Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter ja Galilein kuut
Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12. 1995-7. 12. 1997 Galileo/Proben törmäys 7. 12. 1995 Galileon törmäys 21. 9. 2003 www2.jpl.nasa.gov/galileo
Galileo -avaruusluotain-
Jupiter (1/14) Cassini/Huygens, 2000 Suurin planeetta, sisimmäinen jättiläisplaneetta Värikkäät pilvet: vaaleammat raidat (zones), tummemmat vyöt (belts) Suuri punainen pilkku: 14000 km x 35000 km kokoinen pyörremyrsky
Jupiter (2/14) Cassini/Huygens, 2000 Koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista Säteilee energiaa enemmän kuin vastaanottaa Auringosta Kiinteä rautasilikaattiydin Kaasukehä
Jupiter (3/14) Cassini/Huygens, 2000 massaltaan 80. osa pienimmistä tunnetuista tähdistä rakentui kivisen alkuytimen ympärille keräämällä vetyä, heliumia ja kaasuja ympäröivästä alkuaurinkokunnasta
Rata: Jupiter (4/14) isoakselin puolikas a = 5.2 AU rataperiodi 11.9 a eksentrisyys e = 0.048 inklinaatio i = 1.3 o Planeetta: säde 71492 km (11.21 Maan sädettä) massa lähes tuhannesosa Auringon massasta (317.7 Maan massaa) pyörähdysaika 9 h 50 min pyörähdysakselin kaltevuus 3.1 o 63 kuuta ja himmeä rengasjärjestelmä
Jupiter (5/14) Viimeisin Jupiteria kiertänyt luotain: Galileo (1995-2003) Galileo Probe törmäsi Jupiteriin 7. 12. 1995 Galileo törmäsi Jupiteriin 21. 9. 2003 Jupiterin ohilennot luotaimilla: Pioneer 10 ja 11 (1973 ja 1974) Voyager 1 ja 2 (1979) Ulysses (1992) Cassini/Huygens (2001)
Jupiter (6/14) Jupiterilla ei ole kiinteää pintaa: syvä vedyn ja heliumin muodostama kaasukehä kivestä ja jäästä muodostunut ydin Jupiter pyörähtää ajassa 9 h 50 min: litistyneisyys 6.5% ekvaattorisäde 71 492 km, napasäde 66 854 km
Jupiter (7/14) Jupiterin kaasukehän koostumus ( Reducing Atmosphere, vety-yhdisteet yhdisteet): 86.4 % H 2 (molekulaarinen vety) 13.6 % He (helium) < 0.1% H 2 O (vesi( vesi) 0.21 % CH 4 (metaani) 0.07 % NH 3 (ammoniakki) 0.008 % H 2 S (rikkivety( rikkivety)
Jupiter (8/14) Jupiterin pilvet: ammoniakkijään, metaanijään ja vesijään muodostamat kiteet keskimääräinen lämpötila 100 K -140 K Pilvet jakautuvat latitudeittain: tummat raidat, vaaleat vyöt syklonisia myrskyjä alueiden reunoilla
Jupiter (9/14) Raidoissa korkea paine ja korkea lämpötila: aukkoja kaasukehän yläosien pilvissä, näkyvyyttä syvemmälle jossa kemiallisesti monimutkaisempia yhdisteitä värit peräisin näistä monimutkaisista orgaanisista ja rikkiyhdisteistä Vöissä matala paine ja matala lämpötila: kaasukehän yläosien kylmiä jääpilvialueita vaalea väri jääkiteistä (ei raitojen yhdisteitä)
Jupiter: sykloniset myrskyt (10/14) voimakkaita tuulia raitojen ja vöiden raja-alueilla alueilla: tuulien nopeudet jopa 400 km/h (vrt( vrt. pyörremyrskyjen 120 km/h) raja-alueen alueen tuulen suunta joko itään tai länteen seurauksena voimakkaita syklonisia myrskyjä: sekä sykloneja (matalapaine)) että antisykloneja (korkeapaine) koko jopa kolme Maan halkaisijaa
Jupiter: suuri punainen pilkku (11/14) Suurin ja monimutkaisin Jupiterin myrskyistä korkeapainejärjestelmä, koko 40000 km ulko-osat osat kiertävät keskustan kerran 4-6 d:ssä väri vaihtelee punaisesta lähes valkoiseen yli 300 a:n ikäinen (löydetty 1665) pysyvä epästabiilisuus?
Jupiter: sisäinen energia (12/14) säteilee 2.5-kertaisesti Auringosta vastaanottamansa energian: Jupiter tiivistyy hitaasti oman painovoimansa johdosta hidas tiivistyminen kuumentaa planeetan ydinosia: painovoimakentän energia muuttuu lämmöksi vapautunut lämpöenergia vaikuttaa Jupiterin sääoloihin olennaisesti
Jupiter: sisäinen rakenne (13/14) Kaasukehä tihentyy syvemmälle mentäessä: molekulaarinen kerros 20000 km:n syvyydessä 4x10 6 Maan ilmakehän paineessa metallista vetyä (protoneja vapaiden elektronien seassa) sähkövirrat metallisessa vedyssä tuottavat Jupiterin magneettikentän massiivinen kiinteä rautasilikaattiydin: massa 10-15 Maan massaa koko 1.5 Maan sädettä
Jupiter: magneettikenttä (14/14) sähkövirrat metallisessa vedyssä aiheuttavat voimakkaan magneettikentän: kookkain planetaarinen magneettikenttä magneettinen napa 9.6 o pyörähdysakselista napa pyörii planeetan sisäosien mukana, pyörähdysaika 9 h 56 min yksi voimakkaimmista radiosäteilyn lähteistä Io-kuuhun liittyvä plasmatorus