OHJEISTUS VESIENHOIDON HYÖTYJEN ARVIOINTIIN TOIMENPIDEOHJELMIEN OSA-ALUEILLA

Samankaltaiset tiedostot
Toimenpiteiden suunnittelu

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Tilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto

1) Tulvavahinkojen väheneminen

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

HAKEMUS, LIITE 18. Virkistyskäyttöhaitta ja korvaukset. Vahinkoalueet

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Ihmisen paras ympäristö Häme

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Säännöstelyluvan muuttaminen

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Joroisten vesienhoito

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Toimenpiteiden hyötyjen ja vaikuttavuuden arviointi

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Vesivarojen arvo Suomessa

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Savolainen ympäristöpolitiikka. MYR Jari Mutanen ja Arto Saari Pohjois-Savon ELY-keskus

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ympäristövaikutusten arviointi

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Vesien- ja merenhoito tulevaisuudessa - Mikä SYKEn rooli voisi olla jatkossa? Vaikuta vesiin, Vaasa

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Transkriptio:

OHJEISTUS VESIENHOIDON HYÖTYJEN ARVIOINTIIN TOIMENPIDEOHJELMIEN OSA-ALUEILLA Tausta hyötyjen arvioinnille Vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden hyötyvaikutuksia tarkasteltiin ensimmäisellä suunnittelukaudella vedenhankinnan, tulvasuojelun, virkistyskäytön, luonnon monimuotoisuuden, uhanalaisten lajien, vesivoimantuotannon ja kalastuksen näkökulmasta. Vastaavanlainen suurpiirteinen arvio on tehty myös toimenpideyhdistelmien laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista työllisyyteen, toimeentuloon, terveyteen, yhdyskuntarakenteeseen, asuinympäristöön ja maisemaan. Toisella suunnittelukaudella vesienhoidon hyötyjä tarkastellaan ensimmäisen suunnittelukauden tapaan asiantuntija-arviona. Vesienhoito on ympäristötalouden näkökulmasta ns. julkinen hyödyke, joka on ilmainen yksilöille ja jota ei myydä markkinoilla, joten sille ei ole muodostunut hintaa. Vesistön tilan paraneminen luo paremmat edellytykset vesistöjen käytölle, kuten esimerkiksi raakaveden käytölle ja virkistyskäytölle, ja nostaa näin käytöstä riippuvia arvoja. Toisaalta tietoisuus vesistön paremmasta tilasta saattaa nostaa sen käytöstä riippumattomia hyötyjä (katso taulukko 1). Tässä arvioinnissa hyödyllä tarkoitetaan sekä käyttöön liittyviä että käytöstä riippumattomia hyötyjä. Arvioinnissa tarkastellaan toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksien vaikutusta erikseen eri hyötyjille ja toimenpideohjelma-alueelle tai ohjelman osa-alueelle (ks. kuva 1). Osa "vesienhoidon asiakkaista" kokee rahallista hyötyä parantuneesta vesienhoidosta, koska käyttävät vettä tai vesistöä. Osalle hyötyjätahoista ei ole merkitystä sillä, käyttävätkö he vesistöä tai vettä eli heille hyötyä syntyy käytöstä riippumatta, esimerkiksi luontoarvojen kautta (katso taulukko 1). Taulukko 1. Vesienhoidon hyödyt muodostuvat käyttöön liittyvistä ja käytöstä riippumattomista hyödyistä. Hyötyluokat Kuvaus Miten hyötyä voidaan mitata? Käyttöön liittyvät hyödyt Käytöstä riippumattomat hyödyt Arvo vesistöjen käytöstä nyt ja tulevaisuudessa, esimerkiksi hyödyt uimisesta, veneilystä, ammatti- ja virkistyskalastuksesta, matkailusta ja vedenotosta Hyödyt tietoisuudesta, että vesistö ja sen ekosysteemit ovat olemassa ja että ne ovat muiden ihmisten saatavilla nyt ja myöhemmin. Taloudellinen merkitys kuten esim. kiinteistön arvonnousu tai alentuneet raakaveden käsittelykustannukset. Ja rahassa vaikeammin mitattavat arvot kuten alueen virkistyskäytön säilyminen tai parantaminen, vesistöjen hyvän tilan tuoma viihtyisyys- ja imagoarvo. Rahassa vaikeammin mitattavat arvot kuten vesistöjen hyvän tilan säilyttäminen tuleville sukupolville Voidaan arvioida taloudellisen arvottamistutkimuksen avulla. 1

Kuva 1. Toimenpideohjelmien osa-alueet (Kati Häkkilä) Tässä arvioinnissa hyötyjät ja hyödyt on jaettu tämän perusteella kahteen: käyttöhyödyiksi ja käytöstä riippumattomiksi ekosysteemihyödyiksi. Käyttöhyötyä syntyy ammattikalastukselle ja kalankasvatukselle, matkailulle, vedenotolle, kiinteistöjen arvolle ja virkistyskäytölle. Vesienhoito tuot- 2

taa hyötyä myös vaikeammin mitattavissa oleville hyötytekijöiden kautta. Näitä ovat vesiympäristön monimuotoisuus, asumisviihtyisyys ja vesiturvallisuus. Arvioinnin hyötytekijät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Arvioinnin kohteena olevat hyötytekijät. HYÖTYTEKIJÄT AMMATTIKALASTUS JA KALANKASVATUS MATKAILU YHDYSKUNTIEN JA ELINKEINOJEN VEDENOTTO KIINTEISTÖN/MAAN ARVO VIRKISTYSKÄYTTÖ JA TERVEYS VESIYMPÄRISTÖN MONIMUOTOISUUS JA ELINYMPÄRISTÖN SUOJELU TURVALLISUUS VESIMAISEMA JA ASUMISVIIHTYVYYS Ammattikalastajat, kalankasvattajat Arvioitavalla TPO osa-alueella toimivat matkailualan yritykset Pintavettä hyödyntävät vesilaitokset ja teollisuus. Kasteluvedenotto Rantakiinteistöt, maa- ja metsätalousmaat Virkistyskäyttömuodot, joissa ollaan veden kanssa välittömässä kosketuksessa: Uinti, sukellus, pesuja saunavedenotto Virkistyskäyttömuodot, joissa ollaan veden kanssa välillisessä kosketuksessa: Virkistyskalastus, veneily, melonta, retkeily ja rannalla oleilu Luonnonsuojeluarvot Tulvasuojelu Asumisviihtyisyys ja imago Arvioinnin tarkoitus Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa vesienhoidon hyötyvaikutuksia toimenpideohjelman osaalueilla. Arviointi laaditaan jokaiselle seuraavalle sova-vaihtoehdolle: H0: Nykyiset toimenpiteet, jossa otetaan huomioon arvio suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisesta "business as usual" Arvioidaan 2012 seurannan perusteella mitä on toteutumassa ja mitä jää toteutumatta vuoteen 2015 mennessä. Arvioidaan yleisesti kuinka ympäristötavoitteet saavutetaan H1: Ympäristötavoitteiden toteutumista painottava vaihtoehto Toimenpiteet suunnitellaan ja mitoitetaan pelkästään ympäristötavoitteiden saavuttamisen perusteella Vain luonnonolosuhteista aiheutuvat poikkeamat käytössä Arvioidaan, mitä on toteutumassa vuoteen 2027 mennessä H2: Yhteiskunnallisesti hyväksyttävä vaihtoehto "konsensus" Ottaa huomioon mahdolliset taloudelliset, tekniset, hallinnolliset ja poliittiset rajoitteet 3

Mitä vaikuttaa tilaan ja paineisiin ja poikkeamiseen: aikataulupoikkeamat käytössä Tämä vaihtoehto esitetään toimenpideohjelmissa ja vesienhoitosuunnitelmissa yksityiskohtaisimmin Arvioidaan, mitä on toteutumassa vuoteen 2027 mennessä Arviointi tuottaa paitsi hyödyllistä tietoa eri käyttäjä- ja hyötyjätahoista sekä niiden merkityksestä toimenpideohjelman osa-alueittain, myös tiedon siitä, miten tärkeiksi ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntijat ja mahdollisesti myös vesienhoitoalueen yhteistyöryhmät kokevat vesienhoidon eri asiakkaat tai hyötytekijät nyt ja tulevaisuudessa, ja kuinka vesienhoidon hyödyt tulisivat tulevaisuudessa jakautumaan eri toimijoiden kesken tarkasteltavilla suunnittelun osa-alueilla. Ehdotus arvioinnin toteutustavasta Arviointi kohdistuu toimenpideohjelmissa esitettyihin toimenpidekokonaisuuksiin ja vaikutusten arvioidaan eri hyötyjien näkökulmasta ja useiden vuosien päähän eli vuoteen 2027. Arvioinnin vaativuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja sen vuoksi arviointi etenee vaiheittain taulukon 3 mukaisesti. Arvioinnin voi tehdä ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntija esimerkiksi yhdessä henkilön kanssa, joka tuntee tarkasteltavan toimenpideohjelman osa-alueen. Tehdystä arvioinnista voidaan käydä keskustelu kyseisen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä. Huom! Vaikutusten arviointi rajautuu tässä ainoastaan pintavesien toimenpideohjelmiin ja niiden vaikutuksiin. Taulukko 3. Hyötyjen arviointi taulukon sisältö ja vastausohjeita. VÄLILEHTI KUVAUS TARKEMPI OHJE VASTAAMISEEN VÄLILEHTI 1 Perustiedot Täyttäkää perustiedot arvioinnin kohteena olevasta vesienhoitoalueen osa-alueesta. VÄLILEHTI 2 VÄLILEHTI 3 Taloudellinen ja kulttuurinen merkitys Hyötytekijöiden merkitys Täyttäkää arvio vesienhoitoalueen osa-alueesta. Mahdolliset tarkat arviot auttavat taulukon muiden osien täyttämisessä. Miettikää, kuinka merkittäviä yksittäiset hyötytekijät ovat tarkastelun kohteena olevalla alueella nykyään. Lisäksi välilehdellä pyydetään tekemään arvio merkittävyyden muutoksesta vuoteen 2027. Hyötytekijän merkitystä arvioidaan kokonaisuudessaan (ks. taulukko 1), se voi muodostua esimerkiksi taloudellisesta tai kulttuurisesta arvosta alueella. Vastausvaihtoehdot: Nykytilassa merkitys on 1. Ei lainkaan merkitystä 2. Vähäinen merkitys 3. Kohtalainen merkitys 4. Melko suuri merkitys 5. Erittäin suuri merkitys 4

Ennusteiden mukaan merkitys vuonna 2027 1. vähenee 2. pysyy samana 3. kasvaa VÄLILEHTI 4 Nykyinen veden ekologinen ja kemiallinen laatu eri hyötytekijöiden kannalta Valitkaa sarakkeesta C se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka hyvin vedenlaatu soveltuu hyötytekijään. Vastausvaihto-ehdot: Nykytilassa vedenlaatu soveltuu.. Vedenlaadulla ei ole merkitystä Vedenlaatu soveltuu välttävästi tai huonosti Vedenlaatu soveltuu tyydyttävästi Vedenlaatu soveltuu hyvin tai erinomaisesti Sanallinen kuvaus Nykyisellä vedenlaadulla ei ole merkitystä kyseiselle hyötytekijälle tai tätä hyötytekijää ei ole tarkasteltavalla alueella. Nykyinen vedenlaatu rajoittaa huomattavasti tai estää kokonaan hyötytekijästä koituvan aineellisen tai aineettoman hyödyn Nykyinen vedenlaatu rajoittaa hyötytekijästä koituvaa aineellista ja aineetonta hyötyä Nykyinen vedenlaatu on ideaali hyötytekijän kannalta eikä se rajoita hyötytekijästä koituvaa aineellista ja aineetonta hyötyä VÄLILEHTI 5 Merkitys-Soveltuvuus Tälle välilehdelle on koottu yhteen edellisillä välilehdillä (nro 3 ja 4) antamanne arviot hyötytekijöiden merkityksestä ja nykyisen vedenlaadun soveltuvuudesta siihen. Välilehdelle muodostuva taulukko antaa taustatietoa seuraavalle vaiheelle, jossa arvioidaan TPO toimenpidekokonaisuuden vaikutuksia. Välilehdellä on myös kuva, jonka tarkoitus on havainnollistaa, kuinka hyötytekijät jaetaan kategorioihin. Kategoria 1: Hyötytekijät, joiden merkitys on melko suuri tai erittäin suuri ja joiden kannalta vedenlaatu soveltuu nykyään tyydyttävästi TAI huonosti/välttävästi. Kategoria 2: Hyötytekijät, joiden merkitys on vähäinen tai kohtalainen ja joiden kannalta vedenlaatu soveltuu nykyään välttävästi, tyydyttävästi tai huonosti. Kategoria 3: Hyötytekijät, joiden merkitys on vähäinen, kohtalainen, melko suuri, tai erittäin suuri ja vedenlaatu ei aiheuta on- 5

gelmia. Kategoria 4: Hyötytekijän merkitys alueella on olematon. Vedenlaadun soveltuvuus hyötytekijään on vaihteleva tai sillä ei ole merkitystä hyötytekijän kannalta. Alla olevasta kuvasta näkee, kuinka hyötytekijät jaotellaan kategorioihin. VÄLILEHTI 6 Arvio TPOtoimenpidekokonaisuuden vaikutuksesta hyötytekijään ajatellen VAIN vedenlaatua Tähän vastaaminen edellyttää hyötytekijöihin vaikuttavien aluekohtaisten mittarien tunnistamisen sekä tietoa tarkasteltavalle alueelle suunnatuista toimenpiteistä. Arviointi (++, +, 0,, ) tulisi perustua siihen, kuinka toimenpiteiden hyödyt kohdentuvat eri hyötytekijöille käytettävien mittarien kautta (ks. erillinen taulukko alla). ++ Toimenpiteillä on huomattava myönteinen vaikutus hyötytekijään. + Toimenpiteillä on havaittavissa oleva myönteinen vaikutus hyötytekijään. 0 Toimenpiteillä ei ole havaittavaa vaikutusta hyötytekijään. Toimenpiteillä on havaittavissa oleva haitallinen vaikutus hyötytekijään. Toimenpiteillä on huomattava haitallinen vaikutus hyötytekijään. Huomioithan, että tässä tarkastellaan vain toimenpiteiden vaikutusta hyötytekijään vedenlaadun kautta. Valitse sarakkeiden G, H ja I alasvetolaatikosta se vaihtoehto, 6

joka kuvaa parhaiten SOVA vaihtoehdon vaikutusta hyötytekijään. Muut sarakkeet ovat vastauksia aiemmista välilehdistä ja niiden tarkoituksena on toimia vastaamisen tukena. SOVA vaihtoehtojen sanalliset kuvaukset on esitetty alla olevassa taulukossa. H0 H1 H2 Sova-vaihtoehdon sanallinen kuvaus Nykyiset toimenpiteet, jossa otetaan huomioon arvio suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisesta "business as usual" Ympäristötavoitteiden toteutumista painottava vaihtoehto Yhteiskunnallisesti hyväksyttävä vaihtoehto "konsensus" VÄLILEHTI 7 Kokonaisarvio sovavaihtoehdon vaikutuksesta hyötytekijään v. 2027 Ks. yllä olevat ohjeet (välilehti 6) Huomioithan, että tässä tarkastellaan vain toimenpiteiden vaikutusta hyötytekijään muutoin kuin vedenlaadun kautta. Valitse ainoastaan sarake D, E ja F alasvetolaatikon vaihtoehdoista. Sarake C on kooste vastauksesta välilehdellä 5 ja sen tarkoituksena on toimia vastaamisen tukena. VÄLILEHTI 8 Yhteenveto Yhteenvetotaulukko antamienne vastausten perusteella plusja miinustaulukko VÄLILEHTI 9 Palaute Välilehdellä voi antaa palautetta työkalusta ja sen käyttökelpoisuudesta. Taulukossa 4 on esitetty esimerkkejä mittareista, joiden kautta toimenpiteiden vaikutusta hyötytekijöihin voi tarkastella. Lisäksi taulukossa on esitetty esimerkkejä toimenpiteiden vaikutuksista tarkasteltaviin mittareihin. Mittareiden tunnistaminen tarkasteltavalle alueelle sekä toimenpiteet ja niiden vaikutukset mittareihin tulisi olla tiedossa ennen välilehtien 6 ja 7 täyttämistä. Taulukko 4. Hyötytekijät, esimerkkejä mittareista ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutuksista niihin. HYÖTYTEKIJÄT VESISTÖALU- ESIMERKKEJÄ MITTAREISTA ESIMERKKEJÄ VAIKUTUKSISTA EELLA AMMATTIKALASTUS JA KA- LANKASVATUS -Ammattikalastajien määrä -Kalankasvatuslaitoksia -Saaliin määrä/laatu -Taloudellinen vauraus -Kulttuurinen merkitys 7

MATKAILU YHDYSKUNTIEN JA ELINKEI- NOJEN VEDENOTTO KIINTEISTÖN/MAAN ARVO VIRKISTYSKÄYTTÖ JA TERVE- YS. Käyttö muodot, joissa ollaan veden kanssa välittömässä kosketuksessa: Uinti, sukellus, pesu- ja saunavedenotto VIRKISTYSKÄYTTÖmuodot, joissa ollaan veden kanssa välillisessä kosketuksessa: Virkistyskalastus, veneily, melonta, retkeily ja rannalla oleilu VESIYMPÄRISTÖN MONI- MUOTOISUUS JA ELINYM- PÄRISTÖN SUOJELU TURVALLISUUS: Tulvasuojelu VESIMAISEMA JA ASUMIS- VIIHTYVYYS -Taloudellinen vauraus -Matkailuyritysten määrä -Veden puhdistuksen kustannukset -Veden saatavuus -Rantakiinteistöjen rahamääräinen arvonmuutos -Virkistyskäyttäjien määrä/laatu -Uimarantojen määrä -veden hygienia -Virkistyskäyttäjien määrä/laatu -venepaikkojen/ virkistyspaikkojen määrä -Uhanalaiset lajit -Tulvariskialueella olevien kotitalouksien/päiväkotien/ sairaaloiden/eläinsuojien määrä -Alueen nettomuutto ja houkuttelevuus -Vaikutukset maisemaan -Muutos veden määrässä/saatavuudessa -Varautuminen ja sopeutuminen poikkeuksellisiin vesioloihin -Vaikutukset maisemaan -Veden hygienia -Vaikutukset maisemaan -Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen -Edistää merkittävästi varautumista ja sopeutumista poikkeuksellisiin vesioloihin -Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen -Vaikutukset maisemaan 8