Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Juha-Pekka Vähä Jorma Valjus (LUVY) Marja-Liisa Koljonen (LUKE) Jarmo Koskiniemi (HY) Rosa Degerman Ammattiopisto Livia Siuntionjoen koskitaimen oy
Enäjärvi Siuntionjoen vesistö Luonnontilainen YM: Erityiskohde NATURA 2000 fennoskandian luonnontilainen jokireitti Arvokas maisema-alue
N Enäjärvi Siuntionjoen vesistö 5 km Lempanså Munks Kirkkojoki Kvarnbäcken Sågarsfors Kvanrnbynkoski Passilankoski Purnus Sjundbynkoski Siuntionjoki SIUNTIO Tjusträsk Vikträsk Karhujärvi Palojärvi. Kalatie Osittainen nousueste Nousueste Voimakkaasti rakennettu Voimakkaasti kuormitettu Luonnonvaraisesti lisääntyvää taimenta. Ei tuki-istutuksia Pikkalanlahti
Siuntionjoen meritaimenen kartoitus Levinneisyys Ikärakenne Kokonaismäärä Kutupopulaation koko Geneettinen rakenne Geneettinen alkuperä Hoitosuositus Tukitoimenpiteitä
N Palojärvi Enäjärvi Levinneisyys Alueellisesti tarkasteltuna nykytila on kaksijakoinen Kvarnbäcken 5 km Lempanså Munks Kirkkojoki Sågarsfors Kvanrnbynkoski Passilankoski Purnus Sjundbynkoski Siuntionjoki SIUNTIO Tjusträsk Vikträsk Karhujärvi Pikkalanlahti Sähkökoekalastusalueet Sähkökalastusalueet 2015 Kalatie Osittainen nousueste Nousueste Pääuoman taimenen populaatiokoko - 420 taimenta, Purnus-Passila - Meressä? - Suvannoissa? - Joitain satoja, ei tuhansia
Kutukannan koko #1 #2 #3 #4 #5 #6 #7 #8 #9 alue 03_0 94 alue 04_1 02 alue 05_1 29 alue 05_1 32 alue 07_1 69 alue 08_1 88 alue 09_2 14 alue 12_2 27 Passi la03 1 Passila0aikki yhteens 37 emot *1 2 2 2 3 1 10 *10 6 6 *2 1 1 3 1 3 4 13 *3 1 2 3 *4 1 1 1 1 4 *5 1 2 7 7 2 19 *6 1 1 2 *7 1 4 5 *8 1 2 1 1 5 *9 1 1 2 alue03_095 10 4 1 3 1 19 alue03_096 1 1 alue05_127 8 8 alue06_158 1 4 5 alue07_168 15 3 4 2 1 1 1 27 alue09_219 22 5 2 29 Kaikki yhteensä 48 7 15 14 15 2 2 9 1 5 1 4 7 8 3 3 4 6 4 158 Syksyllä 2014: 37 taimenta; N eb =17 Syksyllä 2013: 19 taimenta; N eb =10 Joitain kymmeniä emokaloja vuosittain
Geneettinen rakenne Pääuoma ja Lempanså geneettisesti eroteltavissa Munksin padolla pääosin Lempansåsta tullutta kalaa Sitä myös pääuomassa jonkin verran 9 18.4.2016
Juureton sukupuu: - Paikalliset, eristyneet populaatiot pitkien haarojen päässä (Purila, Sipoo, Lempanså). - Vaeltavat taimenet enemmän samanlaisia - Siuntion populaatiot kuitenkin aina ensin yhteen Uskelanjoki Siuntio Pääuoma Vantaanjoki, latvat Siuntionjoki Kirkkojoki 61 26 24 51 48 Vantaanjoki Ingarskilanjoki 64 79 100 Koskenkylänjoki 20 37 Vantaanjoki, keskiuoksu 64 Espoonjoki 68 76 100 Aurajoki 76 Fiskarsinjoki Isojoki Kymijoki Summanjoki Paimionjoki Mankinjoki Sipoonjoki Purilanjoki 0.1 10 18.4.2016
Sekä Siuntionjoen pääuoman, että Lempansån taimenien geneettisessä rakenteessa oli samankaltaisuutta useamman muun ryhmän taimenien kanssa. Pääuomassa enemmän Ingarskilatyyppiä Suomenlahden suomen rannikon meritaimen Lempansåssa merkkejä Vantaanjoen latvapopulaatiosta
Erilaistunut, omaleimainen ja merkittävin osin alkuperäinen Siuntionjoen taimenet erosivat erittäin merkitsevästi muista Suomenlahden taimenpopulaatioista. Siuntionjoen populaatiot ryhmittyivät tiiviisti kaikissa sukupuutarkasteluissa Pääuoma säilyttänyt omaleimaisuutensa Siuntionjoen taimenpopulaatiossa oli samankaltaisuutta Ingarskilajoen taimenen kanssa: luontaista, alkuperäistä ja osin myöhempää migraatiota Vantaanjoen latvapurojen taimenen kanssa: -istutusperäistä Ei merkkejä runsaasti istutuksiin käytetystä Isojoen taimenesta
Sattuma korjaa satoa Pieni populaatiokoko ja varsin rajoittunut levinneisyysalue tekee Siuntionjoen taimenpopulaatiosta erittäin haavoittuvaisen sattuman oikuille Taimenpopulaation perinnöllistä rakennetta ja monimuotoisuutta ylläpitää Siuntionjoessa sekä sisäinen että ulkoinen tekijä. Pitkäikäinen, lisääntyy useana vuonna geenivirta Lempansåsta sekä vähäisessä määrin myös Siuntionjoen ulkopuolelta + ylläpitää geneettistä monimuotoisuutta + vähentää yksilöiden välistä sukulaisuutta - voi muuttaa pienen populaation geneettistä rakennetta voimakkaastikin
hoitosuositusvaihtoehdot 1. Taimenkannalle ei tehdä mitään - Luotetaan kannan elpymiseen sellaisenaan. I. Taimenkanta on pääuomassa erittäin pieni ja riski sen edelleen pienenemiseen on todellinen. II. Elinalueen laajeneminen ja joen tuotantopotentiaalin täysimittainen hyödyntäminen pelkän luontaisen populaation kasvun kautta vie vuosikymmeniä, mikäli edes onnistuu. 2. Tuki-istutukset Ingarskilajoen taimenkannalla I. Siuntionjoen taimenkantojen geneettinen omaleimaisuus menetetään lopullisesti ja siitä tulee osa Ingarskilanjoen taimenen kutualueita. 3. Perustetaan virallinen Siuntionjoen taimenen hoitoyksikkö
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi vaikuttaa Munksin padon avaaminen vaelluskaloille lisää luontaista geenivirtaa Lempansåsta pääuomaan Pääuoman populaatiokoon myöhemmin kasvaessa myös vastakkainen geenivirta tulee lisääntymään. Populaatiot säilyvät omina Siuntionjoen ala-populaatioina, ovat geneettisesti samankaltaisia ja yhdessä kuitenkin riittävän suuri säilyttääkseen geneettisen omaleimaisuutensa ulkopuolelta tulevaa geenivirtaa vastaan. Pääuoman taimenen elinaluetta voidaan laajentaa ja poikastuotantoa kasvattaa siirtoistuttamalla pääuoman yläjuoksun kunnostetuille lisääntymisalueille taimenia sekä Lempansåsta että Purnuksen alueelta. Resurssien salliessa Siuntionjoen taimenkanta voidaan ottaa myös viljelyyn ja laitoksessa kasvatettuja poikasia istuttaa takaisin luontoon.
Taimenkannan hoidon tuki Vesistössä täytyy olla riittävän laajat ja laadukkaat kutualueet ja poikastuotantoalueet Soraistus, kiveäminen ja hoito Vedenlaatu täytyy olla riittävän hyvä, jotta säännöllinen lisääntyminen onnistuu Ravinteiden ja kiintoaineen hallinta Esteetön kulku elinalueiden välillä Meri-joki-puro Kalastuksen täytyy olla sellaisella tasolla, että kutupopulaatio säilyy riittävän suurena. Pikkalanlahdella ja vesistön järvilaajentumissa
Kiitos!
Toimenpiteet Sähkökoekalastukset Levinneisyys ja tiheydet Ikämääritykset Geneettiset analyysit Populaatiorakenne Vuosiluokittaiset emokalamäärät Tulokset ja johtopäätökset Loppuraportti
Palokoski
Kvarnbacken
Kvarnbynkoski ja Sågarfors
pääuoma
alue 2008 2010 2012 2013 2014 2015 Kaikki yhteensä Munksin alue 1 1 5 7 0+ 1 1 1+ 2 2 vanhempi 1 3 4 Lempaanjoki 19 54 2 9 84 0+ 5 29 3 37 1+ 11 22 5 38 vanhempi 3 3 2 1 9 Siuntionjoki 10 16 8 8 227 269 0+ 1 4 158 163 1+ 4 10 8 1 34 57 2+ 2 2 vanhempi 6 5 3 33 47 Kaikki yhteensä 30 70 3 8 17 232 360
yksilö Pyyntipaikka Pyyntiaika Pituus (mm) Paino (g) ikä ikä Kala 1 Passilankoski 30.9.2010 170 45 1+ 1 Passilankoski 12.9.2014 375 597 5+ 5 Alue 7 24.8.2015 415 826 6+ 6 Kala 2 Passilankoski 12.9.2014 237 120 2+ 2 Alue 6 27.8.2015 300 247 3+ 3 Kala 3 Passilankoski 3.9.2008 250 137 2+ 2 Alue 7 24.8.2015 520 1497 9+ 9 Kala 4 Passilankoski 3.9.2008 255 171 2+ 2 Passilankoski 30.9.2010 386 605 4+ 4 Kala 5 Passilankoski 29.8.2013 156 37 1+ 1 Passilankoski 12.9.2014 240 140 2+ 2 Alue 6 27.8.2015 319 330 3+ 3
Taulukko 4. vuoden 2015 koekalastusten tulokset. Taimenet on jaettu ikäluokkiin 0+ ja tätä vanhemmat. Velvoitetarkkailussa koekalastuksia on tehty Passilankoskella vuodesta 1983 lähtien 1-4 vuoden välein Taimen yksilötiheys Passilankoskella vuonna 2015 oli 8,4 kpl/100 m2. 14 12 10 ALUE SAALIS (KPL) IKÄ KOEALA SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n p SE (p) KALASTUSKERTA LUOKKA m2 KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli 1. 2. (N/100 Purnus 30 9 0+ 240,00 39,00 16,25 17,86 1,59 3,12 0,70 0,11 Purnus 1 1 >0+ 240,00 2,00 0,83 Passilankoski 16 4 0+ 408,00 20,00 4,90 5,23 0,49 0,95 0,75 0,14 Passilankoski 8 3 >0+ 408,00 11,00 2,70 3,14 0,78 1,53 0,63 0,25 8 6 4 2 0 Passilankoski 1983 1986 1987 1991 1995 1999 2003 2004 2006 2008 2010 2013 2014 2015 taimen taimen 0+ taimen >0+
Taimenien kokonaismäärä pääuomassa Molempien koekalastusalueiden yhdistetty pyydystettävyys oli 0+ ikäisillä taimenilla 0,72 ja 1+ ikäisillä taimenilla 0,83. Taulukko 5. Koekalastuskertojen saaliiden perusteella lasketun pyydystettävyyden avulla arvioidut taimenien kokonaismäärät Siuntionjoen pääuomassa. taimenia kalastetulla taimenia Siuntionjoen ikäluokka saalis p-arvo alueella pääuomassa 0+ 158 0,72 219 293 1+ 36 0,83 43 58 > 1+ 38 0,4 95 127 Kalastettu ala on noin 75 % koko Siuntionjoen pääuoman poikastuotantoalueesta, joten koko pääuomassa arvioidaan olleen noin 480 taimenta
sukulaisuusanalyysit Pääuomassa täyssisarperheiden koko oli keskimäärin kaksi kertaa suurempi kuin Lempansåssa. Suurimmassa täyssisarperheessä oli 22 sisarusta. #1 #2 #3 #4 #5 #6 #7 #8 #9 alue 03_0 94 alue 04_1 02 alue 05_1 29 alue 05_1 32 alue 07_1 69 alue 08_1 88 alue 09_2 14 alue 12_2 27 Passi la03 1 Passila0aikki yhteens 37 emot *1 2 2 2 3 1 10 *10 6 6 *2 1 1 3 1 3 4 13 *3 1 2 3 *4 1 1 1 1 4 *5 1 2 7 7 2 19 *6 1 1 2 *7 1 4 5 *8 1 2 1 1 5 *9 1 1 2 alue03_095 10 4 1 3 1 19 alue03_096 1 1 alue05_127 8 8 alue06_158 1 4 5 alue07_168 15 3 4 2 1 1 1 27 alue09_219 22 5 2 29 Kaikki yhteensä 48 7 15 14 15 2 2 9 1 5 1 4 7 8 3 3 4 6 4 158
Taulukko 7. Sukulaisuusanalyysi Siuntionjoen pääuoman ja Kirkkojoen taimenpopulaatioiden 0+ ja 1+ ikäluokille erikseen. Populaatio Vuosi Ikäluokka N Kutukannan koko N tunnistettuja vanhempia N perheet perhekoko ka. (min-max) family evennes Tehollinen populaatiokoko Pääuoma 2015 0+ 158 37 18 57 2,8 (1-22) 0,88 17 (10-34) 1+ 38 19 11 18 2,1 (1-10) 0,87 10 (5-23) Lempanså 2010 0+ 29 23 2 23 1,3(1-4) 0,97 21 (12-42) 1+ 22 19 1 18 1,2(1-3) 0,97 19 (10-40) Vuonna 2015 elossa olevien ja näytteiksi saatujen 0+ poikasten Vuonna perusteella 2015 elossa pääuoman olevien ja kutukannan näytteiksi saatujen kooksi 0+ syksyllä poikasten 2014 perusteella arvioitiin 37 pääuoman taimenta kutukannan kooksi syksyllä 2014 arvioitiin 37 taimenta Pääuoman kutukannan tehollinen populaatiokoko oli 10 yksilöä Pääuoman vuonna kutukannan 2013 ja 17 tehollinen yksilöä vuonna populaatiokoko 2014 oli 10 yksilöä vuonna 2013 ja 17 yksilöä vuonna 2014
Siuntionjoen pääuoman populaatiokooksi arvioitiin vain noin 480 taimenta. kutukannan koko vaihtelee vuosittain 20 40 yksilön välillä. Siuntionjoen pääuoman tehollinen kutukannan koko on myös erittäin pieni, vaihdellen 10 20 välillä. Alueellisesti tarkasteltuna Siuntionjoen pääuoman taimenen nykytila on kaksijakoinen
Pieni populaatiokoko ja varsin rajoittunut levinneisyysalue tekee Siuntionjoen taimenpopulaatiosta erittäin haavoittuvaisen sattuman oikuille. Tehtyjen geneettisten analyysien perusteella Siuntionjoen pääuoman taimenpopulaation perinnöllinen monimuotoisuusaste on keskimääräinen.
Marja-Liisa
Kuva 6. Yksilöiden geneettisen rakenteen vertailun tulokset. Kuvassa jokainen sarake kuvaa yhtä yksilöä ja väri sen geneettistä samankaltaisuutta Lempansån ja pääuoman populaatioihin. Siuntionjoen pääuomassa havaittiin yksilöitä jotka vastasivat genotyypiltään Lempansån taimenia. Munksinkosken alueelta pyydetyt yksilöt olivat joko Lempansån taimenien kaltaisia tai Lempansån ja pääuoman taimenien F1-risteymiä (~50% sinisiä/punaisia).
Geenivirta ylläpitää ja lisää pääuoman populaation geneettistä monimuotoisuutta. Pääuoman populaatio osoittautuikin geneettisesti monimuotoisemmaksi kuin Lempansån populaatio huolimatta sen pienemmästä tehollisesta populaatiokoosta.
Siuntionjoen meritaimenkannan kartoitus Hankkeen taustaa Sidosryhmien edustajien tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen toimenpiteet ja aikataulu hakemusvaiheessa Tarkempi työsuunnitelma
NATURA 2000 kuvaus Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltavajokivesistö Uudellamaalla. Joki on yksi kolmesta Uudenmaan joesta, jossa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Ainakin Lempansåssa on lisäksi purotaimenta, joka lienee samaa geneettistä alkuperää kuin meritaimenkanta. Siuntionjokeen on myös istutettu Isojoen meritaimenkantaa, mikä saattaa uhata alkuperäisen taimenkannan geneettistä koostumusta.
NATURA 2000 kuvaus Siuntionjoki on yksi neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä meritaimenen alkuperäiskanta. On laskettu, että Siuntionjoessa on 18 koskea, joihin meritaimen pääsee nousemaan syksyisin kudulle. Huomattavin koskista on Passilankoski, jonka putouskorkeus on 10 metriä vajaan kilometrin matkalla. Koskien yhteispituus on 5,6 kilometriä, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa Uudenmaan meritaimenjoissa.
N=16
Jaana Pönni, LUVY Siuntionjoella Jorma Valjus, Siuntionjoen kalaston tila yhteistarkkailuhavaintojen perusteella. Ari Saura, Siuntionjoen taimenkannan tila ja potentiaali vs. muut Suomenlahden meritaimenjoet. Marja-Liisa Koljonen, Siuntionjoen taimenen sijainti geenikartalla Mikko Koivurinta, Siuntionjoki ja ELY-keskus, vesialueen omistajien oikeudet ja velvollisuudet, miksi järjestäytyminen kannattaa. Janne Suhlström, Siuntionjoen mertaimen ja kalastustusalueen käyttö- ja hyödyntämissuunnitelma Anu Hynninen, Siuntionjoen meritaimen ja Siuntion kunta, tulevaisuuden toiveet Siuntionjoen koskitaimen oy, Siuntionjoen meritaimen ja tulevaisuuden toiveet
Työsuunnitelman aikataulu vastuuhenkilö 2015 2016 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 Sähkökoekalastus suunnitelma Maanomistajien selvittäminen ja luvat Sähkökoekalastukset sähkökoekalastustulosten analysointi Ikämääritys Väliraportti: sähkökoekalastustulokset Geneettiset analyysit Tulosten käsittely: genetiikka Tulosten yhteenveto OR-kokous ja suositukset Loppuraportti Jorma, JP, OR Jorma Valjus Jorma, + LUVY, Luvia Jorma, J-P, Jorma, J-P, M-L Koljonen M-L Koljonen, J-P J-P, OR J-P, OR J-P, Jorma