Päihdealan ammattilaisten näkemyksiä päihdekuntoutujien velkaongelmista ja taloudenhallintapalvelujen nykytilanteesta Raportti PÄIVYT -verkoston kautta toteutetusta kyselystä Takuu-Säätiö Talouspolku-hanke elokuu 2016 projektikoordinaattori Hanna Pieviläinen
Tiivistelmä Takuu-Säätiön Talouspolku-hanke kartoitti päihdealan ammattilaisten näkemyksiä päihdekuntoutujien velkaongelmien ja taloudenhallintapalveluiden nykytilanteesta keväällä 2016. Kyselyn tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa päihdekuntoutujien tilanteista ja tuen tarpeista Talouspolku-hankkeen kehittämistyön tueksi ja keskustelun herättäjäksi. Kartoitus toteutettiin sähköisenä Surveypal-kyselynä. Vastaajia haettiin päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä PÄIVYT:n kautta. Kyselyyn vastasi 23 ammattilaista eri puolilta Suomea. Suurin osa vastaajista tekee asiakastyötä. Järjestötyöntekijöitä vastaajista oli yli puolet. Vastauksia kyselyyn tuli kautta Suomen, noin puolet Etelä-Suomesta. Kyselyyn vastanneiden päihdealan ammattilaisten mukaan asiakkaan talous- ja velka-asiat tulevat usein asiakastyössä esille. Vastaajista noin 70 % oli samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että asiakkaiden talous- ja velkaongelmiin on tarvittaessa saatavilla riittäviä tukipalveluja ja ratkaisuja. Ammattilaisia pyydettiin avokysymyksessä nimeämään 1-5 keskeisintä tekijää, jotka vaikeuttavat päihdekuntoutujan taloudenhallintaa ja altistavat hänet velkaantumiselle. Vastauksista kävi esille, että päihdekuntoutujien ongelmat ovat hyvin monisyisiä ja toisiinsa linkittyviä. Tyypillistä päihdekuntoutujien tilanteille on ongelmien kasautuminen. Myös yhteiskunnan tarjoamien palvelujen pirstaleisuus ja osin palvelujen puute vaikeuttavat päihdekuntoutujien tilanteita. Ammattilaisten vastausten perusteella päihdekuntoutujien taloudenhallintaa vaikeuttavat ja lisävelkaantumista aiheuttavat tekijät ovat: päihteiden käyttö, osaamattomuus raha-asioissa ja yhteiskunnassa toimimisessa, ongelmien kasautuminen ja osattomuuden kokemus, riittämättömät palvelut, kuntoutujan aiemmat velat sekä liian helposti saatavilla oleva luotto. Kyselyyn vastanneet ammattilaiset näkevät suurimmat kehittämistarpeet päihdekuntoutujien parissa työskentelevien tahojen keskinäisen yhteistyön tiivistämisessä, riittävässä kuntoutuksessa, johon kuuluisi myös talousohjausta sekä pikavippien ja muun helpon luoton saamisen rajoittamisessa. Päihdekuntoutujan velkaongelmien ratkaisu edellyttää, että kuntoutujan tilanne on vakiintunut: jos vain ratkaistaan päihdeongelmaisen taloudelliset ongelmat, eikä kuntouteta päihdeongelmassa, taloudelliset ongelmat jatkuvat (kyselyvastaus).
Sisällys 1. Kyselyn toteutus ja vastaajien taustatiedot... 2 2. Talousongelmien esilletulo ja ratkaisumahdollisuudet... 3 3. Taloudenhallintaa vaikeuttavat ja lisävelkaantumiselle altistavat tekijät... 5 3.1. Päihteiden käyttö... 5 3.2. Osaamattomuus raha-asioissa ja yhteiskunnassa... 5 3.3. Ongelmien kasautuminen ja osattomuus... 6 3.4. Riittämättömät palvelut... 6 3.5. Aiempi velkaantuminen... 7 3.6. Liian helppo saada lainaa... 7 4. Kehittämistarpeet... 7 4.1. Eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja palveluiden kehittäminen... 7 4.2. Riittävät kuntoutusmahdollisuudet... 8 4.3. Rajoitusta pikavipeille... 8 4.4. Muut kehittämistarpeet... 8 5. Mitä muuta haluaisit sanoa päihdekuntoutujien taloudenhallinnasta ja velkatilanteesta?... 9 1
1. Kyselyn toteutus ja vastaajien taustatiedot Takuu-Säätiön Talouspolku-hanke kartoitti päihdealan toimijoiden näkemyksiä päihdekuntoutujien velkaongelmien ja taloudenhallintapalveluiden nykytilanteesta keväällä 2016. Kyselyn tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa päihdekuntoutujien tilanteista ja tuen tarpeista Talouspolku-hankkeen kehittämistyön tueksi ja keskustelun herättäjäksi. Kartoitus toteutettiin sähköisenä Surveypal-kyselynä. Vastaajia haettiin päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä PÄIVYT:n kautta siten, että työryhmän jäsenet välittivät kyselyä eteenpäin omissa verkostoissaan. Kyselyn otannan ei ollut tarkoitus olla tieteellisesti kattava ja siten kyselyn levittäminen verkostossa nähtiin hyväksi tavaksi tavoittaa aiheesta kiinnostuneita päihdealan ammattilaisia. Kyselyyn oli mahdollista vastata toukokuun 2016 ajan. Vastausaikana kyselyyn tuli 23 vastausta. Kysely oli avattu 68 kertaa. Tiedossa ei ole, onko kyselyn nähnyt 68 henkilöä vai onko osa kyselyn kerran avanneista palannut myöhemmin vastaamaan kyselyyn. Kyselyyn vastaajilta kysyttiin taustatietoina taustatahoa, toiminta-aluetta sekä roolia, jossa kyselyyn vastasi. Kaikki taustatietokysymykset toteutettiin valintakysymyksinä. Kaikki kyselyyn vastanneet 23 vastaajaa vastasivat myös taustatietokysymyksiin. Vastanneista yli puolet (13 hlöä) ilmoitti taustatahokseen jonkin järjestön, yhdistyksen tai säätiön. Sen sijaan seurakuntaa taustatahokseen valinneita vastaajia ei kyselyyn vastanneiden joukossa ollut. Kyselyyn vastanneet ilmoittamansa taustatahon mukaisesti: Taustataho lkm % Valtio 4 17,4, Kunta 5 21,7 Seurakunta 0 0,0 Valtakunnallinen järjestö, yhdistys tai 6 26,1 säätiö Alueellinen tai paikallinen järjestö, yhdistys tai säätiö 7 30,4 Ei mikään edellä mainituista 1 4,3 Yhteensä 23 100,0 Kyselyyn vastanneita pyydettiin valitsemaan toiminta-alue eli alue, jossa vastajaa tai hänen edustamansa taustataho toimii. Vaihtoehtoja oli viisi: koko Suomi, Etelä-Suomi, Länsi-Suom, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Vastaajista yli puolet ilmoitti toiminta-alueekseen Etelä-Suomen. 2
Kyselyyn vastanneiden toiminta-alueet: Toiminta-alue lkm % Koko Suomi 4 17,4 Etelä-Suomi 13 56,5 Länsi-Suomi 3 13,0 Itä-Suomi 1 4,3 Pohjois-Suomi 2 8,7 Yhteensä 23 100 Kolmannessa taustakysymyksessä vastaajia pyydettiin valitsemaan missä roolissa he vastaavat kyselyyn. Vaihtoehtoina olivat: teen asiakastyötä, toimin asiantuntijana, olen kokemusasiantuntija sekä ei mikään edellä mainituista. Vastaajista 18 ilmoitti tekevänsä asiakastyötä. Vastaukset roolikysymykseen: Missä roolissa vastasit tähän kyselyyn? lkm % Teen asiakastyötä 18 78,3 Toimin asiantuntijana 2 8,7 Olen kokemusasiantuntija 1 4,3 Ei mikään edellä mainituista 2 8,7 Yhteensä 23 100 2. Talousongelmien esilletulo ja ratkaisumahdollisuudet Päihdealan ammattilaisilta kysyttiin, miten usein asiakkaan mahdolliset talous- ja velkaongelmat tulevat esille päihdetyössä. Vastaajista lähes 80 % (18 vastaajaa) vastasi niiden tulevan esille usein tai lähes aina. Vastaajista neljä (17,4 %) arvioi talous- ja velkaongelmien tulevan esille joskus. Yksi vastaaja valitsi vaihtoehdon en osaa sanoa. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut talous- ja velkaongelmien tulevan esille harvoin. Kuinka usein asiakkaan mahdolliset talous- ja velkaongelmat tulevat esille päihdetyössä? lkm % Lähes aina 9 39,1 Usein 9 39,1 Joskus 4 17,4 Harvoin 0 0,0 En osaa sanoa 1 4,3 Yhteensä 23 100 3
Toisena valintakysymyksenä ammattilaisia pyydettiin vastaamaan väitteeseen: Asiakkaiden talous- ja velkaongelmiin on tarvittaessa saatavilla tarvittavia tukipalveluita ja ratkaisuja. Vastausvaihtoehdot väittämään olivat: täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, en osaa sanoa, osittain eri mieltä, täysin eri mieltä. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista yli puolet vastasi olevansa väitteen kanssa osittain samaa mieltä. Vastaajista kolme (8,7%) oli väittämän kanssa täysin eri mieltä. Asiakkaiden talous- tai velkaongelmiin on tarvittaessa saatavilla tarvittavia tukipalveluita ja ratkaisuja. lkm % Täysin samaa mieltä 2 8,7 Osittain samaa mieltä 14 60,9 Ositain eri mieltä 3 13,0 Täysin eri mieltä 3 8,7 En osaa sanoa 2 8,7 Yhteensä 23 100 Kolmannessa valintakysymyksessä ammattilaisilta pyydettiin arviota siitä, miten Takuu- Säätiön palvelut vastaavat päihdekuntoutujien tarpeisiin. Kysymykseen vastasi 21 ammattilaista. Heistä vähän yli puolet 13) arvioi Takuu-Säätiön palvelujen vastaavat päihdekuntoutujien tarpeisiin osittain. Muut vastausvaihtoehdot olivat hyvin, ei lainkaan ja en osaa sanoa. Loppujen yhdeksän vastaajan vastaukset jakautuivat tasan näiden vaihtoehtojen kesken. Miten Takuu-Säätiön palvelut mielestäsi vastaavat päihdekuntoutujien tarpeeseen? lkm % Hyvin 3 14,3 Osittain 13 61,9 Ei lainkaan 3 14,3 En osaa sanoa 3 14,3 Yhteensä 21 100 4
3. Taloudenhallintaa vaikeuttavat ja lisävelkaantumiselle altistavat tekijät Päihdealan ammattilaisia pyydettiin avokysymyksessä nimeämään 1-5 keskeisintä tekijää, jotka vaikeuttavat päihdekuntoutujan taloudenhallintaa ja altistavat hänet velkaantumiselle. Vastauksista kävi esille, että päihdekuntoutujien ongelmat ovat hyvin monisyisiä ja toisiinsa linkittyviä. Tyypillistä päihdekuntoutujien tilanteille on ongelmien kasautuminen. Vastausten perusteella taloudenhallintaa vaikeuttavissa ja lisävelkaantumiselle altistavissa tekijöissä on yksilöstä itsestään johtuvia tekijöitä, mutta myös yhteiskunnan tarjoamien palvelujen pirstaleisuus ja osin palvelujen puute vaikeuttavat päihdekuntoutujien tilanteita. Ammattilaisten vastausten perusteella päihdekuntoutujien taloudenhallintaa vaikeuttavat ja lisävelkaantumista aiheuttavat tekijät näyttävät olevan: päihteiden käyttö, osaamattomuus raha-asioissa ja yhteiskunnassa toimimisessa, osattomuus ja ongelmien kasautuminen, riittämättömät palvelut, olemassa olevat velat sekä liian helposti saatavilla oleva luotto. 3.1. Päihteiden käyttö Päihteiden käyttö sinänsä nähtiin yhdeksi keskeiseksi syyksi velkaantumiselle ja heikolle taloudenhallinnalle. Päihde määrää ihmisen elämisen mallin, jolloin rahat käytetään ensisijaisesti päihteisiin. Päihdekuntoutujalla retkahdukset ja paluu päihteiden käyttöön vaikuttavat myös taloudenhallintaan. Päihdejaksojen aikana laskut jäävät maksamatta, rahat menevät päihteisiin, päihtyneenä tulee otettua pikavippejä, unohtuu ilmoittautumiset ja tapaamiset työvoimahallintoon Pankkikortti ja henkilöllisyystodistukset ovat kateissa usealla Verkkopankkitunnukset, kalenteri, nettiyhteys puuttuvat. 3.2. Osaamattomuus raha-asioissa ja yhteiskunnassa Yhdeksi keskeiseksi syyksi velkaantumiseen ja taloudenhallinnan vaikeuksiin ammattilaiset nimesivät päihteiden käytön ohella päihdekuntoutujien osaamattomuuden raha-asioiden hoitamisessa. Ei osaa suunnitella kuukauden tarpeita. Ei osaa varautua yllättäviin menoihin. Kun on rahaa ostaa sellaista mitä ei välttämättä tarvitsee tai tarjoilee ystäville. Heikon taloudenhallinnan taustalla voi vastaajien mukaan olla kyvyttömyyttä tai välinpitämättömyyttä. Myös oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa oman talouden hahmottamista. Taloudenhallitsemattomuudesta ja velkaantumisesta voi tulla myös kierre, jota päihdekuntoutuja ei pysty katkaisemaan. 5
Tilanne kasaantuu eikä enää jakseta käydä kertyneiden laskujen kimppuun. Luottotiedot menevät. Velat lisäävät stressiä ja tulee tunne siitä, ettei pärjää. 3.3. Ongelmien kasautuminen ja osattomuus Useat vastaajat nimesivät heikon taloudenhallinnan ja velkaantumisen keskeisiksi syiksi päihteiden käyttöön liittyvät ongelmien kasautumisen ja erilaiset elämänhallinnan ongelmat. Elämän yleinen sekasortoisuus. Kuntoutujan elämä on usealla eri alueella sekaisin. Moni päihdekuntoutuja kokee osattomuutta yhteiskunnassa ja palveluihin on vaikea päästä. Ihminen on yksin eikä jaksa. Kun tarpeeksi monta kertaa lyödään ovia edestä kiinni niin paluu päihteisiin voi olla taas yksi vaihtoehto. Toivottomuus ja elämän tarkoituksettomuus sekä omaksuttu elämäntapa ja arvot vaikeuttavat monen päihdekuntoutujan taloudenhallintaa. Syiksi nimettiin myös oman motivaation puute ja toisaalta heikko itsetunto ja luottamuspula niin omia toimintamahdollisuuksia kuin tukijärjestelmää ja yhteiskuntaa kohtaan. Useampi ammattilainen näki velkaantumisen ja taloudenhallinnan puutteen taustalla päihteidenkäyttäjän impulsiivisen elämäntyylin ja lyhytjänteisen ajattelun. Pitkittynyt työttömyys nousi esille useissa vastauksissa. Niin ikään monen päihdekuntoutujan elämään vaikuttavat myös huono sosioekonominen asema ja ylipäätään heikot lähtökohdat elämään. Ammattilaisten vastausten mukaan päihdekuntoutujien tilanteita vaikeuttavat myös mielenterveysongelmat ja masennus, riippuvuudet, yksinäisyys, traumakokemukset ja koettu taloudellinen hyväksikäyttö. Päihdekuntoutujan tilannetta hankaloittavat myös useat konkreettiset syyt kuten asunnottomuus, pienituloisuus ja aiemman velkaantumisen ja maksuhäiriöiden vaikutukset. Vakituiset tulot puuttuvat, elämisen maksaa sosiaalihuolto. Pankkipalveluita ei välttämättä saa tai ainakaan samoja kuin muilla ihmisillä, vakuutuksia ei saa ja sitä myöten autoa käyttöön ja sitä myötä voi estää työn saamisen. Vaikeus saada "taustan" vuoksi työpaikkaa tai työharjoittelupaikkaa Myös rikostausta sekä sakko- ja vankeustuomiot vaikeuttavat velkakierteestä selviytymistä ja oman talouden hallintaa. 3.4. Riittämättömät palvelut Ammattilaisten vastausten mukaan päihdekuntoutujat jäävät palvelujärjestelmässä usein vaille riittävää tukea ja ohjausta talous- ja velka-asioissa. Ammattilaiset nostivat esille myös päihdekuntoutujien tiedon puutteen taloudenhallintaan ja tarjolla oleviin tukipalveluihin 6
liittyen. Päihdekuntoutuja voisi tarvita apua esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä, mutta henkilökohtaista palvelua voi olla vaikea saada. Vaikeus tavata esim. sosiaalityöntekijää, vaikea byrokratia ja lomakkeiden kapulakieli Vastauksissa tuli esille myös, ettei kaikilla ammattilaisilla ole riittävästi osaamista talousasioiden ohjaamisen. Muina tekijöinä mainittiin myös kalliit vuokrat ja vertaistuen huono saatavuus velkaantuneille. Työkyky päihteiden vuoksi mennyt, mutta eläkkeeseen ei ole oikeutta. 3.5. Aiempi velkaantuminen Yhdeksi keskeiseksi päihdekuntoutujien taloudenhallintaa heikentäväksi ja lisävelkaantumista lisääväksi tekijäksi ammattilaiset nimesivät päihdekuntoutujan jo olemassa olevat velat, joiden maksamiseen ei ole valmiuksia. Velat voivat olla joko virallisia (perinnässä tai ulosotossa olevia) velkoja tai epävirallisia (esimerkiksi velat sukulaisille ja tuttaville sekä huumevelat). Velkaantumisen syynä voi olla myös rikosvastuut rikoksista, joita henkilö on tehnyt päihteiden käyttöä rahoittaakseen. Tulevaisuuden kannalta haasteellisia erityisen ovat vuokravelat, jotka vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi uuden asunnon saamisen. Epävirallisista veloista erityisesti huumevelkoihin liittyy voimakasta velanperintää ja nopeasti kasvavat korot. Huumevelkojen seurauksena kasvaa myös riski rikollisuudelle ja väkivallalle altistumisesta. 3.6. Liian helppo saada lainaa Yhdeksi päihdekuntoutujien lisävelkaantumista edistäväksi tekijäksi ammattilaiset nimesivät liian helpon luoton saannin. Pikavippejä ja pieniä lainoja myönnetään vastaajien mukaan liian helposti ja liian monesta paikasta. 4. Kehittämistarpeet Kyselyyn vastanneet ammattilaiset näkevät suurimmat kehittämistarpeet päihdekuntoutujien parissa työskentelevien tahojen keskinäisen yhteistyön tiivistämisessä, riittävässä kuntoutuksessa, johon kuuluisi myös talousohjausta sekä pikavippien ja muun helpon luoton saamisen rajoittamisessa. Vastauksissa esitettiin myös muita kehittämistarpeita. 4.1. Eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja palveluiden kehittäminen Moniammatillisen yhteistyön kehittämistarpeen nosti esille yli puolet vastaajista. Nykyisessä palvelujärjestelmässä nähtiin kehittämistarpeita sen sirpaleisuuden vuoksi. Vastaajat myös kiinnittivät huomiota siihen, että päihdekuntoutujien saama palveluohjaus ei aina ole 7
riittävää. Yksi vastaaja kiinnitti huomiota siihen, että viranomaiset eivät aina huomioi ihmisten yksilöllisiä resursseja hoitaa asioitaan. Yhteistyön tiivistämiseen toivottiin kaikkia tahoja, jotka työskentelevät päihdekuntoutujan kanssa, kuten sosiaalityöntekijät, työvoimahallinto, vankilat, yhdyskuntaseuraamustoimisto, päihdekuntoutuslaitokset, lääkärit, järjestöt ja velkaneuvonta. Moniammatillinen yhteistyöverkosto yhdessä, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen - ihminen on kokonaisuus. Muutokseen tarvitaan kaikkia. Yksilöllistä palvelua ja neuvontaa/ ohjausta eri paikoissa, varsinkin sosiaalitoimistossa. Päihdeongelmaisille oikeudet palveluihin tasavertaisesti. Ainakin estää uuden velan syntymisen. Yhtenä ratkaisuehdotuksena ehdotettiin sote-olohuoneita, joissa kohtaamispaikkatoimintaan yhdistettäisiin päihdekuntoutujien tarvitsemia palveluita. Olohuoneissa voisi olla saatavilla myös talousneuvontaa ja apua raha-asioiden hoitamiseen. 4.2. Riittävät kuntoutusmahdollisuudet Riittävä kuntoutus nähtiin keskeisenä päihdekuntoutujan tilannetta kohentavana ratkaisuna. Kuntoutukseen pääsyyn ja sen kestoon vaikuttavat kuntien taloudellinen tilanne. Osa vastaajista totesi nykyisten resurssien olevan tiukat tai riittämättömät. Riittävän pitkän ja tehokkaan kuntoutuksen tavoitteena, että kuntoutuja oppii elämään yhteiskunnassa. Kuntoutuja itse on päävastuussa, mutta yhteiskunta auttaa tarjoamalla mahdollisuuden kuntoutumiseen. Päihdekuntoutusjaksoihin tulisi vastaajien mukaan myös sisällyttää riittävästi taloudenhallinnan ja rahankäyttötaitojen opettelua. 4.3. Rajoitusta pikavipeille Muutamat vastaajat toivat esiin sen, että pikavippejä ja muuta vakuudetonta velkaa saa liian helposti ja esittivät kehittämistarpeena tiukempia rajoituksia luottojen myöntämiselle. Vippien ja lainojen saaminen pitää saada kuriin ja se on eduskunnan lainsäätäjien asia. 4.4. Muut kehittämistarpeet Edullinen asuntotuotanto kuuluisi myös kuntien vastuulle. Edunvalvontaan herkemmin edes määräaikaisesti. 8
Pitkäaikaisen työttömyyden helpottaminen ei ole kenenkään yksittäisen tahon ratkaistavissa mutta perustulosta päättäminen on poliittinen kysymys. Päihteiden käytön hallinnan opettelu on kuntoutujan tehtävä mutta yhteiskunnalla on velvollisuus auttaa tarjoamalla mm. päihdehuollon ja sosiaalityön palveluja. Lyhytjänteisyys voi olla temperamenttiin liittyvää mutta myös päihteiden käytön aiheuttamaa. - - - Toivoa ihmisille antaa se, että ihmiselle löytyy jokin suuntaa elämään. Aikuissosiaalityössä voidaan auttaa lähtökohtaisesti huomioimalla vain toimeentulotuessa hyväksyttävät velat, käytännössä siis asuntolainojen korot ja ulosotot, joista tehty sopimus. Suurin osa päihdeasiakkaiden veloista on kuitenkin aivan muuta laatua. 5. Mitä muuta haluaisit sanoa päihdekuntoutujien taloudenhallinnasta ja velkatilanteesta? Viimeinen avokysymys kyselyssä antoi vastaajille mahdollisuuden täydentää aikaisempia vastauksia. Kysymyksiä oli kolme ja ne kuuluivat: Mitä muuta haluaisit sanoa päihdekuntoutujien taloudenhallinnasta ja velkatilanteesta? Mikä palvelujärjestelmässä toimii hyvin ja missä olisi kehittämistä? Voit myös antaa palautetta Takuu-Säätiön palveluista. Kyselyn viimeisenä kysymykseen tuli muista avokysymyksiä vähemmän vastauksia. Sisällöllisesti ne täydentävät edellisen avokysymyksen vastauksia sekä tiivistävät päihdekuntoutujien tilanteiden haasteita ja palvelutarpeita. Vastauksissa oli niin kehittämistarpeita, kuvausta toimivista palveluista sekä havaintoja päihdekuntoutujien moninaisista tilanteista. Kehittämistarpeita: Palvelujen nopea saatavuus taataan tilanteessa, jolloin henkilö herää siihen, että talousasiat ovat retuperällä Enemmän yleistä tietoa (Takuu-Säätiöstä ei juurikaan tietoa meillä eikä asiakkailla) Takuu-Säätiön toiminnasta. Joitakin asiakkaita on yritetty saada Takuu-Säätiön palvelujen piiriin, mutta se ei ole onnistunut. Kaupungin velkaneuvontajärjestelmä toimii hyvin. Palvelujärjestelmää tulisi kehittää juuri siten, että löytyisi vastaus kysymykseen, kuka/ mikä taho voisi auttaa silloin kun virallinen toimeentulotukijärjestelmä ei voi. Velkaneuvojille päätösvaltaa käsittelyyn, venyvät turhan pitkiksi lausuntokierroksilla/ tilanteet muuttuvat asiakkaalla. Suomen suurin ongelma on ehkä yksinäisyys. Se olisi otettava hyvin vakavasti. Yksinäisyys tulee erittäin kalliiksi. 9
Palvelujärjestelmässä toimivaa: Päihdeasiamies, velkaneuvojat toimivat kiitettävästi. Yleensä saavat asiat hoidettua, kunhan raitistuvat. Monenlaisia velkajärjestelyjä on olemassa. Havaintoja päihdekuntoutujien tilanteista: Päihdekuntoutuja on kokonaisvaltaisesti hukassa, ei voi keskittyä päihteiden tai terveydentilan tai talouden tai perhe ja parisuhdeasioihin laittamalla asiat riviin kuin helminauha vaan koko tilanne avattava ja kuntoutusta sinne mihin eniten tarvitsee heti, toissijaisesti ja etenemällä. Ottamalla kaksi eteen ja yksi taakse periaatteella. Kannustettava kuunneltava ja jaksettava, oltava rinnalla, ojennettava kättä, olkapäätä ja nenäliina aina milloin tarve vaatii. Jos vain ratkaistaan päihdeongelmaisen taloudelliset ongelmat, eikä kuntouteta päihdeongelmassa, taloudelliset ongelmat jatkuvat. Päihdekuntoutujien taloudellisissa ongelmissa auttaminen, esim Takuu-Säätiön avustuksella pitäisi tulla vasta siinä vaiheessa, kun päihdekuntoutuja on tehnyt oman osuutensa, eli lähtenyt kuntoutuksen tielle tosissaan. Velkajärjestelyyn pääsyn ehtona "tasaiset tulot" vaikeaa päihdekäyttäjille. Tapasin juuri henkilön, joka oli pystynyt lopettamaan päihteiden käytön ja rahapelaamisen. Hän oli ongelmiensa keskellä pystynyt olemaan töissä pitkään mutta joutunut irtisanotuksi. Tavallinen tarina. Poikkeuksellista oli, että hänellä oli luottotiedot tallella. Velkaa oli kuitenkin sen verran paljon että sitä ei pystynyt työttömänä maksamaan pois eikä pankista saanut lainaa joilla olisi maksanut korkeakorkoiset pienet lainat pois. Velkaneuvonnan mukaan ainoa ratkaisu oli ensin antaa kaiken mennä ulosottoon ja sitten vasta hakea velkajärjestelyyn. Jos nyt olen asian ymmärtänyt oikein niin siinä kohtaa on järjestelmässä jokin vika. Olisi ainakin yksilön kannalta mielekkäämpää jos olisi saatavavilla apua myös siinä kohtaa kun luottotiedot vielä on jäljellä? 10