1 3.2.2009 SISÄLLYS Pääkirjoitus 1 Toimijoita koulutettiin Mikkelissä 2 Pysytkö pystyssä? Talviliukastumisia pyritään välttämään valtakunnallisen kampanjan avulla 5 Rintamanaisten kummitoiminta käynnistyy 6 Rintamanaisten Kesäpäiviä juhlistetaan kahdesti 7 Alueuutiset: RUONA 1808 -tapahtuma vei kuulijansa historiallisiin tunnelmiin 7 Alueuutiset: Ennakoivan ajon kurssi Keski-Suomessa 8 Jäsenjärjestöesittelyssä Sotilaskotiliitto 9 PÄÄKIRJOITUS Lotta Mertsalmi Naisten pakollisista kutsunnoista on puhuttu paljon viime aikoina. Vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön innostuneesti ja sitoutuneesti suhtautuva Kokoomuksen Naisten Liitto ry järjesti 29.1.2009 Naiset ja kutsunnat seminaarin, jossa noin 40 henkilön voimin keskusteltiin asiasta arvovaltaisten alustajien johdolla. Kokoomusnaisten puheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen totesi, että naiset saisivat kutsunnoissa tietoa uramahdollisuudesta ja johtamiskoulutuksesta puolustusvoimissa, vapaaehtoisesta asepalveluksesta sekä kansainvälisten rauhanturvatehtävien mahdollisuuksista. Kysymyksessä olisi siis enemmänkin informaatiotilaisuus kuin palveluspaikkojen jakotilaisuus; pakollista asepalvelusta naisille ei tavoiteltu. Naisten kutsunnat edellyttävät lakimuutosta.
2 Vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sisältö valmistui 23.1.2009 tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa. Selonteko ei poissulje naisten kutsuntojen mahdollisuutta, koska siihen on kirjattu: Kutsuntajärjestelmän kehittämisestä laaditaan selvitys, jossa tavoitteena on saada järjestelmä vastaamaan nykyistä paremmin puolustusvoimien vaatimuksia. Selonteko annetaan virallisesti eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa myöhemmin. Naisten Valmiusliitto pitää tärkeänä asepalveluksen suorittamisen mahdollisuutta naisille, mutta ei näe sen laajentamista tarpeelliseksi. Asepalvelus on naisille erinomainen mahdollisuus hankkia johtajakoulusta ja harjoitusta sekä sellaisia kokemuksia, joita mistään muualta ei voida saada. Keskustelu aiheesta on kuitenkin hyödyllistä. Suomen kokeminen turvalliseksi, tasa-arvoisia mahdollisuuksia tarjoavaksi ja rakentamisen arvoiseksi maaksi edistää maanpuolustustahtoa. Siksi kokonaismaanpuolustukseen tutustuminen on naisille varsin avartavaa. Tässä mielessä pakolliset kutsunnat tarjoaisivat oivan tilaisuuden tiedottaa nuorten naisten ikäluokkia myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarjoamista vaihtoehdoista, esim. turvallisuus- ja varautumiskoulutuksesta. Yksilöiden turvallisuustietoisuuteen tulisikin kiinnittää entistä suurempaa huomiota, sillä yksilön taitojen karttuessa myös hänen kykynsä toimia kriisitilanteessa yhteiskunnan hyväksi lisääntyy. Tietoisuus valmiuskouluttautumisen tarpeesta ja koulutuksen hyödyllisyydestä ei ole riittävällä tasolla. Tähän liittyvässä herättelyssä on Naisten Valmiusliitolla jäsenjärjestöineen paljon tekemistä, sillä suomalaisilla naisilla pitää olla valmiudet toimia kotinsa, perheensä ja lähiyhteisönsä hyväksi ongelmatilanteissa. Lisäksi valmiuskoulutukseen osallistuminen antaa naisille mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua jatkuvassa muutoksessa olevan ympäristön arjen turvaamiseen. Toimijoita koulutettiin Mikkelissä Sanna Mertsalmi Naisten Valmiusliitto järjesti toimijoilleen koulutuspäivän Mikkelissä 24.1. Päivän tarkoituksena oli perehdyttää osallistujat Naisten Valmiusliiton toimintaan, ajankohtaisiin asioihin, yhteistyökumppaneihin sekä toimikenttään. Tavoitteena oli antaa valmiuksia tavoitteelliseen ja aktiiviseen alueneuvottelukuntatyöskentelyyn. Mikkelin koulutuspäivään osallistui 21 toimijaa. Jäsenjärjestöt olivat hyvin edustettuina, sillä mukana oli naisia kaikkiaan seitsemästä eri jäsenyhdistyksestä. Alueneuvottelukunnista paikalla olivat Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Kymin alueneuvottelukunnat. Luentopainotteista päivää värittivät aktiiviset keskustelut sekä ryhmätyöt. Päivän anti oli monelle mieluinen ja ohjelman sisältöä ja kulkua kiiteltiin avoimesti. - Tulin päivittämään tietoja ja tapaamaan ystäviä. Päällimmäisenä mieleen jäi hyvä henki ja yhteistyö, Keski-Suomen alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Kaija Koponen tiivisti päivän annin. - Tarkoitukseni oli tulla hakemaan "eväitä" toimiini ja tietoa kuinka toimitaan, koska yhden vuoden jäsenyys toimimattomassa alueneuvottelukunnassa ei paljon antanut vinkkejä puheenjohtajuuteen. Sain haluamiani vinkkejä. Päällimmäisenä jäi mieleen mukava
3 yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka ihan vihreänä porukkaan tulinkin, Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Päivi Koponen arvioi. Molemminpuolista tiedonvaihtoa Liiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi pitää koulutuspäiviä tärkeänä osana aktiivista toimintaa. Päivä mahdollistaa molemminpuolisen tiedonvaihdon ja on tärkeä kanava asioiden läpiviemiseen. Hänen mukaansa yhä useampi toimija olisi tervetullut mukaan koulutuksiin. - Vaikka liiton yhteydenpito aluetasolle on aktiivista erilaisiin tapahtumiin liittyen, ovat nämä koulutustilaisuudet erinomainen tapa saada yhteys toimijoihin. Asiat saadaan perusteellisesti käsiteltyä ja toimijoiden on näin helpompi huomioida ajankohtaiset asiat ja tehdä työtään paikallistasolla, Mertsalmi perustelee. Mertsalmi muistuttaa, että tilaisuuksien tavoitteena on myös perehdyttää alueneuvottelukuntatyöhön vastikään mukaan tulleita ja näin osaltaan virkistää toimintaa eri alueilla. Naisten Valmiusliitto järjestää toimijoilleen vuoden 2009 aikana kaikkiaan kolme koulutuspäivää. Mikkelin lisäksi koulutusta järjestetään Oulussa (31.1.) ja Tampereella (7.2.). Tilaisuuksiin kutsutaan alueneuvottelukuntien toimijat ja liiton hallituksen jäsenet. Myös muut asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua mukaan. Keski-Suomessa puheenjohtaja vaihtui Sanna Mertsalmi Jyväskylän alueneuvottelukunta aloitti vuoden 2009 uuden puheenjohtajan johdolla. Kaija Koponen Maanpuolustusnaisista asettui johtoon edellisen puheenjohtajan Heljä Järvisen siirtäessä resurssinsa tulevan syksyn TIKKA 2009 harjoituksen järjestämiseen. Vuodesta 1988 naisten vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa vaikuttanut Koponen ajautui toimintaan mukaan reservin upseerin vaimona, mikä oli tuohon aikaan hyvin yleistä. Hän on toiminut muun muassa Maanpuolustusnaisten Keski-Suomen piirin varapuheenjohtajana. Siitä kimmonnut innostus toi hänet mukaan myös Naisten Valmiusliiton toimintaan kymmenisen vuotta sitten. Aktiivinen alueneuvottelukuntalainen on ennen nykyistä puheenjohtajuuttaan toiminut Keski-Suomen alueneuvottelukunnan tiedottajana, kouluttajana sekä kurssinjohtajana. Kokemuksen rintaäänellä hän kuvaa nykyistä Keski-Suomen alueneuvottelukunnan porukkaa hyväksi tiimiksi. Hyvä tiimi joutuu vuoden mittaan testattavaksi useaan kertaan. Syksyn NASTA-harjoitus TIKKA 2009 on meille suuri haaste. Tämän lisäksi vuoden päätapahtumia ovat järjestämämme koulutustapahtumat Ennakoivan ajon kurssi sekä Henkisen kriisinkestävyyden kurssi, Koponen luettelee. Näiden lisäksi helmikuussa varmistuu järjestämmekö ruokahuollon Keski-Suomen maakuntajuhlaan. Toimintaa siis on tulossa, Koponen lisää. Puheenjohtajuudelta hän odottaa ennen kaikkea positiivista nostetta alueen toimintaan. Toiminnassa näkyy kehitystä, mutta etenkin aktiivisia nuoria kaivattaisiin lisää mukaan toimintaan, Koponen peräänkuuluttaa.
4 Pohjois-Karjala hakee uutta vauhtia uuden puheenjohtajan myötä Sanna Mertsalmi Pohjois-Karjalan alueneuvottelukunta on uuden alun edessä. Kesälahtelainen Päivi Koponen astui vuoden alusta puheenjohtajan paikalle, kun pitkäaikainen puheenjohtaja Marja Simola oli siirtynyt sivuun eikä hänen seuraajansa Kaija Pesonen halunnut jatkaa vuotta kauempaa. Sihteerimme sai houkuteltua minut aloittelemaan tätä puheenjohtajuutta vain yhden vuoden jäsenyyden pohjalta. Toimintamme on aivan alussa, sillä olen vasta suunnitellut ensimmäistä järjestäytymiskokousta. Meitä on jäljellä neljä jäsenjärjestöä, mutta aikomus on houkutella kadonneita takaisin, Koponen kertoo. Koponen on toiminut marttana kymmenen vuotta. Hänen mukaansa marttana olo on "perittyä" jo lapsuudenkotoa, jossa martta-harrastus oli hyvin aktiivista. Meitä sisaruksia on 9, joista marttoja on äidin lisäksi 4 siskoa ja yksi veli, sekä lapsenlapsista 5 ja lapsenlapsenlapsista 4, Koponen valaisee. Kiinnostus maanpuolustusasioihin on ollut suurta. Hän sanookin olevansa katkera siitä, että naisten mahdollisuus päästä armeijaan tuli hänelle pari vuotta liian myöhään. Harrastusta hän on kuitenkin jatkanut muun muassa käymällä kurssin maastoruokinnan kouluttajaksi. Kiinnostuksen johdosta tuli myös mahdollisuus marttojen puolesta osallistua tähän harrastukseen, Koponen iloitsee. Suurin tavoite vuonna 2009 Pohjois-Karjalan alueneuvottelukunnalla on Pikku-Karpalo - harjoituksen kokoaminen syksyksi. Tämän lisäksi tutustumme jäsenjärjestöihin, niiden toimintaan ja jäseniin. Lisäksi kehitttelemme uusia toimintoja, jotta toiminta jatkuu. Luulen, että meilläkin toiminta virkistyy, varsinkin kun Inka Vento tuli MPK:n koulutuspäälliköksi. Hän toimi Karpalo 2007 - harjoituksessa kurssinjohtajana ja vihkiytyi sitä kautta myös Naisten Valmiusliiton toimintaan, Koponen tiivistää toiveikkaana.
5 Pysytkö pystyssä? Talviliukastumisia pyritään välttämään valtakunnallisen kampanjan avulla Sanna Mertsalmi Talviliukastumiset aiheuttavat vuosittain paljon loukkaantumisia ja ne ovat suuri kustannus yhteiskunnalle. Valtakunnallinen Miten pysyisimme pystyssä? -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Kampanjan avulla liukastumisia halutaan vähentää muun muassa asioista tiedottamalla. Kampanjan teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista liukastui talviaikaan viimeisen vuoden aikana. Noin puolet liukastujista oli nuoria ja nuoria aikuisia. Tämä on yllättävä tieto, sillä monissa mielikuvissa liukastujat ovat vanhuksia. Tosiasiassa yli 60-vuotiaita liukastujista on alle kolmannes. Kolmannes liukastujista oli liikkeellä työaikana tai kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Yleisin liukastumispaikka oli yleisellä katu- tai tiealueella. Kolmannes liukastuneista loukkasi itsensä ja heistä joka neljäs hakeutui lääkärinhoitoon. - Tulokset osoittavat, että liukkaat kelit ovat haaste kaikenkuntoisille ja -ikäisille jalankulkijoille, toteaa neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä.
6 Kelin mukaiset jalkineet ja liukuesteet paras turva Miten pysyisimme pystyssä? -kampanja muistuttaa, että parhaan turvan liukastumisia vastaan antavat kelin mukaiset jalkineet ja tarvittaessa liukuesteet. Turvalliseen talvijalankulkuun vaikuttavat myös ulkoalueiden kunnossapito ja valaistus, oman fyysisen kunnon ylläpito sekä jalankulkusää- ja varoituspalvelut. Kaatumisista ja liukastumisista joutuu hakemaan sairaalahoitoa jopa 50 000 suomalaista vuosittain. Kaikkiaan kaatumisista aiheutuu yhteiskunnalle yli puolen miljardin euron kustannukset vuosittain. TNS Gallupin tekemään kyselyyn osallistui kaikkiaan 1 267 iältään 15-79-vuotiasta henkilöä eri puolilta Suomea. Tänä talvena kampanja kiinnittää suomalaisten huomion tänä talvena erityisesti työaikaisen talvijalankulun turvallisuuteen. Kampanjan taustalla on lukuisia järjestöjä, viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia. Lisätietoa: www.kotitapaturma.fi Rintamanaisten kummitoiminta käynnistyy Lotta Mertsalmi Naisten Valmiusliitto on ollut useita vuosia mukana Veteraanikeräyksessä ja nyttemmin Sotiemme Veteraanit -keräyksessä alueneuvottelukuntien toimesta. Viime vuonna keräystä uudistettiin ottamalla mukaan kuntakohtainen keräys, jossa useimpiin Suomen kuntiin perustettiin paikalliset keräystoimikunnat keräystä hoitamaan. Paikalliseen keräykseen kuuluu se, että tuotto palautuu sille paikkakunnalle, jolta rahat on kerätty. Osassa keräystoimikunnista oli jo viime vuonna Naisten Valmiusliiton edustus yhtenä kerääjätahona. Koska Rintamanaisten Liitolla ei ole kannattajajäseniä, tarjoaa Naisten Valmiusliitto rintamanaisille tänä vuonna muutamilla paikkakunnilla edunvalvonta- ja keräysapua, ns. kummeja, jotka turvaavat tuoton välittymisen myös paikkakunnan rintamanaisille. Rintamanaisten yhdistys laatii valtakirjan kummilleen, joka käytännössä edustaa yhdistystä keräystoimissa. Naisten Valmiusliitto pyrkii asettamaan vuonna 2009 kummin 13 paikkakunnalle. - Viime vuonna kolmannes jäsenistämme jäi keräystuoton ulkopuolelle. Siksi Naisten Valmiusliiton apu on tässä asiassa elintärkeää. On ilahduttavaa huomata, että Rintamanaisilla on nuorempien naisten vankkumaton tuki, kiittelee Rintamanaisten Liiton toiminnanjohtaja Soili Myllys. Kummitoiminnan lisäksi Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnat osallistuvat tänäkin vuonna Sotiemme Veteraanit keräykseen myös valtakunnallisilla tempauspäivillä ja järjestämällä erilaisia keräystä tukevia tapahtumia kuten muotinäytöksiä ja konsertteja. Tempauspäivinä 27.4. ja 5.12. kerätään lippain ympäri Suomea kauppojen edustoilla. Keräämään voivat ilmoittautua myös jäsenjärjestöihin kuulumattomat, jotka haluavat työpanoksellaan tukea keräystä. Lisätietoa: www.naistenvalmiusliitto.fi
7 Rintamanaisten Kesäpäiviä juhlistetaan kahdesti Sanna Mertsalmi Tulevana kesänä Rintamanaiset pääsevät kahdesti nauttimaan Kesäpäivien annista. Kesäkuussa juhla järjestetään Oulussa ja elokuussa Mikkelissä. Viime vuoden tapaan järjestelyvastuussa on Naisten Valmiusliitto ja käytännön järjestyt hoituvat paikallisen alueneuvottelukunnan toimesta. Päivän ohjelma koostuu perinteiseen tapaan messusta ja päiväjuhlasta lounas- ja kahvitarjoiluineen. Molempiin Kesäpäiviin odotetaan yli 200 osallistujaa. - Alueneuvottelukuntamme innostuivat suuresti Kesäpäivien järjestämisestä. Siksi Rintamanaisten Liiton johdon toive vuosittain kahden Kesäpäivän järjestämisestä otettiin ilolla vastaan. Meidän näkökulmastamme Kesäpäivillä on myös koulutuksellinen tavoite: niiden avulla tarjotaan toimijoillemme käytännön mahdollisuuksia harjoitella suurtapahtuman ja sen huollon johtamista ja organisointia, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi sanoo. Oulussa Kesäpäivää juhlitaan kesäkuun 12. päivä. Oulun alueneuvottelukunta hoitaa käytännön järjestelyt. Juhlapaikkana toimii Karjasillan kirkko. - Olen ylpeä siitä, että saan palvella Rintamanaisia, tämä on kunniatehtävä, kiteyttää tuntemuksensa Oulun alueneuvottelukunnan Kesäpäivän järjestelyvastaava Leena Mikkonen. - Kyse on perinteen ja heidän työnsä jatkamisesta, arvostuksen osoituksesta. Nyt on meidän vuoromme tehdä palveluksia Rintamanaisille. Oulun alueelta on löytynyt paljon innokkaita naisia järjestelytehtäviin ja valmistelut etenevät hyvin suunnitelmien mukaisesti. Odotan herkkää ja kaunista juhlatilaisuutta, joka henkii Rintamanaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, Mikkonen jatkaa. Mikkelin Kesäpäivä pidetään elokuun 18. päivä Lähemäen seurakuntatalolla. Etelä-Savon alueneuvottelukunta vastaa tuolloin tapahtuman käytännön järjestelyistä. Alueuutisia: Vaasa RUONA 1808 -tapahtuma vei kuulijansa historiallisiin tunnelmiin Teksti: Mirja Assinen, kuva: Ilkka Lausas Kuortaneen Ruonan kylässä Etelä-Pohjanmaalla käydyt taistelut olivat merkittävä käännekohta Suomen sodassa. Noin 6 400 suomalaista piti elokuun viimeisenä päivänä 1808 viisi tuntia puoliaan Ruonan sillan itä- ja eteläpuolella noin 9 000 venäläissotilasta vastaan.
8 Näiden tapahtumien muistoksi Ruonan Rinki ry järjesti kaksipäiväisen RUONA 1808 - tapahtuman 30.8. 31.8.2008. 200-vuotispäivien tapahtumiin kuului seminaari ja iltajuhla sekä pääjuhla taistelunäytöksineen. Tilaisuudet järjestettiin historiallisilla tapahtumapaikoilla. Seminaaripäivä järjestettiin Ruonan koululla. Seminaarin puheenjohtajana toimi maakuntajohtaja MMT Asko Peltola. Seminaarissa puhui VtT, eversti Pekka Visurin, Tkt Rauno Pääkkösen, toimittaja Unto Hämäläisen ja maaneuvos Jussi-Pekka Alasen lisäksi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, maaherra Anneli Taina. Hänen aiheenaan oli Naiset arjen turvallisuuden tekijöinä kautta aikojen. Seminaaripäivänä Naisten Valmiusliiton toimintaa esittelivät seinäjokelainen Mirja Assinen ja kauhavalainen Maarit Sippola. Ruonan taustaa Ruotsi ja Suomi olivat yli 600 vuoden ajan samaa valtakuntaa. Pohjanlahden vastarannoilla Pohjanmaa ja Västerbotten, Itä- ja Länsi-Pohja, muodostivat pitkään yhteisen maakunnan. Myös sodat olivat yhteisiä niin emämaan kuin Suomenkin asukkaille. Suomen sodan 1808-09 taustalla oli Ranskan keisarin Napoleon Bonaparten halu 1800-luvun alussa sulkea vihollisensa Englanti kauppasaartoon. Ruotsi ei siihen suostunut. Lopulta Venäjän keisari Aleksanteri I lupasi auttaa Ruotsin taivuttamisessa, mikä käytännössä tarkoitti venäläisten hyökkäystä Suomeen helmikuussa 1808. Pohjanmaalta Västerbotteniin ulottuva Sodan ja rauhan tien historiamatkailureitti vie sinut taistelukentille ja talonpoikaistupiin, kirkkoteille ja pitopöytiin (www.sodanjarauhantie.fi). Tutustumismahdollisuutta Sodan ja Rauhan tiehen voit tiedustella numeroista 040 525 14 68 / Ruonan Rinki tai 050 468 77 92 / Tarinamatkat oy (opastukset ryhmille). Alueuutisia: Keski-Suomi Parhaatkaan talvirenkaat eivät tee kesää Kaija Koponen Talvinen sää tuo useita haasteita autoilijalle. Oma auto reagoi käskyihin eri tavalla kuin kesällä. Ajokeli voi yllättää kuljettajan, mikäli kokemus liukkaalla ajamisesta on vähäistä tai puuttuu kokonaan. Uusi tekniikka on vierasta useimmille kuljettajille. On hyvä tutustua oman auton ominaisuuksiin, jotta osaisi toimia myös vaaratilanteissa oikein. Se vaikuttaa kaikkien
9 ajoturvallisuuteen liikenteessä. Ajoharjoitteluradalla oman auton hallinnan harjoittelu on turvallisinta. Ajoharjoittelu tuo kokemusta ja vahvistaa liukkaan kelin ajotaitoa. Ammattilaisen opastuksella taidot karttuvat jo muutamassa tunnissa. Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunta järjestää ennakoivan ajon kurssin - ensisijaisesti naisille 14.2.2009 Jyvässeudun Ajoharjoitteluradalla Lievestuoreella. Kurssin tavoitteena on oivaltaa auton kuljettajan rajalliset toimintamahdollisuudet sekä ymmärtää tilannenopeuden tärkeys perustaitona liukkaalla ajettaessa. Harjoittelulla pyritään kehittämään koulutettavan omaa harkintaa ja arviointia. Lisätietoa: Kurssinjohtaja Kaija Koponen, p. 040 5428 456 Jäsenjärjestöesittelyssä Sotilaskotiliitto ry Sotilaskotitoiminta - käytännönläheistä maanpuolustustyötä 90 vuoden ajalta Karoliina Hofmann Sotilaskotiaate on syntynyt länsimaissa, kristillisten nuorisojärjestöjen parissa 1800-luvun lopulla. Suomeen sotilaskotiaate rantautui kahta eri reittiä. Helsingin NMKY:n suojiin oli majoittautunut saksalaisia sotilaita, joilla oli käytössään sotilaskoti. Aluksi tämä sotilaskoti palveli vain saksalaisia sotilaita, mutta Vapaussodan päättymisen jälkeen myös suomalaisia sotilaita. Toisaalla Saksasta Suomeen saapuneet suomalaiset jääkärit olivat tottuneet käyttämään sotilaskotipalveluja ja he toivoivat sotilaskotitoiminnan aloittamista myös kotimaassa. Ensimmäinen sotilaskoti Suomessa avattiin 15.4.1918 Helsingissä NMKY:n toimesta ja samana vuonna perustettiin monta muutakin sotilaskotiyhdistystä, joista kuusi jatkaa edelleen toimintaansa, Helsingin Sotilaskotiyhdistys ry, Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys ry, Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistys ry, Mikkelin Sotilaskotiyhdistys ry, Rannikkosotilaskotiyhdistys ry ja Turun Sotilaskotiyhdistys ry. Ensimmäisillä sotilaskotipäivillä 1921 perustettiin Sotilaskotiliitto - Soldathemsförbundet ry yhdyssiteeksi ja tueksi jäsenyhdistyksille. Huomattava osa liiton toiminnasta vielä 30- luvullakin suuntautui valistustyöhön sotilaiden, alipäällystön sekä erityisesti rajaseudun väestön keskuudessa. Vuonna 1931 Puolustusvoimat luovutti siihen saakka rykmenttien halussa olleet kenttäkaupat sotilaskotiyhdistyksille ja samasta vuodesta lähtien ainoastaan Sotilaskotiliiton jäsenyhdistyksillä on ollut mahdollista tehdä sotilaskotityötä joukko-osastoissa.
1 Sodan aikana 1939-1945 perustettiin sotilaskoteja aina tarpeen mukaan ja toisia lakkautettiin. Sotilaskotityö rintamilla oli jaettu Sotilaskotityön Keskuselimiin (SKE), joita oli kuusi. Niiden alaisuudessa oli arviolta 1000 sotilaskotia ja yli 3000 sotilaskotisisarta. Sodan aikana menehtyi rintamalla kuusi sotilaskotisisarta ja yksi sisar joutui sotavangiksi. Sotilaskotiliitossa on edelleen olemassa kortisto rintamalla palvelleista sisarista. Vaikka järjestössämme on paljon muistoja ja kokemuksia menneiltä ajoilta, olemme vahvasti kiinni tämän päivän nuorten miesten ja naisten arjessa varusmiespalvelun ajan ja reservin kertausharjoituksissa. Sen lisäksi olemme hyvin arvostettu järjestö, jonka asiantuntijuutta pyydetään hyvin monelle eri taholle. Laki Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta antoi ensimmäisen kerran lainvoimaisen tunnustuksen naisten tekemälle vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Lain voimaantulon myötä järjestömme on pystynyt asettamaan todellisia tavoitteita järjestömme poikkeusolojen tehtävälle, tuoda sotilaskotipalvelut sotilaalle kaikissa olosuhteissa. Poikkeusoloorganisaatiomme on saanut huoltorykmentteihin sotilaskotipäälliköt ja heille omat valmiusryhmät, joita täydennetään kuluvana vuonna keskuskanttiinien päälliköillä. Sitoutettaville sisarille on yhdessä MPK:n ja Puolustusvoimien kanssa tehty vauhdilla koulutussuunnitelmaa, jotta varsinainen koulutus voidaan aloittaa 2010. Sotilaskotiyhdistysten tehtävänä on huolehtia paikallisesti sotilaskotitoiminnasta omissa joukko-osastoissaan. Yhdistykset ovat sitoutuneet tuottamaan kaikille varusmiehille ja reservin kertausharjoituksiin osallistuville tietyt peruspalvelut. Näitä kaikille varusmiehille tarjottavia sotilaskotipalveluita ovat kolme yhtenäishinnoiteltua edullista tuotetta sekä mahdollisuus television katseluun ja radion kuunteluun. Jokainen yhdistys tilaa sanomalehtiä ja pitää yllä kirjastopalveluja. Sotilaskotiyhdistykset mahdollistavat sähköpostin ja internetin käytön sekä tarjoavat tietoa palvelupaikkakunnan urheilu- ja kulttuuripalveluista yhdessä Varusmiestoimikuntien kanssa. Yhdistykset osallistuvat varuskunnan hengelliseen toimintaan ja lahjoittavat sotilaan virsikirjan kaikille varusmiehille. Näiden lisäksi yhdistykset lahjoittavat varoja, joilla hankitaan monenlaista viihdykettä, mm. televisioita ja pelejä, sekä järjestävät erilaisia tapahtumia varusmiesten palveluksen aikaiseen vapaaaikaan. Yksi suurimmista yhteisistä haasteista naisten maanpuolustusjärjestöille on niiden tekemän työn näkyvyyden lisääminen. On ensiarvoisen tärkeää, että vapaaehtoista maanpuolustusta tekevät naisjärjestöt tekevät hyvää yhteistyötä. Jokaiselle naiselle tulee antaa mahdollisuus saada tietoa maanpuolustustyöstä ja miten se koskee jokaista Suomen kansalaista. Meillä on järjestössämme 6300 jäsentä ja 39 sotilaskotiyhdistystä. Viime vuonna vapaaehtoistyötä tehtiin lähes 200 000 tuntia ja lahjoitettiin varoja varusmiehen hyväksi 675 235 euroa. Lisätietoa: www.sotilaskotiliitto.fi