1 (9) QIS5-seminaari 6.9.2010 kysymyksiä ja vastauksia Kysymykseni liittyvät uuteen ehdotettuun terveysriskien lajijakoon ja siihen, mitkä SCR-riskeistä ovat oleellisia mallinnettavia vahinkovakuutusyhtiölle. Riittääkö esimerkiksi longevity-riskin mallintaminen vai tuleeko myös vahinkoyhtiön mallintaa disability/morbidity- ja revision-riskit? Alariskimoduulien valinta tulee tehdä vakuutusturvaan liittyvien riskien perusteella. Ei ole mahdollista antaa yleistä ohjetta koskien kaikkia vakuutustuotteita. Työkyvyttömyys- ja sairastuvuusriski (disability/morbidity) tulee kyseeseen sellaisissa tapauksissa, joissa sairastuvuuden ja työkyvyttömyyden lisääntyminen tai paranemisen väheneminen kasvattavat vakuutusteknistä vastuuvelkaa. Muutosriski (revision) tulee laskea sellaisten vahinkovakuutuksen eläkkeiden osalta, joissa lainsäädännössä tai vakuutetun henkilön terveydentilassa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa vastuuvelkaan sitä kasvattavasti. Entä riittääkö pohjoismaiselle konsernille IFRS-mukaiset luvut myös yhtiöittäin vai tuleeko Suomen yhtiölle lisäksi tuottaa FGAAP:n mukaisesti lasketut luvut? QIS- harjoituksessa yhtiön tase (varat ja velat) arvostetaan uudelleen markkinaehtoisesti. Markkinaehtoinen arvo vastaa laskennassa IFRS -käypää arvoa (markkina-arvo/mallit) tai S-II "käypää arvoa". QIS5-laskenta ei ole täydellistä IAS/IFRS -laskentaa (ei edes varojen ja velkojen arvojen osalta). Koska kansallisesti noudatamme FAS periaatteita yhtiöiden erillistilinpäätöksessä, tehdään yhtiöiden soololaskelmat FAS-pohjalta siten, että varat ja velat arvostetaan uudelleen markkinaehtoisesti. Vakuutusyritysryhmälaskelmat tehdään näiden soololaskelmien yhdistelmänä. Solvenssi II:ssa ei anneta uutta määritelmää vakuutussopimukselle. Näin ollen sellaiset sopimukset, jotka Solvenssi I:n mukaan ovat vakuutussopimuksia, ovat sitä myös QIS5-laskelmassa. QIS5:een ei sovelleta IFRS:n vakuutussopimuksen määritelmää. Julkisen potilaspoolin säilyttäminen vai ei? (FGAAP/IFRS) Kysymys koskee julkisen sektorin käsittelyä potilasvakuutuksessa. Julkisen sektorin potilasvakuutus tulee ottaa huomioon QIS5-laskelmissa sekä soolo- että ryhmätasolla.
2 (9) Mitä muutoksia uusi Healthin LoB-jako mahdollisesti aiheuttaa (ennen muu tapaturma ja sairaus + lakisääteinen työtapaturma, nyt sairauden hoitokulut ja ansionmenetys + lakisääteinen työtapaturma)? Sairaus- ja tapaturmavakuutuksen vakuutusteknisen vastuuvelan jakaminen uuden luokittelun mukaisesti ei tuottane suurempia ongelmia. Sen sijaan vakuutusmaksujen ja liikekulujen kohdistaminen hoitokuluja ja ansionmenetyksiä kattavien vakuutusten kesken on hankalaa sellaisten vakuutustuotteiden osalta, jotka kattavat kumpaakin riskiä, kuten esim. tapaturmavakuutus. Vakuutusyhtiö voi käyttää tilastollisia menetelmiä maksujen ja liikekulujen kohdentamiseksi näihin lajeihin. Mitkä riskimoduulit ovat relevantteja Suomen vahinkovakuutuksessa (esimerkkeinä lapse risk, revision risk, longevity risk, expense risk jne.)? Riskimoduulien valinta riippuu vakuutustuotteeseen liittyvistä riskeistä. Kaikki kysymyksessä mainitut moduulit ovat relevantteja esimerkiksi lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa (ks. aiempi vastaus). Raukeamisriski (liittyen Non-life underwriting risk, Non-SLT Health underwriting risk) on mahdollinen kaikissa sellaisissa vakuutuksissa, joissa vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Riski ei kuitenkaan aina ole suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta olennainen. Illiquidity premium: sovelletaanko 100 % ämpäriä (bucket)? Jos ei ole 100 % ämpäri, niin millä perusteella ei ole? 100 prosentin likviditeettipreemiota sovelletaan niihin vakuutuksiin, jotka toteuttavat QIS5-määrityksissä vaaditut kriteerit. Kyseeseen tulevat alkaneet elinikäiset vanhuuseläkkeet, joissa ei ole muita turvia (kuolemanvara, perhe-eläke tms.), ei takaisinosto-oikeutta eikä sisään tulevia kassavirtoja. Esimerkiksi 100 prosentin preemiota ei määritelmän mukaan sovelleta sellaisiin lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen eläkevastuisiin, joihin liittyy muutosriski. Sama pätee sellaisiin eläkkeisiin, joihin liittyy vuosittaisten asiakashyvitysten kautta myös muita kuin kriteerien mukaisia riskejä. Oliko niin, että nat cat riski ei koske Suomea? Luonnonkatastrofit eivät koske Suomea alueena, mutta koskevat tietenkin myös niitä suomalaisen vakuutusyhtiöiden vakuutusriskejä, jotka sijaitsevat katastrofimäärityksissä mainituissa maissa.
3 (9) Onko niin, että vahinkoyhtiöt Suomessa tulkitaan vahinkoyhtiöiksi eikä komposiiteiksi (vaikuttaa mm. MCR-laskentaan)? Vahinkoyhtiöstä, jolle on annettu toimilupa harjoittaa ainoastaan sairaus- ja tapaturmavakuutuksen (vakuutusluokat 1 ja 2), muodostuu komposiitti, jos sille myönnetään toimilupa myös henkivakuutustoiminnan harjoittamiseen. Tällaisia vahinkovakuutusyhtiöitä ei tällä hetkellä Suomessa ole. Contract boundaries/tulevaisuuden maksujen huomiointi: saako esim. 12 seuraavan kuukauden maksut säilyttää kaikki vai onko otettava huomioon raukeavuus jotenkin? Raukeavuus tulee ottaa huomioon aina vakuutusmaksuvastuuta arvioitaessa. Kysymys Legal obligation basis for unincepted contracts: Entä jos asiakkaan kanssa on sovittu vakuutuksen siirtymisestä kyseiseen yhtiöön, tuleeko vakuutusmaksu laskea siitä hetkestä kun asiakkaan kanssa on sovittu vai kuten nykyäänkin eli vakuutuksen alkamispäivästä lähtien? Käsitellään samalla periaatteella kuin vakuutussopimukset, joissa irtisanomisaika on mennyt umpeen, mutta uusi vakuutuskausi ei ole vielä alkanut. Jos vakuutusyritys ei vakuutussopimuksen ehtojen mukaan voi irtautua vakuutuksesta eikä muuttaa vakuutusmaksua tai maksettavia etuuksia ennen vakuutuskauden alkamista, tällöin vakuutus tulee ottaa huomioon vastuuvelkalaskelmassa. Expected profits included in future premiums (EPIFP): TS antaa ymmärtää, että koskee myös vahinkovakuutusta. Käsite uusi vs. QIS5 Draft TS. Esimerkkejä ja mitä käytännössä tarkoittaa. Liittyy edelliseen kohtaan. EPIFP tulee laskea myös vahinkovakuutuksessa. Vertailulaskelma (OF.20) tehdään oletuksella, että tulevaisuudessa ei saada uusia vakuutusmaksuja. Esimerkiksi edellisessä kohdassa mainituissa sopimuksissa, joiden irtisanomisaika on mennyt umpeen ja vakuutuskausi ei ole vielä alkanut, oletetaan, että vakuutukset pystytään irtisanomaan välittömästi.
4 (9) Kysymys Ovatko deterministiset vastuuvelan määrittämisen menetelmät riittävät SII:ssa, ei vaadita stokastisia? Esimerkkejä, milloin mahdollisesti deterministiset menetelmät eivät riitä. Vastaus koskee pelkästään QIS5:a eikä edusta tulkintaa SII:sta. Kassavirrat ovat stokastisia, mutta odotusarvon laskenta deterministisesti voi tietyissä tilanteissa olla perusteltua. Tällöin tulee ennen muuta huomioida suhteellisuusperiaate ja siihen sisältyvät testit (mukaan lukien mallivirheen arviointi, validointi) sekä asiantuntija-arvion käyttö. Esimerkkinä determinististen menetelmien puutteista ovat korko- ym. tuottotakuista aiheutuneet ongelmat SI-kehikossa. Vakuutusmaksuvastuun laskenta. Esimerkkejä. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan niiden kassavirtojen perusteella, jotka liittyvät tarkasteluhetken jälkeen tapahtuvaan vahinkoon. Laskelmassa otetaan huomioon tulevat korvaukset, korvausten hoitokulut, vakuutusten hoitokulut sekä tulevat vakuutusmaksut. Vakuutusmaksuvastuu voi olla myös negatiivinen. Laskelmassa tulee ottaa huomioon vakuutussopimuksen mahdollinen raukeaminen. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan diskontattuna. Jos eläkevastuu vastuuvelassa merkittävä, niin myös vakuutusmaksuvastuussa eläkevastuu tulee laskea erikseen. Jos määritelmän mukainen laskelma ei ole suhteellisuusperiaatteen mukaisesti perusteltu, niin Coordination Groupin dokumentista "Report on Proxies" (2008) löytyy ehdotuksia vakuutusmaksuvastuun approksimointia varten: http://www.ceiops.eu/media/docman/public_files/consultations/consultationpapers/final%20report%20on%20proxies.pdf MCR corridor: mitoitetaanko yhtiön omalla, hyväksytyllä sisäisellä mallilla vai standardikaavalla? Mainitut laskelmat tehdään QIS5:ssa sekä standardikaavan että yhtiön sisäisen mallin mukaisina, mikäli yhtiö on laskenut SCR:n myös sisäistä mallia käyttäen.
5 (9) Jos vakuutus- ja markkinariskin arvioi sisäisellä mallilla ja vastapuoliriskin standardikaavalla, käytetäänkö vastapuoliriskin laskennan inputtina sisäisen mallin vai standardikaavan mukaisia vakuutus- ja markkinariskejä? QIS5 Excelin välilehdellä "SF.SCR_G" kaikki tulokset tulee antaa laskettuna pelkästään standardikaavalla. Välilehdellä "IM.Internal Model Results (tai IM 'blank' sheet results") esitetään osittaisten sisäisten mallien antamat tulokset, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa myös vastapuoliriskiä laskettuna sisäisen mallin antamien vakuutus- ja markkinariskien perusteella. s. 112 SCR 5.25 Korkoriskin kaava näyttää vaikeaselkoiselta. Onko selvennystä saatavissa? Päivitetty vastaus: Vastausta on päivitetty, koska CEIOPS on korjannut kaavaa (Errata to the Version of 27 September 2010) http://ec.europa.eu/internal_market/insurance/docs/solvency/qis5/201007/technical_specifications_errata_en.pdf Pääomavaade perustuu ensisijaisesti laskentaan, joka huomioi vastuuvelan tappioiden absor-bointikyvyn (loss absorbing capasity). Toinen komponentti on ei-absorboiva termi. Laskenta (algoritmi) koostuu kahdesta (alla a, b) jos lauseesta. a) Ensimmäinen jos ehto Mikäli korkoja nostava korkoshokki aiheuttaa suuremman pääomavaateen (absorptio huomioi-den) kuin korkoja laskeva korkoshokki (absorptio huomioiden) niin tämä määrää lopullisen pääomavaateen. Absorboinnin huomioiva pääomavaade pakotetaan ei- negatiiviseksi. Samoin ei absorboiva pääomavaade pakotetaan nollaksi. Korrelaatiomatriisissa termi A saa arvon 0. b) Toinen jos ehto Mikäli a) ehto ei toteudu käytetään negatiivista korkoshokkia. Toimitaan vastaavasti kuin a)-kohdassa. Korrelaatiomatriisissa termi A saa arvon 0.5. Aikaisemmin annettu vastaus: Pääomavaade perustuu ensisijaisesti laskentaan, joka huomioi vastuuvelan tappioiden absorbointikyvyn (loss absorbing capasity). Toinen komponent-
6 (9) ti on ei-absorboiva termi. Laskenta (algoritmi) koostuu kahdesta (alla a, b) sisäkkäisestä jos lauseesta. a) Ensimmäinen ulompi jos ehto Mikäli korkoja nostava korkoshokki aiheuttaa suuremman pääomavaateen (absorptio huomioiden) kuin korkoja laskeva korkoshokki niin tämä määrää lopullisen pääomavaateen. Absorboinnin huomioiva pääomavaade pakotetaan ei- negatiiviseksi. Mikäli absorboiva pääomavaade on aidosti positiivinen (sisempi jos ehto) niin ei-absorboiva huomioidaan sellaisenaan. Muuten ei absorboiva pääomavaade pakotetaan nollaksi. Korrelaatiomatriisissa termi A saa arvon 0. b) Toinen ulompi jos ehto Mikäli a) ehto ei toteudu käytetään negatiivista korkoshokkia. Tässä on pieni painovirhe. Ensimmäisen sanan down tulisi olla up. Toimitaan vastaavasti kuin a)-kohdassa. Korrelaatiomatriisissa termi A saa arvon 0.5. s.161 SCR 7.82 Sisältääkö LifeCAT katastrofijälleenvakuutuksen korvauksen, jos katastrofijälleenvakuutus on - uusittava vuosittain, jollaisia ovat olleet kaikki jotka olen nähnyt yhtä lukuunottamatta - pysyvä, jollaisen olen nähnyt vain kerran? QIS5-laskelma tehdään hetkeltä 31.12.2009. Katastrofijälleenvakuutussopimus otetaan huomioon sellaisena kuin se on vuodelle 2010 tehty. Jos sopimus päättyy kesken vuotta 2010, niin tällöin voidaan olettaa, että sopimus uusitaan entisenlaisena. s.161 SCR 7.82 Sisältääkö LifeCAT katastrofijälleenvakuutuksen korvauksen, jos katastrofijälleenvakuutus on voimassa - vain joidenkin suuronnettomuuksien varalta, jollaisia ovat olleet kaikki jotka olen nähnyt kahta lukuun ottamatta - myös pandemian varalta, jollaisen olen nähnyt kaksi kertaa? SCR.7.77. sisältää vain eräitä esimerkkejä, ei kattavaa listaa. Mikäli yhtiö arvioi katastrofijälleenvakuutussopimuksensa ulkopuolelle jäävän osan riskin merkitykseltään vähäiseksi, vastaus on kyllä.
7 (9) s.192 SCR 8.119 Sisältääkö HCAT katastrofijälleenvakuutuksen korvauksen, jos katastrofijälleenvakuutus on - uusittava vuosittain, jollaisia ovat olleet kaikki jotka olen nähnyt yhtä lukuunottamatta - pysyvä, jollaisen olen nähnyt vain kerran? QIS5-laskelma tehdään hetkeltä 31.12.2009. Katastrofijälleenvakuutussopimus otetaan huomioon sellaisena kuin se on vuodelle 2010 tehty. Jos sopimus päättyy kesken vuotta 2010, niin tällöin voidaan olettaa, että sopimus uusitaan entisenlaisena. s. 164 SRC 8.2 Miten vedetään Suomessa raja SLTHealth / Non-SLT Health? Käytetty fraasi Similar to technical basis to that of life insurance ei tarkoita minulle mitään, ottaen huomioon the riskbased approach of Solvency II, (s. 6 V.2) SLT-Health -vakuutuksiin liittyvien velvoitteiden kassavirrat perustuvat (yleensä) vahinkokohtaisiin arvioihin ja ne riippuvat biometrisistä riskitekijöistä. s. 192 SRC 8.121 Toivottavasti kukaan ei ole kuvitellut että tietäisimme mikä on the number of lives insured by the undertaking in its largest known concentration of lives working in a single building plus those lives known to be covered and working within a 300m radius. Suurimman ryhmähenkivakuutuksen luku riittänee? QIS5-laskelmien yhtenä tavoitteena on havaita, miltä osin vakuutusyritykset eivät pysty tuottamaan sitä tietoa, mitä määrityksissä edellytetään. Tämä antaa yritykselle mahdollisuuden korjata havaitut puutteet ennen Solvenssi II:n voimaan tuloa. QIS5 on mahdollista tehdä "best effort basis"-periaatteella. Tällöin yrityksen tulee arvioida, miten se parhaiten pystyy täyttämään määrityksissä esitetyt vaatimukset. On erittäin tärkeää, että yritys raportoi QIS5-laskennassa kohtaamistaan ongelmista kvalitatiivisessa palautteessa. s. 287 MCR 2 Health sijoitetaan lifeen tai non lifeen yhtiön harkinnan mukaan vai jätetään MCRlinear:sta kokonaan pois?
8 (9) Sairausvakuutuksen velvoitteet jaetaan MCRNL ja MCRL lineaarisiin komponentteihin vakuutusvelvoitteen luonteen mukaisesti (MCR.5). QIS5 Excelin välilehdellä "SF.MCR_G" vahinkovakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen lineaarinen MCR lasketaan välilehdellä olevien laskentataulukoiden 2.1 ja 2.2 avulla ja henkivakuutusyhtiön lineaarinen MCR laskentataulukoiden 2.3 ja 2.4 avulla. Komposiittiyhtiön tulee jakaa sairausvakuutuksen velvoitteet 4 osaan kohdistaen ne erikseen vahinko- ja henkivakuutustoiminnoille vakuutusvelvoitteen luonteen mukaisesti. Komposiittiyhtiön vähimmäispääoma lasketaan siis QIS5 Excelin laskentataulukoiden 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.4 avulla. s. 291 MCR 21 CAR- laskennassa ei ole tarpeen ottaa katastrofijälleenvakuutusta huomioon, koska se ei juurikaan suojaa siinä tilanteessa, että koko kanta kuolee ja tulee työkyvyttömäksi samalla kertaa? CAR-määritelmä sallii ottaa huomioon jälleenvakuutuksen, mutta sitä ei ole pakko tehdä. Julkisen potilaspoolin kirjaamisesta solo-erillisyhtiön osalta eli FAS/IFRS? Osa tekee FAS ja osa IFRS; tästä voisi ehkä ottaa jonkun kannan, jotta kaikki laskisi samalla tavalla? Julkisen sektorin potilasvakuutus tulee ottaa huomioon QIS5-laskelmissa. Tämä koskee sekä soolo- että ryhmälaskelmia. Diskonttokoron siirtymäsäännös koskeeko Suomea? QIS5-laskelmia koskeva tulkinta on Suomessa seuraava: diskonttokoron siirtymäsäännöstä ei sovelleta Suomessa. Laskentaohjeessa TP.3.10-11 mainitun direktiivin kohdan (Article 20.B.a.ii of Directive 2002/83/EC) ja sitä vastaavan VYL:n kohdan (9 luvun 8 :n 4 momentti) tarkoittamia laskuperustekorkoja ei ole käytetty. Laissa ei myöskään ole annettu viranomaiselle tässä tilanteessa valtuutta turvaavuusmarginaalin ja enimmäiskoron asettamiselle, mikä on kuitenkin direktiivin vaatimus. Näin ollen VYL:ssä on ylijäämän jakoon osallistuvien vakuutusten osalta sallittu kateomaisuuden tuoton perusteella määräytyvän laskuperustekoron käyttö ainoastaan 13 :n 2 momentin mukaisissa poikkeuslupaa edellyttävissä tilanteissa, joita ei ole ollut. Ja sitten oli se tasoitusmäärä, ja siihen liittyvä verovelka?
9 (9) QIS- harjoituksessa yhtiön tase (varat ja velat) arvostetaan uudelleen markkinaehtoisesti. Tämä johtaa esim. Suomessa siihen, että monen tase-erän arvo poikkeaa arvosta, joka sillä on kansallisessa taseessa. Mm. kansallinen vastuuvelka arvostetaan uudelleen markkinaehtoisesti. Tasoitusmäärää ei arvosteta uudelleen itsenäisenä eränä, joten siitä ei myöskään eroteta laskennallista verovelkaa. Tasoitusmäärä on yksi erään "reconciliation reserve" sisältyvä erä. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan arvostuserosta, joka syntyy Solvenssi II -tasearvon (uudelleen arvostettu vara tai velka) ja verotuksessa hyväksyttävän arvon erotuksesta. Laskennallinen vero lasketaan uudelleen arvostetuista varoista ja veloista (huom. myös vastuuvelasta). Mitä tarkoittaa operatiivisen riskin vakuutusmaksutuotto eli kohdan SCR.3.3. Earned premium? Vakuutusmaksutuotto ei ole Solvenssi II:ssa määritelty termi. Näin ollen vakuutusmaksutuotolla tarkoitetaan tilinpäätösdirektiivin (91/674/ETY) mukaista suuretta "earned premiums". Vahinkovakuutuksessa QIS5:ssa käytetään vakuutusmaksutuottoa, joka on laskettu tilinpäätöksessä käytettyjen laskuperusteiden mukaisesti määrätyn vakuutusmaksuvastuun muutoksen avulla. Henkivakuutusyhtiöissä tässä kohdassa käytetään vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä annetun STM:n asetuksen 614/2008 mukaista vakuutusmaksutuloa. Milloin vahinkovakuutuksen katastrofiriskilaskennassa tulee/voidaan käyttää metodia 2? SCR.9.47 mukaan yritysten tulee käyttää metodia 1 aina, kun se on mahdollista. Silloin, kun metodin 1 (eikä myöskään osittaisen sisäisen mallin) käyttäminen ei ole mahdollista, sovelletaan metodia 2. Tällaisina tapauksina mainitaan ETAn ulkopuolelle sijoittuvat luonnonkatastrofit, nonproportionaalinen jälleenvakuutus sekä vakuutuslaji "Miscellaneous". On erittäin tärkeää, että yritykset raportoivat katastrofiriskin laskentaan mahdollisesti liittyvistä ongelmista kvalitatiivisissa vastauksissa.