L PSEMME. Ison koulun isot haasteet. Hiprakka hämmentää lasta. Nyt siivotaan! Yökyöpelit pehkuihin. Rutiinit tuovat turvaa 3/2009

A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 3/2009 Yökyöpelit pehkuihin Hiprakka hämmentää lasta Rutiinit tuovat turvaa Nyt siivotaan! Ison koulun isot haasteet

Pääkirjoitus 18.9.2009 Nukutaanko teillä tarpeeksi? O n kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun nuori ihminen nukkuu, sanoivat kansanviisaat. Mihin lieneekään tuo tärkeä viisaus nykyihmiseltä unohtunut, kun yksi ja toinen tinkii yöunistaan. Unesta ei kannattaisi tinkiä, ei ison eikä pienen, sillä riittävä uni on helpoin ja halvin keino lisätä koko perheen hyvinvointia. Kun nukkuu liian vähän, flunssapöpöt tarttuvat helposti, päätä särkee ja stressi vaivaa. Koska väsyneenä havainnointikyky alenee, myös tapaturmia sattuu herkemmin. Lisäksi on huomattu, että univaje aiheuttaa painonnousua. Aivoille uni on ihan välttämätöntä. Nukkuessa päivällä opitut asiat painuvat muistiin ja aamulla levännyt päänuppi on valmis kehittelemään uusia ideoita ja ratkomaan ongelmia. Puhumattakaan siitä, miten kunnon yöuni nostaa mielialaa. Kaikenlaista vastoinkäymistä, kiusaa ja kiukuttelua kestää kummasti paremmin, kun on aamulla herännyt virkeänä. Listaa voisi jatkaa, mutta jo tältä pohjalta unen vähättely tuntuu sulalta hulluudelta. Tavallisin selitys on aikapula. Lastenhoidon, oman työn, harrastusten ja kotihommien kasautuessa tunnit ovat ihan varmasti vähissä, ja nukkumaanmeno siirtyy helposti puolille yötä. Kun aika ei riitä kaikkeen on syytä miettiä, löytyisikö joku muu asia, josta voisi tinkiä. Sellainen, joka vaikuttaisi vähemmän terveyteen. Vapaaehtoinen valvominen voi altistaa myös pahoille univaikeuksille. Jos nukahtaminen on jatkuvasti vaikeaa, yöuni katkeilee tai jää toistuvasti liian lyhyeksi, on kyseessä ongelma, johon on syytä hakea apua. Unen kunnioittaminen on tärkeä viisaus, jonka vanhemmat voivat lapsilleen esimerkin kautta siirtää. Montako tuntia sinä nukut? Liisa Partio, päätoimittaja Pisaran verran Sisältö UUTUUS! Päätimme tehdä makaronistamme entistäkin parempaa. Siksi lisäsimme siihen pellavansiemenöljyä, joka auttaa elimistöä valmistamaan omega-3-rasvahappoja. parempaa! n. 6 dl Hyvän Olon Makaronia 300 g aurinkovihanneksia Sitruskastike: 1 rkl öljyä 150 g purjosipulia renkaina 400 g broilerinfileesuikaleita 1 sitruunan kuori ja mehu 1 tl sitruunapippuria 1 tl currytahnaa 1-2 rkl hunajaa 2 dl Cocos&Lime kermavalmistetta 100 g kevyt pippurituorejuustoa 150 g ananas- tai satsumapaloja Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan, lisää keittämisen puolivälissä joukkoon pakastevihannekset. Paista fileesuikaleet ja sipulirenkaat öljyssä. Mausta ja lisää kaikki muut aineet. Anna kypsyä hetki, suurusta tarvittaessa. Tarkista mieleinen maku. Voit lopuksi sekoittaa pastan kastikkeeseen tai tarjoilla ne erikseen. VINKKI: Voit käyttää broilerin tilalla kalaa tai katkarapuja. 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Ison koulun isot haasteet Veikkolan koulu on liki tuhannen oppilaan opinahjo 15 Puheenjohtajalta 16 Roosan hyvä arki Turvalliset rutiinit rytmittävät koulupäivää 22 Nyt siivotaan! 25 Kentältä kuuluu 26 Ajankulua automatkalle 28 Nukkumaan, teini nukkumaan! Miten saa nuoren yöpuulle? 30 Toteutuuko oikeus vapaaseen aikaan? 32 Hiprakka hämmentää lasta Lapsi havaitsee herkästi vanhemman päihtymyksen 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 Jäsenhankintakilpailu käynnistyi 42 Luetaan lakia Lapsi liikenteessä 46 Poimitut 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Antero Aaltonen Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Susanna Pitkälahti, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, 00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi. Lapsemme 4/2009 ilmestyy 20.11.2009 Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN 0358-7908 Paino Oy Scanweb Ab Lapsemmelehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 39. vuosikerta. Lapsemme 3/2009 3

Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: STT/Mikko Pitkänen Tavoitteena 100 000 jäsentä. Katso s. 40 Kuva: dvd-sarjasta Ettei kukaan jää yksin Yleisöäänestyksen voitti Jasmin Harjun ja Krista Huuskon Kavereita koulussakin -kuva. 4 Lapsemme 3/2009 Yhdessä kiusaamista vastaan MLL on kampanjoinut tänä syksynä kiusaamisen vastaisen työn puolesta. Smokkijuoksijat ovat välittäneet tietoa MLL:n kiusaamisen vastaisesta työstä ja haastaneet suomalaisia mukaan auttamaan juoksutapahtumissa ympäsi Suomea. MTV3-kanava on näyttänyt Uskalla kysyä, uskalla kertoa -tv-spottia ja herättänyt katsojia huomaamaan nuorten kokemuksia. Monet koulut tekevät päivätyökeräyksen Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. Jokainen voi auttaa kuuntelemalla lähipiirin nuoria tai tukemalla MLL:n nuorisotyötä www.mll.fi/auta. Rauhaa kouluihin Peruskoululaisille järjestetty Miltä koulurauha näyttää? Foto 09 -valokuvauskilpailun alakoululaisten sarjan voitti mustasaarelaisten Emma Geisorin, Ida-Maria Skytten ja Filippa Virtasen työ Vänskap och glädjen. Yläkoulun sarjan ykköseksi ylsi oululaisten Henna Laihiaisen ja Julia Behmen Ennakkoluulo. Kilpailuun osallistui yhteensä 118 valokuvaa tai kuvasarjaa. Voittajakuvissa koulurauhaa kuvataan ennen kaikkea toisista välittämisenä. Palkittuja kuvia voi silmäillä Nuortennetissä, www.mll.fi. Nukkuuko nuoresi tarpeeksi? Koulurauhan julistusta Kuopiossa kokoontui kuuntelemaan yli 3 000 koululaista. Julistustekstin olivat laatineet Kalevalan ja Neulamäen koulujen oppilaat ja se kuultiin viidellä kielellä. Tilaisuudessa esiintyi mm. Signmark, joka kannusti nuoria uskomaan unelmiinsa. Lisää Koulurauha-ohjelmasta: www.mll.fi/koulurauha. Kuva: Rodeo MLL postittaa syksyn aikana jokaisen 7.- luokkalaisen kotiin esitteen, joka kertoo riittävän unen merkityksestä nuoren hyvinvoinnille. Unikampanjallaan MLL muistuttaa vanhempia huolehtimaan nuorensa riittävästä yöunesta. Lapsilta ei saa leikata MLL on vedonnut kuntiin, ettei perusopetukseen kohdistettaisi leikkauksia. Liiton mielestä kuntien talousvaikeudet eivät oikeuta loukkaamaan lasten oppimisoikeutta. Juuri vaikeina aikoina kouluilla pitäisi olla enemmän voimavaroja lasten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Lue vetoomus; www.mll.fi. Lasten ja nuorten muuttuva elinympäristö seminaari pe 23.10.2009 klo 12 16 Suomen kansallismuseon auditoriossa, Mannerheimintie 34, Helsinki Seminaarissa puhuvat mm. taidekasvatuksen professori Pauline von Bonsdorff, arkkitehti Jarmo Heimo ja psykologian tohtori Anu Mustonen. Seminaarissa keskustellaan lasten ja nuorten elinympäristöstä lapsen oikeuksien, kaavoituksen, koulun, median ja lapsen sisäisen turvallisuuden näkökulmista. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittautumiset 9.10.2009 mennessä: www.mll.fi/seminaari. Seminaarin järjestävät MLL:n tutkimussäätiö ja MLL. KIITOS kaikille lahjoittajille sekä Kevätilo-keräyksen toteuttaneille yhdistyksille, piireille ja vapaaehtoisille! Yhteinen ponnistuksemme tuotti 140 000 euroa. Parhaan kerääjäyhdistyksen palkinnon voitti Tornion paikallisyhdistys. Piirien sarjassa voiton vei Varsinais-Suomen piiri. Kuva: Eira Koponen Kuva: MLL/Antero Aatonen Pääsihteerin pohdintoja tyttönä olemisen sietämättömästä keveydestä Peruskoulun viimeisillä luokilla noin 18 % tytöistä kärsii masennusoireista, ja tyttöjen syömishäiriöt ovat lisääntyneet. Tytöt elävät vaikeassa ristipaineessa, ja he näyttävät ottavan heihin kohdistuneita paineita raskaasti. Vanhemmat ovat tässä suuren haasteen edessä: kuinka kasvattaa pienestä tytöstä vahvalla itsetunnolla varustettu, terve, itseään ja muita kunnioittava nuori nainen. Ympäröivä yhteiskunta tarjoaa jatkuvalla syötöllä käsittämättömiä, naisten ja tyttöjen ihmisarvoa loukkaavia kirjoituksia, joihin ei näytä tulevan loppua. Myös mainosten ankaraa estetiikkaa voi olla vaikea ymmärtää todellisuudesta erkaantuneeksi kuvamanipuloinniksi. Miten siis kasvattaa tyttöjä tunnistamaan, mikä on heille aito kokemus itsestä ja mikä on esimerkiksi ulkonäköön tai ammatinvalintaan liittyvä ulkoa tuleva vaatimus, joka on kahlitseva ja tiettyyn malliin pakottava? Mirjam Kalland LAHJA LASTEN HYVÄKSI Kun vietät merkkipäivääsi etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille: Nordea 159630-400400 ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p. 075 3245 485/Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola(at)mll.fi. MLL:n toimintaa voit tukea myös antamalla lahjoituksen netissä www.mll.fi/tue/lahjoita tai Nordean, Sampo Pankin, Osuuspankin tai Aktian konttoreissa kautta maan. Mars metsään! Karpalot kypsyvät ja Koko perheen marjaretki -kampanja jatkuu. Vielä ehtii puolukkametsään ja mukaan kilpailuun, jossa osallistujien kesken arvotaan hulppeita palkintoja. www.pilttimarjaretki.fi Muistathan korusähkeemme ja adressimme. www.mll.fi/verkkokauppa Onnittelemme ja kiitämme kaikkia ansiomerkillä palkittuja MLL-aktiiveja. Syksyn ansiomerkin saajat www.mll.fi/mll/organisaatio/ansiomerkit Lapsemme 3/2009 5 Kuva: Rodeo

Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Juhlitaan lapsen oikeuksia Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta 20.11. Sitä juhlitaan valtakunnallisesti Helsingissä Lasten Parlamentin juhlaistunnossa sekä lapsijärjestöjen yhdessä suunnittelemassa tapahtumassa, jossa lapset ja päättäjät keskustelevat. MLL:a tilaisuudessa edustavat tukioppilaat. Lapsen oikeuksia pidetään esillä myös yhdistysten ja piirien paikallisissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Johtava asiantuntija Esa Iivonen arvioi Lapsen oikeuksien toteutumista MLL:n piirien järjestämissä seminaareissa: ti 27.10. Mikkeli, ke 18.11. Rovaniemi, to 19.11. Jyväskylä, la 21.11. Kajaani. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Teksti ja kuvat KAISA EEROLA Arvosuunnistus on Hämeessä hittitapahtuma, joka kokoaa koulunsa aloittavat eskariikäiset perheineen tutustumaan toisiinsa ja tulevaan kouluun. Perheet saavat jokaiselta toimintarastilta leiman omaan rastikorttiinsa. Arvot puntarissa Liikennerastilla koulupoliisi Jarmo Toikkanen havainnollisti Rebekka ja Valtteri Meriläiselle, kuinka liikkua turvallisesti koulun läheisyydessä. Kuuden koon malli on uusi tapaturmien ehkäisyyn kehitetty toimintamalli kouluille, päiväkodeille sekä kuntien ja järjestöjen lapsi- ja perhetoimintaan. Mallissa myös lapset voivat osallistua tapaturmien ehkäisyyn. Malli on syntynyt järjestöjen ja viranomaisten yhteisessä Lapsen turvaksi -hankkeessa (2007 09). Kuuden koon mallin esite ja juliste postitetaan kaikille päiväkodeille. Lisätietoja: www.mll.fi/kuudenkoonmalli/ Tutkimusapurahojen haku vuodeksi 2010 MLL:n tutkimussäätiö myöntää vuodeksi 2010 tutkimusapurahoja väitös- ja post doc -tutkimuksiin, joiden aihepiirinä on - lasten ja nuorten oppimisvaikeudet tai - lasten ja nuorten muuttuva elinympäristö. Hakemukseen on liitettävä tutkimussuunnitelma. Väitöstutkimuksen apurahahakemukseen on liitettävä myös tutkimuksen ohjaajan lausunto. Apurahan saajilta edellytetään päätoimista sitoutumista tutkimukseen tutkimusapurahakaudella. Hakemuksen toimitetaan 30.10.2009 mennessä osoitteeseen: MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, 00531 Helsinki. Hakemuksia ei palauteta. Hakulomake on tolustettavissa osoitteesta www.mll.fi/mll/organisaatio/saatiot/tutkimussaatio/ A rvosuunnistuksen tavoitteena on herättää perheet keskustelemaan oman perheen arvoista ja tukea perheiden käytännön hyvinvointia. MLL:n Hämeen piirin kolmivuotisessa Eskarista ekaluokalle -hankkeessa on luotu Arvosuunnistuksen lisäksi muitakin innostavia ja uudenlaiseen yhteisöllisyyteen kannustavia toimintamalleja, kuten Perheilta ja Reppukahvila eri teemoin. Tapahtumien tarkoitus on auttaa vanhempia tukemaan lasta koulun aloittamisessa, oppimisvalmiuksissa ja arjen askareissa. Kun perheet pohtivat koulun aloitukseen ja perheen arvomaailmaan liittyviä aiheita omana perheenä ja yhdessä toisten perheiden kanssa, syntyy kullanarvoisia kontakteja pitkälle tulevaisuuteen. Pienten koululaisten vanhempia askarruttavat samankaltaiset asiat, joita on tärkeää saada jakaa toisten vanhempien kanssa. Kun hanke päättyy vuoden lopussa, olemme toteuttaneet liki 60 tapahtumaa ja kokoontumista, joiden kävijämäärä on noin 2300, kertovat hankkeen koordinaattori Virve Savolainen ja suunnittelija Sari Luttinen. Hanketta tukee Raha-automaattiyhdistys. Rasteilla tullaan tutuiksi Koiviston koululla Tampereella järjestettiin Eskarista ekaluokalle -ilta Arvosuunnistuksineen huhtikuussa jo toista kertaa. Kävijöitä oli lähes 90. Perheet kiersivät arvosuunnistuksessa toimintarasteilla, joilla on oma teemansa, kuten media, ravitsemus, liikunta, kirjasto, koulun aloittaminen, uni, koulumatka, tunteet, ensiapu, hyvät tavat ja perheen arkirutiinit. Yksi suosituimmista rasteista oli hienomotorisiin taitoihin perehtyminen eli tällä kertaa porkkanan kuoriminen, Virve Savolainen selittää. Rastien toteuttajakumppaneina olivat MLL:n paikallisyhdistyksen lisäksi päiväkoti, koulu, kirjasto, seurakunta, kouluterveydenhoitaja, liikenneturva ja poliisi. Vanhempien lukuisat kommentit kertovat tapahtuman tärkeydestä. Kiva kun on tarjolla yhteistä tekemistä ja syvällisiäkin pohdintoja edessä olevasta koulumaailmasta. Tuntuu turvalliselta, kun tietää millaista väkeä lapsen tulevat koulukaverit ja perheet ovat. Kunpa tällaisia tapahtumia olisi ollut silloin, kun perheemme isommat lapset lähtivät kouluun. Samoilla linjoilla on Koivistonkylän päiväkodin johtaja Helena Männistö. MLL:n Hämeen piirin Eskarista ekaluokalle -hanke on perheen yhdessä tekemistä tutustumista toisiin vanhempiin ja lapsiin ajatusten ja kokemusten vaihtamista yhteisöllisyyden ja perheverkostojen lisäämistä. Tavoitteena on auttaa vanhempia tukemaan lasta koulun aloittamisessa, oppimisvalmiuksissa ja arjen askareissa jakaa asioita toisten vanhempien kanssa. Hankkeessa toteutetaan erilaisia perheiltoja ja tilaisuuksia toimitaan perheenä ja yhdessä toisten perheiden kanssa järjestetään koulutusta toiminnan ohjaajille. Olemme saaneet vanhemmilta paljon positiivista palautetta. Ja lapset ovat olleet todella innoissaan. Arvosuunnistus on hyvin koottu, yhteistyökumppaneita on paljon ja perheiden yhteinen tekeminen monipuolista. Päiväkodin näkökulmasta saamme näin arvokasta tukea omaan toimintaamme. Toimiva ja erilainen Arvosuunnistus on nimetty arkkiatri Arvo Ylpön mukaan, sillä ensimmäinen tapahtuma järjestettiin hänen kotipaikkakunnallaan Akaan Toijalassa. Arvosuunnistusta voi sanoa jopa hittituotteeksi, joka jää elämään hank- keen jälkeen. Se on toimiva, hyväksi havaittu ja erilainen, kuvailee Virve Savolainen. Paljon päteviä, sitoutuneita ihmisiä on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Meillä on vielä syksy aikaa levittää tietoa, kehittää ja vahvistaa jo kokeiltuja toimintamalleja, toteaa Sari Luttinen. Hankeyhdistysten Hauhon, Hollolan, Toijalan, Hervannan ja Koivistonkylän lisäksi Arvosuunnistusta ovat alkaneet toteuttaa muutkin MLL:n paikallisyhdistykset. Syksyllä hanketta esitellään pääkaupunkiseudun kouluille ja esiopetusväelle. 6 Lapsemme 3/2009 Lapsemme 3/2009 7

VILLE VANHALA Kuvat MATTI MATIKAINEN Kirkkonummen Veikkolan koulu on liki tuhannen lapsen ja nuoren opinahjo. Valtava oppilasmäärä vaatii järjestelemistä ja organisointia, varsinkin, kun tilat ovat jääneet jo aikaa sitten ahtaiksi. Miten näin iso koulu toimii? Ihan paras koulu Veikkolan koulun erityisluokka 6 7 E:n oppilas Mikaela Blomqvist ratkoo matematiikan sanallisia tehtäviä erityisopettaja Mervi Johanssonin opastuksella. V Marttila istahtaa koulunsa pääaulan sohvalle. Sohvan takana jonotetaan ja hieman mekastetaankin, astiat kalisevat. Osalla alakoululaisista on ruokailu käynnissä, mutta Noora ei hätäile, sillä hänen vuoronsa tulee myöhemmin. Ruokailu on isossa koulussa porrastettu, koska ruokala on koulun oppilaille ahdas. Nakkisoppaa riittää kuitenkin kai-kille. Oppilaita kuljeksii myös ryppäinä sohvan ohi molempiin suuntiin. Ulko-ovet käyvät. Pienimmät poukkoilevat välitunnille sisäpihan puolelle ja yläkoululaiset vastapäisestä ovesta toiselle pihalle. Noora nyökkäilee ja moikkailee. Ihmisvirrassa kulkee kosolti kavereita. Täällä on aina jotain liikettä ja ääntä. Pälinää kuuluu vähän joka paikasta, Noora hymähtää. Kirkkonummen Veikkolan koulu on maamme suurimpia. Koulun kirjoilla on kaikkiaan 924 oppilasta, joista reilut sata on sijoitettu 15 kilometrin päähän Evitskogin sivutoimipisteeseen. Nooran kanssa saman opinahjon jakaa siis reilut 800 oppilasta ja samassa rakennuskompleksissa sijaitsee myös esikoulu ja päiväkoti. Noora aloitti koulunsa Veikkolassa ja sinne se myös päättyy, kun yhdeksäs luokka on käyty. Onhan tämä iso, mutta on tämä myös ihan paras koulu. 8 Lapsemme 3/2009 eikkolan koulun 5:nnen D-luokan oppilas Noora Lapsemme 3/2009 9

Ahtaasti lähekkäin Toisessa kerroksessa sijaitsevaan rehtorin kansliaan eivät käytävien marssi ja pulina kantaudu. Leila Kurjen pöydällä on vadillinen omenoita, mutta valkeita kuulaita eivät ole tuoneet oppilaat: omenat ovat peräisin oman puutarhan puista. Kurjella käynnistyi syksyllä jo 13. vuosi Veikkolan koulun rehtorina. Kun hän aloitti virassa, oppilaita oli noin 400. Nykyään määrä karttuu noin 50 60 vuodessa. Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun kasvavia kehyskuntia. Tänne muuttaa erityisesti lapsiperheitä. Itse Veikkolan kylässä asukkaita on tällä haavaa noin viitisen tuhatta, Kurki kertoo. Veikkolan koulussa on yli 800 oppilasta, mikä merkitsee järjestelyjä tilojen suhteen. Koululaiset ruokailevatkin useammassa vuorossa. 10 Lapsemme 3/2009 Rehtori myöntää, että koulun tilat ovat käyneet nykyiselle oppilasmäärälle riittämättömiksi. Ahtaus on konkreettista. Tietyillä tunneilla oppilaat joutuvat istumaan kovin lähellä toisiaan, mikä aiheuttaa ajoittain levottomuutta. Ihminen tarvitsee oman tilansa ja sitä ei Veikkolan koulussa ole tarpeeksi jaettavaksi. Hieman väljyyttä Veikkolan koululaisille on kuitenkin odotettavissa parin vuoden kuluttua. Lähistölle valmistuu vuonna 2011 Vuorenmäen koulu, jonne sopii noin 370 oppilasta. Veikkolaan jää silti vajaat 700 koululaista. Iso koulu toimii, kun toiminta on hyvin organisoitu. Kiitosta pitää antaa Kiusaamiseen puututaan heti Kiusaamisen nollatoleranssi on lasten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten asenne, johon kaikkien tulee pyrkiä, korostaa Veikkolan koulun rehtori Leena Kurki. Hän ei kiistä, etteikö myös Veikkolassa esiintyisi koulukiusaamista. Veikkolassa kiusaamisen kitkemisessä toteutetaan välittömän puuttumisen mallia. Lisäksi koulussa on koulutettu niin oppilaita kuin opettajiakin vertaissovittelu- ja tukioppilastoimintaan. Mielestäni tärkeintä on kasvattaa oppilaille tervettä itsetuntoa ja hyväksyntää siten, että jokainen voi rohkeasti tulla kouluun Koulu on kylän keskipiste. eikä kenenkään tarvitsisi pelätä kiusaamista tai olla itse kiusaajana. Rehtori ei usko, että koulukiusaamisessa koulun koko olisi jollain tavalla määräävä tekijä. Tärkein keino torjua kiusaamista on aikuisen läsnäolo. Se luo lapselle ja nuorelle turvallisuuden tunnetta. Riittävä ja näkyvä välituntivalvonta on osa läsnäoloa. Kiusaaminen on myös saanut uusia muotoja. Niin kännykkä kuin internetin palstatkin voivat olla kiusaamisen välineitä. Rehtori Leila Kurki on seurannut aitiopaikalta Veikkolan koulun kasvua yhdeksi maamme suurimmista oppilaitoksista. opettajille ja avustajille. He ovat todella sitoutuneet koulun toimintaan. Vaikka oppilasmäärä hipoo tuhatta, silti Veikkolassa on aistittavissa kyläkoulun henkeä. Kurjen mukaan juuri luottamus kouluun ja sen toimintaan on tärkeä hengen luoja. Koulu on vuosikymmenet ollut asuma-alueensa ainoa suomenkielinen koulu. Pääkaupunkiseudun taajamaksi kasvaneessa Veikkolassa koulu on kylän keskipiste, ja useat vapaa-ajan harrastukset sijoittuvat koulun tiloihin. Tärkeintä on kuitenkin se välittäminen ja huomioiminen, mikä luo isossa yhteisössä tunnetta yhteen kuuluvuudesta. Matikkaa ja fudista 6 7:nnen E-luokan oppilas Mikaela Blomqvist pähkäilee matematiikan tunnilla sanallisten tehtävien kanssa. Matematiikka ei lukeudu Mikaelan lempiaineisiin, fysiikka kylläkin ja erityisesti musiikki. Veikkolan koulussa on viisi erityisluokkaa ja 6 7 E on yksi niistä. Mikaelalla on luokkatovereinaan seitsemän kuudes- ja kaksi seitsemäsluokkalaista. Kiusaaminen pyritään kitkemään totaalisesti pois. Yhdeksännen luokan oppilaat Jeremias Niemelä ja Ville Huuhtanen myöntävät hekin havainneensa joskus kiusaamista omassa koulussaan. Ehkä sitä esiintyy hieman enemmän nuorempien oppilaiden parissa, pojat tuumivat. Jeremiaan ja Villen mielestä omassa koulussa kiusaamiseen on myös puututtu silloin, kun asia on tullut opettajien tietoon. Kiusaamisesta on myös puhuttu tunneilla paljon. Kasiluokkalainen Juho Mustonen juottaa valuaihioon kaatoaukkoa. Sinisen liekin alla syntyy kelpo saumaa. Kavereita ollaan ihan kaikkien kanssa. Välitunneilla pelataan fudista sekajoukkueissa, tytöt ja pojat ihan sekaisin, Mikaela kertoo. Erityisluokkien oppilaat integroituvat mahdollisuuksiensa mukaan eri oppiaineissa yleisopetusten luokkiin. Myös Mikaela käy ajoittain suuremmassa luokassa, mutta pitää omaa pientä ryhmäänsä parempana. Isossa luokassa ei aina jaksa kuunnella opettajien saarnaamista, vaan sitä vajoaa omiin maailmoihinsa. Ei aina kiinnosta, Mikaela toteaa. Veikkolan koulun erityisluokissa on enintään kymmenen oppilasta. Erityisopettaja Mervi Johansson uskoo, että koulun koolla ei ole merkitystä silloin, kun puhutaan oppimisvaikeuksista. Oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet yhtä lailla myös pienemmissä kouluissa. Kysymys on useimmiten siitä, että Kiipeilyteline on suosittu. Joskus telineelle syntyy jonoa, mutta sopu antaa myös sijaa. erityisluokan oppilas tarvitsee enemmän henkilökohtaista ohjausta ja huomiota. Rehtori Kurjen mukaan pätevät erityisopettajat ovat omalla panoksellaan vaikuttaneet koko koulun henkeen: leimaamista ei juuri esiinny, vaan monenlaisia lapsia voidaan kohdata luontevasti eri tilanteissa. Lapsia ja nuoria Veikkolan koulussa opettaa liki tuhatta oppilasta 65 opettajaa. Kouluavustajia kirjoilla on 18. Rehtori Kurki katsoo, että yhtenäiskoulu ajaa asiansa siinä, että veikkolalaiset lapset saavat käydä ala- ja yläkoulunsa omalla kylällään. Myös henkilökunta oppii vuosien saatossa tuntemaan lapset. Tosin rehtori myöntää, että hänelle itselleen moni oppilas jää verrattain vieraaksi. Ehkä tutuimpia ovat ne veijarit, joilla on toisinaan asiaa rehtorin kansliaan, Kurki hymähtää. Ala- ja yläkoulun sijoittuminen yhteen merkitsee myös sitä, että hyvin eriikäiset lapset ja nuoret joutuvat väistämättä tekemisiin toistensa kanssa. Sitä voidaan pitää rikkautena, mutta se synnyttää myös omat haasteensa. Kun puhutaan ääripäistä, eka- ja ysiluokkalaisista, heihin eivät enää päde samat toimintamallit. Toiset tarvitsevat piirileikkejä ja toisille täytyy olla bändi. Kulttuurit ovat jo niin erilaiset. Eri-ikäisyyttä ei kuitenkaan tule pitää ongelmana. Veikkolan koulun pihalla riittää vipinää. Valvova opettaja on kuitenkin aina lähellä, minkä kaverukset Sirkku Lehtamo ja Kristiina Kirjavainenkin hyvin tietävät. Jokainen joustaa Välituntia kirkkaanvihreä liivi yllään valvova luokanopettaja Juha Wikström aloitti tänä syksynä ensimmäisen lukuvuotensa Veikkolan koulussa. Wikström luonnehtii nykyistä työpaikkaansa dynaamiseksi ympäristöksi, jonka toiminta on tehokkaasti organisoitu. Se on näin ison koulun elinehto. Henki on hyvä, ja Veikkola on korostetusti nimenomaan yhtenäiskoulu. Kolme vuosikymmentä opettajan ammatissa toiminut Wikström korostaa, että Veikkolan kokoisessa koulussa joustaminen täytyy olla jokapäiväistä. Sitä vaaditaan kaikilta, niin henkilökunnalta kuin etenkin oppilailta. Toisten huomioiminen on aivan välttämätöntä. Suuren koulun miinuspuoleksi Wikström laskee sen, että hyviksi totutuista toimintatavoista on käytännössä mahdotonta poiketa. Suuret joukot vaativat suurten joukkojen lait. Aikatauluista on pidettävä kiinni eikä yllätyksellisyydelle ole juuri sijaa. Lapsemme 3/2009 11

Yhtenäiskoulussa kohtaavat isot ja pienet. Yhdeksäsluokkalainen Ville Huuhtanen vaihtaa ensi syksynä Veikkolan koulun ammattioppilaitokseen. Olkapäille päässyt Sirkku Lehtamo on Veikkolan koulun ekaluokkalaisia. Toimivimmillaan yhtenäiskoulu on silloin, kun nuorimmat ottavat oppia vanhemmista oppilaista ja isommat taas katsovat hieman pienempiensä perään. Missään nimessä aikuiskontaktien merkitystä ei ole syytä vähätellä. Myös yläluokkien oppilaat tarvitsevat aikuisia lähelleen, Kurki toteaa. Pienet isossa koulussa Välitunnilla riittää vipinää. Sisäpihalla temmeltävät alakoululaiset. Palloa pelataan ja kiipeilytelineet ovat täynnä. Liukumäkeen syntyy jonoa. Vanha kunnon hyppynarukin pyörii betonilaatoilla. Väkeä ei kuitenkaan ole pihalla tungokseksi saakka. Porrastus toimii kautta linjan ja ahtautta vältellään aina kun se suinkin on mahdollista. 1:sen F-luokan oppilas Sirkku Lehtamo ja Kristiina Kirjavainen 2D:ltä porhaltavat sorakentällä. Tyttöjen mielestä välitunnit ovat koulun parhaita tunteja. Tiedän ainakin sata koululaista nimeltä, Kristiina kehaisee. Sirkku ja Kristiina kiistävät, että heitä olisi koskaan omassa koulussa pelottanut, pikemminkin päinvastoin. Oppilaiden suuri määrä on tae siitä, että joukossa on aina myös tuttuja. Myös koulurakennus on iso, mutta Sirkku ja Kristiina eivät ainakaan muistaakseen ole sen sokkeloihin eksyneet. Joku luokka oli joskus hukassa, mutta en vieläkään tiedä mikä, Sirkku tuumii. 12 Lapsemme 3/2009 Siitä, että ylä- ja alakoululaiset ovat samassa rakennuksessa, tytöt eivät osaa oikein sanoa mitään. Ysiluokkalaiset näyttävät aika isoilta. Tosin harvoin meillä on niille mitään asiaa. Sen sijaan aulassa ruokailuvuoroa odottava 9:nnen D-luokan oppilas Ville Huuhtanen myöntää, että joskus hän kaipaisi enemmän tilaa ympärilleen. Luokat ovat liian ahtaita. Se alkaa ahdistaa. Huuhtanen kuten ei myöskään 9:nnen C-luokan oppilas Jeremias Niemelä ole aloittanut koulunkäyntiä Veikkolassa. Kumpikin tuli kouluun alaluokille. Perinteisten ja luokkakohtaisten vanhempainiltojen, kolmikantakeskustelujen (lapsi,vanhempi,opettaja) ja vanhempainvarttien lisäksi Veikkolan koulussa on kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon otettu välineeksi Helmijärjestelmä. Se on nettipohjainen työkalu, joka mahdollistaa koulunkäynnin seuraamisen lisäksi myös luokka- ja koulukohtaisen viestinnän. Lisäksi opettajilla on käytössään Kirkkonummen kunnan sähköpostiosoitteet ja yhteyttä pidetään vanhempiin luonnollisesti myös puhelimitse. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on tärkeää avoin ja rehellinen vuorovaikutus. Myös huoltajilla tulee Tämä on ollut ihan turvallinen koulu. Vaikka hälinä on jatkuvaa, niin mitään pahempaa ei ole tapahtunut, Jeremias toteaa. Ruokailua valvova vararehtori Jussi Roms myöntää, että oppilasmäärään nähden vaillinaiset tilat vaativat jatkuvasti erikoisjärjestelyjä. Rakennus on suunniteltu alun perin 650 oppilaalle, joten se mikä tilassa puuttuu, joudutaan korvaamaan erilaisilla säännöillä. Ahtaus on rajoittanut esimerkiksi teknisen työn kursseja. Myös liikuntasali on lujilla näin kovassa käytössä. Valinnan varaa Veikkolan koulun luokkakoot eivät kuitenkaan ole suurempia kuin keskimääräisesti maamme kaikissa kouluissa. Suurimmissa ryhmissä on vajaat 30 oppilasta ja pienimmissä reilut 20. Yläkoulun osalta suuren koulun etuihin kuuluu myös valinnaisaineiden ja -kurssien laaja kirjo. Kurssit toteutuvat hyvin pitkälle oppilaiden valintojen mukaan. Teknisen työn ja kotitalouden kurssimääriä on kuitenkin jouduttu tilanpuutteen vuoksi karsimaan. Kahdeksannen luokan poikien teknisen työn ryhmällä on työn alla valuaihio. Osa oppilaista nikkaroi puusta laatikkoa ja Juho Mustonen juottaa aihioon kaatoaukkoa. Hitsipillin liekki leimahtaa ja vääntyy siniseksi. Suojalasit heilahtavat silmille, ja lanka alkaa palaa. Ihan kelpo jälkeä, opettaja Aki Kukkonen kehaisee työtä. Netti auttaa yhteydenpidossa olla mahdollisuus tulla kuulluiksi, rehtori Kurki toteaa. Veikkolan koulun tukioppilaat ovat 8. 9. luokan oppilaita, jotka on koulutettu toimimaan nuorempien oppilaiden tukena. Veikkolan koulussa kiinnostus tukioppilastoimintaa kohtaan on ollut jatkuvassa kasvussa, minkä ansiosta tukioppilaitakin on suhteellisen paljon. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta ja turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä. Veikkolan koulussa tukioppilaat tunnistaa tukioppilashuppareista. He järjestävät myös pieniä tapahtumia ja vastaavat osaltaan välituntitoiminnasta. Saat lahjaksi Finlaysonin ostoskassin! Kiva kassi on monikäyttöinen, ajattoman tyylikäs, tilava ja tukeva! Raikkaan, punaraitaisen Ruokokuosin on Finlaysonille suunnitellut Jarkko Kallio. Koko: 45 x 42 cm 100 % canvaspuuvillaa Sisätasku Konepesu 60 C *Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen normaalihinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Muutokset voi tehdä lehdessä olevalla palvelukortilla tai puhelimitse 030 363 334. Annettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaa Meidän Perhe itsellesi tai lahjaksi! Tilaaja/maksaja: Lahjatilauksen saaja: JUHLA- TARJOUS 6 KK VAIN 19 90 (norm 34,00) Tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan itselleni lahjaksi Meidän Perhe -lehden kestotilauksena* 6 kk (6 lehteä) 19,90 eurolla (norm. 34,00 ). Sukunimi Lähiosoite Puhelin Etunimi Antamalla sähköpostiosoitteeni voin saada hyvä tarjouksia sähköpostiini. Sukunimi Lähiosoite Puhelin Arvo 20 Saan lahjaksi Finlaysonin ostoskassin. Postinumero ja -toimipaikka Etunimi Postinumero ja -toimipaikka Syntymävuosi Syntymävuosi Minulle saa lähettää mobiiliviestintää Sanoma Magazines Finlandilta Tarjous on voimassa 2 kk ja koskee Suomeen tulevia uusia tilauksia. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä, tiedustelut Asiakaspalvelusta arkisin klo 8-18 puh. 0303 63 334. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajalahja toimitetaan Sinulle, kun tilausmaksusi on kirjautunut. K Meidän Perhe maksaa tilauksen postimaksun Asiakaspalvelu Tunnus 5016352 Info: METK 00003 VASTAUSLÄHETYS Näin tilaat helposti ja nopeasti: NETISSÄ: www.perhe.fi/tk Soita ILMAISEKSI numeroon 0800-41050 (24 h) Näppäile tarjoustunnus: 95040 046

Puheenjohtajalta "Kouluhygienisistä olosuhteista" Pengoin lomallani vanhemmiltani kauan sitten perittyjen vanhojen kirjojen pinoja. Käteen osui Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisema selonteko-opaskirjanen vuodelta 1956, Maalaiskuntien terveydenhoidollisista ja kouluhygienisistä olosuhteista. Löytö hymyilytti mutta vei muutamaksi tunniksi mennessään. Helsingin yliopiston hygienian professori W. Lojander, joka toimi myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton terveydenhoitovaliokunnan puheenjohtajana, oli vuotta aikaisemmin ehdottanut MLL:n, valtion virastojen ja Maalaiskuntien Liiton yhteistyötä kenttähygienian tutkimuksen järjestämiseksi ja tietojen hankkimiseksi kotien ja koulujen hygienisistä oloista maassamme. Tutkimuksesta tuli kattava. Tietojen keräämisestä vastasivat MLL:n osastot: haastateltiin kunnan terveyssisaria, kätilöitä ja kodinhoitajia, jotka kaikki olivat kotikäynneillä saaneet luotettavan kuvan kotien hygienisestä tasosta. Kansakouluja koskevissa kysymyksissä osastojen valitsemat luottamushenkilöt haastattelivat koulujen johtajaopettajia sekä koulujen terveyssisaria. Selvitettiin monen muun seikan ohessa koulumatkajärjestelyjä, koulurakennusten ja valaistuksen kuntoa (monien koulupiirien kouluista yli 30 prosentissa oli öljy- tai kaasuvalo) ja kouluruokailukäytäntöjä. Vesijohto oli joka neljännessä koulussa. Oulussa, Lapissa ja Hämeessä joka neljännessä koulussa juomavesi otettiin suoraan järvestä tai joesta, muitten koulujen vesi saatiin kaivoista. Sanko muki-järjestelmä oli käytössä joka kolmannessa koulussa. Vain joka toisessa koulussa kädet pestiin ennen ateriaa; ei ollut pesupaikkaa. No, miksi palata menneisiin ongelmiin? Syy on selvä. Tässä Lapsemme-lehden numerossa käsitellään ison koulun hyviä ja huonoja puolia. Koulut ovat aina uuden ja erilaisen polven kasvualusta; niiden tuleekin olla jatkuvassa murroksessa. On hyvä muistaa, mikä muutos kouluhygienisissä olosuhteissa on muutamassa vuosikymmenessä tapahtunut. Tärkeintä ei silloin, eikä nytkään ole koulun koko, sijainti tai muut ulkoiset olosuhteet, vaan koulun ilmapiiri, oppimisen ja oivaltavuuden tukeminen, henkisen kasvun ja erilaisuuden salliminen, yhteenkuuluvuuden ja sydämen lämmön tuoma ilo. Olli Simell professori Lapsemme 3/2009 15

PÄIVI SPÅRE Kuvat HARRI MÄENPÄÄ Kaverit on hyviä, koska ne leikkii, eikä jätä koskaan toisiaan pulaan eikä minnekään yksin, Roosa sanoo. Roosa haluaa roosan hamosen kouluun! Äiti auttaa pukemisessa. Roosa Maria Nyberg - syntynyt 27.12.2002 - isä Jari 45, äiti Riitta 43 - musiikkia harrastavan uusperheen kuopus, veljet Joona 18 ja Jonne 21 isän aikaisemmasta liitosta - koululainen Joensuun Niinivaaran koulun 1A-musiikkiluokalla - harrastaa jumppakerhoa Roosan Aamupalasta saa puhtia koulupäivään. Roosa kurkkii, kun äiti ja opettaja Anu Eteläpää juttelevat: Opettaja on mukava ja kiltti. Joskus jos joku ei tottele, se voi vähän suuttua. Kello kahdeksan pinnassa Roosan maha murisee aamupalaa: ruisleipää, hedelmää, vihannesta, jugurttia. Sellainen ruoka on lapselle hyvää, jossa on jäniksen syötäviä aineksia, kuten salaattia ja porkkanaa. Maito on luille hyvä ja maksa sydämelle, vaikka maksa maistuu pahalle, Roosa kommentoi. Keksilaatikko houkuttelisi, mutta: lauantai on karkkipäivä, arkena makeaa saa vain poikkeustapauksissa. Aamupalaa seuraa huolellinen hammaspesu, jonka äiti tarkistaa. Sitten puetaan kouluvaatteet ja harjataan kiharat. Aikuiset saa määrätä lasta. En tiedä miksi, mutta se tuntuu oikealta, vaikka se joskus suututtaa. Äiti ja isä auttavat ja rakastavat minua, Roosa pohtii. Äiti tarkistaa reissuvihosta, että Roosan koulurepussa on tarpeelliset tavarat. Koulussa on kivaa, ollaankohan me taas pylväshippaa pihalla! Kouluun ja kerhoon Varttia vaille yhdeksän Roosa lähtee äidin kyydissä kouluun. Vilkasliikenteistä koulumatkaa on yli kolme kilometriä. En jaksaisi tehdä koulussa mitään, jos pitäisi kävellä. Kolme kilometriä on kuule pitkä matka, kun en saa vielä ajaa pyörällä, vasta jotkut kakkosluokkalaiset saavat, mutta eivät nekään vielä syksyllä. Isän kanssa harjoitellaan viikonloppuisin pyörällä ajamista, minä ajan ja isä lenkkeilee rinnalla. Koulun portilla Roosa huomaa heti ystävänsä Amiran ja rientää juoksujalkaa tämän luokse. Koulun jälkeen Roosa menee Amiran kanssa iltapäiväkerhoon. Kerhossa saadaan leikkiä ja ulkoilla! Jos pitäisi mennä suoraan kotiin, katsoisin vain videoita. Ei olisi kaverileikkejä, kun naapurin poika on vielä hoidossa, Roosa kertoo. Semmoinen päivä on mukava, kun on paljon kavereita ja kivaa leikkiä yhdessä. Keskiviikkona noin kello 7.25 Joensuun Käpäläpolun siniharmaan pikkutalon hyvä arki yläkamarista kuuluu kutsu: Äitiii! Roosan äiti Riitta Nyberg hipsuttaa sängynlaidalle. Yhteinen kutitteluleikki naurattaa unihiekat Roosan silmistä. Koulupäivinä äiti herää ensin, viikonloppuna minä herään aikaisemmin katselemaan lastenohjelmia, Roosa kertoo. Ensiluokkalaisen Roosa Nybergin arkipäivää rytmittävät Isän Jari Nybergin työt tapaavat alkaa kodin turvallisina toistuvat rutiinit, aamuheräämisestä ennen aamutoimia. Koulun alettua yrittäjä-äiti siirsi työpisteensä kodin yläkertaan ainakin joksikin aikaa. Näin hän iltasatuun. Päivään mahtuu runsaasti lepoa, leikkiä ja liikkumista. on joustavammin pikkukoululaisen tukena päivänkulussa. 16 Lapsemme 3/2009 Perusasiat kuntoon Roosan opettaja Anu Eteläpää on ulkovalvojana koulun pihalla ja rupattelee Roosan äidin, Riitan kanssa. Rupattelut arjen keskellä ovat kaikkein parasta kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä. On hyvä, että lapsi tottuu säännöllisyyteen ja rutiineihin kotona, sillä meillä koulussakin on rutiineja ja tietty järjestys päivänkulussa. Hyvin nukkunut ja syönyt lapsi jaksaa keskittyä, opettaja sanoo. Niin opettaja kuin äiti peräävät maalaisjärkeä vanhemmuuteen. Luotan siihen, että ihmisenä ja äitinä tiedän lapseni parhaiten. Vanhemman velvollisuus on olla tuntosarvet ylhäällä, kuunnella sydämellä, missä mennään ja mitkä asiat vaativat puuttumista. Kun perusasiat ovat kunnossa, lapsella on turvallinen olo. Optimismi on oikeastaan ainut eväs, mitä lapsi tarvitsee, Riitta sanoo. Riitan mielestä kodin omanlaiset rutiinit ovat tärkeitä. Lapset ovat monenlaisia. Toinen tarvitsee tiukat rutiinit ja säännöt, toinen väljemmät. Kaikki tarvitsevat kuitenkin jonkinlaisen säännöllisyyden. Rutiinit tuovat turvaa, mutta eivät estä seikkailemasta ja kokeilemasta. Itse esimerkiksi ajoin Roosan joka päivä eri reittejä päiväkotiin, vaihtelun vuoksi. Lapsemme 3/2009 17

UUDISTUNUT! Ihan(asti) pihalla. Tutustu Kotivinkkiin tilaa ilmainen näytenumero! Roosa tutkii tietokirjaa. Kohta äiti tulee lukemaan iltasadun. Kerhosta äiti tulee hakemaan noin kello 16. Tänään Amira tulee Roosalle kylään. Kaverukset tekevät yhdessä matikan läksyt. Pitää oppia laskemaan moneen. Läksyjä tarvitaan, jotta opitaan. Niin tarvitaan leikkejäkin. Tytöt juoksentelevat ja mielikuvittelevat pihamaalla ja tutkivat vesiastiasta löytämiään itikanpoikasia. Koululainen ei saa kiusata toista. Kiusaamista on töniminen, irvistely, suputtelu ja toisen haukkuminen, Roosa puntaroi. Leikkien välissä on päivällinen kello 17. Isä Jarikin tuli juuri kotiin. Riitta pyöräytti salaattia ja spagettia. Mutta oikeasti lempiruokani on broilerpyörykät ja riisiä ja currykastiketta. Keskiviikkoisin kello 18 Roosalla on syksymmällä jumppakerho. Vanhempien mielestä yksi harrastus viikossa riittää. 18 Lapsemme 3/2009 Päivälliseksi spagettia ja rupattelua äidin ja isän kanssa. Tykkään jumppakerhosta aika paljon. Olin siellä jo viime vuonna. Wcpönttöhippa oli hauska. Roosa on mukana myös perheen arkiaskareissa. Leipominen on mielipuuhaa. Siivoaminen on vähän tylsää, varsinkin oman huoneen siivoaminen. Vaan kyllä lasten pitäisi oma huone siivota, koska muuten se on joka päivä sotkussa ja sitten on vaikea leikkiä. Kerran pesin kaikki talon ikkunat sisäpuolelta. Se oli vahingossa kiillotusainetta, ja äiti ei tainnut tykätä, kun ei tullut kuitenkaan kirkasta, hih. Ihana iltasatu Kello 19.45 Roosan pitää tulla sisälle rauhoittumaan ja valmistautumaan untenmaille. Joskus harmittaa keskeyttää leikit, Roosa sanoo. Sisällä Roosa katselee vanhempien kanssa lastenvideoita, leikkii lemmikkikauppaa, lueskelee ja oleskelee. Iltapalan jälkeen on hammaspesu. Iltasatu kello 20.30 on rutiini, josta Roosa ei tingi: On ihanaa kuunnella ihanaa satua. Parhaita ovat tarinat, joissa on onnellinen loppu, mutta voi niissä pelottaviakin kohtia olla. Mutta Tatu ja Patu on kyllä minun suosikki. Äiti lukee mieluiten illalla sadun, jossa on selkeä loppu. Kun muut asiat jäävät päivässä kesken, kokonainen satu kokoaa ja puhdistaa mielen. Vuorossa on suomalainen kansansatu Kultatukkainen poika, sankaritarina, jossa köyhän talon poika saa lopulta puolisokseen ihanan prinsessan. Lopussa on opetus: Kun yrittää näin parastaan, pulmat aina ratkeaa. Rutiineista helpotusta lapsiperheen arkeen Lapset ja perheet ovat erilaisia, mutta säännöllinen päivärytmi sopii kaikille. Rutiinit antavat lapselle selvät ja turvalliset rajat. Rutiinit totuttavat parhaimmillaan ihmisen jo lapsena syömään säännöllisesti, nukkumaan riittävästi sekä ulkoilemaan ja liikkumaan. Säännöllisesti eläessä myös vanhemmat jaksavat paremmin kotona ja työssä. Hyvän arjen aakkoset Luo lapsen päivään hyviä rutiineja, jotka toistuvat samassa järjestyksessä. Suo lapselle oikeus omaan tilaan. Jokainen nukkuu omassa sängyssään. Vaali periaatetta yhteisistä, rauhallisista kotiaterioista. Panosta kerran viikossa arkiaterioiden suunnitteluun. Tee ostokset koko viikon tarpeiksi. Tee arjen tavallisista askareista perheen yhdessäolon hetkiä. Lähde: Tuulia Matilainen: Lapsi elää rutiineista, Jyväskylä 2008 Viikonloppuna valvotaan Viikonloppuisin Nybergien uusperheessä on väljemmät rutiinit. Kylään tulevat usein Roosan isoveljet. Kivointa on, kun Joona varastaa pallon ja minä yritän saada sen kiinni. Jonne on hyvä kutittelija ja osaa soittaa kitaralla, Roosa kehuu. Lauantaisin siivotaan ja tehdään ruokaa koko porukalla. Pitkän kaavan kynttiläillallisilla herkutellaan ja keskustellaan arkena mieleen kertyneet asiat, valvotaankin myöhään. Kerran lomalla olen valvonut puoli kahteen. Se oli kivaa. Jos pitäisi kouluun lähteä ja olisi valvonut, väsyttäisi kyllä liikaa, Roosa tuumaa. LAHJAKUPONKI KYLLÄ! Haluan tutustua Kotivinkkiin ja tilaan ilmaisen näytenumeron (arvo 5,80 ). Tarjoustunnus 207452 Tilaan näytenumeron myös ystävälleni. Lehti postitetaan ystävälleni minun nimissäni. Omat yhteystietoni: Nimi Osoite Postinumero ja toimipaikka Matkapuhelin Sähköposti Ystäväni osoitetiedot: Nimi Osoite Postinumero ja toimipaikka Arvo 5 80 Forma Publishing Group Oy saa lähettää hyviä tarjouksia sähköpostitse tai tekstiviestitse. Saan enintään 2 viestiä/kk, joissa on aina mahdollisuus kieltää viestien lähettäminen jatkossa. Sähköpostiosoitettani ja puhelinnumeroani ei luovuteta kolmansille osapuolille. Tutustumisetu on voimassa 31.10.2009 saakka. Näytenumeroita ei toimiteta Suomen ulkopuolelle. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Uudistunut Kotivinkki on Suomen innostavin ja monipuolisin kodinlehti. Mietitpä kauppalistaa, sisustusta, vanhemmuuden haasteita, talvitakin hankintaa tai seuraavaa lomakohdetta, parhaat ideat saat Kotivinkistä. Tutustu nyt ilmaiseksi ilahduta samalla ystävääsi! Nopeimmin tilaat netistä: www.forma.fi/kvlapsemme Kotivinkki maksaa postimaksun Forma Publishing Group Oy VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5000880 00003 Helsinki

MLL:n uusi nuorisomallisto Halusin tehdä malliston, joka ei paapo nuoria, vaan ottaa heidät tosissaan. Nuoret ovat vahvoja tyyppejä ja heillä on hyviä mielipiteitä, minkä vuoksi heitä pitää kuunnella. Meillä on asiaa -malliston suunnittelija Jarno Tiainen 15 e 15 e 24 e 45 e 20 e Tuotteet on valmistettu orgaanisesta puuvillasta tuulija aurinkovoimalla toimivissa tehtaissa. Paitojen hiilijalanjälki on 90 % tavallisia t-paitoja pienempi. Katso kaikki MLL-tuotteet: www.mll.fi/kauppa

ANU KYLVÉN Kuvat MARI MÄNNISTÖ ja ANU KYLVÉN Lapset kannattaa ottaa mukaan viikkosiivoukseen jo pienestä pitäen. Imuroimisesta ja mattojen tamppauksesta voi jopa oppia tykkäämään. sujuu kuin leikki T eemu Sten ja Kim Lundelin ravistelevat räsymattoa. Kiia ja Krista Lundelin kantavat lisää mattorullia pihalle. Laura Sten ripustaa isompia mattoja telineelle ja hihkuu ohjeita joka suuntaan. Työnjohtajasta ei ole epäselvyyttä. Pölypilvi puuskahtaa ilmaan, kun Kim lyö pari iskua mattopiiskalla. Muistakaa vielä Lauran huoneesta se lampaantalja, Virpi-äiti huikkaa ovelta. Kaksoset Teemu ja Laura täyttävät huomenna kymmenen, joten juhlan kunniaksi koti pitää puunata. Sten-Lundelinin uusperheessä ei ole kiinteitä siivouspäiviä. Silloin siivo- taan, kun on likaista tai isommat kekkerit tulossa. Lapset hoitavat mattojen tamppaamisen Petri-isän kanssa, ja pölyt pyyhitään kimpassa. Virpi pesee lattiat ja pitää keittiön puhtaana. Ruokailun jälkeen viimeinen siivoaa pöydän ja panee maidot jääkaappiin. Minä en nalkuta. Lapset kyllä siivoavat huoneensa, kun heistä alkaa tuntua siltä, Virpi Sten sanoo. Tytöt myöntävät, että siltä alkaa tuntua aika nopeasti. Vaatteita ja leluja kertyy lattialle siihen tahtiin, että oma huone siivotaan noin kerran viikossa. Yleensä siivoamme huoneet yhdessä, koska se on nopeampaa, Laura kertoo. Poikien huoneessa Kim poimii lelut lattialta ja Teemu imuroi. Siivous Laura on tarkka: hän huomaa villakoirat parhaiten, Teemu paljastaa. Vanhempien asenne tarttuu Me ihmiset olemme erilaisia, myös siivoojina. Toiset ovat luonnostaan järjestelmällisempiä. He vievät tavarat heti paikoilleen, eikä kaaosta pääse syntymään. Monessa perheessä ihanne ei toteudu, vaan lapsia saa maanitella tai jopa kiristää siivouspuuhiin. Kehittämispäällikkö Teija Jerkku Martta-liitosta vinkkaa, että lasta voi vaivihkaa kouluttaa tykkäämään siivoamisesta. Fiksu vanhempi imuroi iloisin ilmein. Jos aina siivotessa kiukuttelet, malli varmasti siirtyy lapsiin. Päivittäin Keittiö siistiksi Lelut ja muut irtotavarat paikoilleen lastenhuoneessa Häiritsevien roskien ja tahrojen poisto Viikoittain Imurointi Pölyjen pyyhkiminen Vessan pesu Käsipyyhkeiden vaihto Kuukausittain Lattioiden pesu Suihkukaapin pesu Siivoa kaapit ainakin kerran vuodessa ja laita turhat tavarat kiertoon. Tarkempi siivouskalenteri osoitteessa www.martat.fi Ota lapset mukaan viikkosiivoukseen pienestä pitäen. Pienetkin taaperot osaavat viedä lelun lattialta koriin. Tietysti olisi nopeampaa ja helpompaa tehdä kaikki itse, mutta murrosiässä nuorta on vaikea motivoida, jos hänen ei ole aiemminkaan tarvinnut tarttua imuriin. Opettaminen vaatii toistoa ja vanhemmilta kärsivällisyyttä. Lapsen kasvaessa vastuu lisääntyy. Kun lapsi yltää avaamaan pihan jäteastian, hän voi kipaista viemään roskapussin. Koti kannattaa järjestää sellaiseksi, että lapset ylettyvät tekemään asioita, kuten laittamaan omat takkinsa naulakkoon, Teija Jerkku sanoo. Tässä tuvassa on siivouspäivänä vilskettä. Sastamalalainen Sten-Lundelinin perhe tekee eikä meinaa. Pienten lasten kanssa jälki ei välttämättä ole loistokas, mutta älä silti moiti. Tee siivouksen viimeistely salassa tärkeintä on, että lapsi yrittää. Opeta oikeita tekniikoita, palkitse ja kehu. Järjestelmällisyys helpottaa elämää Kahdeksanvuotiaat Krista ja Kiia esittelevät perheen lasten yhteistä leikkihuonetta. Sitä ei kauhean usein siivota, kun se on sellainen tavarahuone, pikkutytöt sanovat. Nyt pelikoneet on kuitenkin ojennuksessa. Krista ja Kiia asuvat pääasiassa äitinsä luona mutta ovat paljon täälläkin. Järjestykseen tottuneita sisaruksia ihmetyttää joidenkin kavereiden huoneissa vallitseva sekasorto. Pelikoneen johdot kiertyvät solmuun, ja unilelut lojuvat peiton kanssa yhtenä myttynä sängyllä. Kim, 9, miettii, että siivoaminen unohtuu herkimmin, kun siirrytään vauhdissa leikistä toiseen. Jos leikin kaverin kanssa ensin vaikka legoilla, muistamme siivota ne, mutta seuraava leikki saattaakin jäädä siivoamatta. Eilen unohdin kuulat levälleen ja sain illalla siivota lattialta 64 pientä ja kolme isoa kuulaa. Järjestelmällisyys tekee elämästä kivempaa, sisarukset toteavat. Kun joka lelulle on oma paikkansa, siivoaminen sujuu sukkelasti. Kylpyhuoneen ja vessan pesu sen sijaan on sisaruksille yäk. Isäkään ei siitä innostu, joten homma on jäänyt Virpiäidin kontolle. Saunan lauteiden pesuun Laura osallistuu juuriharjansa kanssa. 22 Lapsemme 3/2009 Lapsemme 3/2009 23

Anna lapselle vaihtoehtoja Lapsi tottuu huoneensa kaaokseen, ja tiettyyn ikään se vähän kuuluukin. Pidä silti pintasi ja innosta häntä säännöllisesti siivouspuuhiin. Hyrskynmyrskyn jälkeen siivottu huone näyttää lapsen omissa silmissäkin paljon paremmalta. Vanhempien pitää sallia välillä tietty epäjärjestys. Majoja ja legolinnoja ei tarvitse heti purkaa. Sopikaa, että yhteen nurkkaan voi jättää keskeneräisen leikin, Teija Jerkku armahtaa. Jos siivoamisesta tulee herkästi tappelua, mieti motivointikeinojasi. Perustele, miksi pitää siivota. Älä ärise: Sinun täytyy siivota heti! Muistuta torstaina, että lauantai-iltaan mennessä pitäisi olla siistiä. Vaihtoehtojen antaminen motivoi muutenkin: vietkö roskat vai tyhjennätkö tiskikoneen? Lapsi kokee, että voi itse päättää asioista. Aikuisen pitää silti huolehtia, että hommat tulevat tehtyä. Joskus saa muistuttaa uudelleen ja uudelleen. Se ei tunnu lapsesta aina kivalta, mutta ei kaiken elämässä tarvitsekaan olla kauhean kivaa. Siivouskeskusteluissa nuori jopa oppii neuvottelutaitoja! Kylpyhuoneen pesusta Krista ja Kiia eivät nauti, mutta vähitellen sitäkin pitää opetella. Virpi varmistaa, että homma sujuu. Uutta toivoa kiintymystraumojen hoitoon Suuren suosion saavuttaneet perusteokset kaikille varhain traumatisoituneiden lasten/nuorten kanssa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille ja terapeuteille. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ehdottomat kurssikirjat! Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia on Suomessa täysin uusi, näyttöön perustuva terapiamenetelmä/terapeuttinen lähestymistapa. Muista terapioista poiketen hoitava aikuinen on aina läsnä terapiatyössä. Terapeutin avulla rakennetaan hoitavan aikuisen ja lapsen välistä kiintymys- ja tunnesuhdetta. Vaihda välillä välineitä! Vessaharja Ei kestä hyvänä yli vuotta. Tiskiharja Vaihda pari kertaa vuodessa ja useamminkin, jos tiskaatte aina käsin. Siivousliina ja lattiamoppi Huomaat kyllä, kun rätti tulee tiensä päähän. Laadukas materiaali kestää pidempään ja sietää konepesun. Terapia rakentaa siltaa lapsen menneisyyden kokemusten ja nykyisyyden välille. Terapiamallin esittelyn lisäksi kirjat antavat huomattavan paljon eväitä terapeuttisen, hoitavan arjen rakentamiseen eri konteksteissa. Terapioiden on aika paneutua kiintymyssuhteen rakentamiseen ensisijaisten hoitajien kanssa ja sitä kautta mahdollistaa lapsen/nuoren eheytyminen. Palkkioksi herkkuhetki Roskien viemisestä ja muista perusasioista ei tarvitse maksaa. Koti on yhteinen, ja siellä on tiettyjä juttuja, jotka vain pitää tehdä. Ei vanhemmillekaan kukaan maksa kodin siivoamisesta. Isommasta urakasta, kuten ikkunanpesusta, voi antaa pienen summan, ja yleinen siivoamisvelvollisuus sisältyy viikko- tai kuukausirahaan, Teija Jerkku puntaroi. Virpi Sten kertoo, että heillä lapsille ei makseta siivoamisesta palkkaa. Tavallista isomman urakan päätteeksi voidaan herkutella. Kaikkein parasta lapsissa on, kun he joskus haluavat yllättää. Kerran tulin kotiin, ja lapset olivat oma-aloitteisesti urakoineet monta mottia halkoja siististi liiteriin. Itkuhan siinä pääsi, ja sanoin, että nyt lähdetään hampurilaiselle. YHTEIS- HINTAAN 80 Hintoihin sis. postitus! Becker-Weidman Shell (toim.) 2008 AUTA LASTA KIINTYMÄÄN 424s, nid. 45 Daniel Hughes 2009 TIE TRAUMASTA TERVEHTYMISEEN 412s, nid. 43 Maija Suni on Köyliön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo tunnelmia ja kuulumisia kentältä, pilke silmäkulmassa. Verkotu, verkotu... Miksi verkottua? Mitä hyötyä on laajasta verkostosta yhdistystoiminnassa? Perisuomalaiseen tyyliin yhdistyksissä mennään usein minä itse -meiningillä ja kateellisia ollaan, jos toisella menee paremmin. Ja hyviä ideoitahan ei jaeta, ei sitten millään. Vaan jos unohdettaisiin kyräily ja mentäisiin avoimesti eteenpäin, niin väitän, että kaikki saisivat enemmän. Yksinkertaisimmillaan verkottuminen voi tapahtua kotona. Siinä aamukahvipöydässä voi oman perheen kesken jopa yhdistysasioita kehittää ja jakaa. Voi käydä niin, että äiti (MLL pj.) voi keksiä, että olisipa mukava, kun olisi tapahtuma puhtaasti isille ja lapsille ja vielä metsässä. Ja isä, joka on sattumalta tässä täysin siis fiktiivisessä tarinassa metsästäjä, voi keksiä, että otetaan tapahtumaan mukaan paikallinen riistanhoitoyhdistys ja tehdään siitä eräpolku luontorasteineen ja -tehtävineen. Näin syntyi isä-lapsi -eräpolku! Paikkakunnan sisällä, olipa sitten kaupunki tai kunta, kannattaa pitää linjat auki kaikkiin muihin yhdistyksiin ja toimiviin yhteisöihin. Kaikilla on nimittäin sama ongelma, tekijäpula. Yleensä samat aktiivit toimivat vielä monessa yhdistyksessä eli verkosto on melkoisen helppo luoda. Yhdenkään yhdistyksen ei kannata yksin lähteä luomaan megatapahtumia, yhdessä toisen tai toisten kanssa se on helpompaa, ja vastuutkin voi jakaa Elämä ei käy näin turhan raskaaksi ja vaikeaksi. Samalla tutustuu parhaassa tapauksessa uuteen joukkoon ihmisiä omalla paikkakunnalla ja tulee elävöitettyä paikkakunnan toimintaa, mikä on yleensä kaikkien tavoite ja ilo. Ja sen olen kuullut, että ihmisten saaminen tilaisuuksiin on haaste niin maalla kuin kaupungeissa, niin että uskallan suositella verkostoitumisreseptiä kaikille. Yhteistyö on voimaa! K entältä k MLL:n sisälläkin kannattaa harrastaa verkostoitumista. Osallistuminen erilaisille kursseille ja esimerkiksi puheenjohtajapäiville tuo monta uutta tuttua ja monta näkökantaa omaan toimintaan. Samalla kuulee, että muillakin yhdistyksillä on itse asiassa usein samanlaiset ongelmat ja samassa suossa sitä siis vedetään kautta Suomen. (Lue: Kannattaa siis osallistua puheenjohtajapäiville!) Etu on, jos osaa hakea apua ja neuvoa piiristä tai keskusjärjestöstä. Toiset ovat kuin kala vedessä piirissä ja toisilla toimii paremmin yhteydet Helsinkiin. Pääasia on, että osaa ja rohkenee kysyä ja ottaa yhteyttä. Asiantuntija-apu on yllättävän lähellä ja helposti. Jokainen on oma persoonansa ja verkosto myös sen näköinen. Ihailen ihmisiä, jotka ennakkoluulottomasti painelevat tervehtimään uppo-outoja ihmisiä ja uskaltavat fiksusti ja ystävällisesti sanoa omia mielipiteitään. Heille tämä verkonkutominen on helppoa. Myös ujojen ja hiljaisimpien ihmisten kannattaa lähteä maailmalle verkostoja luomaan. Tapa on silloin vain erilainen. Sitä voi katsella ja kuunnella ja ottaa kantaa tai olla ottamatta. Kuitenkin kuulee mitä maailmalla tapahtuu ja saa eväitä omaan toimintaan. Ja sitä voi kohdata toisen hiljaisen ja hymyillä vaan. Sekin riittää. Väkisin ei pidä yrittää olla jotain, mitä ei ole, eikä niitä verkkojakaan luoda ympäri vuorokauden. Verkot ja verkostot syntyvät kuin itsestään, kun ihminen kohtaa ihmisen. Verkkoterveisin itäsuomalainen köyliöläinen eli Sunin Maija uuluu LAPSUUDEN TRAUMA JA DISSOSIAATIO AUTA LASTA KIINTYMÄÄN Miten traumatisoituneita henkilöitä olivatpa he lapsia, nuoria tai aikuisia voidaan auttaa hitaasti rakentuvan, syvällisen terapeuttisen suhteen avulla? 24 Lapsemme 3/2009 Dr. Donald Kalsched Seminaari 22. 23.10.2009 Tampere-talossa Lue lisää: www.pt-kustannus.fi Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia Dr. Arthur Becker-Weidman Peruskurssi terapeuteille ja terapiatyötä tekeville 9. 12.11.2009 Tampere-talossa Lapsemme 3/2009 25 Kuva: Kari Puumalainen

Kuvat WWW.COMMA.FI Matkalla Vietetään vauhdikas automatka leikkimällä sanoilla ja hiomalla hoksottomia. Aika kuluu ja matka joutuu laivaa lastatessa, sanaketjuja kutoessa ja automerkkejä bongatessa. Väliin voi lurauttaa laulun. mummilaan Sanaleikki Kukin sanoo vuorollaan yhden sanan. Seuraavan on aloitettava oma sanansa samalla kirjaimella, johon edellinen sana päättyy. Esimerkiksi ensimmäinen sanoo talo, seuraava onki, sitä seuraava ihminen ja niin edelleen. Aakkosellinen ostoslista Ensimmäinen leikkijä sanoo: Kävin kaupassa ja ostin sieltä aromisuolaa. Seuraava sanoo: Kävin kaupassa ja ostin sieltä aromisuolaa ja berliininmunkin. Jokainen sanoo alkulauseen ja lisää listaan uuden tavaran aakkosjärjestyksen mukaan. Laiva on lastattu Valitaan yhdessä jokin kirjain, vaikkapa k. Leikkijät keksivät vuoron perään jonkin k:lla alkavan sanan ja toistavat lausetta Laiva on lastattu kirjoilla, Laiva on lastattu kuninkailla ja niin edelleen. Pelaaja, joka ei vuorollaan keksi enää mitään kyseisellä kirjaimella alkavaa, putoaa pelistä. Laivaa voi lastata myös esimerkiksi syksyyn liittyvillä asioilla, vaatteilla, eläimillä tai kasveilla, jolloin sanojen alkukirjaimella ei ole väliä paitsi jos halutaan lisähaastetta. Ei ole totta Leikinvetäjä lukee kirjoittamansa tai valmiin tarinan, johon hän upottaa tarkoituksella selkeitä asiavirheitä, jotka leikkijöiden pitäisi huomata. Kun joku keksii virheen, hän sanoo ei ole totta. Asiavirheet voivat olla eritasoisia lasten ja nuorten iän mukaan. Kivi, sakset, paperi Pelaajat heiluttavat nyrkkiään tahdissa ja lausuvat yhteen ääneen: Kivi, sakset, paperi. Viimeisellä tavulla jokainen paljastaa valitsemansa merkin. Kivi on käsi nyrkissä, sakset on etu- ja keskisormi harallaan, ja paperi on avoin kämmen. Kivi voittaa sakset, sakset paperin ja paperi kiven (kivi murjoo sakset pilalle, sakset leikkaa paperin ja paperi peittää kiven). Voittaja on se, jonka merkkiä toiset pelaajat eivät kykene peittoamaan. Bingo Ennen matkaa lapsille tehdään bingokuponkeja (esimerkiksi 4x4 ruudukko). Ruudut kuvitetaan pikkuautoilla, rekoilla, huoltoasemilla, järvillä, kirkoilla, hevosilla tai muilla vastaavilla matkan varrella näkyvillä kohteilla. Se, joka saa ruksittua kuponkinsa ruudut ensimmäisenä täyteen, huutaa voiton merkiksi bingo. Piip Leikkijät luettelevat vuorotellen numeroita 1, 2, 3, 4 ja niin edelleen. Kolmoselle jaollisen luvun (esimerkiksi 6, 9) kohdalla leikkijän pitää numeron sijaan sanoa piip. Jos sanoo kielletyn luvun, joutuu pelistä pois. Voidaan sopia, että piip sanotaan myös silloin, kun luvussa esiintyy numero 3 (esimerkiksi 23, 53). 26 Lapsemme 3/2009 Aika kuluu kuunnellen Varaa kirjastosta matkalle äänikirjoja. Kilometrit taittuvat huomaamatta Risto Räppääjän tai Peppi Pitkätossun seikkailuja kuunnellessa. Muistathan myös Matkalla voi kilpailla, kenen lempiautomerkkejä tulee eniten vastaan. Apukuski voi pitää kilpailijoiden avuksi tukkimiehenpäiväkirjaa. Lapsemme 2/2009 27

VIRVE JÄRVINEN Kuvat VIRPI PENNA Nukkumaan, teini, nukkumaan! Pätevät perustelut painua petiin 1. Uni tekee tehokkaaksi. Kunnon yöunista saa varmasti enemmän virtaa kuin energiajuomatölkistä. 2. Alkuillan uni on oppimisen ja asioiden mieleenpainumisen kannalta erityisen tärkeää. Kokeita edeltävän yön unesta ei kannata tinkiä. 3. Hyvin nukutun yön jälkeen aamu sujuu kitkatta eikä kiire kiusaa. Elämä on mukavampaa. 4. Riittävä uni pitää mielialan positiivisena ja vähentää alavireisyyttä, jopa depression vaaraa. 5. Kavereiden kanssa on helpompi tulla juttuun riittävästi levänneenä. 6. Nukkuminen on samalla huolenpitoa omasta terveydestä: liian vähäinen uni altistaa ylipainolle ja houkuttaa syömään lyhytketjuisia hiilihydraatteja. Se myös nostattaa verenpainetta. Ehtoolla kukutaan, aamulla nukutaan. Herätys harmittaa, koulussa väsyttää. Miten nuoren saisi illalla ajoissa unipuulle? K ello käy puoltayötä, ja teinin huoneessa palaa valo. Koulupäivä on takana ja aamulla toinen edessä, mutta nuorta ei väsytä eikä huominen huoleta. Vanhempaa jälkikasvun kukkuminen kummastuttaa. Voiko nuori tulla toimeen alakoululaista selvästi vähemmillä yöunilla? Unen tarve ei vähene murrosiässä, kasvu ja hormonaaliset tekijät päinvastoin lisäävät sitä. Tuntuma nuoren vähäisestä unen tarpeesta saattaa selittyä unirytmin muutoksella yläkoululainen nukahtaisi mieluusti alakoululaista myöhemmin, mutta nukkuisi myös aamulla tätä pidempään, lääketieteen tohtori, erikoistutkija Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vastaa. Myöhäistä unentuloa on selitetty muun muassa vuorokausirytmin säätelyyn osallistuvien tekijöiden, kuten melatoniinin tasapainossa tapahtuvilla muutoksilla. Jos unta tahdistavan hormonin pitoisuushuippu viivästyy, myös nukahtamishetki siirtyy eteenpäin. Juulia Paavonen pitää ympäristötekijöitä biologisia syitä merkittävämpinä nuoren valvomiseen. Elämä painottuu nykyään myöhäisen illan tunneille. Televisiossa riittää katsottavaa pitkälle yöhön, ja netti on auki kellon ympäri. Nukkumaanmeno jää kakkoseksi, kun joka tuutista tulvii mielenkiintoisempaa tekemistä. Vanhemman on turha syyttää itseään nuoren valvomisesta ja pitää itseään huonona, rajojen vetoon kykenemättömänä kasvattajana. Uni ei ole nykyaikana kovin arvostettua, kun ihmisen pitäisi olla toimintakykyinen vuorokaudet läpeensä. Vähäunisuutta ihaillaan ja nukkuminen nähdään ajan haaskauksena. Aikuisen kannattaisi pysähtyä pohtimaan myös omaa asennettaan nukkumiseen, kun alkaa vaatia nuorta yöpuulle. Nuorelle voi ja kannattaa perustella, miksi nukkumaan on hyvä mennä varhain. Järkipuhe ja positiivinen motivointi tehoavat teiniin, varsinkin jos aikuinen elää itse kuten opettaa. Sohvalla läppäri sylissä pikkutunneille istuva, aamuäreä vanhempi ei ole kovin vakuuttava roolimalli. Lepoa aivoille Murrosikäinen nukkuu keskimäärin reilut kahdeksan tuntia yössä eli nukkumaan olisi hyvä mennä viimeistään iltayhdeltätoista. Unen tarve on yksilöllinen: joku saattaa tarvita kymmenen tunnin unet jaksaakseen seuraavana päivänä koulussa, toinen selviää seitsemällä. Jos yöuni jää jatkuvasti alle kuuden tunnin, jaksaminen on koetuksella samoin terveys. Huonosti nukutun yön jälkeen keskittyminen on vaikeaa, olo on epämääräisen huono, mieli apea ja päätä voi särkeä. Tapaturmariski kasvaa väsyneenä. Ikävä kyllä ihminen tottuu unen vähyyteen eikä välttämättä osaa yhdistää oireitaan siihen. WHO:n tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret ovat Euroopan väsyneimpiä. Jo kahden kolmen tunnin päivittäinen univaje heikentää aivojen suorituskykyä merkittävästi. Jatkuvasti liian vähän nukkuvan suorituskyky on kouluviikon lopussa yhtä huono kuin kokonaisen valvotun yön jälkeen tai yhden promillen humalassa. Toisin kuin lihakset aivot eivät lepää valveen aikana. Hermosolut vaativat palautuakseen unta, ja ilman unta opitut asiat eivät painu mieleen eivätkä muistijäljet vahvistu. Univaje on elimistölle stressitila, jonka aikana muun muassa verenpaine nousee ja insuliiniaineenvaihdunta ja elimistön puolustuskyky häiriintyvät. Unen puute muuttaa elimistön hormonitoimintaa vastaavalla tapaa kuin ikääntyminen ja altistaa sitä kautta muun muassa ylipainolle. Päiväunet pelastavat Univajeen korjaaminen viikonlopun megaunilla ei kannata. Tutkimuksissa on havaittu, että epäsäännöllinen vuorokausirytmi on riski. Joka toinen yö neljä tuntia, joka toinen kahdeksan tuntia unta ei takaa toimintakykyä. Tällä tapaa ajaudutaan riitoihin ja masennusoireisiin herkemmin kuin tasaisella unirytmillä. Pari ylimääräistä viikonlopun unituntia ei rytmiä sekoita. Sunnuntaina ei kuitenkaan kannata nukkua puoleen päivään, jottei iltauni viivästy ja seuraava viikko ala ankeasti. Päiväunet sopivat tasaamaan liian lyhyiksi jääneitä unia, kunhan ne eivät venähdä liian pitkiksi. Puolen tunnin, enintään kolmen vartin nokoset virkistävät tätä pidemmät sotkevat vuorokausirytmin. Päikkärit kannattaa ajoittaa heti koulusta paluun jälkeen, jotteivät ne haittaa nukahtamista illalla. Liikunta ja ulkoilu muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa auttavat nukahtamista. Tärkeät rutiinit Teinikin tarvitsee kotiintuloajat. Sopikaa yhteisistä pelisäännöistä muiden vanhempien kanssa vaikka koulun vanhempainillassa. Rauhoita illan viimeinen tunti ennen nukkumaanmenoa televisiolta ja tietokoneelta. Laita matkapuhelimet äänettömälle. Television paikka ei ole nuoren huoneessa. Myöhään venyvät harrastukset voivat haitata nukahtamista, varsinkin jos treeni on ollut liian kovaa. Kysy valmentajalta tai ohjaajalta, olisiko myöhäisiä treenejä mahdollista keventää. Kuuntele nuoren kuulumiset ennen yöpuulle menoa. Mieltä painavat asiat haittaavat nukahtamista. Kevyt iltapala ja tuuletettu huone helpottavat unen tuloa. Kahvi ja kolajuomat virkistävät, joten ne kannattaa jättää illalla väliin. Repaleinen päivä ennakoi usein repaleista yötä. Kun päivässä on selkeä rytmi, nukahtaminen sujuu luonnostaan. Uni ei tule pakottamalla eikä sen tuloa kannata jäädä odottelemaan vuoteeseen. On parempi nousta toviksi pois sängystä toiseen huoneeseen vaikka selaamaan lehtiä. 28 Lapsemme 3/2009 Lapsemme 3/2009 29

LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuva WWW.COMMA.FI Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31 artikla: Lapsella on oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin 1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. 2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistysja vapaa-ajantoimintoihin. Oikeus vapaaseen aikaan Lapsen oikeudet virkistystoimintaan ja kulttuuriin toteutuvat Suomessa kohtuullisen hyvin, sanoo lasten, nuorten ja lapsiperheiden politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede. Jopa niin, että joillakin lapsilla koulun ja harrastusten oheen ei vapaata aikaa juuri jääkään. Tällä hetkellä olen oikeastaan eniten huolissani levosta. Siihen, että lapset lepäävät ja nukkuvat tarpeeksi on valtiovallalla kuitenkin aika vähän keinoja vaikuttaa. Nuorisotutkimusverkoston suunnittelija Sami Myllyniemi, joka on tutkinut 10 29-vuotiaiden lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia jakaa Wreden huolen. Vapaa-ajan kyselyssä tulee esiin lasten toive omaehtoiseen toimintaan, vapaa-aikaan, jota ei ole valmiiksi organisoitu. Nuoret hakevat tiloja, joihin voi kokoontua olemaan ja tapaamaan muita. Väljän ajan puutteesta kertoo myös se, että Myllyniemen tutkimuksessa useimmin mainittu este kulttuuriharrastukselle oli ajanpuute. Leikki loppuu aikaisin Leikit loppuvat Suomessa aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Unicefin viime marraskuussa julkaiseman kyselyn mukaan suomalaislapset lopettavat leikkimisen viidennellä tai kuudennella luokalla. Mitä kaupunkimaisemmasta, ympäristöstä on kyse, sitä herkemmin kuudesluokkalaiset ilmoittavat, etteivät enää leiki. Leikin tilalle tulee median seuraaminen. Lähes puolelle lapsista internet, tietokonepelit ja television katselu ovat Suomessa lapsille tuotetaan vuosittain iso määrä elokuvia, teatteriesityksiä, musiikkia, kirjoja, pelejä. Ohjattuja harrastuksia on tarjolla sekä isoissa kaupungeissa että pienissä kylissä. Lasten oikeus tehdä itse onkin jo vähän toinen juttu. Varsinkin nuoret kaipaavat mahdollisuuksia omaehtoiseen tekemiseen. Suurin haaste on kuitenkin se, miten turvataan lapsille riittävästi leikkiä ja lepoa. keskeinen vapaa-ajanviettotapa. Lapsen elämä tuntuu myös vaihtuvan aikaisin nuoruudeksi. Mukaan tulevat varhain myös ulkonäköpaineet. Unicefin kyselyyn vastanneista kuudesluokkalaisista tytöistä 20 % koki itsensä useimmiten rumaksi ja 24 % lihavaksi. 20 % pyrkii laihduttamaan tai on joskus laihduttanut. Leikin jatkumista kannattaisi tukea. Atte Oksasen 2004 julkaiseman tutkimuksen mukaan leikki näyttäisi toimivan psyykkisenä suojaverkkona, joka turvaa lasten aikuisten maailman vaateiden liian varhaiselta sisäistämiseltä. Leikin lopettaneilla 12 13-vuotiailla tytöillä on enemmän ulkonäköpaineita, ja kaikilla lapsilla on enemmän sosiaalisia murheita kuin edelleen leikkivillä lapsilla. Asuinpaikka ja rahatilanne rajaavat Kouluikäiset lapset harrastavat ahkerasti ja saavat usein itse valita harrastuksensa. Myllyniemen tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että harrastusmahdollisuudet vaihtelevat aika tavalla riippuen siitä, missä perhe asuu. Suomessa on jo etäisyyksien takia haasteita välttää epätasa-arvo harrastusmahdollisuuksissa. Varsinkin Lapissa, mutta myös muilla harvaan asutuilla alueilla osallistumista estää se, että nuorta kiinnostavaa harrastusta ei ole tarjolla omalla kotipaikkakunnalla, Sami Myllyniemi kertoo. Myös harrastuksen hinta rajoittaa osallistumista taide- ja kulttuuriharrastuksiin. Vielä enemmän se on esteenä liikunnassa. Viidennes nuorista mainitsee harrastuksiin osallistumisen esteeksi rahan puutteen. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Tähän on saatava yhteiskunnan tuki. Tätä onkin nyt yritetty edistää kehittämällä koulujen kerhotoimintaa. Samoin aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentaminen tukisi tätä tavoitetta. Kulttuurirahaston Myrsky-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten kulttuurin avulla pyritään estämään syrjäytymistä, kertoo Wrede. Aikuisilta lapsille Lastenkulttuuri on sekä lapsille suunnattua kulttuuria että lasten omaa kulttuuria. Kulttuuritarjonta on laajaa: kirjastoverkko on kattava, teatteri ja elokuvateatteri löytyvät ainakin lähikaupungista. Lisänä ovat lastenohjelmat, konsertit ja tapahtumat. Lapsille kyllä tuotetaan kulttuuria, mutta lapsi kulttuurin tuottajana on asia, joka toteutuu huonommin. Lapsen näkeminen aktiivisena subjektina näyttää olevan monessa muussakin asiassa se suurin haaste, sanoo Wrede. Myös harrastukset ovat tyypillisesti aikuisten suunnittelemia ja ohjaamia. Ehkä siksi lapset ja nuoret liittävät harrastukset ja koulun yhteen, erilleen ihan omasta ajasta. Lapsiasiavaltuutetun kyselyssä lapset toivat esiin halua vaikuttaa harrastuksissaan. Ehdotukset koskivat esimerkiksi harjoitusten määrää ja alkamisaikaa. Lapset kaipaavat harrastuksiltaan myös virkistäytymistä, rentoutumista ja kavereiden tapaamista ilman tiukkoja harjoitusohjelmia ja tulostavoitteita. Lapset ja nuoret toivoivatkin lisää kerhoja, joissa voisi tehdä erilaisia asioita oman mielenkiinnon mukaan. Nuoret kokevat mahdollisuutensa osallistua vapaa-ajan suunnitteluun ja kehittämiseen hyvin heikoiksi. Myllyniemen tutkimuksen mukaan vain noin kymmenen prosenttia nuorista kokee voivansa vaikuttaa siihen, mitä vapaaajan toimintaa nuorille heidän asuinalueellaan järjestetään. Kiinnostavaksi oman asuinalueensa vapaa-ajan toiminnan arvioi noin kolmannes nuorista. Yksi haaste on se, miten tukea nuoria innostavia uusia juttuja. Sehän on nuorisokulttuurille ominaista, kokeilla ja tehdä jotakin ihan uutta. Miten järjestelmä voisi tukea sellaista nuorten omaa toimintaa, joka ei liity mihinkään järjestöön tai jolla ei ole edunajajana yhdistystä, jolla on vastuuhenkilöt ja tilinumero. Usein uusien harrastusten tukemiseen liittyy viive. Skeittaajatkin odottivat ramppejaan jonkin aikaa, nyt vuoroaan ovat odottamassa uudet asiat, Wrede pohtii. Omat yhteisöt kylällä ja netissä Yhteenkuuluvuuden tunne vapaa-ajan yhteisöihin on ollut laskusuunnassa läpi 2000-luvun. Kiinnostus järjestötoimintaan osallistumiseen on laskenut, rajuimmin alle 15-vuotiaiden ryhmässä. Järjestötoimintaa pidetään vanhanaikaisena, eikä jäseneksi liittyminen kiinnosta. Tämä voi olla osa trendiä: yhteisöllisyys on muuttumassa, ryhmiin ei sitouduta pitkäksi aikaa, vaan kaveripiiri vaihtuu tilanteen mukaan, kertoo Myllyniemi. Yhteydenpito netin kautta on luonnollinen osa nuorten sosiaalista elämää. Myllyniemen tutkimus kuitenkin kertoo, että sosiaalisten suhteiden pitkäaikaisuus ja luotettavuus sekä ystävien kasvokkainen tapaaminen ovat nuorille merkittävämpiä kuin laaja sosiaalinen verkosto ja nettikontaktit. Wrede näkee netin hyvänä puolena yhteisöön kuulumisen ilman asuinpaikkaan liittyvää rajoitusta. Pienelläkin paikkakunnalla asuva nuori voi löytää samanhenkisiä ystäviä netistä, mikä helpottaa harmia harrastusmahdollisuuksien vähäisyydestä. Vaikka samalla paikkakunnalla ei olisi ketään toista samasta asiasta kiinnostunutta, kokemuksia, tietoja ja ajatuksia voi jakaa nettiyhteisössä, Wrede muistuttaa. 30 Lapsemme 3/2009 Lapsemme 3/2009 31

KAARINA KOKKONEN Kuva DAVID TROOD/GORILLA Hilpeäkin hiprakka hämmentää lasta Lapsi havaitsee herkästi vanhemman päihtymyksen. Vauvan maailmassa kaikki ei ole kohdallaan, kun äidin ääni, tuoksu ja eleet muuttuvat. M iksi vauva- ja pikkulapsiperheiden vanhempien kannattaa pohtia omia juomatottumuksiaan, MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland? Jo raskausaika on tärkeä. Nollalinja on sikiön kehityksen kannalta ainoa turvallinen valinta. Raskausajan voi myös nähdä mahdollisuutena parantaa omia elämäntapojaan. Toinen asia on, että päihteidenkäyttö vähentää vanhempien kykyä vastata lapsen emotionaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta. Päihtyneenä ei saa kuljettaa autoa, ei vauvan hoitaminen humalassa ainakaan helpompaa ole. Kolmanneksi vanhemmat ovat lapsilleen esimerkki: voidaanko pitää hauskaa ilman alkoholia. Toivoisin vanhempien miettivän, missä kaikissa tilanteissa alkoholia käytetään, kuuluuko kuohuva esimerkiksi lasten syntymäpäiville. Miten vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen? Pitkäaikaistutkimuksissa on havaittu alkoholin suurkuluttajien lapsilla kehityksellisiä riskejä. Vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa niin lapsen koulumenestykseen kuin terveyteen. Kaikkein parhaiten kehittyvät lapset, joiden perheissä alkoholinkäyttö on hyvin vähäistä, hillittyä ja hallittua. Millaisia tilanteita vanhemman päihtymys voi pienelle aiheuttaa? Synnytyksen jälkeen äidin alkoholin sietokyky on hormonaalisten muutosten ja pitkän raittiusjakson vuoksi matala. Hän voi humaltua yhdestä lasillisesta. Päihtynyt nukkuu syvemmin eikä herää vauvan liikkeisiin tai itkuun. On tapauksia, joissa äiti on imettäessään nukahtanut ja tukehduttanut vauvan alleen. Lisäksi alkoholi kulkeutuu äidinmaidosta vauvaan. Vauva tarvitsee vanhemman samanlaista hoivaa päivästä toiseen. Hän tunnistaa äitinsä tuoksusta, äänestä ja olemuksesta paljon ennen ulkonäköä. Alkoholi muuttaa tuoksua ja ääntä ja tämän eron vauva tunnistaa. Koska kaikki ei ole kuten pitäisi, vauva saattaa olla levoton, jännittynyt ja itkuinen. Pikkulapsi osaa jo liikkua omin päin. Lapsen turvallisuudesta huolehtiminen vaatii vanhemmilta paljon valppautta ja valvontaa. Vanhempien päihtymys on usein yhteydessä lapsille sattuneisiin tapaturmiin. Miten pitäisi toimia, jos molemmat vanhemmat haluavat nauttia alkoholia? Kotiin pyydetään silloin joku muu hoitaja. Vauva ja pieni lapsi tarvitsevat aina selvän hoitajan. Mitä tahansa voi tapahtua, lapsi voi esimerkiksi sairastua. Päihtyneen arvostelukyky madaltuu ja hän voi jarruttaa lasta saamasta asianmukaista hoitoa. Päihtyneenä voi tuntua vaikealta viedä lapsi lääkäriin, jos miettii, mitäköhän siellä ajatellaan. Voiko vauvan tai leikki-ikäisen jättää juhlimisen ajaksi vanhempien sisarusten valvontaan? Maailmalla on erilaisia suosituksia. Tavallinen ikärajasuositus on 16 vuotta. Sitä nuorempi ei voi ottaa pienestä lapsesta vastuuta. Jotkut maat suosittelevat vähintään 12:ta vuotta, jolloin lapsen ajattelukyky on kehittynyt niin, että hän kykenee tekemään johtopäätöksiä. Pienille isosiskoille tai -veljille en antaisi hoitovastuuta paria minuuttia pidempään. Myös heillä on oikeus turvalliseen aikuiseen. Miksi harmitonkin hiprakka hämmentää lasta? Vanhemman ja lapsen vuorovaikutus perustuu vastavuoroisuuteen. Kun vauva hymyilee, äiti hymyilee takaisin tai kun 2-vuotias hassuttelee, vanhempaa naurattaa. Päihtyneenä voi naurattaa, vaikkei lapsi hassuttelisikaan. Lapsi huomaa, että vanhemman reaktio on tavallista isompi tai ettei hän ole saanut sitä aikaiseksi. Lapsen näkökulmasta vanhemman vastaus on väärä. Jo muutaman kuukauden ikäinen tuntee, jos vanhemman reaktio on liian hidas, nopea, ylisuuri tai laimea. Mitä ja miten alkoholista pitäisi kertoa pienelle? Jos lapsi näkee esimerkiksi päivittäin ulkona päihtyneitä ihmisiä, hänelle voi sanoa, että nämä ovat juoneet alkoholia, josta pää on mennyt vähän sekaisin. Myös huumeista voi puhua ja varoittaa, ettei lapsi saa koskea mihinkään syötävään tai juotavaan, jos joku tarjoaa. Jos kotona tai kylässä lapsi tiedustelee, mitä aikuisilla on lasissa, voi sanoa rehellisesti vaikkapa viiniä ja että se on aikuisten juoma. Sitten kun lapsi on itse aikuinen, hän voi halutessaan maistaa juomaa, mutta kaikki aikuisetkaan eivät välitä siitä. Pitääkö vanhemman selittää, miksi hän ottaa alkoholia? Se ei ole tarpeen. Sen sijaan kannattaa miettiä, millaisen mallin lapselle antaa. Onko alkoholin nauttiminen välttämättömyys, onko se pelottava tai vaarallinen asia, vai onko niin, että joskus voi ottaa lasillisen, mutta alkoholi ei määrää meidän elämää, ilman alkoholia on yhtä hyvä olla. Lapsen on tärkeää nähdä esimerkkejä, että vanhempi voi kieltäytyä hänelle tarjotusta alkoholista. Miten kaverin alkoholinkäyttöön voi puuttua, jos on huolestunut hänen lastensa turvallisuudesta? Se ei ole helppoa, sillä perinteisesti meillä ei katsota hyvällä toisten asioihin sekaantumista. Tähän kysymykseen Paljonko on liikaa? Aikuisten alkoholinkäyttö kuormittaa lapsia entistä useammin. Erityisesti naisten juominen on lisääntynyt huomattavasti. Huolestunut vanhempi voi testata itse oman alkoholinkäyttönsä riskejä ja riippuvuutta. Linkit testeihin löytyvät muun muassa www.lastenseurassa.fi -sivustolta. Sivusto johdattaa kaikkia vanhempia pohtimaan alkoholinkäyttöä lasten seurassa. Sivusto on osa Viisas vanhemmuus -hanketta, jossa myös MLL on mukana. Tavoitteena on ehkäistä aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille aiheutuvia vahinkoja. ovat perehtyneet erityisesti päihdejärjestöt. Esimerkiksi A-klinikkasäätiön nettisivuilta saa neuvoja miten edetään, jos on huolestunut niin ystävän kuin oman vanhemman alkoholinkäytöstä. Alkoholikulttuurimme on kaksijakoinen. Toisaalta olemme hyvin päihdemyönteisiä. Juomista korostetaan, jopa tyrkytetään, hämmästellään jos joku kieltäytyy ottamasta ilman pätevää syytä. Jos sitten menee yli, eikä ihminen enää osaa hallita alkoholinkäyttöään, paheksumme, tuomitsemme ja lopulta olemme hiljaa. Haluaisin kääntää asiat päälaelleen siten, että miettisimme enemmän ja kriittisemmin alkoholinkäyttöä varhaisessa vaiheessa, ennen kuin siitä on tullut ongelma, ja jos siitä tulee ongelma, olisimme armollisempia, sillä kysymys vakavasta ja vaikeasta riippuvuudesta. 32 Lapsemme 3/2009 Lapsemme 3/2009 33

Kuva: Tomi Nuotsalo TUOTTEET: u Poikanen-tuotteet u Onni löytyy arjesta -tuotteet u Stoori-tuotteet u Meillä on asiaa -tuotteet u Joulukortit u Adressit JULKAISUT: u Lasten hoito, kasvatus ja vanhemmuus u Terveys u Kouluille u Vertaisryhmätoiminta u Kirjat, peilit ja tarrat u Material på svenska TARJOUSTUOTTEET: u Tarjoustuotteet Tilaa nyt! verkkokaupasta www.mll.fi/kauppa Tervetuloa MLL:n verkkokauppaan! Ostamalla MLL:n tuotteita tuet toimintaamme ja olet mukana auttamassa koko Suomen kattavaa vapaaehtoistyötämme lasten ja nuorten hyväksi. Tutustu suosittuihin Poikanen ja Onni löytyy arjesta -tuotteisiimme sekä ajankohtaisiin ja hyödyllisiin julkaisuihimme. Ostokset voi maksaa pankin verkkomaksulla tai postiennakolla. Yritykset ja yhteisöt myös laskulla. Lisätietoja tuotteistamme ja toimituksista saat tilauspalvelustamme: tilauspalvelu@mll.fi tai p. 075 324 5480. Tuotteita voi tiedustella ja tilata myös MLL:n paikallisyhdistyksistä ja piiritoimistoista. MLL:n tilauspalvelusta tilauspalvelu@mll.fi p. 075 324 5480 www.mll.fi/kauppa Syksyn uudet -tuotteet MLL:n paikallisyhdistyksistä ja piiritoimistoista yhteystiedot www.mll.fi Posti- ja käsittelykulut: 4 e (kirjelähetys) tai 8 e (paketti). Yli 160 e:n tilaukset ilman toimituskuluja. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin varastoa riittää. Värit saattavat painoteknisistä syistä poiketa hieman tässä esitetyistä. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotteiden hinnat sisältävät alv. 22 %. Tomi Nuotsalo Kissankukka. WS Bookwell Oy 2008. Ina Manninen. Kun Aisopos, La Fontaine ja Grimmit ammoin kertoivat eläinsatujaan, niiden sankarit olivat oikeasti ihmisiä. Ja niin on yhä: lastenkirjojen eläinhenkilöt ovat tunnistettavia tyyppejä, joiden kautta voi oppia arkea ja ammentaa elämänviisautta. Hyvin inhimillinen on esimerkiksi Helmerikoira Jonathan Longin kuvakirjassa Koira joka osasi kaivaa (Arkki 2009). Se on nälissään hukattuaan luunsa, mutta kirjaimellisesti kaivaa tiensä onneen. Korky Paulin vauhdikkaissa, sarjakuvamaisesti etenevissä kuvissa sisukas kaivuoperaatio paisuu nonsense-mittoihin, sillä maasta pullahtavat kissojen pilkatessa muun muassa viemäri, kaivos ja metrojuna. Ja lopulta dinosauruksen luuranko, jonka tuotolla tulevaisuus on turvattu: Myös kamujen luut nyt pihveiksi vaihtui, / ja ihmepä oli jos yksikään laihtui, riimittelee suomentaja Kalle Virtanen, jolla runomitta enimmäkseen pysyy hallinnassa. Ina Mannisen Kissankukassa (WSOY 2008) ja Esko-Pekka Tiitisen Opri-kissan onnenvuodessa (Tammi 2009) risteävät ihmisten ja eläinten maailmat. Mannisen kuvakirjassa Kerkko-kissa opettaa Reetalle, kuinka kasvatetaan äidille kukka, ja tekstissä ja kuvissa elävät myös ystävyyden ja perhesiteiden teemat, kesän leikit ja rehevä luonto. Tiitisen Opri-kissaan ja hänen mummoonsa on saatu tutustua jo aiemminkin; uutuuskirjassa eletään runoissa vuoden kuukaudet. Kaverukset hiihtävät, juhlivat, ahertavat töissä ja nauttivat luonnosta, ja välillä tanssitaan tangoa lehmä jopa lentää kuuhun. Kiireetön ystävyyden ja välittämisen maailma, maalainen ja vähän nostalginen, elää myös Tuula Tiitisen hehkuvissa, maalauksellisissa kuvissa, joista saa lisätie- Kirjakko Lastenkulttuuri Kissanpäivillä ja koiranvirassa Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Satujen eläimiltä voi oppia vaikka kukkien kasvatusta, luonnonsuojelua ja traktorien kieltä. Mutta ennen kaikkea sitä, kuinka eletään ihmisiksi. toakin. Kun Opri uskaltautuu uimaan, sen sukupuoli varmistuu, sillä on näet tyttöjen uimapuku! Tittamari Marttisen ja Terese Bastin lukualokkaan kirja Keskiyön kissat (Kirjapaja 2009) aloittaa Leon lemmikkiuutiset -sarjan, ja siinä opitaan pikemminkin kissoista kuin kissoilta. Tarinassa kuvataan Korkeasaarenretki Kissojen yöhön ja kerrotaan Sannin kissan pennuista. Lyhyet luvut ja virkkeet luovat helppolukuisuutta, mutta vaikeimpia sanoja olisi voinut tavuttaa. Ja joskus teksti lipeää toisluokkalaisen minäkertojan kielestä. Moniko 8-vuotias sanoisi Leon tavoin Pelmahdimme punaposkisina ovesta sisään? Kuka puhuu traktoria? Keltanokka-kirjassaan Tärisevä traktori (Tammi 2009) Hannu Hirvonen vie lukijansa toisen kerran Murisevaan metsään, jossa asuvat muun muassa minikrokotiili, ystävänsä siili ja joukko perinteistä eläinväkeä. Tapahtumat käynnistää punainen traktori, joka on paennut maatilalta, sillä se aiotaan myydä romuraudaksi Kiinaan. Eläimet tietenkin vierastavat konetta, mutta maailman kieliä opiskelevien hiirilasten puolustaessa se saa jäädä metsään. Ja loppu onkin sitten lämmintä ja riemukasta oppimisen ylistystä. Isäntä siirtyy maatilamatkailuun, ja eläimistä tulee paitsi ystäviä myös elämysten tuottajia. Ja kaikki oppivat puhumaan vähän traktoria Siinä missä Hirvonen kuvaa ryhmää, Timo Parvela tarttuu Maukka ja Väykkä - kirjassa (Tammi 2009) paridynamiikkaan. Sinisessä talossa asuvat Maukka, oikukas, taiteilijasieluinen kissa, ja Väykkä, käytän- nöllinen peruskoira, ja naapurustossa on joukko muutakin hellyttävää eläinväkeä. Kirja kuvaa vuodenkierron ajan kaverusten puuhia ja ajatuksia, jotka joskus lyövät ristiin. Kuten suhteissa aina, hiertymiä aiheuttaa yhtä paljon se, mitä tehdään ja sanotaan kuin se, mitä jätetään tekemättä tai sanomatta. Ystävyyden pelastaa kuitenkin hienotunteisuus ja se, että kumpikin osaa myös eläytyä toisen maailmaan: Väykkä pyöräilee Maukan kanssa kuunsiltaa pitkin ja Maukka tarttuu haravaan, kun on pakko. Hauska ja syvällinen mutta yksinkertainen teksti saa aikuisenkin etsimään maukkuuttaan tai väykkyyttään. Kirja ilmestyi ensi kerran mustavalkoisin kuvin (Itupiikki 2007), mutta nyt tekstiä ryydittää, kirjan voitoksi, Virpi Talvitien hehkeä ja särmikäs nelivärikuvitus, jossa on omia vitsejä ja oivalluksia. Lapsemme 3/2009 35 Keskiyön kissat. Kirjapaja 2009. Terese Bast.

Lastenkulttuuri Lastenkulttuuri Koonnut Maarit Piippo Elokuvat Teatteri Meren taikuus ja alkemia Aikavarkaiden jäljille Hirviöiden kuninkaaksi Tottelematon Max-poika joutuu ilman illallista huoneeseensa ja hakee lohtua mielikuvitusmaailmasta, josta avautuu seikkailu hurjien hirviöiden maahan. Max osoittaa pelottomuutensa katsomalla räpyttelemättä hirviötä silmiin, ja hänestä tehdään hirviömaan kuningas. Maurice Sendakin lastenkirjan tarina Hassut hurjat hirviöt vuodelta 1963 nähdään nyt Spike Jonesin ohjaamana lämminhenkisenä lastenelokuvana. Suomen ensi-ilta on 6.11. Lisätietoja: www.hassuthurjathirviot.fi Netti Selkoa terveyspulmiin Terveydenhoitajalle pitäisi päästä, ja heti! Netissä toimivalla Terkkari-sivustolla alle 18-vuotiaat nuoret voivat kysyä niin ruumiin- kuin mielenterveyttä askarruttavista asioista terveydenhoitajalta. Sivustolla on tietoa ravinnosta, ihmissuhteista ja seksuaalisuudesta, ja nuorille on omat keskustelupalstansa terveyspulmien ratkaisuun. Isosysterikin neuvoo aikuiseksi kasvamisessa osoitteessa www.terkkari.fi Japanilaisen Ghibli-studion uusin suomennettu animaatio kertoo pienestä meren kalasta, joka tekee kaikkensa toteuttaakseen unelmansa. Ponyo haluaa elää maalla Sosuke-pojan kanssa niin kuin ihminen. Yhdessä he seikkailevat merellä ja pinnan alla kuin kotonaan. Meri saa tarinassa tärkeän roolin, aaltojen huuhtoessa meren alkemiaa rantojen tuolle puolen. Ponyo rantakalliolla sijoittaa Hans Christian Andersenin Pienen merenneidon tarinan nyky-japaniin. Hayao Miyazakin elokuvan suomenkielisissä äänirooleissa kuullaan mm. 8-vuotiasta Aada Kuoppaa, 13-vuotiasta Akira Takakia sekä muusikko Ismo Alankoa. Ensi-ilta 25.9. Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla Helsingissä. Lisätietoja: www.ponyo.fi Ilmapallomatka etelän ihmeisiin 78-vuotias ilmapallokauppias Carl toteuttaa elinikäisen unelmansa ja kiinnittää taloonsa tuhatmäärin ilmapalloja lentäen siten Etelä-Amerikkaan. Mukaan tupsahtaa avulias partiopoika Russell. Viidakoiden salat aukeavat Disney-Pixar -studion piirroselokuvassa, josta on nähtävillä myös kolmiulotteinen versio. Up kohti korkeuksia -elokuvan ensi-ilta on 9.10. kautta maan. Rocksoitto haltuun Plektratekniikkaa, komppipeltiä, virvelisoundia rockmuusikon taipaleella on monenlaista temppua. Rockway on musiikkikoulu netissä. Sen videot opettavat havainnollisesti kitaran, basson ja rumpujen soittamista, opettajina suomalaisia soittajavirtuooseja. Mukana myös live-taustanauhoja, joissa voi soittaa Rockwayn House Bandin kanssa. Ilmaisten näytetuntien lisäksi koko laajaa oppiaineistoa pääsee käyttämään kuukausimaksua vastaan osoitteessa www.rockway.fi Kuva: Markku Lappalainen Kuva: Henna Junnila Musiikki Sadut soivat kepeästi folkia Nukketeatteri Sampon väki on tuottanut kaksi tuoretta satu-cd:tä. Törön ja Viuhun seikkailut on ilkamoiva kertomus ujon possun ja pelottoman hiirulaisen ystävyydestä. Viulun, mandolinin ja haitarin säestyksellä sadun lisäksi kuullaan laulut Kun pärisee, Mennäänkö niitylle? ja Kujakattien kuorolaulu. Rauhallisempi Lurpukka ja sininen takki -äänite kertoo kansansadun muotoaan muuttavasta takista. Iltasaduksi sopivaa kertomusta elävöittävät kanteleen, syliharpun ja nokkahuilun säestämät laulut. Levyjä saatavana hyvin varustetuista musiikkikaupoista sekä Nukketeatteri Sampon nettisivuilta www.ntsampo.fi Näyttelyt Aurinkokunnan syntymekanismeja Meteoriitteja, fossiileja, meduusoja elämän alkuhämäristä ja viimein liskoja, kaloja, lintuja, dinosauruksia ja sarvikuonojen sukulaisia. Maapallo kuhisi elämää ennen ensimmäisen ihmisen syntymistä noin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Elämän historia -näyttely kertoo elämän alkumuodoista viimeisimmän jääkauden lopulle asti Helsingin Luonnontieteellisessä museossa sekä verkkonäyttelyssä www.fmnh.helsinki.fi/verkkonayttelyt/elamanhistoria Kuva: Aino Havukainen ja Sami Toivonen Aikapankin Harmaat Herrat huijaavat ihmisiä ajansäästöön, ja elämä käy yhä kiireisemmäksi. Momo-tyttö, jolla on taito kuunnella muita, lähtee kilpikonna apunaan valloittamaan menetetyn ajan takaisin. Rauman kaupunginteatteri tuo näyttämölle Michael Enden klassisen lastenkirjan Olka Horilan ohjauksessa. Perttu Suomisen musiikki ja Riikka Aurasmaan visuaaliset ratkaisut luovat Momo-näytelmän fantasiamaailman. Ensi-ilta 7.11. Tatu ja Patu kylpylälomalla Tatu ja Patu ovat viettämässä sekuntikellolla tahdistettua lomapäivää Helsingissä, kunnes he eksyvät oppaastaan. Reitit sekoavat, ja veljekset päätyvät päiväkoti Esikon sijasta kylpylä Vesikkoon, jossa he nauttivat täysin siemauksin mutakylvyistä. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen lastenkirjojen suosikkihahmot nähdään nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä Ahaa Teatterissa. Nyky-Suomen humoristisia ilmiöitä peilataan Mikko Perkoilan laulujen tahtiin. Tatun ja Patun outo loma -näytelmää esitetään Tampereella 24.9. lähtien koko syksyn ajan. Dvd Jännitteitä koulumaailmassa Yläasteikäiset nuoret, maahanmuutto-ongelmien Ranska, jäykkä kouluyhteisö ja kokeilunhaluinen nuori opettaja. Laurent Cantet kokosi joukon 14- ja 15-vuotiaita ranskalaisnuoria ja ohjasi pitkälti improvisoiden elokuvan koululuokan dramaattisesta lukuvuodesta. Teoksen pohjana on elokuvassa opettajaa esittävän Francois Bégaudeaun omakohtainen kirja opettajan työstä. Jännitteet opettajan ja oppilaiden välillä kiristyvät viimein tragedian partaalle. Todenmakuinen Luokka puhuttelee kaikkia koulumaailman kanssa tekemisissä olevia. Elokuvaa on saatavana myyntitallenteena hyvin varustetuista dvdkaupoista. 36 Lapsemme 3/2009 Lapsemme 3/2009 37

Kirjoissa & kansissa LAPSEN HYVÄ ARKI TAINA KYRÖLAMPI-KYLMÄNEN Lapsen hyvä arki Lapsen onni on kiireettömässä arjessa sekä levon ja virkistyksen tasapainossa. Teos tarjoaa vanhemmille ja kasvattajille ajateltavaa perheen arjen ratkaisujen tueksi. Ilmestyy lokakuussa. KIRSTI IJÄS Arvot asuvat kotona Perhetyön ammattilainen haastaa pohtimaan arvojamme, mistä niitä ammennamme ja miten toteutamme. Ijäs muistuttaa, että perhe ja kodin turva ovat niin lapsille tärkeintä elämässä. Ilmestyy lokakuussa. Kirjakaupoista kautta maan ja www.kirjapaja.fi KAROLIINA KÄPPI RIIKKA TOIVANEN MAIJU TOKOLA MARIKA VILEN Yhteinen odotus Koko perheen odotuskirja. Raskausaikaa käsitellään monipuolisesti. Mukana on paljon hyödyllistä tietoa ja tilaa omille mietteille. Täytettynä kirjasta jää lapselle tärkeä muisto. IRJA NIKKINEN MILLA KOIVUNEN Kotimetsän paras kirja Von Harmajan hiiriperhe suojelee luontoa Kotimetsän paras kirja opettaa suojelemaan ja arvostamaan luontoa. Hiiriperheen arkea seuraamalla ja pienten tehtävien avulla lapsi oppii itsekin ottamaan huomioon ympäristön. Sisältöä elämään. Ydinperhe, eroperhe, etäperhe Osa perheistä poikkeaa äidin, isän ja yhteisten lasten muodostamasta ydinperheestä. Muutokset perhesuhteissa ja perheiden vaihtuvat kokoonpanot ovat lyöneet leimansa suomalaiseen perhe-elämään niin, ettei enää ole selvää, mikä on lopulta tyypillistä tai epätyypillistä. Kirja, joka pohjaa eronneiden vanhempien sosiaalisia verkostoja koskevaan tutkimukseen, tarkastelee uudenlaisia perhe- ja sukulaissuhteita ja pohtii, mikä elämässä jatkuu parisuhteiden aluista ja lopuista huolimatta. Anna-Maija Castrén: Onko perhettä eron jälkeen? Gaudeamus. Kapinaa kotona Aggressio kuuluu jokaisen lapsen ja nuoren kehitykseen. Sen kautta kasvetaan aikuiseksi. Kirja antaa vanhemmille keinoja kapinoivan lapsen kohtaamiseen ja hänen itsenäistymisensä tukemiseen. Se opastaa, miten pettymyksen, häpeän ja raivon tunteita hallitaan. Aggressiokasvatus on valppautta, lujaa puuttumista, lapsen kehityksen tuntemista ja väkivallattomien vaihtoehtojen tarjoamista. Nuoren tunnekuohuihin vanhemman on opittava suhtautumaan asiallisesti ja rauhallisesti. Raisa Cacciatore: Kapinakirja. Aggressiokasvattajan käsikirja koululaisesta aikuiseksi. Väestöliitto. Enemmän aikaa leikille Vaikka ihmiseksi kasvaminen näyttää sopimattoman hitaalta tämän päivän hektisessä sykkeessä, kasvun peruslaki ei näytä muuttuneen. Sen hitauden tunteminen käy yhä merkityksellisemmäksi. Esikouluikäisen kehitysvaiheeseen paneutuva kirja on puheenvuoro lapsuuden ja kiireettömän kehityksen merkityksestä. Kirjassa tarkastellaan vuorovaikutuksen ja leikin merkitystä aivojen kehitykselle, 6-vuotiaan oppimista, koulukypsyyttä ja omaehtoisen leikin merkitystä kouluvalmiuksien kehittäjänä. Äänessä ovat varhaiskasvatuksen tutkijat, kasvatusfilosofit, lastenpsykiatrit ja lääkärit. Timo Jantunen ja Raija Lautela (toim.): Kuningasvuosi Leikin kulta-aika. Tammi. Ystävät yhteen ja eväsretkelle! Piknikille voi lähteä mihin vuodenaikaan tahansa. Kirjassa tehdään seitsemän retkeä eri vuodenaikoina. Suolaista ja makeaa syötävää nautitaan sienimetsässä ja pakkassäässä, rantakallioilla ja ruohikolla. Marttojen retkiohjeilla eväät onnistuvat yhtä hyvin pienen perheen pikapiknikille, juhlivalle brunssiseurueelle kuin nälkäiselle talkooporukallekin. Martan eväsretki. Marttaliitto. Loistakoon luovuus Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja pienestä pitäen luovia. Kirja auttaa vanhempia tunnistamaan lapsen luovuuden, tukemaan sitä ja välttämään luovuutta tukahduttavia asioita. Kirja opettaa tekniikoita, joilla lapsen luovuutta voidaan herätellä, ruokkia ja kehittää. Mukana on harjoituksia ja leikkejä. Luovaa ongelmanratkaisutaitoa hiotaan kirjoittajan kehittämän Innostorm-menetelmän avulla. Jim Solatie: Luova lapsi oivaltaa, oppii ja pärjää. Tammi. Kovia kokeneen nuoren kohtaaminen Nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja väkivalta on uskottua yleisempää. Väestöliiton kyselyssä 8.-luokkalaisista pojista joka viidennellä ja tytöistä joka neljännellä oli kokemuksia hyväksikäytöstä. Vaiettuun ja vakavaan aiheeseen pureutuva kirja tarjoaa keinoja nuoren ja hänen perheensä kohtaamiseksi ja auttamiseksi. Kirjassa tarkastellaan myös rikosprosessia, turvataitoja, hyväksikäytön ehkäisyä, internetin vaaroja sekä auttajien jaksamista. Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. Väestöliitto. Ensiapua henkiseen hätään Äkillinen kriisitilanne ei aina välttämättä vaadi ammattilaisten apua, vaan myös lähimmäisiltä saatu henkinen tuki auttaa kriisistä selviytymisessä. Opas rohkaisee ja neuvoo muun muassa, miten aikuinen voi tukea järkyttävän tapahtuman kokenutta lasta tai nuorta. Kirjassa opastetaan myös kouluja varautumaan kriisitapahtumiin. Hädän hetkellä psyykkisen ensiavun opas. Duodecim ja SPR. Koko perhe odottaa Yhteinen odotus (Kirjapaja) on mainio koko perheen odotuskirja. Raskausaikaa monipuolisesti käsittelevä kirja jättää tilaa myös omille mietteille ja muistiinpanoille. Lapsemme 3/2009 39