TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos 10.1.2017 Raija Saastamoinen JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN TYÖHÖN JA STARTTIRAHAAN VARATTUJEN TYÖTTÖMYYSETUUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO VUONNA 2017 Lähtökohdat Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla toteutetaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen momentin määrärahan keskeisimmät käytön kohteet ovat työvoimakoulutuksen ja valmennusten hankinta, palkkatuettu työ, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus. Kansallisen rahoituksen lisäksi julkisia työvoima- ja yrityspalveluja rahoitetaan myös ESR- ohjelmaan varatuista määrärahoista. Vuosina 2017-2018 toteutetaan rahoitusuudistus, jossa aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Uudistuksessa työmarkkinatuen sekä peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan käyttömahdollisuutta laajennetaan siten, että niitä käytetään työttömyyden aikaisen toimeentuloturvan lisäksi valtionhallintoon työllistämisen, palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Palkkatuettua työtä (so. valtionhallintoon työllistäminen ja palkkatuki) rahoitetaan työttömyysetuusmäärärahoista peruspäivärahaa vastaavaan määrään asti ja ylittävä osuus rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjäksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitetaan kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista ja muille kuin työttömille maksettava starttiraha kokonaan työllisyysmäärärahoista. Työttömyysetuusmäärärahojen käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja vähentää työttömyysturvamenoja. Työllisyysmäärärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentille 32.30.51 ja työttömyysetuusmäärärahat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä momentille 32.30.51 (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v) on osoitettu yhteensä 423 753 000 euroa. Vähennys vuoden 2016 talousarvioon verrattuna on 27,6 %.
2 Momentin 32.30.51 määrärahojen lisäksi vuonna 2017 on käytettävissä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille vuoden 2017 talousarviossa budjetoitua määrärahaa palkkatuettuun työhön ja starttirahaan yhteensä 256 700 000 euroa, jakautuen eri momenteille seuraavasti: 56 200 000 euroa momentilla 33.20.50 (Valtionosuus ansiopäivärahasta, arviomääräraha), 23 100 000 euroa momentilla 33.20.51 (Valtionosuus peruspäivärahasta, arviomääräraha) ja 177 400 000 euroa momentilla 33.20.52 (Valtionosuus työmarkkinatuesta, arviomääräraha). Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on sovittu, että työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee näiden määrärahojen alueelliset jaot samoilla kriteereillä kuin työllisyysmäärärahojenkin jaon ja esittelee ELY-keskuskohtaiset määrärahajaot myös työttömyysetuusmomenttien osalta samassa yhteydessä työllisyysmäärärahojen kanssa. ELY -keskusten määrärahaesitykset kaikille neljälle momentille olivat yhteensä 663 000 000 euroa. Tulosneuvotteluprosessin yhteydessä sovittiin ELY keskusten käytettävissä olevaksi määrärahaksi alustavasti yhteensä 634 213 000 euroa. Alueellisen määrärahajaon kriteerit Perusjaon kriteerit (momentit 32.30.51, 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52) Ns. perusjako, jonka mukaan valtaosa määrärahoista jaetaan, esitetään tehtäväksi samoilla jakokriteereillä kuin vastaava vuoden 2016 määrärahajako. Perusjaossa on mukana nyt kaikki työttömyysetuusmomenteille 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 tarkoitukseen varatut määrärahat (256 700 000 euroa) ja momentin 32.30.51 määrärahoista 294 560 000 euroa. Perusjaossa jaettava euromäärä on yhteensä 551 260 000 euroa, mikä on jaettu painottaen alueiden työttömien määrää 55 %:lla, vaikeasti työllistyvien määrää 30 %:lla ja työttömyysastetta 15 %:lla (tunnusluvut liitteessä 1). Työttömyysasteessa ja työttömien määrässä on otettu huomioon, kuten aikaisemminkin, työvoimakoulutuksessa ja palkkatuetussa työssä olevat. Verrattuna vuoden 2016 perusjakoon nyt on jaettavissa määrärahaa 25 % enemmän johtuen työttömyysetuusmäärärahojen käyttömahdollisuuden laajennuksesta. Pienin ELY- keskuskohtainen lisäys vuoden 2016 perusjakoon verrattuna on 10 % ja suurin 30 %. ELY-keskukset ovat sopineet kuljetusalan työvoimakoulutuksen uudesta työnjaosta Etelä- Suomen alueella, jonka mukaisesti perusjakoon on tehty momentin 32.30.51 osalta seuraavat muutokset: Uudeltamaalta vähennetty 1 860 000 euroa, Pirkanmaalta vähennetty 821 000 euroa, Satakunnalta vähennetty 641 000 euroa ja Varsinais-Suomelle lisätty 3 322 000 euroa. Muut määrärahan jakoperusteet (momentti 32.30.51) Momentin 32.30.51 määrärahojen erilaisesta käyttötarkoituksesta ja ELY-keskusten erilaisesta työnjaosta johtuen on ELY-keskuksille jaettu perusjaosta poikkeavilla kriteerillä yhteensä 82 953 000 euroa. ELY- keskuksille on jaettu maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 70 000 000 euroa painottaen ulkomaalaisia työnhakijoita 80 %:lla ja vastaanottokeskuspaikkojen määrää 20 %:lla. Turvapaikanhakijoiden määrän huomattavan kasvun vuoksi painotetaan vuoden 2017 määrärahajaossa aiempaa enemmän kansainvälistä suojelua saavien kuntiin muuttoa. Jakamatta jätetään 17 621 000 euroa, koska tässä vaiheessa ei tiedetä riittävällä tarkkuudella sitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita sijoittuu millekin ELY- keskusalueelle.
3 Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan on jaettu 9 000 000 euroa lähinnä ELY- keskusalueiden yritysten toimipaikkojen määrän mukaan neljälle tehtäviä hoitavalle ELY- keskukselle (Häme, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa). Pohjoiskalotin koulutuskeskuksesta hankittavaan koulutukseen on jaettu Lapin ELYkeskukselle 1 700 000 euroa. Nokia 3- ja Microsoft 2- Euroopan globalisaatiorahastohankkeiden (EGR) työvoimakoulutusmäärärahoja on jaettu ELY- keskuksille seuraavasti: Varsinais-Suomi 403 000 euroa, Pirkanmaa 1 450 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaa 400 000 euroa. Edellä mainituilla perusteilla (ml. perusjako) laaditun momentin 32.30.51 jaon lopputuloksena minkään ELY- keskuksen käytettävissä olevat määrärahat eivät vähene 10 %- yksikköä enempää verrattuna koko maan tason vähennykseen (-28,7 %) vastaavasta viime vuoden jaosta. Määräraha- ja myöntämisvaltuusjakoesitys Tulosneuvottelujen yhteydessä sovittuja perusjakoon sisältyviä valtionhallintoon työllistämisen määrärahoja, yhteensä 21 600 000 euroa, ei jaeta alueille, vaan valtion kirjanpitoyksiköille on annettu kaikille neljälle momentille (32.30.51, 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52) kirjausoikeus. Kirjanpitoyksiköillä on kirjausoikeus näille momenteille TEtoimiston tekemän päätöksen mukaisesti. Momentin 32.30.51 osalta po. määrärahat ovat työ- ja elinkeinoministeriössä ja momenttien 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 osalta sosiaali- ja terveysministeriössä. Momentin 32.30.51 määrärahajako ELY- keskuksille esitetään jaettavaksi yhteensä 365 093 000 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön päätettäväksi esitetään jätettäväksi yhteensä 58 660 000 euroa. Tästä summasta valtionhallintoon työllistämisen osuus on 12 420 000 euroa. Loput 46 240 000 euroa jakaantuu siten, että noin 41 000 000 euroa varataan jaettavaksi myöhemmin ELYkeskuksille ja noin 5 000 000 euroa varataan ministeriön käyttöön palvelujen kehittämisja kokeilumenoihin ja vakuutusturvaan. ELY- keskuksille myöhemmin jaettavaksi varattu määräraha sisältää 17 621 000 euroa kotoutumiskoulutuksen hankintaan, 5 000 000 euroa hallituksen Työllisyys ja kilpailukyky- hankkeen Yksityiset työnvälityspalvelut toteutukseen, 2 000 000 euroa kasvuyritysten työllisyysohjelmaan, 1 000 000 euroa yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, 720 000 nuorten yrittäjyyspajaan ja noin 15 000 000 euroa äkillisiin rakennemuutoksiin reagoimiseksi ja muihin ennakoimattomiin tarpeisiin.
4 Vuoden 2017 määrärahajakoehdotus ja muutokset vuoden 2016 valtioneuvoston määrärahajakoon (28.1.2016) verrattuna (momentti 32.30.51) ELY-keskus Jakoehdotus Jako 2016 Muutos Muutos 2017 (28.1.2016) 2017-2016 2017-2016 % Uusimaa 98 255 000 127 686 000-29 431 000-23,0 Varsinais-Suomi 32 267 000 43 566 000-11 299 000-25,9 Satakunta 13 446 000 20 123 000-6 677 000-33,2 Häme 26 365 000 35 673 000-9 308 000-26,1 Pirkanmaa 34 175 000 45 854 000-11 679 000-25,5 Kaakkois-Suomi 23 713 000 33 092 000-9 379 000-28,3 Etelä-Savo 12 292 000 16 452 000-4 160 000-25,3 Pohjois-Savo 15 062 000 21 337 000-6 275 000-29,4 Pohjois-Karjala 14 532 000 21 883 000-7 351 000-33,6 Keski-Suomi 24 555 000 32 853 000-8 298 000-25,3 Etelä-Pohjanmaa 9 122 000 13 194 000-4 072 000-30,9 Pohjanmaa 12 166 000 18 457 000-6 291 000-34,1 Pohjois-Pohjanmaa 25 664 000 38 992 000-13 328 000-34,2 Kainuu 7 571 000 12 045 000-4 474 000-37,1 Lappi 15 908 000 21 443 000-5 535 000-25,8 ELY-keskukset yhteensä 365 093 000 502 650 000-137 557 000-27,4 Työ- ja elinkeinoministeriö 58 660 000 82 745 000-24 085 000-29,1 Yhteensä 423 753 000 585 395 000-161 642 000-27,6 Muutokset eri alueille esitettyjen määrärahojen suuruudessa verrattuna vuoteen 2016 johtuvat pääasiassa määrärahan vähenemisestä ja osin jakoperusteita koskevissa tunnusluvuissa tapahtuneista muutoksista kullakin alueella. Lisäksi tiettyjen erityismäärärahojen (kuten EGR ja kuljetusalan työvoimakoulutus) jaolla on vaikutusta. Käytännössä ELY- keskuksilla on käytettävissään momentin 32.30.51 vuoden 2017 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään työ- ja elinkeinoministeriöön jätettävät valtionhallintoon työllistämisen määrärahat, yhteensä 12 420 000 euroa, on ELY- keskuksilla käytettävissä yhteensä 377 513 000 euroa.
5 ELY- keskusten käytettävissä olevat määrärahat (ml. valtionhallintoon työllistäminen) alkuvuonna 2017 (TA 2017) ja alkuvuonna 2016 (TA 2016) sekä muutos (momentti 32.30.51) ELY-keskus Käytettävissä yhteensä 2017 Käytettävissä yhteensä 2016 Muutos 2017-2016 Muutos 2017-2016 % Uusimaa 100 765 000 131 676 000-30 911 000-23,5 Varsinais-Suomi 33 658 000 46 799 000-13 141 000-28,1 Satakunta 13 918 000 20 921 000-7 003 000-33,5 Häme 27 309 000 38 374 000-11 065 000-28,8 Pirkanmaa 35 243 000 48 265 000-13 022 000-27,0 Kaakkois-Suomi 24 756 000 35 822 000-11 066 000-30,9 Etelä-Savo 12 540 000 16 984 000-4 444 000-26,2 Pohjois-Savo 15 459 000 22 081 000-6 622 000-30,0 Pohjois-Karjala 14 805 000 22 681 000-7 876 000-34,7 Keski-Suomi 25 623 000 34 626 000-9 003 000-26,0 Etelä-Pohjanmaa 9 470 000 13 938 000-4 468 000-32,1 Pohjanmaa 12 663 000 19 639 000-6 976 000-35,5 Pohjois-Pohjanmaa 26 707 000 41 190 000-14 483 000-35,2 Kainuu 8 018 000 13 038 000-5 020 000-38,5 Lappi 16 579 000 23 216 000-6 637 000-28,6 Yhteensä 377 513 000 529 250 000-151 737 000-28,7 Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin. Momentin 32.30.51 työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuusjako Momentille 32.30.51 on osoitettu työvoimakoulutuksen hankintaan 127 800 000 euron myöntämisvaltuus. Myöntämisvaltuuden avulla voidaan tehdä pitkäkestoisia talousarviovuoden ylittäviä sopimuksia työvoimakoulutuksen hankinnasta. Työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuutta esitetään jaettavaksi ELY -keskuksille yhteensä 90 690 000 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriöön jätettäväksi 37 110 000 euroa ministeriön myöhempää päätöksentekoa varten.
6 Vuoden 2017 työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuuden jakoehdotus ja vertailu vuoden 2016 (28.1.) jakoon ELY-keskus Jakoehdotus 2017 Jako 2016 (28.1.2016) Muutos 2017-2016 Uusimaa 17 000 000 22 090 000-5 090 000 Varsinais-Suomi 9 790 000 9 680 000 110 000 Satakunta 2 500 000 3 800 000-1 300 000 Häme 6 500 000 4 530 000 1 970 000 Pirkanmaa 9 000 000 8 520 000 480 000 Kaakkois-Suomi 7 500 000 5 170 000 2 330 000 Etelä-Savo 2 100 000 2 120 000-20 000 Pohjois-Savo 4 000 000 4 410 000-410 000 Pohjois-Karjala 2 200 000 3 570 000-1 370 000 Keski-Suomi 6 000 000 3 810 000 2 190 000 Etelä-Pohjanmaa 3 400 000 2 100 000 1 300 000 Pohjanmaa 4 500 000 4 110 000 390 000 Pohjois-Pohjanmaa 8 000 000 7 470 000 530 000 Kainuu 2 800 000 2 180 000 620 000 Lappi 5 400 000 3 540 000 1 860 000 Alueet yhteensä 90 690 000 87 100 000 3 590 000 Työ- ja elinkeinoministeriö 37 110 000 53 330 000-16 220 000 Kaikki yhteensä 127 800 000 140 430 000-12 630 000 Jako on tehty ELY-keskusten esitysten mukaisesti, kuitenkin niin, että millekään ELYkeskukselle jaettava valtuus ei ylitä 50 prosenttia työvoimakoulutuksen hankintaan suunnitelluista määrärahoista. Muutokset ELY -keskuksille esitetyissä valtuuksien määrissä suhteessa vuoden 2016 jakoon johtuvat pääasiassa työvoimakoulutuksen hankintojen toteutuksen ja käytäntöjen eroista. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin myöntämisvaltuuksiin. Momenttien 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 määrärahajako Määrärahajaot on tehty aiemmin esitetyn perusjaon kriteereiden mukaisesti. Työttömyysetuusmomenteilta esitetään jaettavaksi ELY- keskuksille kaikki palkkatukeen ja starttirahaan suunnitellut määrärahat, eli 247 520 000 euroa. Valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat, 9 180 000 euroa, esitetään jätettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöön valtion kirjanpitoyksiköiden kirjauksia varten.
7 Vuoden 2017 määrärahajakoehdotus momenteilla 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 ELY-keskus Jakoehdotus 2017 Jakoehdotus 2017 Jakoehdotus 2017 Mom. 33.20.50 Mom. 33.20.51 Mom. 33.20.52 Uusimaa 12 656 000 5 415 000 42 494 000 Varsinais-Suomi 4 035 000 1 776 000 14 147 000 Satakunta 2 235 000 959 000 7 533 000 Häme 3 519 000 1 526 000 12 065 000 Pirkanmaa 5 258 000 2 252 000 17 683 000 Kaakkois-Suomi 3 360 000 1 470 000 11 667 000 Etelä-Savo 1 778 000 752 000 5 862 000 Pohjois-Savo 2 495 000 1 059 000 8 278 000 Pohjois-Karjala 2 371 000 998 000 7 763 000 Keski-Suomi 3 232 000 1 419 000 11 286 000 Etelä-Pohjanmaa 1 476 000 637 000 5 012 000 Pohjanmaa 1 643 000 717 000 5 691 000 Pohjois- Pohjanmaa 3 777 000 1 641 000 12 981 000 Kainuu 1 197 000 530 000 4 234 000 Lappi 2 168 000 949 000 7 524 000 ELY-keskukset yhteensä 51 200 000 22 100 000 174 220 000 Sosiaali- ja terveysministeriö 5 000 000 1 000 000 3 180 000 Yhteensä 56 200 000 23 100 000 177 400 000 Kuten momentin 32.30.51 määrärahojen kohdalla, niin myös työttömyysetuusmäärärahojen kohdalla ELY- keskuksilla on käytettävissään vuoden 2017 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat, yhteensä 9 180 000 euroa, on ELYkeskuksilla käytettävissä työttömyysetuusmomenteilla yhteensä 256 700 000 euroa.
8 ELY-keskusten käytettävissä olevat määrärahat (ml. valtionhallintoon työllistäminen) vuonna 2017 momenteilla 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 ELY-keskus Käytettävissä yhteensä 2017 Käytettävissä yhteensä 2017 Käytettävissä yhteensä 2017 Mom. 33.20.50 Mom. 33.20.51 Mom. 33.20.52 Uusimaa 13 666 000 5 617 000 43 136 000 Varsinais-Suomi 4 595 000 1 888 000 14 504 000 Satakunta 2 425 000 997 000 7 654 000 Häme 3 899 000 1 602 000 12 307 000 Pirkanmaa 5 688 000 2 338 000 17 956 000 Kaakkois-Suomi 3 780 000 1 554 000 11 934 000 Etelä-Savo 1 878 000 772 000 5 926 000 Pohjois-Savo 2 655 000 1 091 000 8 380 000 Pohjois-Karjala 2 481 000 1 020 000 7 833 000 Keski-Suomi 3 662 000 1 505 000 11 559 000 Etelä-Pohjanmaa 1 616 000 665 000 5 101 000 Pohjanmaa 1 843 000 757 000 5 818 000 Pohjois- Pohjanmaa 4 197 000 1 725 000 13 248 000 Kainuu 1 377 000 566 000 4 348 000 Lappi 2 438 000 1 003 000 7 696 000 Yhteensä 56 200 000 23 100 000 177 400 000 Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisten valtionhallintoon työllistämiseen varattujen määrärahojen sekä palkkatukeen ja starttirahaan varattujen määrärahojen välillä. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin.