LAPSIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA JA SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ - uusin tutkimustieto Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 7.-8.10. Jyväskylä Noora Ellonen ja Heikki Sariola
Tutkimuksen tausta Lapsiin kohdistuvasta rikollisuudesta ja väkivallasta tietomme olleet toistaiseksi puutteelliset Sisäisen turvallisuuden ohjelma: rikosuhritutkimusten säännöllinen toteuttaminen Sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittama tutkimushanke: Lapsiin kohdistuva väkivalta (2007-2010). Lapsiuhritutkimuksen tutkijat: Noora Ellonen (Poliisiammattikorkeakoulu) Juha Kääriäinen (Poliisiammattikorkeakoulu, hankkeen vetäjä) Venla Salmi (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Heikki Sariola (Lastensuojelun Keskusliitto) 2
Tutkimuksen toteuttaminen Internetkysely koulupäivän aikana peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaille Perustuu edustavaan otokseen Manner-Suomen suomen- ja ruotsinkielisistä 6. ja 9. luokkalaisista Kyselylomake kattaa paljon eri väkivallan muotoja: Vertailutieto 20 vuoden takaa perheessä koetusta väkivallasta sekä seksuaalisesta hyväksikäytöstä (Sariola, 1990). Aineisto kerättiin tammikuussa 2008 Vastaajia yhteensä 13 515 3
Kysytyt väkivallan muodot Pahoinpitelyt ja omaisuusrikokset yleisesti sekä erikseen ikätovereiden välillä Kotona koettu väkivalta Kotona nähty väkivalta Seksuaalinen kanssakäyminen ja hyväksikäyttö aikuisen tekemänä ja ikätoverin tekemänä Opettajan oppilaisiin kohdistama väkivalta Väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa Sähköisiin viestimiin liittyvä väkivalta Väkivallan kasautuminen Väkivaltakokemukset suhteessa vastaajan taustatekijöihin: yksilötason ja perhetason riskitekijät
PAHOINPITELYT JA OMAISUUSRIKOKSET
Lasten kokemat pahoinpitelyt ja omaisuusrikokset Viimeisten 12 kk:n aikana väkivaltaa ja omaisuusrikoksia kokeneiden osuudet (%) vastaajista luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. 6
Lapset kokevat väkivaltaa lähiympäristössään Väkivalta tapahtuu tavallisimmin kotona ja koulussa. Tekijöinä useimmiten ikätoverit (noin puolessa tapauksista). Sisko tai veli tekijänä noin joka viidennessä tapauksista. Perheen aikuiset tekijöinä noin joka kymmenennessä tapauksessa. Tyypillinen väkivallan muoto on toisen lapsen tekemä väkivallan teko omassa lähiympäristössä 7
Lasten kokemat pahoinpitelyt Väkivaltakokemusten kumulatiivinen esiintyvyys (%) eri konteksteissa
Lapsiin kohdistuu väkivaltaa useammin kuin aikuisiin Pahoinpitelyn kohteeksi joutuneiden osuus (%) vastaajan iän mukaan. Luvut perustuvat lapsiuhritutkimuksen (LU) ja kansallisen rikosuhritutkimuksen (KU) tietoihin. Kansallisen rikosuhritutkimuksen lähdetiedot, ks. Siren ym. 2007, 19. 9
Pahoinpitelyistä vammoja saaneiden osuudet (lapsiuhritutkimus ja kansallinen uhritutkimus)
KOTONA KOETTU JA NÄHTY VÄKIVALTA
Kotona koettu väkivalta Vakava väkivalta Lievä väkivalta Symbolinen aggressio Yhdeksäsluokkalaisten kokemukset äidin ja/tai isän käyttämästä väkivallasta ennen 14 vuoden ikää vuosina 1988 ja 2008, % -osuus vastanneista 12
Koko elämän aikana kotona koettu väkivalta
Kotona nähty väkivalta Yhdeksäsluokkalaisten kotonaan näkemä väkivalta, %. 14
Kotona nähty väkivalta Kuudesluokkalaisten kotonaan näkemä väkivalta, %.
Kotona koettu ja nähty väkivalta Kuritusväkivalta vähentynyt 20 vuodessa puoleen. Myös symbolisen aggression ilmaukset vähentyneet 20 vuodessa selvästi. Vakavan väkivallan määrä pysynyt samalla tasolla. Tytöt kokevat useammin kuritusväkivaltaa kotonaan kuin pojat: Tyypillisimmin äiti kurittaa tytärtään. Tytöt ilmoittavat myös näkevänsä kotona useammin väkivaltaa kuin pojat. Kuritusväkivallan käytössä ei juurikaan eroja suhteessa perheen sosioekonomiseen asemaan: selvä muutos vuoteen 1988 verrattuna. Väkivalta on perhetason ilmiö: kuritusväkivaltaa kokevat lapset myös näkevät kotonaan muuta väkivaltaa. 16
VÄKIVALTA INSTITUUTIOISSA
Väkivalta lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä Aikuiset kohdistavat lapsiin kuritusväkivaltaa yhtä usein lastensuojelulaitoksissa, sijaisperheissä sekä muissa perhe- ja asumismuodoissa. Vastanneista 2% ilmoittaa kokeneensa lievää fyysistä väkivaltaa opettajan taholta. Opettajan henkisen väkivallan kokemuksista kertoo 15 % 9. luokkalaisista ja 9 % 6. luokkalaiset pojat. Seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö opettajan tai harrastusohjaajan taholta on erittäin harvinaista. 18
Väkivalta asumismuodon mukaan Joskus lapsilla ja vanhemmilla (tai aikuisilla joiden kanssa lapset asuvat) on erimielisyyksiä. Kun asuit sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa, oletko kokenut joitain seuraavista asioista, kun sinulla ja sijaisvanhemmillasi tai lastensuojelulaitoksen työntekijöillä on ollut erimielisyyksiä
Opettajan oppilaisiin kohdistama väkivalta
Opettajan oppilaisiin kohdistama väkivalta
VÄKIVALTA SÄHKÖISISSÄ VIESTIMISSÄ
Väkivalta sähköisissä viestimissä Kiusaaminen tekstiviestillä Seksuaalinen häirintä ja ehdottelu internetissä 10 10 14 15 16 18 22 32 6.lk tytöt 6.lk pojat 9.lk tytöt 9.lk pojat Huhujen levittäminen internetissä 7 9 12 19 Uhkailu tekstiviestillä 2 3 4 4 0 5 10 15 20 25 30 35 % Internetissä ja matkapuhelimella häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi joutuneiden osuus12 kk aikana, %. 23
Internet tutustumisen välineenä
ERITYYPPISTEN VÄKIVALTA KOKEMUSTEN YLEISYYS JA VÄKIVALLAN KASAUTUMINEN
Erityyppisten väkivaltakokemusten yleisyys Erityyppisten väkivaltakokemusten kohteeksi joutuneiden osuus 12 kk aikana, %. 26
Väkivaltakokemusten kasautuminen Nuorten osuus sen mukaan, kuinka monta uhrikokemusta heillä on ollut kuluneen 12 kk aikana, % mitattuna kontekstipohjaisella muuttujalla
Väkivaltakokemusten kasautuminen Nuorten osuus sen mukaan kuinka monta uhrikokemusta heillä on ollut kuluneen 12 kk aikana, % mitattuna rikostekopohjaisella kasautumismuuttujalla
Väkivallan kasautumisen riskitekijät Yksilökohtaiset tekijät: riskialtis elämätyyli = vapaa-ajanvietto vanhempien valvonnan ulottumattomissa, johon liittyy kavereiden kanssa julkisissa tiloissa oleskelua, päihteiden käyttöä ja rikosten tekemistä Perheeseen liittyvät tekijät: Vanhempien riitely, vanhempien runsas alkoholin käyttö, vanhempien sosiaalisen kontrollin puute, perheen heikko taloudellinen tilanne Ei selvää yhteyttä: perhemuoto, vanhempien koulutus, vanhempien työttömyys, vanhempien etninen alkuperä 29
Väkivaltakokemuksista kertominen 6. luokkalaiset: kertovat uhrikokemuksistaan useimmiten äidille ja toiseksi eniten isille ja ystäville. Myös opettajille kerrotaan kokemuksista selvästi 9. luokkalaisia useammin. 9. luokkalaiset: Kokemuksista kerrotaan selvästi useimmiten kavereille. Toiseksi eniten äidille. Opettajille suhteellisen harvoin Sekä 6. että 9. luokkalaiset kertovat kokemuksistaan viranomaisille erittäin harvoin: teosta riippuen 1-3 % ilmoitetaan poliisille tai sosiaaliviranomaiselle.
Päähuomioita Lapset kokevat väkivaltaa aikuisia enemmän. Väkivaltakokemuksissa selvä sukupuoliero: Tytöt kokevat väkivaltaa useammin kotona, pojat kodin ulkopuolella. Ikätovereiden väkivalta yleistä Väkivallassa havaittavissa kasautumisen merkkejä Perinteisiä sosioekonomisia tekijöitä merkittävämmin perheen sosiaalisen pääoman puute liittyy kasautuneen väkivallan riskiin. Väkivalta muiden aikuisten kuin omien vanhempien taholta harvinaista. 31
Päähuomioita Kuritusväkivalta vähentynyt puoleen. Äidit ja isät harjoittavat kuritusväkivaltaa yhtä paljon. Kuritusväkivallan käytössä en yhteyttä perheen sosioekonomiseen asemaan. Lapset näkevät kotona sekä äiteihin että isiin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivalta on perhetason ilmiö. Vakava hyväksikäyttö vähentynyt. Lievä hyväksikäyttö pysynyt samalla tasolla. Lapset kokevat kiusaamista uhkailua internetissä. Väkivallasta ei kerrota viranomaisille.
Haasteita Ikätovereiden välinen väkivalta tulisi tunnistaa paremmin väkivallaksi: asennemuutos. uudet väkivallan muodot tulisi tunnistaa sekä niihin puuttua: treffiväkivalta, internetiin liittyvät uhkaukset. Väkivaltaan puuttumiseen ja tapausten tietoon tuloon tulisi panostaa: osa asennemuutosta. Sukupuolten väliset erot väkivaltakokemuksissa kaipaisi lisätutkimusta.
Nuorten seksuaali- ja hyväksikäyttökokemusten yleisyys, luonne ja muutokset Heikki Sariola
LASTEN JA NUORTEN VÄKIVALTAKOKEMUKSET Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta NOORA ELLONEN JUHA KÄÄRIÄINEN VENLA SALMI HEIKKI SARIOLA 2008
Vuoden 1988 vertailutiedot perustuvat: Lasten väkivalta- ja seksuaalikokemukset Kotona koettu väkivalta ja seksuaalikokemukset aikuisten kanssa. Tutkimus suomalaisista peruskoulun 9.- luokkalaisista vuonna 1988. Heikki Sariola, Lastensuojelun Keskusliitto Helsinki 1990.
Kysymykset Seksuaalikokemuksia kysyttiin kahdella eri tavalla. Seksuaalikokemuksia kysyttiin sekä ilman osapuolten ikäeroa että edellyttämällä vähintään viiden vuoden ikäeroa vastaajan ja aikuisen välillä. Aikuiseksi nimitetään tässä kaikkia vastaajaa vähintään 5 vuotta vanhempia henkilöitä.
Kysymykset ikätoverien kanssa sattuneissa seksuaalikokemuksissa Oletko koskaan kokenut ikätoverisi kanssa sellaista seksuaalista kanssakäymistä, johon ei liittynyt varsinaista fyysistä kosketusta? Kuten esimerkiksi sinua on kannustettu seksuaaliseen kanssakäymiseen, kannustettu paljastamaan itsesi, joku on paljastanut itsensä sinulle tai muuta vastaavaa. Oletko koskaan kokenut seksuaalista koskettamista ikätoverisi kanssa? Esimerkiksi joku ikätoverisi on koskettanut sinua seksuaalisesti vaatteiden päältä tai alta, sinä olet koskettanut jotain ikätoveriasi jollain seksuaalisella tavalla, tai joku on yrittänyt ottaa vaatteesi pois aikomuksenaan harrastaa kanssasi seksiä. Oletko koskaan ollut, tai onko kukaan ikätovereistasi yrittänyt olla kanssasi sukupuoliyhteydessä tai harrastaa kanssasi anaali- tai suuseksiä?
9 -luokkalaisten kontaktiin johtaneet seksuaalikokemukset ikätoverien kanssa, %.
Kysytyt seksuaalisen toiminnan muodot aikuisten kanssa sattuneissa tapauksissa Pyyntö tai ehdotus tehdä jotain seksuaalista Hyväily Toinen henkilö näytti sukupuolielimensä Sinä näytit sukupuolielimesi toiselle Toinen henkilö kosketteli sukupuoli-elimiäsi vaatteiden päältä Sinä koskettelit hänen sukupuolielimiään vaatteiden päältä
Kysytyt seksuaalisen toiminnan muodot, jatkoa Toinen henkilö kosketteli sukupuolielimiäsi kun olit alasti Sinä koskettelit toisen henkilön sukupuoli-elimiä kun hän oli alasti Sukupuoliyhdynnän jäljittely ilman sisääntunkeutumista Yhdyntä
9-luokkalaisten seksuaalikokemukset aikuisen kanssa vuosina 1988 ja 2008, %.
Aikuisen kanssa koettujen seksuaalikokemusten muotojen esiintyvyys 9-luokkalaisten keskuudessa vuosina 1988 ja 2008, %.
Tyttöjen ikäjakauma ensimmäisen seksuaalikokemuksen mukaan vuosina 1988 ja 2008, %.
Seksuaalikokemukset aikuisen kanssa 6. ja 9. luokan tytöillä
Seksuaalikokemukset perhetaustan mukaan vuosina 1988 ja 2008, %. Perhemuoto Tytöt 1988 Tytöt 2008 Pojat 1988 Pojat 2008 Biologiset vanhemmat 15 11 6 2 Äiti 25 16 10 3 Isä 38 23 16 3 Äiti ja isäpuoli 26 17 14 3 Isä ja äitipuoli 17 31 5 5 25 30 17 11 Lastensuojelulaitos Yhteensä 18 13 7 3
Tekijän sukupuoli tyttöihin ja poikiin kohdistuneissa teoissa % Mies Nainen Ei kerro Tyttö 81 3 16 Poika 11 51 32
Hyväksikäyttökokemusten vakavuusaste
Tyttöjen hyväksikäyttökokemukset iän mukaan vuosina 1988 ja 2008, %.
Yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen sukupuoliyhteyteen edenneet hyväksikäyttökokemukset iän mukaan vuosina 1988 ja 2008, %.
Yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen sukupuoliyhteyden, pakottamisen ja/tai väkivallan kokemukset iän mukaan vuosina 1988 ja 2008, %. 9-v. 12-v. 14-v. 16-v.
Tyttöjen hyväksikäyttökokemukset aikuisen ollessa vähintään 5 ja vähintään 10 vuotta vanhempi 1988 2008
Poikien hyväksikäyttökokemusten yleisyys iän mukaan 1988 ja 2008, %.
Poikien hyväksikäyttökokemukset aikuisen ollessa vähintään 5 ja vähintään 10 vuotta vanhempi 1988
Vastaajien arviot kokemuksistaan
Aikuisen kanssa tapahtuneiden seksuaalikokemusten merkitys 9- luokkalaisille heti kokemuksen jälkeen vuosina 1988 ja 2008, %.
Yhdeksäsluokkalaisten arvio siitä, oliko kokemus hyväksikäyttöä aikuisen kanssa tapahtuneissa seksuaalikokemuksissa 2008 a, %.
Kuudesluokkalaisten arvio siitä, oliko kyse hyväksikäytöstä aikuisen kanssa tapahtuneissa seksuaalikokemuksissa 2008 a, %.
Internetin merkitys hyväksikäytössä
Viimeisen 12 kuukauden aikana seksuaalisen häirinnän ja ehdottelun kohteeksi Internetissä joutuminen (%) vastaajista. 2008
Seksuaalinen häirintä ja ehdottelu Internetissä Koko aineistossa oli 40 nuorta, joilla nettituttavuus oli johtanut vastentahtoiseen tai maksettuun seksuaalikokemukseen. Otoksen tasolla tällainen kokemus oli 0,3 prosentilla nuoria. Tapahtuman toinen osapuoli, eli suostuttelija, pakottaja tai maksaja, oli useimmiten ollut toinen nuori. Yksi kymmenestä tapauksesta oli tapahtunut aikuisen kanssa. Kahdessa kolmesta tapauksesta osapuolet olivat tavanneet IRC-gallerian, MySpacen tai vastaavan kuvagallerian kautta. Neljästäkymmenestä nuoresta seitsemän kertoi, että joku kysytyistä tapahtumista oli tullut valokuvatuksi tai videoiduksi. Neljä nuorta tiesi, että tallenne oli julkaistu internetissä tai lähetetty muille henkilöille toisella tapaa, esimerkiksi sähköpostin tai puhelimen välityksellä
Perheen sisäinen hyväksikäyttö - insesti
Perheen sisäinen ahdistelu ja hyväksikäyttö 3 tyttöä tuhannesta (0,3%) raportoi isäpuolen tai isän ahdistelua tai hyväksikäyttöä. (Vuonna 1988 luku oli 0,5 %). Isä-tytär insestiä raportoi 0,2 % tytöistä. Isäpuoli-tytär insestiä raportoi 2 % tytöistä, joilla on isäpuoli. Isäpuoli-tytär insestin riski on isä-tytär insestin riskiin verrattuna noin 13 15 -kertainen.
Yhteenvetoa:
Yhteenveto 1. Nuorten seksuaalikokemukset itseään vanhempien nuorten ja aikuisten kanssa ovat vähentyneet. Niitä on noin 8 prosentilla 9.-luokkalaisten ikäluokasta. Seksuaalinen hyväksikäyttö on tyttöjen osalta suunnilleen yhtä yleistä kuin 20 vuotta sitten. Painopiste on siirtynyt kuitenkin kontaktia sisältävistä kokemuksista ehdotuksiksi netissä. Hyväksikäytön vakavuus on lieventynyt. Selvästi tyttöjä vanhempien (yli 10 v.) tekijöiden teot ovat vähentyneet.
Yhteenveto 2. Pakottaminen ja väkivalta ovat vähentyneet. Pojilla hyväksikäyttökokemusten kokonaismäärä on vähentynyt hieman. Nuorten tekijöiden määrä poikien kokemuksissa vähentynyt mutta selvästi vanhempien (yli 10 v.) vanhempien tekoja raportoidaan yhtä usein kuin 1988. Nuoret eivät useinkaan miellä kokemuksiaan hyväksikäytöksi.
Yhteenveto 3. Perheen sisäistä ahdistelua ja hyväksikäyttöä raportoidaan hieman vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Internetin kautta tapahtuvaa seksuaalista ehdottelua tapahtuu melko yleisesti. Tekijöinä usein toiset nuoret. Internetin kautta syntyvät aikuisten tekemät hyväksikäyttökokemukset ovat harvinaisia.
Yhteenveto 4. Muutokset seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydessä eivät ole suuria. Kehitys on kuitenkin kulkenut parempaan suuntaan. Kokemuksia on hieman vähemmän ja ne ovat lievempiä.
Mahdollisia selityksiä suotuisalle kehitykselle Kokonaisuutena lasten kohtelu perheissä on parantunut, kuten väkivaltaosuus osoitti. Muutos siellä ollut huomattava. Heikot kotiolot ajavat nuoriso pois kotoa ja riskitilanteisiin. Huomion kiinnittäminen hyväksikäyttöön viime vuosikymmeninä. Nuorten oma tietoisuus parantunut.