Palautekooste (1. vaihe) ja työryhmän vastine: JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä 22.3.2017 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 17 - Yksityishenkilö - Espoon kaupunki - Liikennevirasto - Pyhärannan kunta - Kuopion kaupunki - Väestörekisterikeskus - Maaseutuvirasto - Oulun kaupunki - Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet - opetus- ja kulttuuriministeriö - Verohallinto - Pellon kunta - Kansallisarkisto - Sosiaali- ja terveysministeriö - Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori - Työ- ja elinkienoministeriö - Suomen Kuntaliitto 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 17 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 13 3.1 Suositukseen voisi lisätä visualisointeja prosesseista ja toimintaan liittyvistä organisaatiorakenteista. 3.2 Suositus- ja standardointijärjestelmää olisi kehitettävä nykyisestä liittyen sote- ja maakuntauudistukseen. Standardit pitäisi ottaa uudistuksessa nk.vahvan valtionohjuaksen työkaluksi. Esimerkkinä voidaan käyttää Tanskan Medcom-mallia. Prosessien uudistaminen ja nopeuttaminen olisi tarpeen. Voitaisiin miettiä soveltuvatko ketterät menetelmät ja modernien info-kanariern käyttö JHS-toimintaan. JHS 136:ssa ei oteta kantaa suositusaiheisiin, vaan niistä päättää JUHTA ja sen alainen asiantuntijajaosto. Kuntatieto-ohjelmassa tullaan laatimaan myös maakuntia koskevia suosituksia. Lisäksi hanke-ehdotuksia voi lähettää JHS-sihteerille (jhs-sihteeri(at)jhs-suositukset.fi), joka toimii yhteyshenkilönä kaikissa JHS-suosituksiin liittyvissä asioissa. Prosessi on monipolvinen, mutta sille on syynsä. Jokainen JHS-hanke vie kuitenkin resursseja, jolloin jokaisen hankkeen käynnistäminen tulee miettiä tarkkaan. Ketterien menetelmien käyttö olisi tavallaan mielenkiintoinen konsepti, mutta silloin tarvittaisiin tuoteomistaja (joka siis myös tuntisi aihealueen perinpohjaisesti), joka myös tuntisi esimerkiksi Scrumin. Työpakettiajattelua voisi ehkä korostaa, eli suositusta valmisteltaisiin osio kerrallaan, eikä pitkin luonnosta poukkoillen. JHS-uutiskirje on yksi kommunikointikanava. Perinteinen kun onkin, niin useimmilla on sähköpostiosoite. Kaikki taas eivät ole välttämättä juuri esimerkiksi LinkedInissä.
3.3 JHS-suosituksen ja standardin muodostusprosessi on hyvä, erityisesti lausuntokierrokset prosessissa. Standardiksi aiottuun suositukseen tulisi lisätä päivämäärä, josta lähtien standardi voidaan liittää esimerkiksi kilpailutuksessa vaadittaviin ominaisuuksiin. Suosituksia yritetään nyt tulkita luonnosvaiheessa sekä julkishallinnon toimijan että it-toimittajan näkökulmasta mahdollisimman varhain, että ominaisuudet saataisiin tehtyä ennen luonnoksen hyväksymistä. Erityisesti viime aikoina varsin tärkeitäkin suositusluonnoksia on jätetty pöydälle, eikä jatkokäsittelyaikaa ole määritelty. Suosituksen tulkinnalle ja tekniselle toteutukselle tulisi jättää joku tietty aika (laajuudesta riippuen esim. 0,5-1 vuosi), jotta voidaan luottaa hyväksyttyyn suositukseen ja tehdä muutoksia sen mukaisesti. Siis hyväksymispvm 9.9.9999 ja käyttöönottopvm 9.9.9999 + 0,5-1 vuosi. Käyttäjätahot päättävät itse, milloin alkavat kutakin suositusta noudattaa. JUHTAn näkökulmasta suositusten käyttöönoton toivotaan olevan mahdollisimman nopeaa tässä on siis esitettyyn nähden aika haasteellinen ristiriita. Palautteessa viitataan ilmeisesti JHS 176 suosituksen päivitykseen. Siinä valitettavasti työryhmästä riippumattomat tekijät muuttivat tilannetta suositustyön aikana. Säädösvalmistelutyö taas on JHS-järjestelmän ulkopuolista toimintaa. Näinollen jatkokäsittelyaikakin jäi määrittelemättä. 3.4 OK Ei toimenpiteitä. Toivomme, että palautteenantajat eivät jättäisi tällaisia ylimääräisiä merkintöjä. Ne teettävät vain turhaa työtä. 3.5 Suositusjärjestelmä ja esitetty toimintatapa on "ok" ja tukee julkisen hallinnon tietohallintojen toimintaa. Tietohallintolain ja yhteentoimivuuden näkökulmasta tulisi mennä määrämuotoisempaan standardointitoimintaa, jossa on siihen resursoituja osaajia ja ammattilaisia. Työryhmätyöskentely omien toimien ohessa ei ole tehokasta ja tätä tulisi jatkossa kehittää kestävämpään suuntaan, esimerkiksi alueuudistuksen ja siihen liittyvien tietohallintorakenteiden pystyttämisessä. Tämä ei suoranaisesti liity JHS 136:n päivittämiseen, mutta viedään tiedoksi asiantuntijajaostolle. Suosituksista on päästävä standardeihin eli tämä on tavoiteltava muutos jatkossa. 3.6 JHS-työn menettelytapoja täsmentäminen ja selkeyttäminen on perusteltu ja tarpeellinen toimenpide. 3.7 JHS-suositusten vaikuttavuus julkishallintoon on suuri, sillä ne tukevat ja yhdenmukaistavat kehittämistyötä eri organisaatioissa. Mielestämme JHS-työssä onkin keskeistä varmistaa työhön liittyvä resursointi, työn tekemiseen tarvittava rahoitus sekä työssä tarvittava riittävä osaaminen. Noiden edellä mainittujen asioiden pitää olla kunnossa, jotta työn tulokset ovat riittävän laadukkaita, työskentely onnistuu suunnitellussa aikataulussa ja tulokset saadaan sovitusti käyttöön. Ei toimenpiteitä. Aikataulussa pysyminen on ollut jo pitkään huolenaiheena. Valitettavasti yksi osasyy myöhästelyyn on OTO-toimintamalli. 3.8 Varsin kattavasti koottu paketti. Ei toimenpiteitä. 3.9 Nykyinen JHS-menettely on raskas ja hidassoutuinen. JHS 136 -luonnos ei sisällä konkreettisia uudistuksia toimintatatapojen keventämiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Organisaatiomalli on selkeä, joskin toimijoita on paljon (JUHTA, asiantuntijajaosto, JHS-työryhmät, asiantuntijaryhmät). Monet käsittelyt eri portailla taannee kuitenkin laajan perspektiivin kehitettävään kohteeseen? Toisaalta suositusluonnoksesta välittyy kokonaisuutena se mistä JHS-järjestelmää usein kritisoidaan: hitaus ja kankeus, ja se että pitkälle viety työ voidaan keskeyttää ja menee tavallaan hukkaan. Suositusteksti itsessään on selkeä. Olisi hienoa, jos sähköisen asioinnin rinnalle saataisiin myös sähköinen arkistointi tekstiin. Tässä päivityksessä ei tosiaan ole ollut tarkoituskaan tehdä mitään isoa reformia jo aikataulullisista syistä. Ennen päivityksen hyväksyntää käynnistetyt suositushankkeet viedään loppuun JHS 136:n vanhemman version mukaisesti. Mitä vähemmän tällaisia hankkeita on, sen helpompaa on siirtyminen uuteen malliin. Hitaus on pitkälti kiinni työryhmän toiminnasta. Jokainen JHS-hanke vie resursseja, joten niiden käynnistäminen vaatii harkintaa. Siksi monipolvinen käsittely. Harvemmin keskeytyneenkään JHS-työn
Ruotsinkielisiä käännöksiä on aivan liian vähän, joten sitä kohtaa voisi terävöittää siihen suuntaan, että suositukset pääosin julkaistaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja tarvittaessa myös englanniksi. Kehittämisehdotukset: Työryhmien työskentelyä tulisi seurata tarkemmin, jotta suositusten laatiminen ei pitkittyisi turhaan ja määräajat ylittyisi useaan kertaan. JHS-asiantuntijajaostolla tulisi olla laajemmat valtuudet vaikuttaa tähän. Jatkoaikaa työryhmätyöskentelylle tulisi saada vain hyvin perustellusta syystä ja tulisi voida harkita myös työryhmän vetäjän vaihtamista tai työryhmän kokoonpanon muuttamista, mikäli tulosta ei synny kohtuuajassa. JHS-työn sähköisiä työkaluja tulisi kehittää. Nyt käytännössä kommentoinnit ja jakelut tapahtuvat sähköpostitse, koska kaikilla JHS-työskentelyyn osallistuvilla organisaatioilla ei esim. ole vaivatonta pääsyä vyvi-verkkoon (tietoturvaongelmat). tuotokset ainakaan kokonaan hukkaan menevät. Joskus työn tuotos todetaankin soveltuvan paremmin johonkin JHS-järjestelmän ulkopuoliseen toimintaan, joskus taas hanke keskeytetään väliaikaisesti odottamaan esimerkiksi toimintaympäristön selkiytymistä (kuten JHS 176 päivitys). JHS-suosituksia on alettu käännättää systemaattisesti ruotsiksi syksyllä 2015. Tällä hetkellä käännätystahti on ollut vielä hidasta, sillä keräämme vielä kokemuksia. Lisäksi valtiovarainministeriössä on käynnissä Tiedonhallinnan sanasto projekti, jossa määritellään nimensä mukaisesti tiedonhallinnon termit. Lopputulos yhdistetään JHS-käsitteistön kanssa ja kokonaisuus käännätetään sekä ruotsiksi että englanniksi. Siksi tässä vaiheessa pääprioriteetti käännöksissä on Kuntatieto-ohjelman tuottamissa suosituksissa, jotka halutaan saada mahdollisimman nopeasti käyttöön. Hankkeiden aikatauluihin ei haluttu asettaa liian jäykkiä aikataulurajoitteita. Työryhmän vetäjän vaihtaminen onnistuu nykyiselläänkin asiantuntijajaoston päätöksellä, JHS-sihteerin tai nykyisen vetäjän esittelystä. Työkaluissa on tosiaan haasteita. JUHTA toimii valtiovarainministeriön yhteydessä, mutta työkalut tulevat valtiovarainministeriöltä. Ns. Tori-laki (Laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, 1226/2013) velvoittaa meitä käyttämään yhteisiä, toimialariippumattomia palveluita. Palvelun tuottava Valtori on uutiskirjeessään 3/2016 lupaillut merkittäviä parannuksia työryhmäpalveluun (http://viesti.valtori.fi/g/l/194690/0/0/2924/1076/2). Samoin JHS-sivuston uudistusprojektin (käynnissä) toivotaan tuovan tähän parannusta. 3.10 Suositus on selkeä ja tarpeellinen. Se tekee JHS-suosistusten laadintaprosessista läpinäkyvää ja kuvaa hyvin tavoiteltavan prosessin. Prosessin etenemistä ja JHS-järjestelmän organisaatiorakennetta voisi olla hyvä kuvata jonain yksinkertaisina kaaviokuvina suosituksen luettavuuden parantamiseksi. 3.11 Palaute JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitysluonnos (Dnro 807/00.04/2016) Ei toimenpiteitä. Viite: Palautepyyntö: JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -suositusluonnos, 1. kierros Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) on pyytänyt Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta palautetta suosituksen päivitysluonnoksesta JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä. Suositus määrittelee menettelytavat julkisen hallinnon
suositusten laatimiseksi sekä sen, millä tavoin ja kenelle JHS-työstä on tiedotettava, miten suositusluonnos hyväksytetään ja missä muodossa valmis JHS-suositus julkaistaan. Valtorin näkemyksen mukaan suositusluonnos on selkeästi laadittu ja tuo esille JHS-työhön osallistuvien toimijoiden roolit ja julkisen hallinnon suositusten laadinta- ja hyväksymismenettelyt. Pääosin suositusluonnoksessa olevat päivitykset ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä (ryhmien nimimuutos, palauteaikamuutos, palautteenannon luokitusmuutos) ja sellaisenaan hyväksyttävissä. Valtorin näkemyksen mukaan suosituksessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota (palautekierroksen osalta) myös asiakirjahallinnon ja arkistotoimen vaatimuksiin asianhallinnan ja asiakirjallisten tietojen hallintaan siten, että tietoaineistojen hallinta voidaan toteuttaa tietojen koko elinkaaren ajan hyvän hallinnon ja hyvän tiedonhallintatavan periaatteita ja tavoitteita noudattaen. Tarkemmat huomiot on esitetty alla JUHTAn pyytämällä suositusluonnoksen otsikoinnin mukaisella jaottelulla. 3.12 Pidämme ehdotettua suositusta kannatettavana. Ei toimenpiteitä. Kaksivaiheinen, avoin pallautekierros on toivottu ja kannatettava. Samoin se, että toisen palautekierroksen yhteydessä palautekoosteen lisäksi julkaistaan/on käytettävissä myös ao palautekoosteen mukaiset muutokset vietyinä myös itse suositusluonnokseen. Tämä mahdollistaa entistä paremmin hahmottamaan kommentointien vaikutukset valmisteilla olevaan suositukseen ja helpottaa mahdollisten kommenttien antamista vielä toisella palautekierroksella. Myös JUHTAn rooli suosituksen hyväksyjänä tai takaisin valmisteluun palauttajana on kannatettava. JUHTA käsittely mahdollistaa vielä tässä vaiheessa vaikuttamisen suosituksen sisältöön yms. 3.13 JHS-suositusjärjestelmän vaikuttavuutta lisäisi suuresti se, että valmisteluprosessista saataisiin mahdollisimman läpinäkyvä ja nopea. Huomiota tulisi kiinnittää jatkuvaan palautteenantomahdollisuuteen koko valmisteluprosessin aikana. Tämä on enemmänkin työvälinekysymys. Kun hankkeita on paljon (ennätys on ollut 14), on väliversioiden julkaiseminenkin haasteellista, samoin kuin niiden ajoitus. JHS-suositusten julkaisualusta on tarkoitus uudistaa vuoden 2017 aikana, siinä yhteydessä pyritään myös avaamaan niin suositusvalmistelua kuin helpottaa (mahdollistaa) valmistelunaikaista kommentointiakin.
4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: 16 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 17
6. Vastustusperusteet Ei vastauksia. 7. Muutosehdotukset kappaleeseen 1. Johdanto 7.1 Laadintaprosessin voisi visualisoida?...julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA)... 7.2 Olisi hyödyllistä tietää, miksi suositusta nyt halutaan päivittää ja mitkä ovat keskeiset muutokset verrattuna edelliseen. Ei toimenpiteitä. Syyt on todettu palautepyynnössä. Keskeiset muutokset ovat hankkeen aloitusvaiheessa (palautepyyntö hanke-ehdotuksesta), palautekierroksen vaiheiden pituudet, palautevastineiden ja lakkautusprosessin täsmennys ja asiantuntijajaoston aiheuttamat tekstuaaliset muutokset. 7.3 Ei kommentoitavaa Ei toimenpiteitä. 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala Vastaajien määrä: 2 8.1 Puhutaan dokumenteista, mutta voisiko JHS-suosituksia ajatella julkaistavan myös rakenteisena tietona? JHS-suositusten julkaiseminen rakenteisena tietona on jo sen verran isompi haaste, ettei se mahdu tämän päivityksen fokukseen. Mietitään tarkemmin julkaisualustan uudistamisen yhteydessä 2017. 8.2 Ei kommentoitavaa Ei toimenpiteitä. 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset Vastaajien määrä: 1 9.1 Viittaaminen IETF:n dokumentaatioon (RFC 2119) ei tuo lisäarvoa ja on siten turha ja tulee poistaa. Viitatun dokumentin sisältö on tarkoitettu dokumentin mukaan käytettäväksi osana RFC:tä indikoimaan vaatimuksen tasoa Internet yhteisössä osan Internetin parhaita käytäntöjä. Viitatussa dokumentissa ei edes määritetä tai kuvata, mitä RFC tarkoittaa. Määritellään RFC. Viitatun dokumentin sijaan vastaava tietosisältö tulee kuvata tässä suosituksessa ja siten kansallistaa ja kohdentaa viitteen termit kiinteäksi osaksi JHS-menettelyä.
10. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Termit ja lyhenteet 10.1 Asiantuntijajaosto/Organisaatiohierarkia? Intressitaho sanastoon ja listausta intressitahoista? JHTS-kohtaan korjauksia ja lisäyksiä:...hallinnon suositus... (Korjaus: standardi =julkisen hallinnon tietohallinnon standardi (JHTS), vrt. kohta 5.4; JHS-suositus, joka on muutettu VM:n päätöksellä standardiksi.)...tietohallinnon standardiksi (Lisäys (vrty. kohta 5): Niistä puolestaan voidaan valtioneuvoston antamalla asetuksella tehdä, tietohallintolaissa mainituin rajauksin, julkisen hallinnon viranomaisia velvoittavia. ) tekninen eritelmä-kohtaan lisäys: (Lisäys (vrt. kohta 5):Teknisistä eritelmistä voidaan tietohallintolain nojalla ja siinä määritellyin rajoituksin tehdä valtiovarainministeriön päätöksellä julkisen hallinnon tietohallinnon standardeja.) 10.2 Voisiko sähköpostiin perustuvan JHS-jakelulistan tilallle ajatella modernimpaa viestintävälinettä? 10.3 Termiluetteloon on valittu pääsääntöisesti keskeiset suoraan suositukseen liittyvät termit. Luettelossa voi olla myös hyvien käytäntöjen kuvaukset samaan tapaan kuin tekninen eritelmä. Vastaavasti termi tietohallintolaki on turha, sillä siihen ei viitata kertaakaan dokumentissa eikä se ole suositukseen suoraan liittyvä termi. Kuvataan hierarkia. Tarkennetaan teknisen eritelmän määritelmää. Sähköpostiosoite löytyy yleensä kaikilta, mutta kaikki eivät välttämättä ole esimerkiksi LinkedInissä. Mikään ei toki estä kokeilemasta JHS-valmistelua parantavia tekniikoita. Esitetään asiaa JHS-sihteerille keskustelun pohjaksi. Hyvien käytäntöjen kuvaukset on kuvattu luvussa 5. Tehdään lyhyt termikuvaus. Tietohallintolakiin viitataan kappaleissa 5 ja 6.3. 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Julkisen hallinnon suositukset ja standardit 11.1 Lisäys:...julkisen hallinnon tietohallinnon standardeja (JHTS). Lisätään lyhenne. 11.2 Tässä kappaleessa voisi olla hyödyllistä kuvata kaaviona JHS-järjestelmässä tuotettavien dokumenttien suhde ja hierarkia sekä näiden suhde tietohallinnon standardeihin ja valtioneuvoston asetukseen. JHS-suosituskanta elää koko ajan, joten kokonaiskuvan jatkuva päivittäminen JHS 136:een ei ole mielekästä. Harkitaan suosituskannan kuvaamista JHS-julkaisujärjestelmässä. Se on tämän päivityksen ulkopuolella. JHS-suositusten ja JHTS-standardien suhde on yksinkertainen: ne ovat samantasoisia. Valtioneuvoston asetus
11.3 Ei kommentoitavaa Ei toimenpiteitä. taas on säädös, joka tietohallintolain nojalla annettuna velvoittaa valtaosaa Suomen viranomaisista (mm. kunnat, ministeriöt, virastot). Tahot, joita tietohallintolain nojalla annettu asetus ei velvoita, on listattu ko. laissa (634/2011) 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.1 JHS-suosituksen rakenne 12.1 JHS-suosituksen rakenne Tämän suosituksen rakenne eli sisällysluettelo ei ole yhdenmukainen kohdan 5.1 listauksen kanssa. Pitäisikö olla? 12.2 Yhtenäisen käsitteistön käyttämiseksi ja ylläpitämiseksi olisi hyvä mainita JHS-käsitteistö TEPA-termipankissa. Kohdassa 5.1 JHS-suosituksen rakenne, on tekstikappaleiden järjestystä muutettu. Termien ja lyhenteiden siirto suosituksen jälkeen ja vastaavasti opastavien nosto suositusta ennen ei nähdäksemme palvele suosituksen sovellettavuutta ja vanha jäsennys olisi parempi, sillä erolla, että viittaukset voisi siirtää varsinaisen suosituksen jälkeen. Hyvä havainto, mutta JHS-suositukset valmistellaan kulloinkin voimassaolevan JHS 136:n mukaisesti. Sanastokeskus TSK:ta tai muita toimijoita ei suosituksessa tulla mainitsemaan, mutta yleisen termipankin käyttämisen mainitseminen lienee jo tässä vaiheessa (kolmen vuoden käyttämisen jälkeen) aiheellista. JHS-käsitteistön käyttö on kuvattu JHS-suosituksen valmisteluoppaassa, jota jokainen työryhmä ohjeistetaan käyttämään. Termien ja lyhenteiden siirrolla suosituksen loppuun on ajateltu keventää suosituksen alkupäätä. Joissain suosituksissa luettelo saattaa olla varsin pitkä. 12.3 Suositusten sisältö on perusteltavissa. Termit ja lyhenteet -osio tulee ohjeistaa siirrettäväksi erilliseen liitteeseen, mikäli niiden määrä kasvaa suureksi (esim. yli sivun). Termeihin tulee kuvata vain sellaisia termejä, jotka liittyvät välittömästi suosituksen tarkoitukseen ja vastaavasti termit, jotka vain tukevat suosituksen sisältöä tulee jättää pois termiluettelosta. Esim. tässä dokumentissa ei ole määritelty termistössä termejä "hyvien käytäntöjen kuvaukset", "asetus" tai "laki", vaikka ne esiintyvät dokumentissa. Näistä "hyvien käytäntöjen kuvaukset" -termi liittyy suoraan tähän suositukseen ja on samalla tasolla tekninen eritelmä -termin kanssa, mutta laki ja asetus ovat vain välillisesti suosituksen kohteeseen liittyviä termejä, eikä niitä tule kuvata termiluettelossa. Jätetään vastaisuudessa käännöstermit pois. Termien käännökset (englanti, ruotsi) ovat myös turhia. Mikäli on tarve kääntää termit, tule koko dokumentti kääntää vastaavalle kielelle. 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.2 Hyvien käytäntöjen kuvaukset Vastaajien määrä: 1
13.1 Ei kommentoitavaa Ei toimenpiteitä. 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.3 Tekniset eritelmät 14.1 on tukea asetusvalmistelua --> Lisäys:...tietohallintolakiin liittyvää asetusvalmistelua... saa (may): Onko "saa" paras käännös? vapaaehtoinen (optional): Parempi käännös?: valinnainen, vaihtoehtoinen, vapaavalintainen (ei vapaaehtoinen)? 14.2 Miten voidaan konekielisesti tulkita merkityseroja, esim. termien "vapaaehtoinen" tai "suositeltava" välillä? Jos ajatellaan, että JHS-teknisen eritelmän pohjalta voitaisiin koodata jotakin, pitäisi arvojen olla joko/tai. 14.3 Teknisen eritelmän määritelmä on hyvin tietojärjestelmäkeskeinen ja rajoittaa siten sen soveltamista laissa (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 634/2011) tarkoitetun asetuksen antamiseen. Esim. toisella palautekierroksella oleva JHS 198-suositus ei näkemyksemme mukaan täytä tässä päivitysluonnoksessa tai voimassa olevan JHS 136-suosituksessa kuvatulla ja tarkoitetulla teknisen eritelmän määritelmän tavalla teknisen eritelmän vaatimuksia eikä siten ole luonteeltaan tekninen eritelmä. JHS 198:n sisältö ei kuvaa tietojärjestelmää tai sen osaa tai tietojärjestelmällä käsiteltäviä tietoja. JHS 198 sisällön tarkkuus ei myöskään vastaa tekniseltä eritelmältä vaadittua tasoa. Lisätään viittaus tietohallintolakiin. valinnainen on tosiaan parempi käännös. Ei toimenpiteitä. Mikäli on kysymys esimerkiksi rajatusta arvojoukosta, on se kuvattu suosituksessa riittävällä tarkkuudella. Teknisen eritelmän määritelmän haasteellisuus on huomattu. Kirjoitetaan parempi. Tähän suositukseen tulee määritellä tekninen eritelmä yleisemmin, jotta se mahdollistaa toteuttaa laajemmin suosituksia, jotka on mahdollista muuttaa julkisen hallinnon tietohallintostandardiksi ja edelleen säätää niistä asetuksella. Teknisessä eritelmässä käytettävät termit (RFC 2119:stä kopioidut) tulee kuvata tarkemmin joko tässä kappaleessa tai termiluettelossa (suosituksen kappale 4). 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4 Julkisen hallinnon tietohallinnon standardit 15.1 JHTS:n käsittelyn kuvaus sanallisesti ja visuaalisesti? JHTS:n käsittely on kuvattu kappaleissa 6.2.9 ja 6.3. Sanallinen kuvaus katsotaan riittäväksi. 15.2 Suosituksista on päästävä standardeihin eli tämä on tavoiteltava muutos jatkossa. Voisiko olla kansallisen ICT-palvelukeskuksen tehtävä eli edistää yhteentoimivuutta ja tietointegraatiota? Ei toimenpiteitä. Suositusaiheista päättävät JUHTA ja asiantuntijajaosto. Hanke-ehdotuksia yms. voi toki lähettää JHS-sihteerille
15.3 Tämä kappale tulisi yhdistää kappaleen 6.3 kanssa. Samalla voisi avata JHTS-standardiksi muuttamisen kriteerejä sekä päättämisprosessia. Mikäli Valtiovarainministeriö päättää muuttaa suosituksen (JHS) standardiksi (JHTS) ajatuksena esittää sen perusteella lain (L 634/2011) mukaista asetuksen antamista, tulee suosituksen yksiselitteisyyteen kiinnittää erityistä huomioita. (jhs-sihteeri(at)jhs-suositukset.fi), joka toimii muutenkin yhteyshenkilönä JHS-suosituksiin liittyvissä asioissa. Luvussa 5 kuvataan erilaiset JHS-järjestelmän piirissä olevat dokumentit, kappaleessa 6.3 taas erot niiden käsittelyssä. JHTS:ksi muuttaminen ja asetusvalmistelu ovat JHS-järjestelmän ulkopuolista toimintaa. 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1 Organisaatio Vastaajien määrä: 4 16.1 Tähän kohtaan visualisointi JHS-organisaatiosta? 16.2 Tekstiin maininta, että JHS-jaoston tehtävät siirtyneet JUHTA:n asiantuntijajaostoon JUHTA:n uudelleenorganisoinnin myötä 16.3 JHS-organisaation kuvaaminen kaaviona auttaisi sen hahmottamisessa. 16.4 Ei kommentoitavaa Ei toimenpiteitä. 17. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1.1 Asiantuntijajaosto Vastaajien määrä: 1 17.1 Pitää saada kestävämpi toimintamalli, jossa on avainvalmistelijat (ICT-palvelukeskus?) palkollisina ja nojata vähemmän valmistelussa OTO-resursseihin. On totta, että resursointiin olisi löydettävä parempi malli, mutta tämä ei suoranaisesti kuulu JHS-prosessiin. Suositusluonnoksessa puhutaan työ- ja ohjausryhmistä, mutta jäsenten palkollisuuteen ei oteta (eikä tässä kohtaa kuulukaan ottaa) kantaa. 18. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1.2 JHS-työryhmät Ei vastauksia 19. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1.3 Asiantuntijaryhmät Ei vastauksia
20. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2 JHS-työn prosessi Vastaajien määrä: 5 20.1 JHS-prosessin prosessikaavion visualisointi olisi hyvä lisätä. Hyväksytty 20.2 Prosessin vaiheita pitää yhdistää. Systeemi on nykyisellään monipolvinen ja hidas. Työskentelyn tulisi olla nykyistä tehokkaampaa. Tämä tarkoittaa, että JHS-suosituksia laativilla työryhmillä tulisi olla määräajat, joiden puitteissa suositusten tulisi valmistua. Olisi tärkeää pitää kiinni määräajoista. Työryhmien jäsenten tulisi sitoutua vahvasti työskentelyyn (vrt. edellä kommentti määräaikojen kiinni pitämisestä). Sitoutuminen työskentelyyn on tärkeää huomioida nimitettäessä ja koottaessa jäseniä työryhmiin. Monipolvisuuteen on syynsä. Jokainen JHS-hanke vie kuitenkin aikaa ja resursseja, siksi niiden käynnistäminenkin vaatii harkintaa. Määräaikojen yksiselitteinen tiukennus ei saanut asiantuntijajaostolta kannatusta. 20.3 Prosessin kuvaaminen kaaviona olisi hyödyllistä ja selkiyttävää. 20.4 Prosessi (kappaleet 6.2.1-6.2.9) etenee loogisesti ja on kuvattu riittävällä tarkkuudella. Huomioitavaa olisi kuitenkin menettelyyn kuvatun prosessin visualisoimisessa. JHS-työn prosessiin tulisi luettavuuden parantamiseksi liittää JHS 152-suosituksen mukainen prosessikuvaus (vrt. voimassa oleva JHS136, liite 1). Erityisesti prosessissa tulee huomioida palautekierroksen asianhallinnollinen näkökulma. JHS-työn palautekierrokseen liittyvät palaute- ja lausuntopyynnöt tulee lähettää ja vastaanottaa kirjattuina ja rekisteröityinä asioina, jotka käsitellään organisaatioissa sisäisten prosessien mukaisesti työjärjestystä noudattaen. Palautteet annetaan myös näiden käytäntöjen mukaisesti. Usein palautepyynnöissä (kuten tämän JH136 -suositusluonnoksen palautepyynnössä) edellytetään palautteen jättämistä erilliseen verkkopalveluun, joka katkaisee tässä kohtaa asianhallintaprosessin eikä turvaa asiakirjallisen tiedon hallintaan liittyvien vaatimusten täyttymistä. Verkkolomakkeisiin perustuva käytäntö ei myöskään takaa, että palautteen antajan virallisesti lähettämä palaute tulee huomioiduksi etenkin, kun verkkolomakkeen sivuilla erikseen korostetaan, ettei muulla tavalla toimitetut (kirjaamon kautta) palautteet pääse mukaan koosteeseen, joka muodostetaan automaattisesti tietojärjestelmästä. Mikäli tarkoituksena on käyttää verkkolomakkeita palautteiden antamiseen, tulee verkkolomakkeen olla osa sähköistä tiedonohjausta. Jo nyt verkkolomakkeisiin olisi lisättävä kohta diaarinumeron syöttämistä varten. Visualisoidaan prosessi. Kirjaamokäsittely johtaisi juuri siihen, mistä nykyisessä palautekäsittelyssä on pyritty pääsemään eroon. Joistain suositusluonnoksista on saatu jopa 40 50 palautetta. Mikäli mentäisiin takaisin lausuntomenettelyyn, lisäisi se sekä työryhmien työtä että valmisteluaikaa. Samalla menetettäisiin palautteiden rakenteisuus. Lisäksi nykyisellä palautemenettelyllä on pyritty laskemaan palautteenantokynnystä. Palautekoosteet toki arkistoidaan normaalisti muiden JHS-materiaalien kanssa. Huomautamme, että olemme pyytäneet palautteita, emme lausuntoja. Luonnollisesti kaikki ajoissa tulleet palautteet, kuten lausunnotkin, käsitellään. Erillinen lausunto vain aiheuttaa lisätyötä, kun sen sisältämät asiat pitää jotenkin upottaa palautekoosteisiin, jotka ovat olennainen osa JHS-suositusluonnoksen hyväksymisprosessia. 20.5 Toiseen alakohtaan "Hankesuunnitelman laadinta ja työryhmän kokoaminen voisi lisätä, tai tarvittaessa ohjausryhmän asettaminen asiantuntijalle". Diaarinumeron voi laittaa soveliaaksi katsomaansa paikkaan.
21. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.1 Hanke-ehdotuksen käsittely asiantuntijajaostossa 21.1 Hanke-ehdotusten avoin ja julkinen palautekierros (jo ennen asiantuntijajaostoon viemistä) on hyvä hankkeen valmistelu voidaan keskeyttää jo varhaisessa vaiheessa, mikäli ehdotukselle ei löydy kannatusta 21.2 Luvussa todetaan että aloite JHS-suositushankkeeksi voi syntyä useammalla tavalla. Yhtenä tapana todetaan "saadaan aloite JHS-järjestelmän sidosryhmältä". Toivoisimme suosituksessa kuvattavan tarkemmin miten ao sidosryhmä voi aloitteen toimittaa asiantuntijajaostolle esim. ei-henkilöön sidottu asiantuntijajaoton postilaatikko tai muu vastaava 21.3 Kohta Saadaan aloite (hanke-ehdotus) JHS-järjestelmän sidosryhmältä" ehdotetaan muutettavaksi muotoon JHS-sihteerille tai asiantuntijajaostolle osoitetaan aloite (hanke-ehdotus) JHS-suositukseksi. Ei toimenpiteitä. Kaikissa JHS-asioissa voi lähestyä JHS-sihteeriä, jonka roolisähköpostiosoite (jhs-sihteeri(at)jhs-suositukset.fi) on jokaisen suosituksen luvussa Opastavat tiedot. Lisätään tietoa. 22. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.2 Hankesuunnitelman laadinta ja työryhmän kokoaminen Vastaajien määrä: 2 22.1 hankesuunnitelmasta lausuntopyyntö Suomen Standardisoimisyhdistys SFS ry:lle. Lisäys: Tässä olisi hyvä kuvata, miksi SFS:ltä pyydetään lausuntoa, erittely asioista. 22.2 Suositusten laadinnassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että työ on selkeästi rajattu ja kohdentuu selkeästi määrättyyn ongelma-alueeseen julkishallinnossa. Suositusten tulee myös selkeästi huomioida myös muut jo valmiit ja valmisteilla olevat suositukset. Valmisteluprosessissa tulisikin varata mahdollisuus siihen, että hankkeita rajataan tai kohdennetaan uudestaan jo hankkeen aikana jos tarve niin vaatii. Lausuntoa pyydetään sen varmistamiseksi, ettei käynnistetä suositushanketta, jota vastaavasta asiasta on jo olemassa standardi tai sellaisen valmistelu on käynnissä. Selvennetään. Ei toimenpiteitä. Tämä on osa jo nykyisin toimivaa käytäntöä. 23. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.3 Hankkeen käynnistämisen hyväksyminen Ei vastauksia 24. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.4 Luonnoksen valmistelu Vastaajien määrä: 2
24.1 Nyt kommenteilla oleva päivitys JHS 136 suosituksesta ei olennaisilta osin tuo muutosta nykyiseen käytäntöön. Ottaen huomioon sen, että useissa tapauksissa osallistuminen hanketyöskentelyyn tapahtuu henkilöiden muiden töiden ohella ja hankkeet saattavat kestää pitkäänkin, olisi hyvä kiinnittää suosituksessa huomiota siihen, miten hankkeiden läpivientiä ja suunnitelmallisuutta voidaan parantaa. Ehdotamme, että hankkeen käynnistämisen edellytyksenä olisi hyväksyttävissä oleva realistinen projektisuunnitelma ja että suosituksen lisättäisiin alaluku 6.2.3 ja 6.2.4 väliin jossa työryhmä laatii hyväksyn hankesuunnitelman pohjalta varsinaisen työsuunnitelman, jossa osallistuvien tahojen panos käy selkeästi ilmi. Muutoinkin itse suosituksen valmistelulle olisi syytä antaa paremmat ohjenuorat kuin mitä tässä suosituksessa on esitetty. JHS-numeron antaminen jo valmisteluvaiheessa saattaa aiheuttaa hämmennystä. Valmisteilla oleva suositus voidaan kokea jo valmiiksi suositukseksi. JHS-numeron käyttämättä jättäminen on ok, eikä aiheuttane ongelmaa, koska JHS-suositusten luettelossa on jo nyt aukkoja lakkautettujen suositusten kohdalla. Editorien roolia hanketyöskentelyn tukijoina tulee vahvistaa. Hankkeen vetäjä on usein ensikertalainen JHS-työssä, editorilla tai muulla jaoston nimeämällä henkilöllä tulisi olla kokemusta hankkeiden työtavoista ja yhteisistä käytännöistä. Editorien rooli tulee muutenkin olla samankaltainen eri hankkeissa. Myös sihteeristöllä olisi hyvä olla aktiivinen rooli JHS-työn koordinoinninssa. Olisi tärkeää, että ei tehtäisi päällekkäistä työtä muiden tietorakenteita, määrityksiä ym. valmistelevien työryhmien kanssa. Suositusten sisällöllistä yhdenmukaisuutta tulisi kehittää mm. siten että samankaltaiset asiat esitetään eri suosituksissa samalla tavoin, kuten esimerkiksi metatietotaulukot. 24.2 Suosituksille voitaisiin aina kiinnittää numeron jo silloin, kun valmistelu aloitetaan. Luonnoksen valmistelun yhteydessä tulisi mainita yhteisen termistön käyttö, jotta eri suosituksissa ei käytettäisi termejä ristiriitaisesti. Suositushankkeet ovat kovin erilaisia, eikä niiden toteutukseen ole siksi haluttu puuttua. Joitain käytäntöjä on kuvattu JHS-suosituksen valmisteluoppaassa, joka on jokaisen työryhmän käytössä. Opas löytyy myös JHS-sivustolta kohdasta Hankeohjeet. Ehkä käytännön ohjeistusta on hyvä lisätä. JHS-numero voidaan joutua antamaan esimerkiksi siksi, että on valmisteilla kaksi jollain tavalla toisistaan riippuvaa suositusta (keskinäisiä viittauksia), jolloin suositusnumeron päivittäminen vasta jälkikäteen on turhaa ja virhealtista työtä. On totta, että numerointi voi aiheuttaa hämmennystä, mutta toisaalta suosituksen julkaisupäivä (joka luonnoksessa on tyhjä) pitäisi olla riittävä indikaattori dokumentin tilasta. Lisätään vaatimus Luonnos -merkinnästä. Editorien rooli ei kuulu tämän suosituksen piiriin, mutta asia on huomioitu. Tämä on tiedossa kesäkuussa aloittaneen asiantuntijajaoston (mm. JHS-jaoston korvaajan) sihteeristössä. Tämä vaatii nykyistä päivitystä laajemman pohdinnan. Termistön käyttö on kuvattu erillisessä JHS-suosituksen valmisteluoppaassa, jossa on muutakin tietoa käytännön valmistelutyöstä. Jokainen työryhmä ohjeistetaan käyttämään kyseistä opasta. Lisätään maininta termistöstä. 25. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.5 Palautekierros 25.1 Palautekierrosten pituudet ovat tähän saakka olleet liioitellun mittaiset ja hidastaneet prosessia. Palautekierrosten aikoja on luonnoksessa lyhennetty. 1. palautekierroksen aikaa on lyhennetty kuudesta viikosta neljään viikkoon ja 2. palautekierroksen kolmesta viikosta kahteen viikkoon. Toisaalta palautteen koostamiselle pitää antaa tarpeeksi aikaa palautteen antajille. Ongelma ei ole niinkään palautekierroksen pituus vaan työryhmien työskentelyn pitkittyminen. Toisen vaiheen lyhyys on perusteltavissa sillä, että luonnoksen pitäisi olla jo 1. vaiheen jäljiltä tuttu, ja palautekoosteen avulla on (tarkoitus olla) helppo tarkistaa haluamansa kohdat.
Palautekierrokseen tulisi voida varautua jo etukäteen siten, että jo hankesuunnitelmavaiheessa olisi selvillä ne tahot, joilta palautetta tullaan pyytämään ja näiltä pyydetään kommentit jo hankesuunnitelmaan siten, että kommentoijat voivat antaa tarvittaessa/mahdollisesti ohjausta jo hankkeen käynnistymisen ja hankkeen aikana. Kommentteja tulee voida prosessin aikana avoimemmin pyytää mahdollisilta intressitahoilta. Palautteiden käsittelyn kannalta webropolilla toteutettava palautekysely on kömpelö. Palautteet pitää viedä excel-taulukkoon niiden läpikäymiseksi, ja tämä on webropolin kanssa äärimmäisen työlästä. Pitää saada palautekierroksiltakin tieto rakenteiseen muotoon ja kaikille työryhmille yhtenäinen työkalu palautteiden käsittelyyn. Palautepyynnöt on jo pitkään lähetetty vakiovastaanottajille: erilaiset kuntien ja valtion viranomaiset, eräät yhteisöt sekä JHS-uutiskirjeen tilaajat. Lisänä on joissain tapauksissa ollut työryhmän esittämä laajennus, kuten INSPIRE-sihteeristö. JHS-valmistelussa pyritään mahdollisimman avoimeen valmisteluun. Ilmeisesti työryhmien lupaa jaella dokumentteja ja pyytää niihin kommentteja valmistelun aikana on syytä korostaa. 25.2 Tällä hetkellä on ollut epäselvyyttä toisen palautekierroksen vastaajasta. Ilmeisesti ainakin toisinaan toisen palautekierroksen kyselyt on lähetetty henkilökohtaisesti ensimmäisen kierroksen vastauksen laatineelle henkilölle vaikka vastaus olisi alun perin lähetetty organisaation nimissä. Ehdotamme, että sekä ensimmäisen että toisen kierroksen vastaukset pyydetään samalta taholta eli jos ensimmäisellä kierroksella vastaaja on ollut organisaatio, niin se myös vastaa toisella kierroksella. Työkalu on tosiaan kömpelö. Tähän on haettu järkevämpää ratkaisua, mutta vielä sellaista ei ole löytynyt. Otamme mieluusti ideoita vastaan. JHS-suositukset ovat varsin työläitä käsiteltäviä nykyisin olemassaolevissa palveluissa. Tämä on kuvattu kappaleessa 6.2.5: Palautekooste ja päivitetty suositusluonnos julkaistaan JHS-järjestelmän verkkosivuilla avoimesti kommentoitavaksi ja tästä lähetetään erikseen tieto ensimmäiseen palautepyyntöön vastanneille. 25.3 Valmistelun avoimuutta voisi lisätä koko valmisteluprosessin aikana, siten että luonnoksen eri versiot olisivat jatkuvasti julkisesti kommentoitavina. Tällöin voisi ehkä luopua kaksivaiheisesta palautekierroksesta tai muuttaa sen ehdolliseksi (esim. toinen kierros vain, jos ensimmäisellä on ehdotettu luonnoksen hylkäämistä). Tieto lähetetään palautelomakkeella annettuun sähköpostiosoitteeseen. Tarkennetaan asiaa palautelomakkeessa ja suositustekstissä. Tämä on enemmänkin työvälinekysymys, joka toivottavasti korjaantuu JHS-julkaisualustan uudistushankkeessa vuonna 2017. 26. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.6 Luonnoksen käsittely asiantuntijajaostossa Vastaajien määrä: 1 26.1 Palautekoostetaulukko: Vastineen perään kirjataan -sarakkeen tyhjiin kohtiin myös kirjausmalli Tyhjä kohta tarkoittaa, että siihen ei tai -kuvaus. (välttämättä) tule tekstiä. 27. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.7 Luonnoksen käsittely JUHTAssa Vastaajien määrä: 1
27.1 Viimeinen lause, ei uutta kaksivaiheista palautekierrosta, etenkään tässä kuvatussa tilanteessa jossa se on jo tehty kertaalleen. Yksivaiheinen palautekierros. Ehkä tässä vaiheessa kaksivaiheinen palautekierros voi tosiaan olla jo liioittelua. 28. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.8 Suosituksen julkaiseminen ja tiedottaminen Vastaajien määrä: 4 28.1 julkaistaan JHS-järjestelmän verkkosivuilla,... Lisäys: + Linkki verkkosivulle? 28.2 Otettava käyttöön nykyaikaiset tiedotuskanavat. Tiedotusta tärkeistä suosituksista voisi tehdä jo valmisteluprosessin aikana mm. Twirrerissä. Some-kanavia tulisi käyttää aktiivisesti myös suosituksen valmistuttua. Tietoiskut voisivat olla esim. tärkeiden kohtien nostaminen twitteriin. 28.3 JHS-suositusten sisällön tulisi olla saatavilla rakenteisessa muodossa, jotta tietosisältö olisi paremmin hyödynnettävissä eri palveluissa (palveluita ja tietojärjestelmiä kehitettäessä). 28.4 Kuten kommentissa kohtaan 6.2.4 todettiin, suositusnumero voitaisiin kiinnittää jo valmisteluvaiheessa, mutta suosituksen otsikkoa (nimeä) voidaan muokata myöhemminkin. Tämä yksilöisi suosituksen myös silloin, kun sen sanallinen otsikko muuttuu joksikin muuksi. Ehdotetaan lisättäväksi teksti Työryhmät voivat lisäksi hyödyntää haluamiaan viestintä- ja vuorovaikutuskanavia, kuten sosiaalista mediaa omien toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti koko jhs-suosituksen valmistelun ajan. Suosituksista olisi hyvä saada myös ruotsinkieliset versiot, mielellään julkaisemisen yhteydessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Linkki on luvussa 8. Toki sosiaalista mediaa voisi hyödyntää enemmänkin, mutta kussakin suosituksessa se parempi asiantuntemus on työryhmäläisillä, joiden työnantajilla voi olla hyvinkin vaihtelevat some-ohjeet. Lisätään ohjeistusta. Olennaiset osat ovat jo (kuten XML-skeemat). Muu rakenteisuus vaatii isomman kehitystyön, joka on tämän päivityksen ulkopuolella. Valmistelun avoimuutta (ja lupaa siihen) on syytä korostaa. Suosituksia on alettu käännättää ruotsiksi syksyllä 2015, mutta tässä vaiheessa joudumme etenemään vähän hitaammin kokemuksia kartuttaaksemme. Ainoana poikkeuksena ovat Kuntatieto-ohjelmasta tulleet suositukset, jotka käännätetään niin pian kuin mahdollista. 29. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.2.9 Suosituksen ylläpito ja lakkauttaminen 29.1 on tarjottava kanava... Tähän lisää kanavan linkki (jos vakiokanava on jo olemassa) ja muut tarvittavat tiedot? vanhentunut suositus voidaan lakkauttaa... Suosituksen elinkaaren visualisointi? Lisätään tieto. Kuvataan lakkautus prosessikaavioissa.
29.2 Käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelmaan sisältyvät ehdotukset: työryhmän tulee antaa myös ehdotukset käännösversioista. Tämä oli vanhassa JHS 136:ssa, mutta on nyt poistettu päivitysversiosta. Kuka ehdottaa ja päättää suosituksen kääntämisestä uuden JHS-menettelyn mukaan? 29.3 Ensimmäinen kappale. Ehdotetaan muotoilua asiantuntijajaosto tarkistaa suosituksen ajantasaisuuden säännöllisin väliajoin, erityisesti niiden ajantasaisuustarkistusaikoina, jhs-sihteerin esityksestä. Tekstissä voisi myös todeta, että jhs-suositus voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn myös, mikäli se saa paljon tai toistuvaa palautetta tai korjausehdotuksia jo voimassaoloaikanaan. Tämäkin lisäisi avoimuutta ja vuorovaikutusta, sekä kannustaisi antamaan palautetta jhs-suosituksista. Suositukset käännätetään automaattisesti ruotsiksi, englanniksi vain perustelluista syistä. Työryhmä ehdottaa, JHS-sihteeri päättää. Lisätään teksti suositukseen. Muotoillaan ehdotusta mukaillen. 30. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.3 Suosituksen muuttaminen julkisen hallinnon tietohallinnon standardiksi 30.1 Valtiovarainministeriö voi tietohallintolain nojalla päättää,... Päätösprosessin voisi kuvata?...ainoastaan valtiovarainministeriön päätöksellä. Päätöksentekoketjun kuvaus? Nämä ovat JHS-järjestelmän ulkopuolista toimintaa. 30.2 Standardin muuttaminen asetukseksi jää selittämättä. Tämä on JHS-järjestelmän ulkopuolista toimintaa. 30.3 Kts. kohta 5.4 Ei toimenpiteitä. Tällainen viittaus ei kauheasti auta palautekäsittelyä. 31. Muutosehdotukset kappaleeseen 7. Avoimuusperiaatteet Vastaajien määrä: 1 31.1 Ei kommentoitavaa Ei toimenpiteitä. 32. Muutosehdotukset kappaleeseen 8. Opastavat tiedot Vastaajien määrä: 1 32.1 Ei kommentoitavaa Ei toimenpiteitä.