29.5.2017 Valinnanvapauspilotit SOTE-KESKUS-PILOTIT JA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN PILOTIT 2017 2022 Hakuilmoitus
1. Kokeilun tausta ja tavoitteet Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 9. toukokuuta 2017. Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Valinnanvapauslaissa säädetään myös piloteista, jotka on tarkoitus käynnistää viimeistään kesällä 2018. Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen lain varsinaista voimaantuloa ja siten edesauttaa uudistuksen onnistumista sujuvasti niin kuntien, tulevien maakuntien kuin yritystenkin näkökulmasta. Pilotteja on kahdenlaisia: sote-keskus-pilotit eli suoran valinnan palvelujen pilotit ja henkilökohtaisen budjetin pilotit (HB-pilotit). Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä. Molempien pilottien tarkoituksena on pilotoida mallia, joka mahdollisimman kattavasti vastaa tulevan valinnanvapauslain mukaista sääntelyä. Sote-keskus-pilottiin osallistuvien kaikkien kuntien ja kuntayhtymien pitää yhtiöittää pilotin piirissä olevat palvelunsa ennen pilotin aloittamista. Sote-keskus-pilotin tavoitteena on pilotoida erityisesti valinnanvapauslain mukaisia korvausmalleja sekä yhtiöittämistä. Lisäksi tarkoitus on kerätä tietoa valinnanvapauden toteuttamisesta ja toteutumisesta niiden maakuntien käyttöön ja hyödynnettäväksi, jotka eivät ole piloteissa mukana. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa tavoitteena on erityisesti henkilökohtaisen budjetin käyttämiseen liittyvän palveluprosessin (mm. asiakassuunnitelman teko ja budjetin laskemisen) mallintaminen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen. HB-pilotissa keskiössä on pilotoida asiakkaan roolin kasvattamista palveluista päättämisessä sekä palvelujen sisällön rakentamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Vuoden 2019 alusta lukien pilotissa noudatetaan valinnanvapauslain säännöksiä kokonaisuudessaan. Tuottajien tulee täyttää siis ensin nykylainsäädännön mukaiset edellytykset ja viimeistään syksyllä 2018 valinnanvapauslain ja palveluntuottajalain (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, esitys annettu eduskunnalle 11.5.2017) mukaiset edellytykset. Pilotissa kokeiltavien korvausmallien pohjana ovat sosiaali- ja terveysministeriössä korvausmalleja pohtivan ryhmän esittämät mallit ja niihin liittyvä ohjeistus. Avustuksen saajalta edellytetään arvioinnissa tarvittavien tietojen systemaattista keräämistä sekä analysointia, sillä pilottien tavoitteena on tuoda valinnanvapauslain toimeenpanoon liittyvää tietoa kaikkien maakuntien käyttöön ja edesauttaa tätä kautta valinnanvapauden sujuvaa käyttöönottoa koko maassa. Erityistä huomiota tulee kummassakin pilotissa kiinnittää asiakasvaikutuksien ja - kokemuksien seuraamiseen. Kela vastaa pilottiin liittyvistä kansallisista tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien ja tiedon vaihdon testaaminen on edellä olevien lisäksi yksi keskeinen pilottien tavoite. Tietojärjestelmätoteutusten suunnittelu on käynnissä ja toimenpiteet tarkentuvat hakuprosessin aikana. Tarkempia tietoja jaetaan erityisesti hakua suunnitteleville. Tavoitteena on, että riittävän tarkat kuvaukset ovat valmiina pilottihankkeista päätettäessä. Hankkeelle tullaan asettamaan valtakunnallinen ohjausryhmä, joka tukee, ohjaa ja seuraa pilottien toteutumista. Lisäksi jokaisella pilotilla on hyvä olla oma ohjausryhmänsä pilotin tukemiksi ja ohjaamiseksi.
2. Valtionavustuksen hakeminen ja myöntäminen 2.1 Rahoitus ja avustuksen saajat Valinnanvapauspilottien kokonaisrahoitus on 100 milj. euroa vuosina 2018 2019. Tämän lisäksi pilottien järjestämiseen haetaan vuoden 2017 valtion lisätalousarviossa erillistä 33 miljoonan euron määrärahaa, josta kansallisten tietojärjestelmäratkaisujen toteuttamiseen käytetään 10 milj. euroa. Varsinaisten pilottien rahoitukseen käytetään 22,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 99,1 milj. euroa vuosina 2018 2019. Valtionavustuspäätökset tehdään ehdollisina siten, että valtionavustuksen maksaminen edellyttää pilottien rahoitukseen varattavien määrärahojen vahvistamista eduskunnassa valtion talousarviokäsittelyjen yhteydessä. Lisäksi edellytyksenä pilottien toteutumiselle on eduskunnassa käsittelyssä olevan valinnanvapauslakiesityksen (laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, HE 47/2017 vp) hyväksyminen ja vahvistaminen. Rahoitus myönnetään sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista tällä hetkellä vastaavien kuntien ja/tai kuntayhtymien muodostaman yhteenliittymän valitsemalle taholle, joka toimii hankehallinnoijana (vastuukunta/-kuntayhtymä). Vastuukunta jakaa pilotille myönnetyn rahoituksen pilottiin osallistuvien kuntien/kuntayhtymien kesken kuntien ja vastuukunnan tekemän sopimuksen perusteella. Pilotille vuodelle 2019 myönnetty ja kohdistuva valtionapu maksetaan sille maakunnalle, jolle pilotin hallinnointi siirtyy. Pilottiin osallistuvalta taholta ei edellytetä omarahoitusosuutta. Omarahoitusosuutta ei poikkeuksellisesti edellytetä, sillä pilottien toteutumisen katsotaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja erityisesti siihen liittyvän asiakkaiden valinnanvapauden toimeenpanon kannalta erityisen merkittävää ja yhteiskunnallisella tasolla vaikuttavaa. Pilottien onnistumisen ja tulosten turvaamisen kannalta pilottien järjestämisen ilman omarahoitusosuutta katsotaan olevan ratkaisevaa. Valtionavustusta voidaan käyttää pilottien hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja palveluiden tuottamisesta mahdollisesti aiheutuvaan kustannusten lisäykseen. Lisäksi avustusta voidaan käyttää yhtiöiden pääomittamiseen. Avustuksen saaminen pääomittamiseen edellyttää, että avustushakemus nojautuu kriteereissä tarkemmin määriteltyihin selvityksiin. Pääomittamisessa on noudatettava EU-valtiontukisäännöksien mukaista markkinataloussijoittajaperiaatetta. 2.2 Hakuaikataulu Valtionavustushaku jakautuu kahteen hakujaksoon. Ensimmäinen hakujakso on 29.5. 7.7.2017 ja toinen hakujakso on 14.8. 29.9.2017. Avustushakemuksia voi tarvittaessa täydentää hakuajan päättymisen jälkeen mm. hakijoiden ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken käytävien neuvottelujen perusteella. Pilotin voi aloittaa heti valtionavustuspäätöksen tekemisen ja muiden pilotin toteuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden (kuten yhtiöittämisen) suorittamisen jälkeen. Pilotit tulee aloittaa kuitenkin viimeistään 1.7.2018 alkaen. Pilotit siirtyvät 1.1.2019 alkaen sen maakunnan vastuulle, jonka alueella vastuukunta sijaitsee. Maakunta voi jatkaa pilottia korkeintaan 31.12.2022 asti. Pilotti päättyy, kun kaikki valinnanvapauslain 15 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoran valinnan palvelut on siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksen tuotantovastuulle.
2.3 Hakemus Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus laaditaan hakulomakkeelle, jonka liitteenä ovat hankesuunnitelma, talousarviolaskelma ja muut vaadittavat liitteet. Hakemus liitteineen on toimitettava sähköisessä muodossa osoitteeseen kirjaamo@stm.fi ensimmäisen hakujakson osalta viimeistään 7.7.2017 kello 16.15 ja toisen hakujakson osalta viimeistään 29.9.2017 kello 16.15. Hakulomake ja ohjeet sen täyttämiseen löytyvät osoitteesta http://alueuudistus.fi/valinnanvapaus/pilotit. 3. Valinnanvapauspilottien valtionavustuskriteerit 3.1 Käytetyt käsitteet ja termit Asiakas Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävä henkilö, joka osallistuu kokeiluun. Järjestäjä Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kunta vastaa lähtökohtaisesti omien asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Kunnat ovat voineet siirtää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon järjestämisvastuun yhteistoiminta-alueelle, joka voi olla kuntayhtymä tai perustua vastuukuntamalliin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy eduskunnassa käsittelyssä olevan lakiesityksen (hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi, HE 15/2017 vp) mukaan 1.1.2019 alkaen maakunnille. Palvelun tuottaja (tai palveluntuottaja) Palvelun tuottajalla tarkoitetaan pilottiin osallistuvia yksityisiä, julkisia tai kolmannen sektorin markkinoilla toimivia palvelun tuottajia. Kapitaatiokorvaus Järjestäjän palvelun tuottajalle sote-keskus -pilotissa maksama asiakkaaseen sidottu korvaus. Korvaus määräytyy pilottiin osallistuvien kuntien yhdessä sopiman mallin mukaan. Mallien pohjana käytetään sosiaali- ja terveysministeriössä korvausmalleja pohtivan ryhmän esittämiä malleja. Henkilökohtainen budjetti Järjestämisvastuussa olevan kunnan (tai kuntayhtymän) asiakkaalle hänen avun, tuen ja palvelujen tarpeidensa sekä niiden kustannusten perusteella myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitsemien muiden palvelun tuottajien antamien palvelujen kustannukset maakunnan liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti. 3.2 Pilottien lähtökohdat ja pilotoitava toiminta Pilottien juridinen perusta Pilotit toteutetaan kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja erikseen määriteltäviä valinnanvapauslain säännöksiä ja valtion talousarvion momentin kirjausta sekä valtionavustusta määrittävän hakuilmoituksen ja valtionavustuspäätöksen kriteerejä noudattaen, siten, että pilotoitava malli vastaa mahdollisimman laajasti valinnanvapauslaissa säädettyjä periaatteita ja toimintaa.
Valinnanvapauslain keskeisimmät pilotissa huomioitavat säännökset ovat sote-keskus -pilotin osalta lain 88 kokeiluhankkeesta, 15 suoran valinnan palveluista sekä 86 käynnistysvaiheen palveluista. Henkilökohtaisen budjetin pilotin osalta keskeisimmät valinnanvapauslain pykälät ovat 89 kokeiluhankkeesta, 6 luvun säännökset henkilökohtaisesta budjetista sekä 48 tuottajan ilmoitusvelvollisuudesta. Juridisten perusperiaatteiden noudattaminen tarkistetaan hakemusten käsittely- ja arviointiprosessissa. Pilottien ajankohta Pilottien aloitus ajoittuu aikavälille syksy 2017 30.6.2018. Maakunnat voivat jatkaa pilotteja vuoden 2022 loppuun saakka. Pilotti päättyy, kun kaikki valinnanvapauslain 15 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoran valinnan palvelut on siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksen tuotantovastuulle. Pilottialue Pilottialueen tulee kattaa maakunnan alueen kunnat/kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla 50 80 %. Mikäli pilotin kattama alue olisi 50 80 % maakunnan asukasluvusta, pilottiin hakevan tulee esittää hankesuunnitelmassaan uudenlaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden alueelliseen ja väestölliseen kattavuuteen ja palveluiden vaikuttavuuteen liittyvät erityiset perusteet. Jos pilottialueen asukasmäärän kattavuus on alle 70 % maakunnan väestöstä, pilotissa on oltava mukana vähintään puolet maakunnan kunnista. Pilottialue laajenee kaikkiin maakunnan alueen kuntiin 1.1.2019. Pilotin hallinnointi Hallinnoinnin voi toteuttaa vastuukuntamallilla (tai kuntayhtymänä). Myös maakunnan liitto voi hallinnoida pilottia. Pilottiin osallistuvat kunnat tekevät ns. vastuukuntasopimuksen hallinnoivan tahon kanssa. Maakuntien tulee olla tiiviisti mukana pilottien valmistelussa, ohjauksessa ja seurannassa kuntien kanssa sovittavalla tavalla viimeistään maakuntalain väliaikaishallinnon voimaan tullessa. Hallinnointi siirtyy maakunnalle 1.1.2019. Kokeiltavat palvelut Sote-keskus -pilotissa tulee alusta lähtien pilotoida vähintään sote -keskuksen suoran valinnan palvelujen ns. rajattua palveluvalikoimaa (joka on määritelty valinnanvapauslain 86 :n 1 momentissa). Palveluvalikoimaa voi pilottiaikana laajentaa liukuvasti ns. laajaan malliin (valinnanvapauslain 15 :n 2 ja 3 momentin mukainen). Sote-keskus -pilottiin osallistuvan maakunnan on siirrettävä valinnanvapauslain 86 :n 2 momentissa tarkoitetut suoran valinnan palvelut sote-keskusten tuotantovastuulle pilottihankkeen päätyttyä viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2023 lukien. Pilottialueella tulee olla määriteltynä yhtenäiset palvelukokonaisuudet. Sote-keskus -pilotissa ei kokeilla asiakasseteliä, eikä valinnanvapauslain 85 :n mukaan 1.1.2019 kaikissa maakunnissa aloittavia suun hoidon yksikköjä ja niihin 15 :n mukaan kuuluvia palveluja. Asiakassetelit tulevat kuitenkin käyttöön myös pilottialueella valinnanvapauslaissa säädetyn mukaisesti. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa ei erikseen määritellä, mitkä palvelut kuuluvat pilotin piiriin. HB -pilottiin sisältyvät palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan. Pilotin piiriin voi kuitenkin kuulua vain sellaisia palveluja, joita on pilottialueella saatavilla yksityisiltä palvelun tuottajilta tai joiden osalta kunta on yhtiöittänyt omaa tuotantoaan.
Toiminnan yhtiöittäminen pilotissa, omaisuusjärjestelyt Sote-keskus -pilottiin osallistuvien kaikkien kuntien/kuntayhtymien pitää yhtiöittää pilotin piirissä olevat palvelunsa ennen pilotin aloittamista. Tehtävää hoitamaan voidaan perustaa vain yksi maakunnallinen yhtiö. Tästä voidaan poiketa vain erityisen perustellusta syystä. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa palveluja ei tarvitse yhtiöittää, jos palveluja on muutoin saatavissa yksityisten tuottajien tai kunnan yhtiöitetyn tuottajan tuottamana. Nykylainsäädännön edellyttämien palvelujen tuottamista koskevien lupien ja rekisteröimisen tulee olla voimassa ennen pilotin alkamista. Yhtiöittämiseen liittyvät omaisuusjärjestelyt tulee järjestää apporttisiirtona, ja omaisuuden siirtoa koskevien päätöksien on oltava eduskunnan käsittelyssä olevan voimaanpanolain (HE 15/2017 vp) linjauksien mukaisia. Yhtiöille ei ole tarkoitus siten siirtää kiinteää omaisuutta eikä siirtää muita kuin tehtävän hoitamisen näkökulmasta välttämättömiä sopimuksia. Toimitilojen vuokraamisessa on noudatettava voimaanpanolain mukaista tasoa. Maakunnan on yhtiöitettävä kaikkien alueensa kuntien (jos pilotin peitto ei ole 100 %) pilotin piiriin kuuluva toiminta 1.1.2019 mennessä. Yhtiöiden pääomittaminen edellyttää, että avustushakemus nojautuu kriteereissä tarkemmin määriteltyihin selvityksiin. Palvelun tuottajien valinta pilottiin Sote-keskus -pilotissa hallinnoiva vastuukunta/kuntayhtymä hyväksyy ennen pilotin alkua mukaan otettavat palvelun tuottajat palvelusetelimallilla (ei siis noudateta valinnanvapauslain mukaista ilmoittautumis-hyväksymis-sopimus-mallia). Pilotissa tulee kuitenkin mahdollisimman pitkälle noudattaa valinnanvapauslain periaatteita. Palvelun tuottajan on sitouduttava ottamaan valikoimiinsa koko edellä kuvattu valinnanvapauslain 86 1 momentin mukainen palvelujen kokonaisuus (yksittäisiä palveluja tarjoavat tuottajat pääsevät mukaan mm. ostopalvelumenettelyn kautta). Maakunnan tulee ennen 1.1.2019 tehdä pilotissa vuonna 2019 jatkavien tuottajien kanssa valinnanvapauslain mukainen sopimus. Vuodesta 2019 lukien pilotissa noudatetaan kokonaisuutena valinnanvapauslain säännöksiä. Hoidollisten tukipalveluiden osalta (laboratorio ja kuvantaminen) palvelun tuottaja päättää itse mistä se hankkii nämä palvelut. Hallinnoiva taho päättää kuitenkin, mitä laboratorio- ja kuvantamispalveluita korvaus kattaa. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa palvelun tuottajia ei erikseen valita, vaan asiakas valitsee tuottajan itse tarjolla olevista, edellytykset täyttävistä, tuottajista. Tuottajan on ilmoitettava järjestämisvastuussa olevalle taholle, että se sitoutuu tuottamaan palvelun asiakkaan henkilökohtaista budjettia koskevassa päätöksessä olevien ehtojen mukaisesti. Tuottajien korvausmalli piloteissa Sote-keskus -piloteissa korvausmallien pohjana ovat sosiaali- ja terveysministeriössä korvausmalleja pohtivan ryhmän esittämät mallit (julkaistaan pilottien käyttöön myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana). Henkilökohtaisen budjetin piloteissa palvelun tuottajat saavat korvauksen palvelun tuottamisesta asiakkaan henkilökohtaisen budjetin päätökseen kirjatun mukaisesti. Tietojärjestelmät piloteissa Kela vastaa pilotteihin liittyvistä kansallisista tietojärjestelmistä. Toteutus kytketään osaksi menossa olevaa valinnanvapausmallin kokonaisarkkitehtuuri -projektin työtä. Pilottiin osallistuvat tahot vastaavat omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistään. Asiakkaan asema pilotissa Sote-keskus -piloteissa asiakas voi vapaasti valita palveluntuottajan pilottikuntien alueella toimivien hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa palvelun tuottajaa pilotissa esitetyn mukaisesti. Jos asiakas ei valitse tuottajaa, se valitaan hänen puolestaan valinnanvapausmallin mukaisesti. Asiakkaalle tulee tehdä asiakassuunnitelma lainsäädännössä tarkemmin säädetyllä tavalla. Jos pilottiin sisältyy sellaisten
sosiaalipalveluiden tuottaminen, joista tulee tehdä hallintopäätös, noudatetaan valinnanvapauslaissa säädettyä (lain 88 :n 4 mom.). Henkilökohtaisen budjetin pilotissa asiakkaan henkilökohtainen budjetti määrittyy asiakassuunnitelman pohjalta, joka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kanssa tehtyyn asiakassuunnitelmaan kirjataan palvelut, joihin henkilökohtainen budjetti myönnetään. Henkilökohtaisesta budjetista tehdään päätös, jonka jälkeen asiakas valitsee tuottajat itse markkinoilla olevista, edellytykset täyttävistä tuottajista. Piloteissa noudatetaan voimassa olevaa asiakasmaksulakia ja -asetusta. Pilotin seuranta ja arviointi Pilottiin osallistuvilta kunnilta ja kuntayhtymiltä edellytetään tiivistä pilotin seurantaa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keräämistä ja analysointia sekä tiedon jakamista muiden maakuntien käyttöön erikseen määritettävällä tavalla. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan palvelujen yhteensovittamiseen (integraatio), hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviin, soten yhteistyöhön kuntien kanssa (ns. yhdyspintapalvelut), pilotin mahdollisiin sukupuolivaikutuksiin sekä asiakasvaikutuksiin ja -kokemuksiin. Henkilökohtaisen budjetoinnin arvioinnissa on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan osallisuuden toteutumiseen ja seurantajärjestelmän luomiseen. Maakunnat osallistuvat pilottien seurantaan jo ennen hallinnon siirtymistä niiden vastuulle. Lisäksi THL toteuttaa valtakunnallista seurantaa ja arviointia. Pilottien aikainen tuki Valmisteluvastuu piloteista on sosiaali- ja terveysministeriöllä ja valtiovarainministeriöllä. Pilottien aikainen hallinnollinen tuki on STM:n vastuulla. VM osallistuu pilottien muutostukeen erityisesti yhtiöittämiseen ja omaisuusjärjestelyihin liittyvien kysymysten osalta. 3.3 Pilottien kriteerit Kriteerit sote-keskus -pilottiin osallistumiselle: Pilottiin hakevan tahon hankesuunnitelmassa tulee kuvata, miten alla olevat kriteerit kyseisessä pilotissa täytetään. Nämä ovat vähimmäisvaatimukset hankesuunnitelmalle. Pilottiin osallistuva taho: Maakunnan alueen kunnat/kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla 50-80 prosenttia. 70 % voidaan alittaa vain, jos mukana on vähintään puolet maakunnan kunnista. Mikäli pilotin kattama alue olisi 50-80 % maakunnan asukasluvusta, pilottiin hakevan tulee esittää hankesuunnitelmassaan uudenlaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden alueelliseen ja väestölliseen kattavuuteen ja palveluiden vaikuttavuuteen liittyvät erityiset perusteet. Pilotin hallinnointi: Hallinnointi toteutetaan vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä. Myös maakunnan liitto voi hallinnoida pilottia. Pilottiin osallistuvat kunnat tekevät hallinnoivan tahon kanssa sopimuksen, jonka perusteella avustus jaetaan. Hallinnointi siirtyy maakunnalle 1.1.2019. Maakunnan osallistuminen: Pilottialue laajenee kaikkiin maakunnan alueen kuntiin 1.1.2019. Maakunnan tulee olla mukana pilotin toiminnassa jo ennen pilotin siirtymistä sen vastuulle. Aloitus: Pilotti on aloitettava aikavälillä syksy 2017-30.6.2018.
Pilotoitavat palvelut: Sote-keskus -pilotissa tulee alusta lähtien pilotoida vähintään sote - keskuksen suoran valinnan palvelujen ns. rajattua palveluvalikoimaa (valinnanvapauslain 86 :n 1 momentissa määriteltyä). Palveluvalikoimaa voi pilottiaikana laajentaa liukuvasti ns. laajaan malliin (valinnanvapauslain 15 :n 2 ja 3 momentin mukainen). Sote-keskus -pilottiin osallistuvan maakunnan on siirrettävä valinnanvapauslain 86 :n 2 momentissa tarkoitetut suoran valinnan palvelut sote-keskusten tuotantovastuulle pilottihankkeen päätyttyä viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2023 lukien. Pilottialueella tulisi olla määriteltynä yhtenäiset palvelukokonaisuudet. Oman toiminnan yhtiöittäminen: Pilottiin osallistuvien kaikkien kuntien/kuntayhtymien pitää yhtiöittää pilotin piirissä olevat palvelunsa ennen pilotin aloittamista ja lähtökohtaisesti perustaa vain yksi yhtiö/maakunta, erityisen perustellusta syystä voidaan perustaa useampia yhtiöitä. Nykylainsäädännön edellyttämien palvelujen tuottamista koskevien lupien ja rekisteröimisen tulee olla kunnossa ennen pilotin alkamista. Maakunnan on yhtiöitettävä muiden kuin kokeiluun osallistuvien alueensa kuntien pilotin piirissä oleva toiminta 1.7.2019 mennessä (ja yhtiöittää sitä mukaa kuin valikoimaa laajennetaan). Omaisuusjärjestelyt Omaisuuden siirto tulee tehdä lähtökohtaisesti apporttisiirtona ja omaisuuden siirtoa koskevien päätöksien on oltava voimaanpanolain (HE 15/2017 vp) linjauksien mukaisia. Yhtiöille ei ole tarkoitus siten siirtää kiinteää omaisuutta eikä siirtää muita kuin tehtävän hoitamisen näkökulmasta välttämättömiä sopimuksia. Toimitilojen vuokraamisessa on noudatettava voimaanpanolain mukaista tasoa. Yhtiöiden pääomittaminen: Yhtiöiden pääomittaminen edellyttää seuraavia selvityksiä: Markkina-analyysi yhtiöitettävän toiminnan osalta (markkinoiden koko, yhtiöitettävän toiminnan oletettu markkinaosuus) Asiakaskäyttäytyminen yhtiöitettävän toiminnan alueella Markkinaosuutta vastaavan tehokkaan palvelutuotannon organisointi yhtiöitettävän toiminnan osalta sekä organisointisuunnitelman benchmarking muihin toimijoihin Markkinaosuutta ja toiminnan tehokasta organisointia vastaavan tuloslaskelman ja taseen mallintaminen sekä pääomarahoitustarpeen määritys yhtiöitettävän toiminnan toimintaedellytysten turvaamista varten Markkinataloussijoittajaperiaate (sijoitetun pääoman tuotto-odotukset) ja esitetty pääomitusvaade Yksityisten palvelun tuottajien valinta pilottiin: Pilottia hallinnoiva vastuukunta/kuntayhtymä hyväksyy ennen pilotin alkua mukaan otettavat yksityiset toimijat palvelusetelimallilla (ei siis noudateta valinnanvapauslain mukaista ilmoittautumis-hyväksymissopimus-mallia). Pilotissa tulee kuitenkin mahdollisimman pitkälle noudattaa valinnanvapauslain periaatteita. Maakunnan tulee ennen 1.1.2019 tehdä pilotissa vuonna 2019 jatkavien tuottajien kanssa valinnanvapauslain mukainen sopimus (noudatetaan kokonaisuudessaan valinnanvapauslain säännöksiä). Palvelun tuottajien kriteerit: Palvelun tuottajan on sitouduttava ottamaan valikoimiinsa ainakin valinnanvapauslain 86 :n 1 mom. mukainen valikoima. Tuottajalla tulee olla lupaviranomaisen lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen (laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/1990), luvan saaminen edellyttää mm. tilojen tarkastusta. Tuottajan tulee tehdä ilmoitus kuntaan tuottamistaan muista kuin ympärivuorokautisista sosiaalihuollon palveluista (laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011). Palveluntuottajan pitää olla lupaviranomaisten
pitämässä rekisterissä ennen kokeilun aloittamista (niiltä osin kuin tätä laissa edellytetään). Tuottajan pitää olla liittynyt Kanta-palveluihin ja tallentaa asiakas- ja potilasasiakirjat Kantaan (sosiaalihuollon asiakirjojen osalta järjestelmän käyttöönotosta lukien). Huom. Pilottiin osallistuvan palvelun tuottajan tulee täyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta annettavasta laista tulevat ja valinnanvapauslain mukaiset kriteerit viimeistään syksyllä 2018, jotta se voi olla palvelun tuottaja 1.1.2019. Korvausmalli pilotissa: Järjestäjä korvaa palvelun tuottajalle jokaisesta asiakkaasta asiakkaaseen sidotun kapitaatiokorvauksen sekä mahdollisesti siihen liitettävän suoritusperusteisen korvauksen osuuden. Korvaus määräytyy pilottiin osallistuvien kuntien yhdessä sopiman mallin mukaan. Mallien pohjana käytetään sosiaali- ja terveysministeriössä korvausmalleja pohtivan ryhmän esittämiä malleja. Tietojärjestelmät: Pilottiin osallistuvat tahot vastaavat omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistään. Kela vastaa pilotteihin liittyvistä kansallisista tietojärjestelmistä, joita pilottiin osallistuvan tulee käyttää. Asiakas: Asiakas voi vapaasti valita palveluntuottajan pilottikuntien alueella toimivien tuottajien joukosta ja asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa tuottajaa pilotissa esitettyinä ajanjaksoina. Pilottialueen asukkaiden yhdenvertainen mahdollisuus valita palvelun tuottaja tulee varmistaa. Jos asiakas ei valitse tuottajaa, se valitaan hänen puolestaan valinnanvapauslain mukaisesti. Asiakkaalle tulee tehdä asiakassuunnitelma lainsäädännössä tarkemmin säädetyllä tavalla. Jos pilottiin sisältyy sellaisten sosiaalipalveluiden tuottaminen, joista tulee tehdä hallintopäätös, noudatetaan päätöksenteossa valinnanvapauslain säännöksiä. Piloteissa noudatetaan voimassa olevaa asiakasmaksulakia ja -asetusta. Seuranta ja arviointi: Pilottiin osallistuvalta edellytetään arvioinnissa tarvittavien tietojen systemaattista keräämistä sekä analysointia sekä jakamista muiden maakuntien käyttöön erikseen määritettävällä tavalla. Väliarviointi tulee tehdä välittömästi hallinnon siirron (maakunnalle) jälkeen ja maakunnan tulee tehdä loppuarviointi pilotin päätyttyä. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan palvelujen yhteensovittamiseen (integraatio), hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviin ja soten yhteistyöhön kuntien kanssa (ns. yhdyspintapalvelut), pilotin mahdollisiin sukupuolivaikutuksiin sekä asiakasvaikutuksiin ja - kokemuksiin. Kriteerit henkilökohtaisen budjetin pilottiin osallistumiselle: Pilottiin hakevan hankesuunnitelmassa tulee kuvata, miten alla olevat kriteerit kyseisessä pilotissa täytetään. Nämä ovat vähimmäisvaatimukset hankesuunnitelmalle. Pilottiin osallistuva taho: Maakunnan alueen kunnat/kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla 50-80 prosenttia. 70 % voidaan alittaa vain, jos mukana on vähintään puolet maakunnan kunnista. Mikäli pilotin kattama alue olisi 50-80 % maakunnan asukasluvusta, pilottiin hakevan tulee esittää hankesuunnitelmassaan uudenlaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden alueelliseen ja väestölliseen kattavuuteen ja palveluiden vaikuttavuuteen liittyvät erityiset perusteet.
Pilotin hallinnointi: Hallinnointi toteutetaan vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä. Myös maakunnan liitto voi hallinnoida pilottia. Pilottiin osallistuvat kunnat tekevät hallinnoivan tahon kanssa sopimuksen, jonka perusteella avustus jaetaan. Hallinnointi siirtyy maakunnalle 1.1.2019. Maakunnan osallistuminen: Pilottialue laajenee kaikkiin maakunnan alueen kuntiin 1.1.2019. Maakunnan tulee olla mukana pilotin toiminnassa jo ennen pilotin siirtymistä sen vastuulle. Aloitus: Pilotti on aloitettava aikavälillä syksy 2017-30.6.2018. Kokeiltavat palvelut: Pilotti toteutetaan valinnanvapauslain 6 luvun säännöksien mukaisesti. Lain 6 luvussa säädetään mm. siitä, mitä palveluja budjetin piiriin voi kuulua ja kenelle se on erityisesti tarkoitettu. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa ei erikseen tarkemmin määritellä, mitkä palvelut kuuluvat pilotin piiriin. Pilotoitavat palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan (huomioiden 6 luvun säännökset). Pilotin piiriin voi kuitenkin kuulua vain sellaisia palveluja, joita on pilottialueella saatavissa yksityisiltä palveluntuottajilta tai kunnan yhtiöitetyn tuottajan tuottamana. Palvelun tuottajat pilotissa: Henkilökohtaisen budjetin pilotissa pilotoidaan palvelujen uudenlaista suunnittelun ja toteuttamisen tapaa, eikä siinä erikseen valita palvelujen tuottajia kokeiluun. Asiakas valitsee asiakassuunnitelmansa ja sen pohjalta saamansa päätöksen perusteella tuottajan itse tarjolla olevista, edellytykset täyttävistä tuottajista. Tuottajan tulee ilmoittaa valinnanvapauslain 48 :n mukaisesti sitoutuvansa palvelun tuottamiseen ehtojen ja asiakassuunnitelman mukaisesti. Pilottialueella on oltava eri palveluiden osalta yksityisiä palveluntuottajia tai kunnan yhtiöittämiä tuottajia, koska kokeilun piiriin voi kuulua vain sellaisia palveluja, joita on kokeilualueella saatavilla yksityisiltä palvelun tuottajilta tai ne ovat kunnan yhtiöittämiä. Jos jotakin palvelua ei ole alueella saatavissa yksityiseltä palvelun tuottajalta ja palvelu halutaan pilotin piiriin, pilottiin osallistuvan kunnan pitää yhtiöittää omaa tuotantoa. Kaikkia asiakkaan tarvitsemia palveluita ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvana. Nykylainsäädännön edellyttämien palvelujen tuottamista koskevien lupien ja rekisteröimisen tulee myös olla kunnossa ennen pilotin alkamista em. palveluiden osalta. Maakunta voi muuttaa henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvien palvelujen valikoimaa vuoden 2019 alusta yhtiöittämällä sellaisia toimintoja/palveluja, joita ei siihen asti alueella ole yksityisenä tuotantona tuotettu. Palvelun tuottajien kriteerit: Sen mukaan mitä palvelua tuotetaan: Tuottajalla tulee olla lupaviranomaisen lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen (laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/1990), luvan saaminen edellyttää mm. tilojen tarkastusta. Tuottajalla tulee olla lupaviranomaisen lupa tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja (laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011). Tuottajan tulee tehdä ilmoitus kuntaan tuottamistaan muista kuin ympärivuorokautisista sosiaalihuollon palveluista (laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011). Palveluntuottajan pitää olla lupaviranomaisten pitämässä rekisterissä ennen kokeilun aloittamista (niiltä osin kuin tätä laissa edellytetään). Tuottajan pitää olla liittynyt Kanta-palveluihin ja tallentaa asiakas- ja potilasasiakirjat Kantaan (sosiaalihuollon asiakirjojen osalta järjestelmän käyttöönotosta lukien). Huom. Pilottiin osallistuvan palvelun tuottajan tulee täyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta annettavasta laista tulevat ja valinnanvapauslain mukaiset kriteerit viimeistään syksyllä 2018, jotta se voi olla palvelun tuottaja 1.1.2019.
Korvausmalli pilotissa: Järjestäjä korvaa palvelun tuottajalle korvauksen palvelun tuottamisesta henkilökohtaiseen budjettiin määritellyn summan mukaisesti. Korvaus määräytyy pilottiin osallistuvien kuntien yhdessä sopiman laskentamallin mukaan. Mallien valmistelussa voidaan käyttää apuna sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltua ohjemateriaalia (julkistetaan erikseen). Tietojärjestelmät: Pilottiin osallistuvat tahot vastaavat omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistään. Kela vastaa pilotteihin liittyvistä kansallisista tietojärjestelmistä, joita pilottiin osallistuvan tulee käyttää. Asiakas: Pilotissa sovelletaan valinnanvapauslain 6 luvun säännöksiä mm. siitä, kenelle henkilökohtainen budjetti voidaan ja tulee myöntää, sekä miten asiakasta tulee tukea ja neuvoa budjetin käytössä ja suunnittelussa. Asiakas voi vapaasti valita palvelun tuottajan pilottikuntien alueella toimivien, edellytykset täyttävien tuottajien joukosta. Asiakkaan kanssa tehdään asiakassuunnitelma, jonka perusteella päätös budjetista tehdään. Pilotissa noudatetaan voimassa olevaa asiakasmaksulakia ja -asetusta. Seuranta ja arviointi: Pilottiin osallistuvalta edellytetään tiivistä arviointia, arvioinnissa tarvittavien tietojen systemaattista keräämistä ja analysointia sekä tietojen jakamista muiden maakuntien käyttöön erikseen määritettävällä tavalla. Väliarviointi tulee tehdä välittömästi hallinnon siirron (maakunnalle) jälkeen ja maakunnan tulee tehdä loppuarviointi pilotin päätyttyä. Henkilökohtaisen budjetoinnin arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota asiakkaan palvelujen yhteensovittamiseen (integraatio), hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviin ja soten yhteistyöhön kuntien kanssa (ns. yhdyspintapalvelut), pilotin mahdollisiin sukupuolivaikutuksiin sekä asiakasvaikutuksiin ja -kokemuksiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asiakkaan osallisuuden toteutumiseen ja seurantajärjestelmän luomiseen.