AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014
Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 4.12.2014 PL 55 33101 TAMPERE PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Kohde: Federleynkatu 37, 33400 TAMPERE Rekisterinumero: 837-264-7917-4 Toimeksianto Tutkimustapa Tulokset Toimeksisaaneena TähtiRanta Infra Oy on selvittänyt Tampereen Federleynkadulla sijaitsevan tontin maaperäolot autohallin / kellarin perustamistapalausuntoa varten. Tämä lausunto perustuu tontilla tehtyihin havaintoihin sekä painokairamenetelmällä tehtyyn pohjatutkimukseen. Painokairareikiä tehtiin yhteensä 6 kpl asiakkaan ennalta merkitsemiin paikkoihin. Lausunnon liitteenä on pohjatutkimuskartta, jossa kairapisteiden viitteelliset sijainnit. Rakennuspaikka sijaitsee Federleynkadun n. pohjoispuolella. Tontti rajoittuu ympäriltään viereisiin pientalotontteihin sekä puistoalueeseen. Asiakkaalta saatujen lähtötietojen mukaan viereisellä tontilla on peruskallion pinta n. 1,0 metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Asiakas on toteuttanut koekuoppia tontilla, mutta peruskallio ei ole tullut vastaa. Tontin maaperä on ollut kuitenkin hyvin kivistä n. 2,0 metrin syvyydestä lähtien. Tutkimuksen yhteydessä mahdolliset pohjavesihavainnot tehtiin kairareiästä n. 2,0 metrin syvyyteen asti. Varsinaisia pohjavesiputkia tontille ei asennettu. Tässä kohteessa pohjavettä ei havaittu olevan maaperässä välillä 0,0 2,0 metriä nykyisestä maanpinnasta. Rakennus on kuitenkin suunniteltu perustettavaksi n. 6,0 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta, joten alueen pohjavesitilanne on suositeltavaa selvittää vielä tontin läheisyydessä mahdollisesti olevista pohjavesiputkista tai asentamalla pohjavesiputki tontille. Tonttia ei ole pintavaaittu kairaustyön yhteydessä, joten kairapisteiden korot ja koordinaatit eivät ole todellisia. Kairaukset on päätetty kiveen tai kallioon, kairaussyvyyden vaihdellessa välillä 1,97 5,92 m. Reikä 1 (KP1), jossa kairaussyvyys oli suurin, oli
päätetty kovaan maanpinnan tasoon syvyydessä 5,92 m nykyisestä maanpinnasta. Maalajiarvio perustuu: - kairareiästä 1 syvyydestä 1,0 m, 2,0 m ja 3,0 m - kairareiästä 5 syvyydestä 1,0 m, 2,0 m ja 3,0 m otettuihin maa-ainesnäytteisiin. Kairaustulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: - maaperä on pintamaan alla silttiä / silttimoreenia n. 2,4 3,0 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta - havaintojen perusteella maaperä on paikoin hyvin kivistä jo n. 1,0 1,6 metrin syvyydestä lähtien - painokairadiagrammien perusteella siltin / silttimoreenin tiiviys vaihtelee löyhästä erittäin tiiviiseen - 1,0 ja 2,0 metrin maanäytteiden perusteella siltti on olomuodoltaan kuivaa ja kovaa ns. kuivakuori silttiä ja rakeisuudeltaan suhteellisen karkearakeista - n. 3,0 metrin syvyydessä maaperä muuttuu näytteiden perusteella hiekaksi / hiekkamoreeniksi - painokairadiagrammien perusteella hiekka / hiekkamoreeni on tiiviydeltään erittäin tiivistä - 3,0 metrin maanäytteissä hiekka on olomuodoltaan märkää ja rakeisuudeltaan hienorakeista - pohjaosiltaan tontin maaperä on hyvin lohkareista - on mahdollista, että syvimmät kairaukset pisteissä 1 ja 2 ovat päättyneet kallioon, mutta painokairamenetelmällä kalliopinnan sijainti ei voida sata prosenttisesti varmistaa - toteutettujen pohjatutkimuksien perusteella rakennus voidaan perustaa joko kallionvaraisesti tai maanvaraisesti riippuen kalliopinnan lopullisesta sijainnista - rakennuspohjan kaivun jälkeen on suositeltavaa pitää pohjakatselmus - mikäli havaitaan, että maaperäolosuhteet poikkeavat rakennuksen perustamistasossa edellä mainitusta, tulee maaperä ja perustamistapa arvioida uudelleen rakennuskaivannosta käsin
KALLIONVARAINEN PERUSTAMINEN - rakennusalueella maakerrokset tulee kuoria pois kalliopinnan päältä - kalliota louhittaessa tulee kallio porata käyttäen vähintään 0,5 m:n ohiporausta siten, että perustukset eivät lepää ns. eheän kallion pinnalla, huolehdittava myös mahdollisten kallio kynsien poistosta - tulee myös varmistaa, että kallioon ei jää painanteita, joihin vesi voi kerääntyä - louhittu maakerros tulee kiilata pinnastaan routimattomalla soralla tai vastaavalla - kiilakerroksen ja sen päälle tulevan salaojasepelikerroksen väliin tulee asentaa suodatinkangas (käyttöluokka N 2 tai vahvempi) estämään salaojasepelin mahdollinen variseminen louhepenkereeseen Rakenteet tulee suunnitella geotekniseen luokkaan GL2, eli vaativat kohteet. Kallioperustuksen pohjapaineena (kantokestävyys) rakennukselle voidaan käyttää arvoa: σ sall = 400 kn/m 2. MAANVARAINEN PERUSTAMINEN - rakennus voidaan perustaa maanvaraisesti hiekka / hiekkamoreenikerroksen varaan - kaivun jälkeen rakennuskaivannon pohjalle suodatinkangas (käyttöluokka N2 tai vahvempi) perusmaan ja rakennekerrosten väliin - suodatinkankaan päälle vähintään 300 mm paksut rakennekerrokset, esim. kalliomurskeesta 0/55 mm ja salaojasepelistä 6/32 mm, ennen anturoita ja alapohjaa - rakennekerrosten huolellinen tiivistys kerroksittain Rakenteet tulee suunnitella geotekniseen luokkaan GL2, eli vaativat kohteet. Maanvaraisesti perustettaessa: - anturan ollessa 0,8 m leveä - perustamissyvyyden ollessa vähintään 0,6 m voidaan sallittuna pohjapaineena (kantokestävyys) rakennukselle käyttää arvoa: σ sall = 175 kn/m 2.
MUUT PERUSTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Routivuus: maaperä on siltin / silttimoreenin osalta erittäin routivaa ja hiekan / hiekkamoreenin osalta routivaa, luokituksen ollessa erittäin routiva, routiva tai routimaton. Peruskallion osalta maaperä on routimaton. Routasuojauksen mitoitusaika on F50 ja mitoittava pakkasastetuntimäärä 43 000 Kh. Putkiasennuksia silmälläpitäen routasyvyys on 2,0 m. Radon: maaperä on näytteiden perusteella silttiä ja hiekkaa. Siltti lukeutuu hienorakeisiin kivennäismaalajeihin, joissa radonkaasu kulkee hitaasti. Sen sijaan hiekka lukeutuu karkearakeisiin kivennäismaalajeihin, joissa radonkaasu kulkee vapaasti. Lisäksi mahdollisen kalliopinnan läheisyydestä johtuen radonhaitta on ilmeinen. Mikäli rakennus on yhteydessä asuinrakennuksiin, on suositeltavaa varustaa maanvarainen alapohja radonputkin ja lisäksi tulee huolehtia alapohjan ja sisätilan välisestä asianmukaisesta tiivistyksestä. Radonkaasua muodostuu myös maarakenteissa käytettävistä kalliomurskeista (esim. salaojasepeli tai vastaava). Kuivatus: rakennuspohjan kuivatuksen suunnittelussa on suositeltavaa noudattaa RIL 126-2009 ohjetta: Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Mahdollisen kallionvaraisen perutuksen yhteydessä on ehdottomasti huomioitava, että suomalainen kallioperä on rakoilevaa ja että raoista saattaa kulkeutua huomattavia määriä vettä perustuksiin ja maanpaineseiniin. Kuivatusteknisesti on suositeltavaa tehdä rakennuspohjan täytön viimeinen kerros, 300 mm, kapillaarikatkosepelistä 6/32 mm. Kerros toimii samalla salaojittavana maarakenteena sekä mahdollisessa kallionvaraisessa perustuksessa alapohjan ja kallion välisenä mahdollisten lähiseutujen louhintojen tärinävaimentajana. Rakennus on suositeltavaa salaojittaa ja suositeltavaa on käyttää ns. tuplasalaojaputkia. Mahdollisen kallionvaraisen perustuksen yhteydessä salaojalinjat kannattaa louhia peruslouhinnan yhteydessä. Salaojaputkien ympärystäyttö tulee tehdä salaojasepelillä. Putkityöt: kovan maanpinnan tai kallion sijaintia ei ole varmistettu. Pohjatutkimuksien perusteella on todennäköistä, että putkikaivantoja joudutaan ainakin osittain louhimaan. Louhitulle osalle putket perustetaan MaaRYL 2010 ja InfraRYL 2010 ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti.
Muuten putket voidaan perustaa maanvaraisesti murskearinan varaan MaaRYL 2010 ja InfraRYL 2010 ohjeita ja vaatimuksia noudattaen. Putkituksen teon yhteydessä on varauduttava putkikaivannon kuivana pitoon pumppauksin. Vakuudeksi Jari Mustonen Dipl.ins Liitteet pohjatutkimuskartta, jossa kairapisteiden (KP1 KP6) viitteelliset sijainnit 6 painokairadiagrammia