Tarkastuksen ja testauksen tavoite

Samankaltaiset tiedostot
HITSAUSMENETELMÄKOKEEN TARKASTUS JA TESTAUS SFS-EN ISO A1+A2:2012

Seppo Saarela

B8 Tarkastus ja testaus

A9 Hitsaajan pätevyyskokeet

RAKENNUSTEOLLISUUDEN HITSAUSTÖIDEN MUUTTUNEET VAATIMUKSET

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Petri Hakkola HITSAUSOHJEEN HYVÄKSYTTÄMIS- PROSESSI

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Valvisto Tarja Painelaitedirektiivin soveltaminen ja tulkinnat

Hitsauksen laatu Rikkova aineenkoetus menetelmäkokeessa. Lapin AMK TeLu Eri lähteistä koonnut Timo Kauppi

3 Hitsattujen rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (B7 kohta 11)

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-8

Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan. DI Juha Toivonen, DEKRA

B.3 Terästen hitsattavuus

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Kone- ja tuotantotekniikka. Laivajärjestelmät INSINÖÖRITYÖ HITSAUSOHJEET (WPS) HYDRAULISYLINTEREILLE

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY

Souru Oy, Kahitie Nurmijärvi

B.2 Levyjen hitsausliitokset

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY

HITSAUS- STANDARDIT 2006

Murtolujuus, Rm, MPa (=N/mm ) Myötöraja, Re, MPa

Hitsauksen menetelmäkokeet Kempin ratkaisut. Hitsaustekniikkapäivät, Kokkola Reetta Verho Päällikkö, hitsauksen koordinointipalvelut

Jouko Seppäläinen Indewe QC Oy

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

NDT-STANDARDIT NDT-tutkinnot

Austeniittiset ruostumattomat suorakaideputket Muokkauslujittumisen hyödyntäminen päittäisliitoksissa

Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi. Janne Hämäläinen, EWE

NDT-TUTKINNOT Standardit, level-2 tutkinnot NDT LEVEL 2 PÄTEVYYSTUTKINNOISSA KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT

Betonielementtien työmaahitsaukset

Rakennustuotteiden CE-merkintä

MEKAANINEN AINEENKOETUS

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Johannes Wesslin ALIHANKINTAKONEPAJAN HITSAUKSEN LAADUNHALLINTA

Ohje 1 (6)

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa

A.7 Hitsauksen suoritus (2)

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Järvenpään romahtaneen urheiluhallin kattoteräsrakenteiden hitsausliitosten tutkinta

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely

A.6 Hitsauksen suoritus 1

OSALUETTELO OSANUMERO OSAMÄÄRÄ. Alakartion osa S235. 1,122 kg EN ,966 kg. Tankojen pidin S235 Riimujen tanko S235. 0,762 kg.

Liite 1. Rakenteiden murtumismekanismin, rakenteissa käytettyjen materiaalien ja rakenteiden hitsausliitosten laadun selvitys

HTM. HT-teräspaalujen hitsausohjeet HT-TERÄSPAALUT. ver. 12/2015 HTM. Standardin SFS EN ja ohjeen RIL 254 PO-2011 mukaisesti

Hitsien laatu ja. Hitsausuutisissa julkaistut artikkelit, osat 1 5. Juha Lukkari OY ESAB

LAPPEENRANNAN TEKNILINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

2/19 Ympäristöministeriön asetus

Hitsauksen standardit

Pirkka Mellanen Lahden Tasopalvelu Oy

Talonrakennustyömaan hitsauksien valvonnan kehitys

Säde-, hybridi- ja kitkahitsauksen laatukysymykset

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

Mika Haataja PUOMIHITSAUKSEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄT

Luennon tavoite on oppia ymmärtämään oheisen kuvan kaltaisia hitsausmerkintöjä sekä laatimaan hitsausmerkintöjä omiin valmistusdokumentteihin.

RR- ja RD-paalut Hitsien esilämmitys ja jäähdytysajat

Hitsausmessut TAMPEREEN MESSUKESKUS

Korkealujuusteräksen hitsaus konepajoissa

Hitsaustyön dokumentointi ja jäljitettävyys

Teräsrakenteet OHJEET 1996 LIITE 2

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

Teräsrakentamisen T&K-päivät Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys

Betonielementtirakentamisen työmaahitsausohje BETONIELEMENTTIRAKENTAMISEN TYÖMAAHITSAUSOHJE. Betoniteollisuus ry

EN Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover.fi

MAG-hitsauksen käyttöönotto merivesiputkille Loviisan voimalaitoksella

Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

Näyttötutkinnon perusteet

Hitsausliitokset. päällehitsaus. täyttöhitsaus. laipalliset akselit, hammaspyörien ja akselien liittäminen

Oppilaitos, standardit ja teollisuus

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN

Kulutusta kestävät teräkset

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Eurooppalaiset terässtandardit VALINTA JA KÄYTTÖ

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ. Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Ulle: minimilämmöntuonnin määrittäminen EN H C700

Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset

P U T K I PA L K I T H O L L OW SECTIONS

HITSAUS HARDOX. Hitsaus Hardox

EWF Betoniterästen hitsauskoordinoijakoulutus Raahe

Eurooppalaiset terässtandardit VALINTA JA KÄYTTÖ

Standardisointikatsaus lämpökäsittelysanasto ja piirustusmerkinnät. Mika Vartiainen METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

DEKRA - Historia. Tänään: Euroopan markkinajohtaja, TOP 5 maailmanlaajuisesti 2005: Mukaan teollisuuden testaukseen 1996: Kansainvälistyminen

Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus

Tommi-Pekka Sorvisto HITSAUSLISÄAINEEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ

Transkriptio:

HITSAUSMENETELMÄKOKEEN RIKKOVA TESTAUS Käytännön kokemuksia testauksesta ja vinkkejä hitsausmenetelmäkokeen toteutukseen SFS-EN ISO 15614-1 + A1+A2:2012 Teppo Vihervä / HT 17 päivät, Seminaari 6.4.2017 / Paviljonki, Savonlinna Tarkastuksen ja testauksen tavoite Hitsausmenetelmäkokeen (tarkastuksen ja testauksen) tavoite on osoittaa, että hitsausmenetelmää käytettäessä, valmistettavassa tuotteessa saavutetaan laadullisesti riittävä taso. Standardi asettaa minimivaatimuksen testauslaajuudelle, jos hitsausmenetelmä pätevöitetään SFS-EN ISO 15614-1 mukaisesti. -tämä ei takaa, että kaikissa tuotteissa saavutetaan laadullisesti riittävä taso -voidaan määritellä tarvittaessa myös lisäkokeita 2 1

Testauksen laajuus EN ISO 15614-1 mukaisesti 3 NDT-tarkastus, ainetta rikkomaton tarkastus Kaikki rikkomaton aineenkoetus suoritetaan koekappaleille ennen koesauvojen irrottamista. Määritetty jälkilämpökäsittely suoritetaan ennen rikkomatonta aineenkoetusta. Kun materiaali on vetyhalkeamille altis, eikä jälkikuumennusta tai jälkilämpökäsittelyä vaadita, tulisi rikkomaton aineenkoetus lykätä. Koekappaleen rikkomaton aineenkoetus suoritetaan liitosmuodolle, materiaalille ja tuotteelle asetettujen vaatimusten perusteella seuraavien standardien mukaisesti: -EN ISO 17637:2016 Silmämääräinen tarkastus -EN ISO 17636-1(filmi) ja -2(digi):2013 Radiografinen kuvaus -EN ISO 17640:2011 Ultraäänitarkastus -EN ISO 3452-1:2013 Tunkeumanestetarkastus -EN ISO 17638:2016 Magneettijauhetarkastus Tarkastuslaajuus 100% 4 2

NDT-tarkastus, vinkkejä toteutusvaiheeseen Tehkää/teettäkää visuaalitarkastus kunnolla perehtyneen ja pätevän henkilön toimesta Aivan liikaa virheellisiä hitsejä tulee testausvaiheeseen -> hylky makrohietutkimuksessa Hitsin muoto- ja mittavirheet (jyrkkä liittymä, kateettipoikkeama, reunahaava, korkea kupu, vajaa tai ylisuuri a-mitta, sovitusvirhe, jne.) Tarkastuslaajuus 100% Käyttäkää aloitus-/lopetuspaloja Jos aloitus-/lopetuspaloja ei ole käytössä, niin poistakaa kappaleista alkuja loppupäät. Huolehtikaa tässä tapauksessa, että lyhennetyn kappaleen pituus täyttää koekappaleen pituusvaatimuksen (Lmin=350mm). 5 DT-testaus, rikkova aineenkoetus Testattavien kappaleiden irrotus (sahaus) -levy, päittäisliitos -putki, päittäisliitos 6 3

DT-testaus, rikkova aineenkoetus Testattavien kappaleiden irrotus (sahaus) -levy, T-liitos ja putki, haaraliitos 7 Hitsin poikittainen vetokoe Päittäisliitoksen vetokokeen koesauvat ja testaus tehdään standardin EN ISO 4136:2012 mukaisesti. Putken ulkohalkaisijan ollessa yli 50 mm poistetaan hitsin kuvut koesauvan molemmilta puolilta putken pinnan tasoon. Putken ulkohalkaisijan ollessa enintään 50 mm ja kun vetokoe tehdään koko putken poikkileikkaukselle, voidaan putken sisäpuolinen kupu jättää koneistamatta. Vetosauvan murtolujuuden tulee normaalitapauksessa täyttää perusaineelle asetettu vähimmäisvaatimus, ellei toisin ole määritetty ennen koetta. Eripariliitoksen vetolujuus ei saa alittaa alemman lujuuden omaavalle perusaineelle asetettua vähimmäisarvoa. 8 4

Hitsin poikittainen vetokoe Hitsin poikittainen vetosauva koestettuna 9 Poikittainen vetokoe, vinkkejä toteutusvaiheeseen 10 Varmista kokeessa käytettävän materiaalin materiaalitodistuksesta, että tehtaan vetokokeessa saatu murtolujuuden arvo täyttää selkeästi materiaalistandardissa annetun murtolujuuden minimiarvon. Normaalitapauksissa vetokokeessa ei ole ongelmaa - hitsiaine on usein hyvin lujaa suhteessa hitsattavaan perusaineeseen (esim. S355) - hitsiaineessa voi olla kohtuullisen kokoisia hitsausvirheitä ja vetokoe täyttää silti vaatimuksen Käytettäessä alilujaa lisäainetta (korkealujuusteräkset) perusaineelle asetettu lujuuden vähimmäisvaatimus ei täyty - lujuuden vähimmäisvaatimus tulee asettaa ennen koetta - määrittäkää lujuuden vähimmäisvaatimus valmiiksi, koska labra tulee sitä kysymään, jos sitä ei ole tilausaineistossa määritelty - Yleensä vaatimukseksi annetaan puhtaan hitsiaineen speksattu minimi murtolujuuden arvo. 5

Hitsin poikittainen taivutuskoe 11 Päittäisliitoksen taivutuskokeen koesauvat ja testaus tehdään standardin EN ISO 5173+A1:2011 mukaisesti. Kun aineenpaksuus on <12 mm, testataan kaksi juuritaivutussauvaa ja kaksi pintataivutussauvaa. Kun aineenpaksuus on 12 mm, suositellaan juuri- ja pintataivutuskoesauvojen tilalle neljä sivutaivutuskoesauvaa. Eripariliitoksissa tai kun hitsiaine poikkeaa perusaineesta, voidaan levyn päittäisliitoksen neljä poikittaista taivutuskoetta korvata yhdellä pitkittäisellä juuritaivutuskokeella ja yhdellä pitkittäisellä pintataivutuskokeella. Taivutuskulma on 180. Taivutintelan tai sisemmän rullan halkaisija on 4 t, kun perusaineen murtovenymä A 20 %. Kun perusaineen murtovenymä A < 20 % lasketaan halkaisija seuraavasta kaavasta: -jossa d on taivutintelan tai sisemmän rullan halkaisija ts taivutuskoesauvan paksuus A on materiaalispesifikaatiossa vaadittu vähimmäismurtovenymä Kokeen aikana koesauvoihin ei saa syntyä missään suunnassa yli 3 mm suuruisia avoimia vikoja. Taivutuskoesauvan nurkissa olevia virheitä ei tarvitse ottaa huomioon arvostelussa. Hitsin poikittainen taivutuskoe Hitsin poikittainen taivutussauva koestettuna. Vasemmalla sivutaivutussauva ja oikealla pintataivutussauva 12 6

Poikittainen taivutuskoe, vinkkejä toteutusvaiheeseen Taivutuskoestandardi (EN ISO 5173) on muuttunut oleellisesti koekappaleiden mitoituksen osalta. Pinta- ja juuritaivutussauvojen minimileveys on ainevahvuuteen sidottu ja on huomattavasti suurempi kuin kumottu standardi määritti. - Käytä pidempää koekappaletta kuin standardi määrittää (Lmin=350mm), etenkin jos t<12,0mm Jos sovelletaan standardin kohtaa Eripariliitoksissa tai kun hitsiaine poikkeaa perusaineesta, voidaan levyn päittäisliitoksen neljä poikittaista taivutuskoetta korvata yhdellä pitkittäisellä juuritaivutuskokeella ja yhdellä pitkittäisellä pintataivutuskokeella., niin taivutuskoesauvat vievät yksinään koko koekappaleen jos käytetty minimimittaista (Lmin=350mm) koekappaletta. 13 Taivutuskoe on helppo ja halpa toteuttaa myös pajaolosuhteissa - Tehkää esikokeita ennen varsinaista menetelmäkoetta ja leikatkaa kappaleesta taivutussauvoja - Jos hitsissä on sisäisiä virheitä, niin ne tulevat esiin taivutuksen alkuvaiheessa - Taivutuskoe kertoo paljon hitsiaineen laadusta Taivutuskokeessa tulee paljon hylkyjä putkikokeissa tai ssnb-levykokeissa, jos juurenhitsauksessa on käytetty pienen tunkeuman prosesseja kuten 135 ja 138. - liitosvirhe, joka ei näy RT- tai UT-tarkastuksessa Hitsausliitoksen iskukoe 14 Päittäisliitosten iskukokeissa koesauvojen sijainti ja testauslämpötila määräytyy tämän standardin mukaisesti. Koesauvojen mitoituksessa ja kokeen suorituksessa noudatetaan standardia EN ISO 9016:2012 Hitsiaineen koesauvana käytetään tyyppiä VWT (V: Charpy lovi W: lovi hitsissä T: lovi läpi paksuuden) ja muutosvyöhykkeen koesauvana tyyppiä VHT (V: Charpy lovi H: lovi muutosvyöhykkeellä T: lovi läpi paksuuden). Kustakin määritetystä kohdasta otetaan 3 iskusauvaa. Koesauvoina käytetään Charpy-V-sauvoja. Sauvat otetaan poikittain hitsiin nähden enintään 2 mm yläreunasta perusaineen pinnan alapuolelta. Muutosvyöhykkeellä lovi tehdään 1...2 mm sularajalta ja hitsiaineelle hitsin keskiviivalle. Kun aineenpaksuus on yli 50 mm, otetaan kaksi lisäsarjaa iskusauvoja, toinen hitsiaineesta ja toinen muutosvyöhykkeeltä, joko aivan hitsin paksuuden keskilinjan alapuolelta tai hitsin juuren alueelta. Iskuenergian tulee olla tarkoituksenmukaisen materiaalistandardin mukainen, ellei tuotestandardissa toisin määritetä. Kolmen iskusauvan keskiarvon on täytettävä annetut vaatimukset. Kullekin lovipositiolle (sarjalle) yksi yksittäinen arvo saa olla alle annetun vähimmäiskeskiarvon edellyttäen, ettei se ole pienempi kuin 70 % tästä keskiarvosta. Eripariliitosten iskukokeissa koesauvat otetaan kunkin perusaineen muutosvyöhykkeen alueelta. Kun menetelmäkokeessa käytetään koekappaleessa yhdistelmähitsausta, iskukoesauvat otetaan kunkin hitsausprosessin hitsiaineesta ja muutosvyöhykkeestä. 7

Iskukoe l=55mm h=10mm W=10,0 / 7,5 / 5,0 / 2,5mm 15 Hitsin iskukoe Esimerkkejä iskusauvan sijoittumisesta hitsiin nähden ja niiden merkintä. 16 8

Hitsausliitoksen iskukoe, vinkkejä/neuvoja Hitsiaineensitkeys saadaan kuntoon lisäainevalinnalla, HAZ on suurempi ongelma Pyri hitsaamaan pieniä palkoja kohtuullisen pienellä lämmöntuonnilla, jolloin jäähtymisaika on mahdollisimman lyhyt - Vaakakupin toisella puolella lujien terästen karkenevuus (kovuuskokeet) ja tuottavuus Varmista materiaalitodistuksesta, että hitsattavalla perusaineella on hyvät sitkeyden arvot jo tehtaalla. 17 Tutustu huolella tuotestandardeihin - Tuotestandardit tuovat usein helpotuksia iskukoe vaatimuksiin (iskuenergia/lämpötila) - Muuten käytetään tiukimpia mahdollisia vaatimuksia (=perusaineen vaatimus materiaalistandardista) EN15614-1 vaatii iskut jos t 12,0mm. Teetä iskut jos kokeessa käytetty ainevahvuus on 6,0-12,0mm - Jos iskuja ei tehdä, niin kokeen perusteella saatava pätevyysalue rajoittuu 12,0mm:iin Hitsin kovuuskoe Kovuuskokeet tehdään standardin EN ISO 9015-1:2011 mukaisesti käyttäen Vickers kovuuskoetta HV10. Kovuusmittaukset tehdään hitsistä, muutosvyöhykkeeltä ja perusaineesta tavoitteena arvioida hitsausliitoksen kovuusarvojen vaihtelualue. Kun aineenpaksuus on korkeintaan 5 mm, käytetään vain yhtä mittauspisteen riviä, korkeintaan 2 mm hitsausliitoksen pinnan alapuolelta. Kun aineenpaksuus on yli 5 mm, käytetään kahta mittauspisteen riviä, korkeintaan 2 mm hitsausliitoksen kummankin pinnan alapuolella. Kahdelta puolelta hitsatuille hitseille, pienahitseille ja T-liitoksille (päittäishitsit) tehdään yksi mittauspisteiden rivi lisää juuren puolella. Kussakin rivissä tulee olla vähintään 3 yksittäistä mittauspistettä seuraavilla alueilla: -hitsissä -kummallakin muutosvyöhykkeellä -kummallakin perusaineen puolella. Muutosvyöhykkeellä 1. mittauspiste sijoitetaan niin lähelle sularajaa kuin mahdollista. Hyväksymisrajat (suurimmat sallitut kovuusarvot, HV10): 18 -Ennen koetta on kuitenkin määritettävä ryhmien 6 (lämpökäsittelemätön), 7, 10 ja 11 sekä kaikkien eripariliitosten vaatimukset. 9

Kovuusmittaus, vinkkejä Kovuusmittaus suoritetaan levykokeessa usein PC-asennon koekappaleesta - EI NÄIN Maks. kovuus HAZ ssa lähellä sularajaa 422HV10 19 Vickers kovuusmittaus esimerkki hyvästä hitsistä S355-lujuusluokan vaakahitsin kovuusjakauma muutosvyöhykkeellä. Pisteet 0,4mm:n välein. 8mm 0 20 10

Kovuusmittaus, vinkkejä Ei vaadita perusaineille: alaryhmä 1.1, ryhmät 8 ja 41...48 (Ni-seokset) Ennen koetta on kuitenkin määritettävä ryhmien 6 (lämpökäsittelemätön), 7, 10 ja 11 sekä kaikkien eripariliitosten vaatimukset. - Määrittele nämä valmiiksi (tuotestandardit, asiakaan speksit, ) Pyri käyttämään perusainetta, jonka C-eqv on mahdollisimman pieni - Materiaalitodistus - Vaikuttaa materiaalin karkenevuuteen 21 Hitsin makrohietutkimus Koesauva hiotaan ja syövytetään standardin EN ISO 17639:2013 mukaisesti niin, että sauvan toisella puolella sularaja, muutosvyöhyke ja palkorakenne ovat selvästi näkyvissä. Makrohien tulee sisältää perusainetta muutosvyöhykkeen ulkopuolelta ja vähintään yksi makrojäljenne kutakin menetelmäkoetta kohti kirjataan. Hyväksymisrajat: -Hitsausohje on hyväksytty, jos koekappale täyttää hitsiluokan B mukaiset vaatimukset havaittujen hitsausvirheiden osalta standardin ISO 5817 mukaan, lukuun ottamatta korkeata kupua (pienahitsi), ylisuurta a-mittaa, korkeata juuren kupua ja jyrkkää liittymistä, joille vaatimus on hitsiluokka C. Vaatimusta 0,05 t ei sovelleta reunahaavalle. Reunahaavan on oltava 0,5 mm. 22 11

Hitsin makrohietutkimus, vinkkejä Suurin osa makrohietutkimuksen hylätyistä tuloksista aiheutuu muoto- ja mittavirheistä. - Visuaalitarkastus kunniaan!!! Hitsin sisäisiä virheitä on myös paljon - Vajaa tunkeuma pienaliitoksessa - Liitosvirheet railokyljillä - Sulkeumat ja huokoisuus (ylittää harvoin hylkäysrajan) - Päittäisliitokset ovat usein kuitenkin puhtaita, koska tilavuus on tarkastettu NDT-menetelmin Varmista pienahitsissä riittävä tunkeuma esikokeella - Sahaa liitos auki ja hio hitsin poikkileikkaus - Vaihtoehtoisesti tee murtokoe (tarvitaan prässi) 23 Havaintoja ja käytännön kokemuksia tarkastuksesta ja testauksesta 24 Hitsausmenetelmäkokeen suoritukseen tulee perehtyä kunnolla ja hitsaajan tulisi harjoitella käytännön suoritusta. Menetelmäkoestandardi määrittää koekappaleen minimimitat. Päittäisliitoksen koekappaleen mitassa ei kannata säästellä, koska materiaalia voidaan tarvita uusinta- tai lisäkokeisiin. Suosittelen päittäisliitoksen koekappaleen mitaksi L=600mm. Jos eripariliitos tai kun hitsiaine poikkeaa perusaineesta, niin koekappale kannattaa jättää vieläkin pidemmäksi, esim. L=800mm. Tutustu tuotestandardeihin huolella. Pienahitsaus on vaikeaa. Muotovirheitä, mittavirheitä, vajaa tunkeuma Tee yksi koehitsi. Sahaa ja hio hitsin poikkileikkaus tai tee murtokoe. Hylättyjä tuloksia aiheutuu melko tasaisesti eri tarkastus- ja testausmenetelmien kesken. Tee esikokeita ennen varsinaisen menetelmäkokeen hitsausta ja laadi pwps huolella. Silmämääräinen tarkastus on hyvä ja halpa tarkastusmenetelmä, jonka tuloksia hyödynnetään liian vähän. Tarkastuksella ja testauksella on lähes aina kiire. Jos tilanne on erittäin kiireellinen, niin ota yhteyttä laboratorioon ja varaa resurssi/konekapasiteetti etukäteen. Teetä NDT-tarkastukset paikan päällä jos mahdollista. 12

Valmistautuminen hitsausmenetelmäkokeen suoritukseen Suunnittele hitsausmenetelmäkoe huolellisesti Huomioi omat tulevaisuuden tuotteet ja menetelmäkokeen antama pätevyysalue -tuotemuoto/-dimensiot/-perusaineet/-hitsausprosessit/-hitsausasennot/-liitosmuodot/- lisäaineet/-lämpökäsittelyt Laadi alustava hitsausohje (pwps) huolellisesti Hanki materiaalit, myös hitsausaineet, riittävän ajoissa (+materiaalitodistukset) Materiaalit, myös hitsausaineet, on oltava tunnistettavissa -merkinnät/stanssit/tarrat -materiaalitodistukset Käytä hitsaustapahtumassa talon parasta hitsaaja Tee/Teetä testaukset ja tarkastukset viipymättä 25 Akkreditoitu laboratorio testauksen tekijänä 26 Akkreditointi on pätevyyden toteamista. - Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimielimen pätevyys ja sen antamien todistusten uskottavuus voidaan luotettavasti todeta. Elinkeinoelämä ja julkinen hallinto edellyttävät yhä useammin, että testauksen, tarkastuksen, kalibroinnin, sertifioinnin ja ympäristötodennuksen tuloksista annettu todistus tai raportti on luotettavaksi osoitettu. Akkreditointitodistus viestii asiakkaille toiminnan pätevyydestä, uskottavuudesta ja luotettavuudesta Akkreditointi lisää toimielinten antamien todistusten ja raporttien uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä Pätevyyden osoittamisesta on tullut yhä tärkeämpi kaupankäyntiä ja yhteistyötä edistävä tekijä sisä- ja kansainvälisillä markkinoilla Käytä akkreditoitua testaus- ja tarkastuslaboratoriota 13

MAINOS uudet tuotteet Uusi iskuvasara 9/2016 - ASTM E23 mukaiset iskukokeet akkreditoituna - Palvelu Turun laboratoriossa Kuumaveto 3/2017 - Vetokoe korotetussa lämpötilassa akkreditoituna 5/2017 - Palvelu Oulun laboratoriossa 27 Reetta Verho / 28 14

Reetta Verho / 29 Reetta Verho / 30 15

Reetta Verho / 31 Reetta Verho / 32 16

Reetta Verho / 33 Reetta Verho / 34 17

Hitsausvirheiden hyväksymisrajat Reetta Verho / 35 Kiitos mielenkiinnosta! 36 18