Helsingin rooli kansantaloudessa 15.6.2017 Martti Hetemäki Valtuustoseminaari - Helsingin haasteet valtuustokauden alkaessa
Helsingin haasteita Työllisyys Haasteiden syyt 1 Teknologia Haasteiden syyt 2 2
Helsingin ja muun maan työllisyysasteet (20-64-v.) ja niiden trendit, 2000 2016, % 75 74 73 Helsinki 72 71 Muu maa 70 69 68 67 66 Lähde: Nordstat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Helsingin seudun BKT n. 36 % Suomen BKT:sta Uudenmaan BKT n. 38 % Suomen BKT:sta Uudenmaan BKT/asukas kasvu 2,1%/v. 2000-15 Muun maan BKT/asukas kasvu 2,5 %/v. 2000-15 Lähde: Tilastokeskus 3
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Helsingin naisten ja miesten työllisyysaste, 25-49-v., 2000-2016 0,82 Naiset 0,82 Miehet 0,8 30-49-v. 0,8 30-49-v. 0,78 0,78 25-29-v. 0,76 0,76 25-29-v. 0,74 0,74 0,72 0,7 0,72 0,7 Lähde: Nordstat 4
95 Uudenmaan työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), 1987-2015, % Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste 85 75 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste Keskiaste 65 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 55 45 Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste laskenut selvästi Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 5
1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Helsingin 25-39-v. väestöstä osuus, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, 1987-2015 0,35 0,3 0,3 0,3 0,25. Miehet 25-29-v. 0,25 Miehet 30-34-v. 0,25 Miehet 35-39-v. 0,2 0,15 Naiset 25-29-v. 0,2 0,15 Naiset 30-34-v. 0,2 0,15 Naiset 35-39-v. 0,1 0,1 0,1 0,05 0,05 0,05 0 0 0 Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 6
1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 180000 160000 140000 120000 100000 80000 Uudenmaan 18-64-v. miehet ja naiset koulutusasteen mukaan, 1987-2015, henkilöä Ei perusasteen jälk. tut. Miehet Naiset 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 Keskiaste Miehet Naiset 160000 140000 120000 100000 80000 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluas. Naiset Miehet 100000 80000 Ylempi korkeak. tai tutkijakoul.as. Naiset 60000 60000 60000 60000 Miehet 40000 40000 40000 40000 20000 20000 20000 20000 0 0 0 0 Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 7
Korkeakoulutettujen ja perusasteen koulutuksen varassa olevien suhde Uudellamaalla v. 2015 (alimman, alemman tai korkeamman korkea-asteen koulutuksen omaavien määrä /ei perusasteen jälkeistä tutkintoa omaavien määrä) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Miehet Naiset Miesten koulutustaso selvästi naisia matalampi Uudellamaalla Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 8
Työt Helsingin työttömät ja työvoiman ulkopuoliset työnhakijat 2010 tammikuu 2017 huhtikuu Helsingissä huhtikuussa työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia työnhakijoita 54 314 = 16,1 % suhteessa Helsingin työvoimaan Maaliskuusta 2010 maaliskuuhun 2017 Helsingin seudun työttömyys +46 %, muun Suomen +8 % 9
Helsingin työttömyyden keskimääräinen kesto, viikkoa 2010 tammikuu 2017 huhtikuu Helsingin työttömyyttä nostanut sen pitkittyminen, ei työttömyysriskin nousu 10
Helsingin ulkomaalaiset työttömät, tammikuu 2010 huhtikuu 2017 Ulkomaalaisten työttömyyden nousu selittää vain pienen osan työttömyyden noususta. 11
Heikon koulutuksen (vain perusaste) ja työttömyyden korrelaatio pääkaupunkiseudulla (PKS) 1. Jaetaan PKS:n asutut alueet 250x250 metrin (n. 6 ha) ruutuihin (6 640 ruutua 2011) 2. Tarkastellaan peruskoulutuksen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatiota ruuduissa 0,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1990 2000 2010 Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (2015), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 80:6. 12
Heikon koulutuksen korrelaatiot työttömyyden ja mediaanitulojen kanssa PKS:lla 0,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio 0,4 0,2 0-0,2-0,4 1990 2000 2010 Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (2015), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 80:6. -0,6 Vain peruskoulutuksen omaavien osuuden ja mediaanitulojen korrelaatio 13
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokra, /kk 19 17 PKS 6,6 15 13 11 9 7 5 3,2 3,1 Lähde: Tilastokeskus Muu maa 1. Korkeat vuokrat tekevät vähän koulutettujen työnteon sitä huonommin kannattavaksi, mitä täysimääräisemmin vuokrat maksetaan tuilla. 2. Mitä korkeampia vuokria maksetaan 100 %:sti tuilla, sitä korkeammaksi vuokrat nousevat. 14
Yksin vapaarah. vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot ja yleinen asumistuki, /kk, toukokuu 2017 Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) Lähde: Kela Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. yleinen asumistuki (keskihajonta = 32) VATT:n tutkimus*: Asumistuen vaikutukset vuokriin ovat pienempiä kuin Suomessa aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella on arvioitu. *Eerola, E. & Lyytikäinen, T. (2017), Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. VATT WP 88. http://vatt.fi/documents/2956369/4541479/wp88.pdf/e5a42951-b75f-4c78-80f7-60e6283a86db
Yksin asuvan perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat, vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot ja yleinen asumistuki, toukokuu 2017 /kk 700 600 Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat (keskihajonta = 79) 500 400 Yksin vapaarahoitteisessa vuokra- asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) 300 200 100 0 Lähde: Kela
Helsingissä yleistä asumistukea säännöllisesti saavien yksin asuvien jakauma vuokran mukaan Yleisellä asumistuella korvattava enimmäisvuokra Helsingissä Perustoimeentulolla korvattava enimmäisvuokra Helsingissä (675 /kk) Lähde: Kela 17
Teknologia Alustatalous Kasautuminen Disruptio Internet ja työn tarjonta 18
Digitaalisuus tuonut alustatalouden Digitaalisuus helpottanut töiden ulkoistamista Yksinyrittäjien määrä kasvaa 19
Yksinyrittäjien (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) määrä 1997-2016, 1 000 henkilöä 185 175 165 155 145 135 125 Yksinyrittämistä voinut lisätä joustavuuden tarve, ei niinkään vielä digitalisaatio Verohallinnon 2016 ohje selventää ratkaisevasti yksinyrittäjän verotusta 115 105 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 20
Kasautuminen: Teknologiatyöpaikkojen muutos 2013-2015, USA:n 100 suurinta metropolialuetta,1 000 työpaikkaa 35,0 30,0 Vuosien 2010-2015 teknologiatyöpaikkojen kasvusta San Franciscon, San Josen, Austinin, Dallasin ja Phoenixin metropolialueet vastasivat lähes 28 %:sta koko USA:n teknologiatyöpaikkojen kasvusta. 25,0 20,0 15,0 a handful of cities with the right industries and deep pools of well-educated workers, who can compete for jobs with high wages. Meanwhile, those cities at the other extreme, the ones with the wrong industries and a limited human capital base, are stuck with dead-end jobs, and low average wages. The divide is what Moretti calls the Great Divergence, and it is exacerbating not just the nation s economic fissures but all other differences. That the knowledge economy has an inherent tendency toward geographic agglomeration 10,0 5,0 0,0 Lähde: Mark Muro and Sifan Liu (2017), Tech in metros: The strong are getting stronger. Brookings Institute. https://www.brookings.edu/blog/the-avenue/2017/03/08/tech-in-metros-the-strong-are-getting-stronger/ -5,0 21
Digitaalisuus helposti disruptiivista ja voittajayritys voi viedä kaiken Digitaalisuus skaalautuu vähällä työllä Häviäjäyrityksille ja -ammateille murusia Monen työpanoksen arvo alenee Voittajayrityksissä kaikilla hyvät palkat Palkkaerot kasvaneet yritysten välillä, eivät niiden sisällä Teknologia yksi selitys tällaiselle palkkakehitykselle Jae Song, David J. Price, Fatih Guvenen, Nicholas Bloom, Till von Wachter (2016), Firming Up Inequality https://fguvenendotcom.files.wordpress.com/2014/04/fui_22oct2016_final_qje_submit.pdf Barth, Erling, Alex Bryson, James C. Davis, and Richard Freeman, (2016) It s Where You Work: Increases in the Dispersion of Earnings across Establishments and Individuals in the United States Journal of Labor Economics, Volume 34, Number S2 Part 2, April 2016. http://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/684045 22
Palkka Työn teettämisen kannattavuus häviäjäyritykselle Palkka, jolla työ kannatti aiemmin teettää Palkka, jolla työ kannattaa nyt teettää 23
Internet ja työn tarjonta Jos vapaa-ajan laatu/hinta-suhde parantunut, työn tarjonnan kannustimet heikentyneet Aguiar, M. et al (2017) http://economics.sas.upenn.edu/system/files/event_papers/leisure-luxuries-labor.pdf?download=1 Hurst, E. (2016) http://review.chicagobooth.edu/economics/2016/article/video-killed-radio-star Krueger, A.B. (2016) https://www.bostonfed.org/-/media/documents/economic/conf/great-recovery-2016/alan-b-krueger.pdf Internetin palvelut (pelit, viihde, some jne.) ovat lisänneet vapaa-ajan arvoa 2014 USA:ssa heikosti koulutettu työtön nuori mies pelasi keskimäärin n. 2 tuntia päivässä pelejä Internetin palvelut ovat lisänneet vapaa-ajan arvoa ja ne ovat halpoja Nykyisin on houkuttelevampaa viettää vapaa-aikaa Aguiar et al (2017): Viimeisen 15 vuoden työpanoksen laskusta USA:ssa 20 40 % johtuu tästä Lisäksi ilmaiseten digitaalisten palvelujen käytön lisääntymisen takia Kuluttajahintaindeksi on yliarvioinut inflaatiota => indeksiin sidottujen etuuksien reaaliarvo noussut Ei ole nostanut etuuksia suhteessa palkkoihin, mutta etuudet antavat aiempaa korkeamman elintason
Palkkavaatimus Työntekijän palkkavaatimus riippuu vapaa-ajan arvosta ja sen viettämisen hinnasta Palkkavaatimus internet-aikana (parempaa ja halvempaa vapaa-aikaa) Työnantajan maksama palkka Työ ei kannata Työ kannattaa Palkkavaatimus ennen nettiä (hyvä ajanviete maksoi) 25
Miksi perus- tai osallistumistulo on pulmallinen? Toimeentulon varassa olevan yksin asuvan tilanne Helsingissä nyt Yksin asuvan vuokra maksetaan 675 /kk asti + perustoimeentulo 488 /kk = 1163 /kk Matalapalkkainen työ kannattaa hänelle huonosti Jos hän välityömarkkinoille, työllistymistodennäköisyys avoimille työmarkkinoille n. pari % Mitä pidempään hän on välityömarkkinoilla, sitä todennäköisemmin hän juuttuu sinne Siksi koulutus tai palkkatuettu työ avoimilla markkinoilla parempi vaihtoehto Osallistumistulolla olevan ei enää tarvitsisi olla työmarkkinoiden käytössä Sen sijaan hänen olisi osallistuttava esim. työpajatoimintaan Esim. pari vuotta työpajassa olleen heikosti koulutetun nuoren työllistymistodennäköisyys hyvin pieni Sama ongelma kuin nyt välityömarkkinoilla olevilla Perus- tai osallistumistulon kokonaisuuteen liittyy Matalampi työllisyysaste, pienemmät verotulot & heikommat etuudet ja palvelut Jos nykytason etuudet & palvelut halutaan pitää, perus- tai osallisuustulo myös tästä syystä pulma
Osaamisen kehitys riippuu myös, miten paljon osaamisen nousua verotetaan Pienipalkkaisen (67 % keskipalkasta ansaitsevan) työn rajaverokiila 2015, % 60 50 40 Suomessa pienipalkkaisenkin osaamisen ja palkan nousun mukaisen työvoimakustannusten lisäyksen veroaste yli 50 % 30 20 Mutta eikö rajaveroasteiden alentaminen lisäisi tuloeroja? 10 0 Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Lähde: OECD, Taxing Wages 2016, Table 3.6 (single), p. 61 27
Korkeamman rajaveroasteen vaikutus tuloeroihin A B C D A Korkeampi rajavero vähentää työn tarjontaa & osaamista ja sitä kautta verotuloja B Verotulojen lasku vähentää tulonsiirtoja & palveluja C Ilman käyttäytymisvaikutuksia rajaveroasteen nosto vähentää tuloeroja ja lisää verotuloja D=B+C Jossain vaiheessa rajaveroasteen nosto alkaa nettona vähentämään verotuloja, mikä vähentää tulonsiirtoja & palveluja, mikä voi lisätä tuloeroja enemmän kuin rajaveroasteen nosto välittömästi vähentää niitä E (ei kuviossa) Kun rajaveroasteen nosto vähentää osaamista, osaajien niukkuus lisääntyy, mikä nostaa heidän palkkoja, mikä lisää palkkaeroja Kun Heatcote et al (QJE tulossa) ottavat huomioon vaikutukset A,B,C ja E, rajaveroasteiden alennus lisäisi hyvinvointia USA:ssa http://www.jonathanheathcote.com/hsv_taxation_final.pdf 28
Lopuksi Osaamisen ja työn kannustimien lisäys vastaa työllisyys- ja teknologiahaasteisiin Kallis asuminen jarruttaa työllisyyttä, kasautumista ja teknologian hyödyntämistä Kasvupalvelulaki tuo Helsingille välineitä mm. työllisyyden nostoon
Onnea uudelle valtuustokaudelle!