MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1
NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta - kokonaiskustannukset kohtuulliset - laadukas erikoissairaanhoito Heikkoudet ja haasteet - yhteistyö eri toimijoiden välillä - peruspalvelujen saatavuus - eriarvoisuus - monimutkainen rakenne ja rahoitusjärjestelmä - huono johtaminen - tietojärjestelmät - ikääntyvä väestö SOTE-UUDISTUSTEN LYHYT HISTORIA Kansallinen terveyshanke 2003 Kansliapäällikkö Välimäen malli 2008 Ministeri Risikon malli 2009 Kansanedustaja Orpon malli 2013 Ministeri Huovisen malli 2014-2015 Pääministeri Sipilän malli 2015-2017 (jne?) 2
SIPILÄN HAALLITUKSEN SOTE- UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA Järjestämisvastuu 300 kunnalta 18 maakunnalle Palvelujen rahoitus siirretään kunnilta valtiolle Kunnallinen palvelutuotanto korvataan maakunnan, yksityisen sektorin ja järjestöjen tuottamilla palveluilla Valinnanvapautta lisätään antamalla mahdollisuus valita peruspalvelujen tuottaja ja tietyiltä osin erityispalvelujen tuottaja Kunnille jää vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, mutta ei tuotantotehtäviä PERUSPALVELUT Sosiaali- ja terveyskeskukset tuottavat pääosan perustason terveyspalveluista ja osan sosiaalipalveluista Yksityiset yritykset voivat perustaa sosiaali- ja terveyskeskuksen ja saavat kustakin listautuneesta potilaasta korvauksen maakunnalta Kunnalliset peruspalvelut yhtiöitetään ja kunnalliset yhtiöt kilpailevat potilaista laadulla yksityisten yhtiöiden kanssa Asiakas voi valita palvelutuottajan (mutta ei välttämättä lääkäriä) Sosiaali- ja terveyskeskus voi antaa potilaille maksusetelin, jolla hän voi hankkia esim. fysioterapia- ja psykoterapiapalveluja yksityissektorilta Peruspalveluihin ei ensi vaiheessa sisälly erikoislääkäripalveluja 3
VALINNANVAPAUS KESKITETTÄVISSÄ PALVELUISSA 1. Sairaalan valinta - potilas voi valita sairaalan (mutta ei lääkäriä) oman tai muun maakunnan alueelta 2. Asiakasseteli - kattaa yksityissektorilta ostetun palvelun osittain tai kokonaan - maakunnan tulee tuottaa 15 % erityistason palveluista asiakassetelin avulla 3. Henkilökohtainen budjetti - määräraha, jonka avulla potilas/asiakas voi itse suunnitella ja hankkia tarvitsemansa palvelut (sopii esim. vammaisille ja osalle ikäihmisiä) 4
UUDISTUKSEN ARVIOINTIA JÄRJESTÄMISVASTUU JA RAHOITUS Järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille on hyvä ratkaisu Maakuntien lukumäärää liian suuri - osassa maakuntia aivan liian pieni väestöpohja - maakunnilla runsaasti valtaa toiminnan järjestämisessä - osaajia vaikea/mahdoton löytää johtamaan 18 maakunnan sote-toimintaa - tuloksena joukko erilaisia malleja, jotka aiheuttavat alueellista eriarvoisuutta Rahoituksen siirtäminen valtiolle on oikea ratkaisu ainakin uudistuksen ensivaiheessa 5
MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄ Monimutkaisen organisaation (liikelaitos, omat ja yksityiset yhtiöt) johtaminen on haastava tehtävä Toiminnallinen integraatio ei toteudu, koska vain osa palvelutuotannosta on maakunnan hallinnollisessa ohjauksessa Suuri osa tieto- ja laatujärjestelmistä puuttuu ja niiden kehittäminen vie vuosia Alihankinnan ja maksusetelien käytön seuranta ja valvonta vaikea toteuttaa ja valvoa Valinnanvapausjärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää osaamista, jota ei ole KUKA KÄYTÄNNÖSSÄ JOHTAA PALVELUTUOTANTOA? MISTÄ OSAAJAT 18 MAAKUNTAAN? PERUSPALVELUJEN TUOTANTO ERIARVOISTUU SUURET JA KESKISUURET KAUPUNGIT JA KEHYSKUNNAT - sekä maakunnalliset että yksityiset yhtiöt tarjoavat peruspalveluja - palvelujen saatavuus paranee ja odotusajat lyhenevät PIENET KAUPUNGIT JA KUNNAT, HAJA-ASUTUSALUEETJA PIENIMMÄT MAAKUNNAT - usein vain maakunnallinen palvelutuottaja - kustannukset korkeat - saatavuus ei parane, saattaa heiketä ERIARVOISUUS VOI KASVAA 6
VALINNANVAPAUSMALLI VOI JOHTAA ERILAISIIN VALINTOIHIN ERI VÄESTÖRYHMISSÄ Työterveyshuollon nykyiset asiakkaat listautunevat pääosin yksityisille palvelutuottajille Terveyskeskusten nykyiset asiakkaat jatkanevat pääosin entisissä (nyt maakunnallisissa) hoitoyksiköissä Haja-asutusalueiden asukkaat voivat helposti listautua vain maakunnallisiin yksiköihin Hoidon vaikuttavuus ja turvallisuus EIVÄT VOI VAIKUTTAA päätöksiin, koska mittareita ei ole PALVELUT ERIYTYVÄT JA ERIARVOISUUS KASVAA YHTEISTYÖ (INTEGRAATIO) KÄRSII ALKUPERÄINEN TAVOITE Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kiinteä yhteistyö yhden johdon alaisena: - alueelliset hoito-ohjelmat ja palveluketjut - tarkoituksenmukainen hoidon porrastus - hyvin toimiva konsultaatiojärjestelmä - yhteiset toiminta-, laatu- ja tietojärjestelmät - alueellinen jatko- ja täydennyskoulutus - yhteiset hankinnat SOTELAKILUONNOS Pirstaleinen organisaatio, yhtiöittäminen ja itsenäisten, voittoa tavoittelevien yritysten osallistuminen toimintaan vaikeuttavat yhteistoimintaa 7
KANNUSTIMET TOIMIVAT VÄÄRIN KORVAUSJÄRJESTELMÄ LAKILUONNOKSESSA Kiinteä vain peruspalvelut kattava vuosikorvaus sosiaali- ja terveyskeskuksissa kannustaa yksityisiä yhtiöitä - alihoitoon - lähettämään potilas palvelulaitokseen Nuoret ja terveet potilaat lisäävät ja vanhat ja sairaat potilaat vähentävät tuottajan voittoja (vaarana kerman kuoriminen ) Yksityisille palveluntuottajille erityisen edullisia potilaita ovat työterveyshuollon asiakkaat (vaarana kaksoislaskutus) MAHDOLLISIA SEURAUKSIA Kustannusten kasvu, alihoidon vaara ja eriarvoisuus SYNTYYKÖ KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ? TAVOITE: Hallitusohjelman säästötavoite 3 miljardia vuoteen 2029 mennessä EHDOTETUN MALLIN ONGELMIA: - toiminnallinen integraatio (tärkein säästötoimi) ei toteudu - raskas, monimutkainen organisaatio - monituottajamallista aiheutuvat transaktiokustannukset - tuottaako laatuun perustuva kilpailu säästöjä? - palvelujen korvausmalli kannustaa epätarkoituksenmukaiseen toimintaan - laboratorio- ja kuvantamiskustannukset? ASIANTUNTIJOIDEN ENEMMISTÖN ARVIO: Säästöjä ei synny 8
PÄÄTELMÄT (JH) Nykyjärjestelmä toimii kohtuullisen hyvin Uudistuksia tarvitaan, mutta ei vallankumousta Järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtäminen kunnilta maakunnille ja valtiolle ovat perusteltuja ratkaisuja Valinnanvapauden lisääminen ja monituottajamalli kannatettavia tavoitteita Ajankohtaiseen lakiluonnokseen sisältyy ongelmia, jotka voivat viedä kehitystä taaksepäin AIKALISÄ OLISI VÄLTTÄMÄTÖN! KIITOS MIELENKIINNOSTA! KIITOS MIELENKIINNOSTA! 9