämeristrategian rahoitus

Rajahaastattelututkimus

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Click to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Botnia-Atlantica

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Lapin matkailun kehitys ja strategia Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Maaseutumatkailun kansainvälistyvät mahdollisuudet. Birthe Suni Miehikkälä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Rajahaastattelututkimus

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

Suomen matkailustrategia 2020 ja Itämeri Yachting in Archipelago 13.12.2007 Forum Marinum, Turku Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 3/13/2008 1

Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 21.12.2006 Suomen matkailustrategia 1.6.2006 Suomen matkailuelinkeinon yhteinen strategia! A. Matkailustrategia, joka luo yleiset matkailun kehittämisen pitkäntähtäimen suuntaviivat vuoteen 2020. B. Matkailun toimintaohjelma vuosille 2007-2013, joka luo raamit myös yhteisille matkailuelinkeinon vastuulla oleville kehittämistoimenpiteille 3/13/2008 2

Strategiset arvot 2020 Kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta Kestävä matkailu Turvallisuus Asiakaslupausten lunastaminen Suomalaisuus Matkailun kasvun strategiset painopistealueet Matkailukeskusten kehittäminen Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3/13/2008 3

Strategiset kehittämistoimenpiteet vuosille 2007-2013 1) Yhtenäisillä Suomi-mielikuvilla vahvempi maakuva 2) Palveluketjun katkeamattomuudella tyytyväisempiä asiakkaita 3) Sujuva saavutettavuus matkailun kehittämisen elinehto 4) Koulutuksella ja tutkimuksella vahvempi ammattitaito ja osaavaa työvoimaa 5) Infrastruktuuria kehittämällä lisää toimivuutta ja kilpailukykyä 6) Matkailuelinkeinon säädösympäristöä kehittämällä kannattavampi yritystoiminta 7) Matkailutoimijoiden työnjakoa selkeyttämällä ja verkostoitumista lisäämällä tehokkuutta kehittämiseen 8) Rahoitusta strategian mukaisesti kohdentamalla nopeampaa kasvua 3/13/2008 4

Mitä matkailustrategialle kuuluu? Seuranta: www.ktm.fi Yritykset Matkailu elinkeinona Suomen matkailustrategia vuoteen 2020: Toimenpideohjelman seurantaraportti vuosilta 2006 2007 (27.6.2007) Matkailustrategian seurantaindikaattorit ja niiden seuranta MEK (2.8.2007) Seuraava tarkistus keväällä 2008 Seurantaraporttien päivitys Seurantaindikaattorien kehittäminen Toimenpiteiden tarkistus (poistaminen, lisääminen) Matkailun ajankohtaisseminaari touko-kesäkuussa Matkailun kehittäminen systemaattisesti ja päämäärätietoisesti yhdessä 3/13/2008 5

Matkailustrategia ja Itämeri Uhat Matkailuelinkeinon tulee varautua ulkopuolisiin uhkiin. Terrorismi ja rikollisuuden lisääntyminen saattavat hidastaa matkailun kasvua. Polttoaineen hinnan nousu, talouden laskusuhdanne sekä hintatason ja kustannusten nouseminen vaikuttavat matkustuspäätöksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa vuodenaikojen pituuteen, mikä on huomioitava matkailukohteiden rakentamisessa ja tuotekehityksessä. Metsien, Itämeren sekä muiden vesistöjen puhtaus ja yleensä luonnon hyvä tila ovat matkailun perusedellytyksiä. Ilman puhdasta luontoa matkailumme ei pysy kilpailukykyisenä. 3/13/2008 6

Uhat Pandemiat voivat myös hetkellisesti vaikuttaa matkailuvirtojen suuntaan. Uudet kilpailijamaat kiristävät kilpailua niin kotimaan- kuin ulkomaanmatkailijoista. Maaseudun autioituminen heikentää monien matkailuyritysten sekä matkailijoiden tarvitsemien perus- ja tukipalvelujen tasoa ja saatavuutta. Työvoiman ja yrittäjien väheneminen saattavat myös koitua elinkeinon kohtalonkysymykseksi. 3/13/2008 7

Mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät Markkinointitoimenpiteillä voidaan vaikuttaa potentiaalisiin matkailijoihin erityisesti Euroopassa, jossa lomamatkojen volyymi on suuri ja Suomen osuus markkinoista vielä pieni. Länsirannikolle Norja ja Ruotsi ovat erityisen tärkeitä markkinaalueita. Kaukoidän kasvava keskiluokka, vaurastuva Venäjä ja Pietarin läheisyys sekä elintason nousu uusissa EU:n jäsenmaissa avaavat uusia kasvualueita ja markkinoita. Hintakilpailussa mukana pysyminen Baltian maiden kanssa samoilla markkinoilla tulee olemaan yksi kovimmista haasteista. Uuden EU-jäsenyyden tuoman julkisuuden lisäksi Baltian maiden vahvuutena Pohjoismaihin verrattuna on läheisempi sijainti suhteessa suuriin Keski-Euroopan markkinoihin. Lisäksi Baltian maissa on edullisempi hintataso ja vetovoimaisia kulttuurihistoriallisia kohteita ja ympäristöjä. 3/13/2008 8

Päämarkkina-alueet ja kohderyhmät 2013 Tärkeimpiä ulkomaisia markkina-alueita, joihin markkinointipanostuksia kohdennetaan, ovat Saksa, Iso-Britannia, Venäjä, Ranska, Espanja ja Alankomaat. Kaukomaista tärkeimmät ovat Japani ja Kiina. Myös Viro ja Latvia ovat tärkeitä markkina-alueita Lyhytlomat Gateway-matkailua (esim. HKI-Pietari-Tallinna, Tukholma) 3/13/2008 9

KESTÄVÄ MATKAILU Käytännön työkaluja Itämeren alueella 3/13/2008 10

Baltic 21 Baltic 21 -ohjelma kehittää alueellisia toimintaverkostoja, jotka toteuttavat Agenda 21 ohjelmaa Itämeren alueen kestävän kehityksen ohjelma Baltic 21 on alueellinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Valmisteluun ovat osallistuneet kaikki Itämeren alueen yhdeksän rantavaltiota ja Euroopan unionin komissio. Tärkeitä osallistujia ovat olleet myös muut kansainväliset järjestöt, kansalaisjärjestöt ja alueen tärkeimmät rahoituslaitokset. http://www.baltic21.org/ 3/13/2008 11

Baltic 21 määrittelee kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä eri toiminta-alueille, jotka ovat tärkeitä Itämeren alueen ympäristölle ja asukkaille maatalous, teollisuus, energia, metsätalous, matkailu, liikenne, aluesuunnittelu ja koulutus Vastuu Baltic 21 -ohjelman toimeenpanosta eri sektoreilla on jaettu osallistujavaltioille ja kansainvälisille järjestöille. Eri toiminta-alueilla on omat työryhmänsä. Matkailun työryhmä Tourism Task Force (TOUTF) 3/13/2008 12

Tuloksia: TOUTF kehitti Baltic 21 Light House projektiksi hyväksytyn AGORA hankkeen Hankkeen kesto: 1.7.2005-31.12.2007 Projektissa on mukana 44 partneria kymmenestä Itämeren valtiosta mukaan lukien Venäjä ja Valkovenäjä. Rahoitus: Agora on EU:n osarahoittama (Interreg IIIB Naapuruusohjelma, aluekehittämisrahasto) Budjetti: Kokonaisbudjetti 2.291,707,12 Aluekehittämisrahasto ERDF: 1,638,458.84 Kansallinen osuus: 653,248.28 Lisätietoja Agora-hankkeesta: Markkinatutkija Marja-Liisa Hentinen, MEK, liisa.hentinen@mek.fi 3/13/2008 13

Agoran erityispiirteitä itämerellinen lähestymistapa (10 maata) rajoja ylittävä rakenne (matkailu itsessään toimialoja ylittävää - maanviljelys, historia, kulttuuri, IT, urheilu & terveys, maankäytön suunnittelu) mukana olevien partnereiden monialaisuus: (maankäyttöviranomaisia, julkista hallintoa, organisaatioita, yhdistyksiä, tutkimusta) eri tasoja (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen) kaikki partnerit osallistuvat projektin strategiseen osaan. Joillakin on omia pilottihankkeita Agora on avoin yhteistyökenttä muillekin matkailuprojekteille ja sidosryhmille. 3/13/2008 14

AGORAn tuloksia Työkaluja, joilla yhdistää kestävän matkailun kehittäminen maankäyttösuunnitelmiin paikallisella ja alueellisella tasolla. Markkinatutkimus toiminnan suunnitteluun. Kestävän matkailun tuotekehitys. Kestävän matkailun tuotemerkit (Labelling) Strateginen yhteistyö matkailussa Kestävän matkailun varmistus projekteissa Kolmeportainen työstäminen: 1. Jokaisesta aihiosta on työstetty yleiskuvaus 2. Työkalujen ja yleiskuvauksissa kuvattujen metodien arviointi ja soveltuvuus Agora-hankkeessa 3. Ohjeet kestävän matkailun kehittämiseen Itämeren alueella 3/13/2008 15

http://www.yepat.uni-greifswald.de Hankkeen Internet-sivustojen sisällysluettelo: Home Project Partners News & PR Meetings Results WP 1.1 Info Hub = YepaT - The Baltic Sea-Tourism Info Base informaatiota ja materiaalia kestävän matkailun projektien näkökulmista WP 1.2 Trainings tuo best practice tietoa verkostoon hankepartnereiden kautta (Viabono,Nature's Best and CEUS) WP 2.1 Toolbox tarjoaa ja toteuttaa arvioituja toimintatapoja ja antaa suosituksia kestävän matkailun toteutukseen 3/13/2008 16

WP 2.2 SusCheck testaustyökalu projekteille hakukaavake, jolla vältetään ei kestävien projektien hyväksyminen työkalu, jolla ehkäistään mielivaltainen kestävä käsitteen käyttö sekä suuntaviivoja antamaan virikkeitä kestäville projekteille Käyttäjiä: Julkiset ja muut eri tasojen tahot, jotka myöntävät rahallista tai muuta tukea matkailusektorille Yllämainituille tahoille hankkeita esittävät tahot Kuka tahansa joka haluaa varmistua, että joku tietty hanke on laadittu kestävästi. 3/13/2008 17

WP 2.3 StratFac Strategiatyöpaja yhdistää kaikkien projektipartnereiden asiantuntijuuden ja tiedon pyrkii löytämään pilottihankkeiden avulla parhaita ratkaisuja tuottaa toimintaperiaatelinjauksia kestävän matkailun kehittämiseen Itämeren alueelle sisältää kestävän matkailun kehittämiseen laaditun Agoran strategian WP 3 Pilot Projects - Piloottihankkeet 1) Matkailu & Maanviljelys 2) Matkailu & Luonto 3) Matkailu & Kulttuuri/Historia Suomesta: Sodan ja Rauhan tie -hanke 4) Matkailu & IT Links Contact Imprint 3/13/2008 18