Yhteysopettajaseminaarin kysymykset työsuojelulle
Kysymys 1 Onko siellä (Työterveys Helsingissä) enää ns. omaa lääkäriä, ettei aina joutuisi jollekin randomille? Näyttävät nämä randomitkin kovin tiuhaan vaihtuvan. Moni Helsingin-kollega siirtynyt käyttämään muita palveluja, kun ns. työterveyshuollostamme ei apua saa.
Vastaus 1 Kysyjä on oikeassa, tämän lukuvuoden alusta alkaen Työterveys Helsinki on tehostanut toimintaansa niin, että omalääkärijärjestelmää ei enää ole, vaan randomin vastaanotolle päästään. Sen sijaan oma työterveyshoitaja on jokaiselle nimettynä. Työterveyshoitaja arvioi yhdessä vastaanoton kanssa millainen potilaan tarve on, ohjataanko yleislääkärille vai tarvitaanko työterveyshuollon erikoislääkäriä, joita entiset omalääkärimme ovat. Suosittelen näppärän etyöterveys-portaalin käyttöönottoa! Monia asioita voi kysyä ja sopia suojatun yhteyden kautta ja Työterveys Helsinki lupaa, että terveydenhoitaja vastaa viestiin kahden työpäivän kuluessa.
Kysymys 2 Miten taataan opettajien jaksaminen kaiken muutoksen, kehittämispaineiden, kasvavien ryhmäkokojen, säästöjen, kikyn jne paineessa?
Vastaus 2 Kuten Kunta10-työhyvinvointikyselyn tuloksistakin tiedetään, hätkähdyttävän suuri määrä opettajia kokee työmääränsä kasvaneen kohtuuttomasti. Paineet tiedetään ja tunnetaan ja työmäärän rajaamiseen kehotetaan. Työajan tulisi riittää työn tekemiseen. Työn priorisointi tehdään yhdessä esimiehen kanssa ja on suositeltavaa keskustella työmääristä yhdessä koko työyhteisön kesken. Työsuojeluvastuu on työnantajalla eli esimiehellä. Työntekijällä on vastuu kertoa epäkohdista, esimerkiksi uupumisestaan esimiehelle. Työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet ja HOAY tekevät työtä opettajien jaksamisen hyväksi ottamalla ongelmia esille yhteistyössä rehtoreiden, virastojohdon, opetuslautakunnan ja julkisessa keskustelussa kaikilla käytettävissäolevilla foorumeilla.
Kysymys 3 Onko asiallista, että viraston taholta opettajia nimitellään "riviopettajiksi", uberopettajiksi jne?? "Riviopettaja" on kuitenkin se, joka ops:n pääosin toimeenpanee.
Vastaus 3 Kuulen kysymyksessä epäilyksen siitä, etteivät kaikki virastohallinnossa kunnioita tai arvosta opettajien työtä. Totta on, että riviopettajat toteuttavat opetussuunnitelman ja joiden työn ansiosta Suomi ja erityisesti Helsinki nauttii edelleen erinomaisista Pisa-tuloksista. Kiitokset ja onnittelut siitä! En ole koskaan kuullut otj Liisa Pohjolaisen vähättelevän opettajien työtä, vaan viime aikoina hän on huolehtinut, että opettajilla olisi väyliä tulla kuulluiksi (ohi virastohallinnon) työhönsä liittyvissä asioissa.
Kysymys 4 Miten sisäilmaongelmasta oireilevat opettajien tulisi toimia, jotta voisivat saada sopivammat työtilat/opetustilat koulustaan tai jostain muusta koulusta?
Vastaus 4 Opetusvirastossa on yhdessä sovittu malli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Opettajan tehtävänä on ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa ja saattaa oireilu työterveyshuollon tietoon (etyöterveys on suositeltava väylä, ellei tarvitse akuuttia hoitoa sisäilmaoireiluun). Työsuojelu on mielellään ensin kuuntelemassa, neuvomassa ja jäsentämässä tilannetta oireilevan opettajan kanssa ja sitten tukena neuvotteluissa, jos työpisteen tai paikan vaihtoon joudutaan.
Sisäilmaongelmissa Ota asia esille esimiehen kanssa. Selvitellään, mistä sisäilmaongelma johtuu. Löytyykö talosta parempi tila? Kerro oireilusta työterveyshuoltoon Ehdota työterveysneuvottelua Koulun vaihto sisäilmasyistä vaatii räätälöintiä