Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 AOT40 BaP BC C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM mikrogrammaa kuutiometrissä nanogrammaa kuutiometrissä kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. benzo(a)pyreeni mustahiili bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet

VOC WHO haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuonna 2016 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 400 t, hiilimonoksidipäästöt noin 5 000 t, hiilivetypäästöt noin 1 800 t ja hiukkaspäästöt noin 800 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Myös tieliikenteen päästöillä on keskeinen merkitys etenkin kaupunkualueella. Kaikkien tärkeimpien päästöjen määrät ovat olleet laskussa 2010-luvulla. Kokonaisuutena vuosi 2016 oli Pohjois-Savossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tammikuu oli kylmä, mutta muuten tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli jälleen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Pysyvämpi lumipeite saatiin marraskuun lopulla. Vuonna 2016 rikkidioksidin pitoisuudet Sorsasalossa olivat viime vuosien tapaan alhaisia. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kesäaikaan. Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammikuussa sekä keväällä maalis-huhtikuussa. talvikuukausina ja elokuussa. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin liikenneympäristöissä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla. Keskimäärin typpidioksidin pitoisuudet vuonna 2016 olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2015. Otsonin pitoisuudet vuonna 2016 olivat korkeampia kuin parina edellisenä vuonna. Tämä johtui kevään ja alkukesän lämpimistä aurinkoisista säistä, jolloin ilmakehässä oli otolliset olosuhteet otsonin muodostumiselle. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot ylittivät kansallisen ohjearvon huhti-toukokuussa Tasavallankadulla. Sorsasalon teollisuusalueella ohjearvo ylittyi maalis-kesäkuussa sekä elo-lokakuussa. Vuorokausikeskiarvoa koskevan raja-arvotason 50 μg/m 3 ylityksiä mitattiin selvästi eniten Sorsasalon teollisuusalueella. Seuraavaksi eniten ylityksiä mitattiin Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla. Vuonna 2016 katupölyn suhteen tilanne kaupunkialueella oli varsin samanlainen kuin muutamana edellisenä vuonna. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot tosin olivat koko kaupungissa hieman korkeammat kuin vuonna 2015. Siilinjärven Pahkamäessä Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekka-alueen lähistöllä hengitettävien hiukkasten pitoisuustaso vastasi keskimäärin tilannetta Kuopion kaupunkialueella. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo alitti selvästi altistumisen vähentämistavoitteen 8,5 μg/m 3. Pienhiukkasista suuri osa on Kuopion seudulla kaukokulkeumaa. Keskimäärin pienhiukkastaso vuonna 2016 oli hieman korkeampia kuin vuonna 2015.

Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa olivat samaa tasoa kuin parina edellisenä vuonna. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2016 hieman korkeampia kuin vuonna 2015. Pitoisuustaso Haminalahdessa oli ajoittain korkea erityisesti alkuvuodesta. Kokonaisuutena Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli vuonna 2016 pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi kevään katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjakso. Tammikuun pakkasjakso näkyi tuloksissa myös ajankohtana, jolloin useiden epäpuhtauksien pitoisuudet olivat selvästi koholla. Heikointa ilmanlaatu oli Sorsasalon teollisuusalueella, missä erityisesti kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua keväällä ja kesällä. Tällä alueella hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kohottaa alueen raskas liikenne, joka nostaa katupölyä ilmaan. Muutoin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa valtaosin tieliikenteen päästöt. Haminalahdessa kaatopaikan hajuhaitat heikensivät ilmanlaatu ensisijaisesti talvella, keväällä ja kesällä. Siilinjärven Pahkamäessä Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekka-alueen lähistöllä ilmanlaatu oli huonointa loppukeväästä syksyyn ulottuvalla jaksolla, jolloin rikastushiekka-alueen pölyäminen on voimakkainta. Ajoittain Kuopion ilmanlaatua heikentävät myös kaukokulkeutuvat epäpuhtaudet, lähinnä otsoni. Otsonin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan keväällä ja alkukesästä.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET.. 4 MITTAUSPISTEET... 7 PÄÄSTÖT.....9 Yleistä... 9 Rikkidioksidipäästöt... 10 Typen oksidien päästöt... 11 Hiilimonoksidipäästöt... 12 Hiukkaspäästöt... 14 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt... 15 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt... 16 Kasvihuonekaasupäästöt... 17 Metallipäästöt... 19 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2016... 19 RIKKIDIOKSIDI (SO2)... 21 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 21 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 23 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 24 TYPEN OKSIDIT (NOX)... 26 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 26 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 28 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 30 OTSONI (O3).. 32 Muodostuminen.. 32 Otsonin pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin.... 32 HIUKKASET (PM)....34 Yleistä... 34 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin..35 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.38 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 41 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin. 42 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 43 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.. 44 Pölyepisodit vuonna 2016... 45

PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 50 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 50 ILMANLAATUINDEKSI... 52 Yleistä... 52 Ilmanlaatuluokat vuonna 2016... 53 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 56 LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot 58 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset. 60 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 4 LIITE 5 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 67 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2016. 69 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2016. 70 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2016. 71 LIITE 6 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2016. 72 LIITE 7 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2016.. 73 LIITE 8 LIITE 9 Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1990-2016. 74 Metallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2016. 75 LIITE 10 Tunnusluvut vuosien 2010-2016 mittauksista 76

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2016 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin, Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) ja Siilinjärven kunnan lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

ILMANLAADUN ARVIOINTI 2 Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (113/2017). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

3 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 79/2017 ja 113/2017 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

4 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Ilman saasteet voivat aiheuttaa hyvin erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen. Myös eri väestöryhmien ja yksilöiden herkkyys epäpuhtauksien haittavaikutuksille vaihtelee. (Kuva EEA, 2013) Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Hiukkasiin on usein sitoutuneena erilaisia epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi puun pienpoltossa yleisesti muodostuvia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), kuten benzo(a)pyreeniä (BaP).

5 ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA AIHEUTUVAN TAUTITAAKAN JAKAUTUMINEN SUOMESSA ERI EPÄPUHTAUKSIEN KESKEN A: Pääarvio B: Täydentävä PM 10 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM 2.5 64% Other 10 % 2% TRS Pb PMc 5% 2% 0.5 % As C 6 H 6 0.07% CO 1% SO 2 2% 0.02% Cd Ni0.03% 0.06% BaP 0.01% * Rajallinen näyttö (Kuva Hänninen et al. 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa ilmansaasteet aiheuttama tautitaakka (DALY, disability adjusted lifeyears) vuosittain on 28 000 DALYa (menetettyä toimintakykyistä elinvuotta) (DALY = sairauden kanssa eletty aika + ennenaikaisista kuolemantapauksista johtuvat menetetyt elinvuodet). Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen.

6 Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia.

7 PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Metallit Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuonna 2016 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Lisäksi Siilinjärvellä mitattiin Yara Suomi Oy:n tuotantolaitosten, erityisesti rikastushiekka- ja louhosalueen, vaikutuksia lähialueen ilmanlaatuun. Vuonna 2016 mittaukset kohdistuivat Pahkamäen alueelle rikastushiekkaalueen koillisosaan. Säätiedot ovat olleet käytettävissä Haminalahden, Kasarmipuiston, Tasavallankadun, Sorsasalon mittausasemilta ja Pahkamäen mittausasemilta. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET KUOPIOSSA JA SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2016 Mittausasema Edustavuus SO 2 TRS NOx O 3 PM 10 PM 2,5 Sääparametrit Haminalahti, Kuopio teollisuus/maaseutu x x Kasarmipuisto, Kuopio kaupunkitausta/keskusta x x x x x Maaherrankatu, Kuopio liikenne/keskusta x x Tasavallankatu, Kuopio liikenne/esikaupunki x x x Sorsasalo, Kuopio teollisuus/esikaupunki x x x x Pahkamäki, Siilinjärvi teollisuus/maaseutu x x

8 HAMINALAHTI: TRS SORSASALO: SO2, TRS, PM10 KASARMIPUISTO: NO2, O3, PM10, PM2,5 MAAHERRANKATU: NO2, PM10 TASAVALLANKATU: NO2, PM10

9 PAHKAMÄKI: PM10 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas ja voimalaitos. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia laitoksia: Heikki Hiltusen kivenlouhimo- ja murskaamo, Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, NCC Roads Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Pielisen Betoni Oy:n kivenlouhimo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo ja jätteenkäsittelytoiminnat, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi maaseututaajamissa lämpökeskuksia: 3 kpl Juankosken taajamassa, 2 kpl Karttulan taajamassa, 1 kpl Maaningan taajamassa sekä 6 kpl Nilsiän ja Tahkon alueella. Päästötiedot on esitelty tarkemmin liitteissä 3-9. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä

Rikkidioksidipäästöt 10 johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan LIISA-tietokannan päästölaskelmat on uudistettu kokonaan vuonna 2016. Tämän johdosta tieliikenteen päästömäärät tietokannassa ovat täsmentyneet. Tässä raportissa tieliikenteen päästömäärät on raportoitu uudistuksen mukaisina, mistä johtuen ne poikkeavat aiempina vuosina raportoiduista päästömääristä. LIISA-tietokannan viimeisin päästötieto tieliikenteen päästöille on vuodelle 2015, mistä johtuen vuoden 2016 päästötietona on käytetty vuoden 2015 tietoa. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2015, joten vuodelle 2016 tässä raportissa on käytetty vuoden 2015 päästötietoja. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2016 olivat noin 300 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet edelleen 2010-luvulla, kun ne sitä ennen olivat varsin vakaalla tasolla lähes 20 vuotta. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat vuonna 2016 noin 60 % pienemmät kuin vuonna 2015. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta.

1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 t / a 11 Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. MUUT LAITOKSET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT Selvästi tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 2016 3 % ATRIA OYJ 7 % KUOPION ENERGIA OY YHT. 1 % 16 % 14 % 59 % SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. KIINT. KOHT. LÄMMITYS MUUT Typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2016 olivat Kuopiossa noin 2 400 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 1980-luvun lopulta saakka. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2).

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 t / a 12 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 1988-2016 KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2016 olivat, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n voimalaitos sekä Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset. Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuonna 2016 12 % 6 % 14 % 27 % 19 % 22 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET MUUT Hiilimonoksidipäästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2016 olivat noin 5 000 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 1980-luvun lopulta saakka, erityisesti tieliikenteessä. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet.

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 13 14000 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2016 12000 10000 8000 6000 4000 2000 TEOLLISUUS KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 0 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, työ- ja maatalouskoneista sekä kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 2016 0 % 1 % 5 % TIELIIKENNE 23 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS 30 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE TEOLLISUUS 41 % MUUT

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 14 Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2016 olivat noin 800 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet 2010-luvulla, kun ne sitä ennen ovat olleet melko vakaalla tasolla lähes 20 vuotta. 3000 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-2016 2500 2000 1500 1000 500 0 KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2016 2 % 1 % 46 % 18 % 27 % 3 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT MUUT 3 %

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Päästö (t/a) 15 Kuopion kokonaishiukkaspäästöistä noin 70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 45 % pienhiukkasia (PM2,5). Selvitysten mukaan Kuopion pienhiukkasista noin 55 % on kaukokulkeumaa, noin 25 % on peräisin puun pienpoltosta, noin 15 % liikenteestä ja loput noin 5 % on peräisin mm. maaperästä Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Merkittävimmät rikkivedyn (H2S) päästölähteet Kuopiossa ovat Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Savon Sellu Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 2016 olivat <1 tonnia laskettuna rikkinä. Savon Sellu Oy:n rikkivetypäästöt ovat viime vuosina olleet alhaisempia kuin 2000-luvun alussa. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä. 80 70 60 50 40 30 20 10 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Savon Sellu Oy:ltä v. 1990-2016 0 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta.

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 16 VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2016 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1 800 t. Päästöt ovat pienentyneet selvästi 2000-luvulla. Tosin vuosina 2015 ja 2016 päästöt olivat hieman suuremmat kuin kahtena edellisenä vuonna, koska arviot hajapäästöistä ovat kasvaneet. Arvio VOC-yhdisteiden hajapäästöistä on muutoinkin vaihdellut paljon eri vuosina. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-2016 TEOLLISUUS TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Kuopiossa VOC-päästöistä noin ¾ arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuonna 2016 9 % 3 % 8 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 18 % 8 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 54 % TEOLLISUUS VESI- JA RAIDELIIKENNE

17 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Viimeisimmät vahvistetut tiedot kasvihuonekaasupäästöistä ovat vuodelta 2015. Vuoden 2016 päästötieto on ennakkoarvio. Kuopion kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet laskussa johtuen lähinnä siitä, että kaukolämmön ja sähkön tuotannossa turvetta on korvattu puupohjaisilla polttoaineilla. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 päästöt ovat pienentyneet 32 % vuoden 1990 tilanteesta.

Päästö (tuhatta tonnia/a) 18 KUOPION KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990-2016 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Sarja1 Sarja2 Sarja3 Sarja4 Sarja5 Sarja6 Sarja7 Sarja8 Sarja9 Sarja10 Sarja11

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 kg / a 19 Metallipäästöt Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Metallipäästöjen määrä perustuu HERTTA-tietokantaan. Useiden keskeisten metallien päästöt (mm. vanadiini) ovat vuoden 2012 jälkeen kääntyneet laskuun mm. turpeen ja raskaan polttoöljyn käytön vähenemisen myötä. Toisaalta puun polton lisääntyminen on lisännyt eräiden muiden metallien päästöjä. 9000,0 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Metallipäästöt Kuopiossa v. 2000-2016 Vanadiini (V) Sinkki (Zn) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Kupari (Cu) Kromi (Cr) Kadmium (Cd) Elohopea (Hg) Arseeni (As) SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2016 Tammikuu oli Itä-Suomessa harvinaisen kylmä. Aivan tammikuun lopulla sää lauhtui ja säätila jatkui harvinaisen leutona helmikuussa. Aivan helmikuun lopulla sää pakastui. Helmikuu oli erittäin sateinen: Savossa helmikuussa satoi reilusti kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin helmikuussa. Lämmin säätila jatkui maaliskuussakin, jolloin lämpötila oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Maaliskuussa sademäärä jäi melko vähäiseksi. Huhtikuun alussa päivisin lämpötilat olivat selvästi plussan puolella, mutta öisin esiintyi pakkasia. Itä-Suomessa yöpakkaset olivat hyvinkin kovia. Huhtikuun puolessa välissä yöpakkaset loppuivat, kun sää muuttui sateisemmaksi. Huhtikuu päättyi hyvin lämpimään säähän ja hyvin lämmin, lähes helteinen, säätyyppi jatkui vielä toukokuussa. Toukokuun keskilämpötila oli yli 3 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Lämmin ja osin helteinen sää jatkui myös kesäkuussa sekä myös

Sademäärä (mm/d) Lämpötila (oc) heinäkuussa. Pohjois-Savossa myös saatiin runsaasti sateita läpi kuukauden. Kesä päättyi elokuun tavanomaisempiin kesäsäihin. Syksy alkoi korkeapainevoittoisessa ja varsin sateettomassa säässä. Myös lokakuu jatkui hyvin vähäsateisena. Lokakuussa mitattiin myös ensimmäiset yöpakkaset. Marraskuun alussa säätyyppi muuttui jo kylmäksi, tosin marraskuun lopulla sää vielä lämpeni hieman. Ensilumi saatiin aivan marraskuun alussa. Pysyvämpi lumipeite Pohjois-Savoon saatiin marraskuun lopulla. Joulukuu oli pääosin leuto. 20 Kokonaisuutena vuosi 2016 oli noin yhden asteen pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Sademäärä oli varsin tavanomainen. 30 20 10 0-10 -20-30 Ilman lämpötila Kuopion Savilahdessa vuonna 2016 Lämpötila Savilahti 30 Sademäärä Kuopion Savilahdessa vuonna 2016 20 10 0 Sademäärä Savilahti

21 Vallitsevat tuulet Kuopiossa vuonna 2016 olivat etelä-kaakosta sekä luoteesta. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina. RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO 2, Suomi tunti 250 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa SO 2, Suomi vuorokausi 80 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO 2, WHO 10 min 500 µg/m 3 SO 2, WHO vuorokausi 20 µg/m 3 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 3-37 250 Vuorokausiarvot 1-11 80

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 22 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat keväällä ja kesällä, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Savon Sellu Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. 300 Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 2016 250 200 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiarvo (mg/m3) Vuorokausiohjearvo Tuulianalyysi osoittaa, että Sorsasalon vallitsevat SO2-pitoisuudet ovat pääosin peräisin Savon Sellu Oy:n tuotantolaitoksilta, joskin myös Selluntien raskaan liikenteen päästöt voivat vaikuttaa mittausasemalla SO2-pitoisuuksiin.

23 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 350 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 500 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 20 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi (1.10.-31.3.) 20 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 79 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 21 125 0 3 Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 1,9 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2015-31.3.2016) 1,6 20 Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on mitattu muutamina vuosina 1990-luvulla ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 1990-luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu 2000-luvulla. 2000-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 1-3 ug/m 3.

Pitoisuus (ug/m3) 24 25 SO 2 vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-2016 20 15 10 Sorsasalo Raja-arvo 5 0 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy tunti 75 µg/m 3 50 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (1.10.- 31.3.) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Rikkidioksidin tuntiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen viimeksi vuonna 2012. Alempi arviointikynnys on viime vuosina ylittynyt vuosina 2013-2014 ja 2016. Sen sijaan talvikauden keskiarvo on selvästi alittanut molemmat arviointikynnykset 2000-luvulla.

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 25 SO 2 vuoden 4. korkein tuntiarvo Sorsasalossa v. 1991-2016 SO 2 µg/m 3 350 300 250 200 150 100 50 Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0 SO 2 talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 2001-2016 12 Sorsasalo SO 2 µg/m 3 10 8 6 4 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 2 0

26 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa µg/m 3 NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot 23-80 28-87 37-91 150 Vuorokausiarvot 11-38 13-42 20-56 70 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvella ja keväällä. Poikkeuksena oli helmikuu, jolloin pitoisuudet olivat kauttaaltaan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaisia. Vuonna 2016 pitoisuustasoissa ei eri mittausasemien välillä ollut kovin suuria eroja. Hieman muita alhaisempia pitoisuuksia mitattiin Kasarmipuistossa, mikä on ns. kaupunkitausta-asema ja kuvaa siten keskimääräisiä pitoisuuksia kaupunkialueella. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia liikenneympäristössä kadun välittömässä vaikutuspiirissä.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 27 Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

28 Vallitsevat typpidioksidin pitoisuudet Kuopiossa ovat peräisin tieliikenteestä, mitä osoittaa parhaiten pitoisuusjakauma Tasavallankadun mittauksista. Tasavallankadulla korkeimmat NO2- pitoisuudet on mitattu tuulen ollessa viereisiltä katualueilta päin. Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 Lasketaan NO x:na (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

Typpidioksidin pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat 29 NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä suurin tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo 112 104 152 200 0 18 11 13 17 40 - - Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeski-arvo (NO+NO 2) 19,2 23,6 47,0 30 Typenoksidien (NO + NO2) kriittinen taso ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. Vuonna 2016 typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat samaa tasoa kuin vuonna 2015. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä.

30 NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-2016 µg/m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuo dessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Viime vuosina typpidioksidin tuntiarvo on alittanut sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. Tosin pitoisuus sivusi alempaa arviointikynnystä vuosina 2011 ja 2013.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 31 160 140 120 100 80 60 40 20 0 NO 2 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 1984-2016 Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Viime vuosina typpidioksidin vuosikeskiarvo on alittanut sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen.. 80 NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-2016 60 40 20 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla joka vuosi vuoden 2010 jälkeen. Kasarmipuistossa pitoisuustaso on viime vuosina pysynyt alle alemman arviointikynnyksen.

32 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1997-2016 60 50 40 30 20 10 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointi-kynnys Alempi arviointi-kynnys OTSONI (O3) Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivety-yhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. Otsonipitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O 3, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 100 µg/m 3

33 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Tavoite- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle 6 000 (µg/m 3 )*h Väestön tiedotuskynnys tunti 180 µg/m 3 Väestön varoituskynnys tunti 240 µg/m 3 Huom. 120 µg/m 3 Saa ylittyä 25 päivänä kolmen vuoden aikana 18 000 (µg/m 3 ) *h viiden vuoden keskiarvona 120 µg/m 3 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 66-112 120 0 25 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona AOT40 2775 6 000/18 000 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 73-116 180 Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan touko-kesäkuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä ja alkukesästä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta.

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 34 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2016 Tuntiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Väestön tiedottamiskynnys Tavoitearvo 8 h keskiarvolle Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Otsonipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman kasvussa. Vuonna 2016 otsonin vuosikeskiarvo oli hieman korkeampi kuin vuonna 2015. 60 O 3 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 1998-2016 50 Keskiarvo 40 30 20 10 0 HIUKKASET (PM) Yleistä Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM2,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista,

energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista. 35 Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta. (Kuva EPA, 2014) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista (kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit). Euroopassa taustailmassa PM10:stä noin 1/3 ja PM2,5:stä noin ½ on epäorgaanista. Vastaavista orgaanista ainesta taustailmassa on PM10:stä noin 1/5 ja PM2,5:stä noin 1/3. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 99 % persentiili PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 36 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Siilinjärven Pahkamäessä (μg/m 3 ) 10-56 70 9-70 70 11-82 70 11-191 70 11-52 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuopiossa olivat korkeimmillaan maalis-toukokuussa. Ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin Tasavallankadun mittausasemalla huhti- ja toukokuussa. Sorsasalossa katupölyä oli ilmassa aina syksyyn saakka. Sorsasalossa ohjearvo ylittyikin kuutena kuukautena: maaliskesäkuussa sekä elo- ja lokakuussa. Sorsasalossa pölyämistä aiheutti Savon Sellu Oy:n tehtaille ja Ekokem-Palvelut Oy:n jätekeskukselle suuntautuva raskas liikenne. Osa näille laitoksille johtavasta Selluntiestä on päällystämätöntä, mikä lisää pölyhaittaa. Lisäksi mittausaseman lähistölle Selluntielle varisee puutavaraautoista kiintoainesta, joka kuivalla säällä kohoaa ilmaan autoliikenteen myötävaikutuksella. 250 200 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 2016 150 100 50 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo

Tammikuu 2016 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug(m3) 37 Siilinjärven Pahkamäessä Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekkaalueen lähialueella hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä ja alkusyksystä. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Pahkamäessä vuonna 2016 Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo Tuulianalyysin perusteella valtaosin Sorsasalon vallitsevat ja korkeimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet johtuvat Selluntien liikenteen ilmaan nostamasta katupölystä, mutta pitoisuuksiin voi vaikuttaa jossain määrin myös Savon Sellu Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt, koska tuulianalyysissä korostuu ilmansuunta koillinen, missä suunnassa sijaitsee Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Tuulianalyysin perusteella Tasavallankadun mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet aiheutuvat valtaosin Tasavallankadun ja Kontutien liikenteestä ja katupölystä. Jossain

määrin pitoisuuksiin vaikuttanee myös Niiralan asuinalueen lämmityksen ja puunpolton päästöt. 38 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 66 50 2 35 Vuosikeskiarvo 11 40 - - PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 86 50 10 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - -

39 PM 10 Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 137 50 13 35 Vuosikeskiarvo 17 40 - - PM 10 Sorsasalo Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 261 50 44 35 Vuosikeskiarvo 25 40 - - PM 10 Siilinjärven Pahkamäki Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 661 50 4 35 Vuosikeskiarvo 15 40 - - Raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin vuonna 2016 kaikilla Kuopion mittausasemilla kutakuinkin sama määrä kuin muutamana edellisenä vuonna. Sorsasaloa lukuun ottamatta valtaosa ylityksistä mitattiin kevään katupölyjakson aikaan maalistoukokuussa. Myös marraskuussa mitattiin yksi katupölystä aiheutunut ylitys Tasavallankadulla. Pakkasinversion aikaisia ylityksiä vuonna 2016 ei mitattu. Siilinjärven Pahkamäessä keskimäärin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vastasivat pitoisuustasoa, joka vallitsi Kuopion kaupunkialueella. Raja-arvotason ylityksiä mitattiin 4 kpl, mikä vastaa Kuopion kaupunkialueen taustatasoa.

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 40 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2009-2016 100 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kasarmipuisto Tasavallankatu Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Maaherankatu Sorsasalo Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa kuitenkin jossain määrin myös viereisen Niiralan asuntoalueen lämmityksen päästöt. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet selvästi korkeampia kuin keskustassa. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet erittäin korkeita. 2010-luvun alkuvuosien pitoisuudet Sorsasalossa kuvastivat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaa-alueella. Vuosista 2013-2104 mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on vaikuttanut eniten katupöly, jota Selluntiellä on runsaasti raskaan liikenteen ja osin päällystämättömän Selluntien vuoksi. On kuitenkin ilmeistä, että jonkin verran Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikuttavat myös Savon Sellu Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt. Korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hiukkaspitoisuuksille jää vähäiseksi. Vuonna 2016 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat kaikilla Kuopion mittausasemilla hieman korkeampia kuin vuonna 2015. Siilinjärven Pahkamäessä hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli tasoa, joka vallitsee Kuopion kuormitetuilla liikennealueilla kuten Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pitoisuus (ug/m3) 41 PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2016 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) on viime vuosina ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuonna 2012 ja Sorsasalossa vuosina 2012-2016. Alempi arviointikynnys on lisäksi ylittynyt Maaherrankadulla vuosina 2012, 2014 ja 2016 sekä Tasavallankadulla vuosina 2013-2016. Siilinjärven Pahkamäessä ylittyi vuonna 2016 alempi arviointikynnys.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pitoisuus (ug/m3) 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pitoisuus (ug/m3) 42 100,0 PM 10 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2016 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat ylittäneet alemman arviointikynnyksen viiden viime vuoden aikana Sorsasalossa vuosina 2012-2016 ja Tasavallankadulla vuosina 2012-2013. Siilinjärven Pahkamäessä vuonna 2016 vuosikeskiarvo alitti alemman arviointikynnyksen. PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2016 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 99 % persentiili PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 43 Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin tammi-maaliskuussa sekä toisaalta heinäkuussa. Pitoisuusvaihteluun vaikuttanee paljon kaukokulkeuma, jonka osuus Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on huomattavan suuri verrattuna paikallisten päästölähteiden aiheuttamaan pitoisuuteen. Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 2016 30 25 20 15 10 5 0 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM 2,5, altistumisen 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 pitoisuuskatto PM 2,5, altistumisen vähennystavoite mennessä 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa vuonna 2016 oli 5,3 µg/m 3, mikä on jonkin verran suurempi kuin vuonna 2015, mutta keskimäärin samaa tasoa kuin aiemmin 2010-luvulla. alhaisin arvo, Vuosikeskiarvo alittaa hyvin selvästi ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja vuosiraja-arvon 25 ug/m 3.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 44 PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2016 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2009 2011 2013 2015 Kasarmipuisto Altistumisen vähennystavoite Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat Kasarmipuistossa alittaneet selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2016 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2009 2011 2013 2015 Kasarmipuisto Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

45 Pölyepisodit vuonna 2016 Episodit Episodilla tarkoitetaan tilannetta, jolloin ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat normaalia selvästi korkeammiksi useiden tuntien tai vuorokausien ajaksi. Episodi voi syntyä sääolosuhteissa, jolloin saasteiden sekoittuminen, laimeneminen ja poistuminen on heikkoa kaukokulkeuman vaikutuksesta poikkeuksellisissa päästötilanteissa. Episoditilanteita aiheuttavat tyypillisesti katupöly kuivina kevätpäivinä liikenteen pakokaasut ja pienpolton päästöt talvella ja keväällä inversiotilanteissa pienhiukkasten ja otsonin kaukokulkeuma Vuonna 2016 Kuopion kaupunkialueella oli neljä erillistä selvää hengitettävien hiukkasten episodia. Ensimmäinen ajoittui tammikuun pakkaskauteen. Toinen oli katupölyaikaan maaliskuun puolesta välistä huhtikuun puoleen väliin. Toinen lyhyempi katupölyepisodi ajoittui vielä toukokuun alkuun. Neljäs episodi, joka sekin liittyi katupölyyn, oli marraskuun alussa, kun maassa ei ollut vielä lunta. Sorsasalossa katupölyä oli eniten maalis-huhtikuussa samaan aikaan kuin keskeiselläkin kaupunkialueella. Tämän jälkeen Sorsasalossa oli pitkin kesää ja alkusyksyä aina lokakuulle saakka lyhyitä pölyepisodeja lähinnä silloin, kun ei ollut sateita. Siilinjärven Pahkamäessä Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekkaa-alueen lähistöllä kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia oli toukokuun lopusta aina lokakuulle saakka. Korkeimmillaan keskimäärin pitoisuudet olivat heinä-elokuussa. Kovin selviä erillisiä pienhiukkasten episodeja Kuopiossa ei esiintynyt vuonna 2016, vaan pitoisuustaso oli pääosin varsin vakaa. Jossain määrin korkeampia pienhiukkasten pitoisuudet olivat tammikuussa pakkasjakson aikaan. Tämä episodi johtui lämmityksen ja tieliikenteen päästöistä.

01.01.13 07.01.13 13.01.13 20.01.13 26.01.13 02.02.13 08.02.13 14.02.13 21.02.13 27.02.13 06.03.13 12.03.13 19.03.13 25.03.13 31.03.13 07.04.13 13.04.13 20.04.13 26.04.13 02.05.13 09.05.13 15.05.13 22.05.13 28.05.13 04.06.13 10.06.13 16.06.13 23.06.13 29.06.13 06.07.13 12.07.13 18.07.13 25.07.13 31.07.13 07.08.13 13.08.13 20.08.13 26.08.13 01.09.13 08.09.13 14.09.13 21.09.13 27.09.13 03.10.13 10.10.13 16.10.13 23.10.13 29.10.13 05.11.13 11.11.13 17.11.13 24.11.13 30.11.13 07.12.13 13.12.13 19.12.13 26.12.13 Tuntipitoisuus (ug/m3) 46 PM10-episodit Kuopion kaupunkialueella ssa v. 2016 600 500 400 300 200 100 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Huonon ilmanlaadun raja

01.01.13 07.01.13 13.01.13 20.01.13 26.01.13 02.02.13 08.02.13 14.02.13 21.02.13 27.02.13 06.03.13 12.03.13 19.03.13 25.03.13 31.03.13 07.04.13 13.04.13 20.04.13 26.04.13 02.05.13 09.05.13 15.05.13 22.05.13 28.05.13 04.06.13 10.06.13 16.06.13 23.06.13 29.06.13 06.07.13 12.07.13 18.07.13 25.07.13 31.07.13 07.08.13 13.08.13 20.08.13 26.08.13 01.09.13 08.09.13 14.09.13 21.09.13 27.09.13 03.10.13 10.10.13 16.10.13 23.10.13 29.10.13 05.11.13 11.11.13 17.11.13 24.11.13 30.11.13 07.12.13 13.12.13 19.12.13 26.12.13 Tuntipitoisuus (ug/m3) 47 PM10-episodit Kuopion Sorsasalossa v. 2016 2500 2000 1500 1000 500 0 Sorsasalo Huonon ilmanlaadun raja

48 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 01.01.13 07.01.13 14.01.13 21.01.13 27.01.13 03.02.13 10.02.13 16.02.13 23.02.13 02.03.13 08.03.13 15.03.13 22.03.13 28.03.13 04.04.13 11.04.13 17.04.13 24.04.13 01.05.13 07.05.13 14.05.13 21.05.13 27.05.13 03.06.13 10.06.13 16.06.13 23.06.13 30.06.13 06.07.13 13.07.13 20.07.13 26.07.13 02.08.13 09.08.13 15.08.13 22.08.13 29.08.13 04.09.13 11.09.13 18.09.13 24.09.13 01.10.13 08.10.13 14.10.13 21.10.13 28.10.13 03.11.13 10.11.13 17.11.13 23.11.13 30.11.13 07.12.13 13.12.13 20.12.13 27.12.13 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM10-episodit Siilinjärven Pahkamäessä v. 2016 Pahkamäki Huonon ilmanlaadun raja

49 0 10 20 30 40 50 60 01.01.13 07.01.13 13.01.13 19.01.13 25.01.13 01.02.13 07.02.13 13.02.13 19.02.13 25.02.13 04.03.13 10.03.13 16.03.13 22.03.13 28.03.13 04.04.13 10.04.13 16.04.13 22.04.13 28.04.13 05.05.13 11.05.13 17.05.13 23.05.13 30.05.13 05.06.13 11.06.13 17.06.13 23.06.13 30.06.13 06.07.13 12.07.13 18.07.13 24.07.13 31.07.13 06.08.13 12.08.13 18.08.13 24.08.13 31.08.13 06.09.13 12.09.13 18.09.13 24.09.13 01.10.13 07.10.13 13.10.13 19.10.13 26.10.13 01.11.13 07.11.13 13.11.13 19.11.13 26.11.13 02.12.13 08.12.13 14.12.13 20.12.13 27.12.13 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM2,5-episodit Kuopiossa v. 2016 Kasarmipuisto Huonon ilmanlaadun raja

Pitoisuus ug/m3 50 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Haminalahdessa ja Sorsasalossa mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat TRS Mitattu pitoisuus Haminalahdessa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,6 7,4 0,3 3,2 10 Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksissa ei ollut suurta vaihtelua ja pitoisuudet olivat etenkin alkuvuodesta huomattavasti alhaisempia kuin Haminalahdessa. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammikuussa. Loppuvuotta kohti pitoisuudet alenivat selvästi. 12,0 10,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2016 8,0 6,0 4,0 2,0 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo 0,0 Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat 2000- luvulla vaihdelleet välillä 0,2-0,6 ug/m 3. Haminalahdessa vuosikeskiarvo oli vuonna 2016 sama kuin vuosina 2013-2014.

Pitoisuus (ug/m3) 51 1,4 TRS vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 2004-2016 1,2 1 0,8 0,6 Sorsasalo Haminalahti 0,4 0,2 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Tuulianalyysi osoittaa, että Sorsasalossa mitatut TRS-pitoisuudet ovat peräisin Savon Sellu Oy:n tuotantolaitoksilta eli korkeimmat pitoisuudet painottuvat tuulensuuntaan (itä-kaakko), missä sijaitsevat kyseiset tuotantolaitokset. Ns. hajutuntien määrä, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo on ylittänyt 3,0 ug/m 3, kohosi Sorsasalossa hieman parin edellisen vuoden tasosta. Samoin Haminalahdessa hajutunteja oli vuonna 2016 selvästi enemmän vuonna 2015.

Hajutuntien määrä (kpl) 52 Hajutuntien määrä Kuopiossa v. 2009-2016 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Haminalahti Sorsasalo ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia.

53 Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 Ilmanlaatuluokat vuonna 2016 Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi suoraan verrata keskenään. Ilmanlaatuindeksin perusteella vuonna 2016 ilmanlaatu oli huonoin Sorsasalon teollisuusalueen mittausasemalla. Tähän vaikutti lähinnä se, että Sorsasalossa mitattiin vuoden aikana paljon kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, mitkä johtuivat alueella raskaan liikenteen ilmaan nostamasta katupölystä.

54 Keskustan tausta-alueella Kasarmipuistossa tyydyttävän ilmanlaatuluokan suhteellisen suuri osuus johtuu siitä, että mittausasemalla mitataan otsonia, joka on huomattavan osan ajasta keväisin ja kesäisin eniten ilmanlaatua heikentävä epäpuhtaus. Muilla mittausasemilla otsonia ei mitata. Tasavallankadun mittausasemalla ilmanlaatu lukittui hieman huonommaksi kuin keskustan Maaherrankadulla. Molemmilla mittausasemilla ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä tieliikenteen päästöt. Siilinjärven Pahkamäessä Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekka-alueen lähistöllä oli joitakin erittäin korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, mistä syystä alueella ilmanlaatu oli ajoittain huono, mutta keskimäärin alueen ilmanlaatu oli lähellä Kuopion keskustan ilmanlaatua.

55 Ilmanlaatuluokat Kuopion ja Siilinjärven mittausasemilla v. 2016 (% vuoden tunneista) Ilmanlaatuluokka Haminalahti Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Pahkamäki Erittäin huono 0 <0,1 <0,1 <0,1 1,4 0,2 Huono 0,2 0,2 0,8 0,9 2,6 1,2 Välttävä 1,3 1,5 2,2 4,0 6,2 3,2 Tyydyttävä 2,4 37,0 11,8 21,8 16,5 9,0 Hyvä 96,1 61,3 85,2 73,3 73,3 86,4

56 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat Kuopiossa pienentyneet selvästi 1990-luvun tasosta. Hiukkaspäästöt pysyivät pitkään 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa varsin vakaalla tasolla, mutta hiukkastenkin kokonaispäästöt ovat kääntyneet uudelleen laskuun 2010-luvulla. Päästöt ovat pienentyneet erityisesti tieliikenteestä, mutta myös energiantuotantolaitoksilta ja teollisuudesta. Teollisuuden päästöjä on vähentänyt merkittävästi lukuisten tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen 1990- ja 2000-luvuilla. Energiantuotannon päästöjä ovat vähentäneet laitosten uudempi polttotekniikka ja polttoaineiden ja niiden laadun muutokset. Rikkidioksidipitoisuudet Kuopiossa ovat nykyisellään hyvin alhaisia ja pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvulla. Rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi laskeneet 1990-luvun alun tasosta erityisesti Savon Sellu Oy:n päästöjen pienentymisen seurauksena. Kuopiossa mitattavat typpidioksidin pitoisuudet ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet 1990-luuvun tasosta. Merkittävin pudotus pitoisuuksissa tapahtui 1990-luvulla. Otsonin pitoisuudet ovat olleet varsin tasaisia koko 2000-luvun. Kuopiossa mitattava otsoni on pääosin kaukokulkeumaa Etelä- Suomesta ja Etelä-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Vallitsevilla otsonipitoisuuksilla voi olla vähäisiä terveysvaikutuksia. Keskimääräiset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hieman laskeneet Kuopion keskustassa 1990-luvun puolivälin tasosta. Keväisen katupölyn tehostettu torjunta on alentanut hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden 2012 jälkeen pahimmilla alueilla, kuten Tasavallankadulla. Samalla raja-arvotason ylitykset ovat hieman laskeneet. Tilanne eri vuosina on kuitenkin vaihdellut. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet hieman laskussa 2000-luvun lopulta, jolloin mittaukset aloitettiin. Kuopiossa mitattavat pienhiukkasten pitoisuudet ovat valtaosin peräisin kaukokulkeumasta, mutta paikallisesti myös puun pienpoltolla on vaikutuksia pitoisuuksiin. Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet selvästi alittavatkin ilmanlaatuasetuksen altistumisen vähentämistavoitteen, aiheuttavat pienhiukkaset kuitenkin terveyshaittaa myös Kuopiossa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa ovat olleet varsin alhaisia koko 2000-luvun. Selvästi korkeampia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia on mitattu Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutusalueella. Kokonaisuutena Kuopion ilmanlaatu luokittuu varsin hyväksi. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly. Vähäisemmässä määrin

57 katupölyä on ollut ilmassa viime vuosina myös pakkaspäivinä syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan. Talven pakkasjaksoilla ilmanlaatua ovat paikoin heikentäneet tieliikenteen ja lämmityksen päästöt. Siilinjärvellä Pahkamäellä Yara Suomi Oy:n kaivosalueen rikastushiekka-alueen pölypäästöt vaikuttavat ilmanlaatuun kesäaikaan, kun maassa ei ole lumipeitettä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alueella olivat vuonna 2016 kesimäärin samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella.

Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset 58 WHO:n ohjearvot ja viitearvot varoituskynnykset Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

59 Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

60 Liite 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

61 HAMINALAHTI, KUOPIO Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 628497:275288 Mittausparametrit: TRS, ilman lämpötila, tuulensuunta, tuulen nopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 108 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Electron 42A + TRS-konvertteri / UV-fluoresenssi Sääparametrit: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta aloitettiin 30.11.2012.

62 KASARMIPUISTO, KUOPIO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Sääparametrit: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

63 MAAHERRANKATU, KUOPIO Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

64 PAHKAMÄKI, SIILINJÄRVI Osoite: Heinämäentie 113, SIILINJÄRVI Koordinaatit: 7007987:3539310 Mittausparametrit: PM 10, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 143 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Yara Suomi Oyj:n Siilinjärven tuotantolaitosten kaivoksen rikastushiekka-alueen itäpuolella alueella, jonne rikastushiekka-alueen pölyämisen arvioidaan ulottuvan ja vaikuttavan. Mittausasema sijaitsee vanhan, nykyisin tyhjillään olevan asuinkiinteistön pihapiirissä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10: MP101 / beta-säteilyn absorptio Sääasema: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta on aloitettu 1.12.2015.

65 SORSASALO, KUOPIO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM10) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Thermo Environmental 43i / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM10: TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT520 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

66 TASAVALLANKATU, KUOPIO Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM10, NO, NO2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: MP101 /beta-säteilyn absorptio NO/NO2: AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT520 Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.