MAA- JA VESIRAKENNUS- ALAN NÄKYMÄT 2010 2011 SYYSKUU 2010
Tekijä Toimeksianto VTT Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry Lisätietoja Terttu Vainio, puh. 040 508 0983, VTT Eero Nippala, puh. 040 546 0174, TAMK ISSN 1237-0231 Emmi Lehto MANK ry, puh. 040 582 9781 etunimi.sukunimi@wspgroup.fi Kannen valokuva Kuopion toriparkin laajennus Raportin graafeja lainattaessa lähde mainittava; VTT, MVR-suhdanteet syksy 2010 Kopiointi VTT
ALKUSANAT Tämä infra-alan suhdanteita ja tulevaisuuden näkymiä käsittelevä raportti on laadittu VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) yhteistyönä syyskuussa 2010. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio (VTT), Eero Nippala (TAMK), Pekka Tienhaara (VTT) ja Pekka Pajakkala (VTT). Raportissa on käsitelty maa- ja vesirakentamisen tilannetta syksyllä 2010 ja näkymiä vuodelle 2011. Suhdannenäkymiä on tarkasteltu myös alueellisesti. Erikoisteemana raportissa on kunnossapito. Raportti perustuu kyselyihin sekä tutkimusryhmän suhdanneasiantuntijoiden näkemyksiin alan tilanteesta. Infra-alan liiketoimintaympäristön kehitykseen liittyvät kyselyt on suunnattu rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Urakoitsijoiden kyselyn on tehnyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Kaikille vastaajille suuret kiitokset. Raportin ovat rahoittaneet Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry, Infra ry, Pöyry, Ramboll, RIL, Rudus, Ruukki, WSP ja VR Rata. Toivomme raportin olevan hyödyksi tehtäessä alan tulevaisuuteen ja kehittämiseen liittyviä päätöksiä niin yrityksissä kuin kunnissa ja valtionhallinnossa. SYYSKUUSSA 2010 Terttu Vainio VTT Eero Nippala TAMK
ALKUSANAT ----------------------------------------------------------------------------------------------- 1 MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2010 2011 Taantuma taitettu----------------------------------------------------------------------------------- 3 Infrarakentaminen elvytti Eurooppaa---------------------------------------------------------- 3 Julkiset investoinnit painottuvat energiasektorille------------------------------------------ 3 Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvuun vuonna 2012 ------------------------------- 5 Maarakennusalan kustannukset nousivat vuodessa 2,1 prosenttia------------------- 5 RAKENNUTTAJAT---------------------------------------------------------------------------------------- 6 SUUNNITTELIJAT ---------------------------------------------------------------------------------------- 8 URAKOINTI ------------------------------------------------------------------------------------------------10 ALUEELLINEN TILANNE ------------------------------------------------------------------------------12 TEEMANA KUNNOSSAPITO -------------------------------------------------------------------------14 YHTEENVETO --------------------------------------------------------------------------------------------16 2
Taantuma taitettu Raha- ja finanssipoliittiset toimenpiteet ovat auttaneet maailmantalouden noin 4 prosentin kasvuun. Eurooppa on elpynyt viiveellä verrattuna Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Suomen kannalta hyviä uutisia ovat olleet tärkeimpien vientimaidemme kuten Ruotsin, Saksan ja Venäjän talouksien kohentuminen. Nähtäväksi jää, miten taloudet reagoivat elvytystoimenpiteiden lopettamiseen. Monia maita rasittavat budjettivajeet ja velkaantuminen, joten talouskasvu tulee olemaan totuttua vaatimattomampaa. Suomen kesän 2010 jälkeen julkaistut ennusteet odottavat 2 4 prosentin talouskasvua sekä vuonna 2010 että 2011. Tilanne on ristiriitainen. Toisaalta kuluttajien luottamus Suomen talouteen on huipputasolla ja toisaalta kuntatalous on painumassa heikoksi ja valtiontalouden rahoitusasema on heikentynyt velkojen kasvun, verohelpotusten, työttömyysmenojen ja elvytystoimenpiteiden johdosta. Infrarakentaminen elvytti Eurooppaa Sekä Suomen että Euroopan talous on toipunut kasvuun yllättävän nopeasti. Syyskuussa 2010 julkaistu euroalueen ennuste arvioi kasvuksi 1,8 prosenttia aiemman vajaan prosentin kasvun sijaan. Osa myönteisestä kehityksestä on ollut infrarakentamisen ansiota. Monissa maissa elvytyspaketit sisälsivät nimenomaan infrahankkeita. Monissa Euroopan maissa bruttokansantuote laski, mutta infrainvestoinnit lisääntyivät. Julkiset investoinnit painottuvat energiasektorille Tulevaisuudessa investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energian saannin turvaamiseen tulevat edelleen lisääntymään, jolloin moni muu julkisen sektorin perinteisesti rahoittama sektori tulee kärsimään julkisen talouden velkaantumisesta ja rahoitusongelmista. Yksityisrahoituksesta ei ole kompensoimaan julkisen rahoituksen kutistumista. Euroopan isoista maista ainoastaan Iso-Britanniassa infrarakentaminen tulee kasvamaan vuonna 2011. Infrarakentaminen tulee romahtamaan Espanjassa ja Irlannissa. Tanska ei velkaantunut taantuman aikana ja pystyy näin ollen jatkamaan sovittua infrainvestointiohjelmaansa. Ohjelmaan kuuluu moottoritie-, rata- ja energiahankkeita. Infrarakentamisen kasvu arvioidaan 5 prosentiksi lähivuosina. Ruotsi on investoinut ja investoi vielä ensivuonna infraan. Ruotsi on kuronut kiinni aiempaa niukkaa linjaansa infrainvestointien suhteen ja hyödyntänyt muun rakentamisen matalasuhdanteen laskemia hintoja TEN-T hankkeiden toteuttamiseen. Norja on investoinut öljytuloja infran rakentamiseen. Tänä vuonna Norjassa valmistuu suuria raideliikennehankkeita ja tästä syystä infrarakentaminen notkahtaa. Suunnitelmissa on kuitenkin jatkaa raideliikenteen kehittämistä. Norjassa investoidaan myös vesivoimaan, energiansiirtoverkkoihin, tuulivoimaan ja maakaasun tuotantolaitoksiin. 3
150 140 130 120 110 100 90 80 70 Rakentamisen sektorien volyymikehitys 2000=100 Uusien toimitilojen rakentaminen Uusien asuntojen rakentaminen 60 2000 02 04 06 08 2010* Maa- ja vesirakentamisen sektoreiden arvo vuonna 2010 yhteensä 5,5 mrd. Energiahuoltorakentaminen 15 % Ympäristö- ja muu rakentaminen 14 % Vesihuoltorakentaminen 1 Tietoliikenneverkostot 12 % Tien-rakentaminen 17 % Maa- ja vesirakentaminen Kadunrakentaminen 18 % Rata-rakentaminen 11 % Vesiväylät Lentokentät 2 % 1 % Talonrakentamisen aloitukset Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutos % 60 50 40 30 milj.m 3 luvat aloitukset 1 8 % 6 % 4 % 2 % 20-2 % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 10-4 % 0 2001 03 05 07 09 2011* -6 % -8 % 4,0 % Maa- ja vesirakentamisen volyymimuutokset Euroopassa 200 Maa- ja vesirakentaminen lähialueilla indeksi 2000 = 100 3,0 180 Ruotsi 2,0 1,0 0,0 2000 02 04 06 08 2010* 2012* -1,0-2,0 160 140 120 100 80 Norja Tanska Saksa 2000 02 04 06 08 2010* 2012* Lähteet: Tilastokeskus, Euroconstruct, VTT 4
MVR tuotannon määrän muutos % verrattuna edelliseen vuoteen 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % Yhteensä 0 +2-2,5 0-2 Investoinnit 0 +3-4 0-2,5 Kunnossapito -1-1 +1 0 +0,5 Talojen pohjatyöt +14 0-27 +1 +4 Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvuun vuonna 2012 Tutkimusryhmän mukaan maa- ja vesirakentaminen supistui 2009, säilyy 2010 ennallaan ja vuoden 2011 pienen notkahduksen jälkeen kääntyy 2012 selvään kasvuun. VTT:n suurten kohteiden analyysin perusteella 2012 olisi käynnissä eniten suuria kohteita kymmeneen vuoteen. Urakonnin kannalta suhdannenäkymät ovat vuonna 2010 heikot. Maanrakennusalan yritysten liikevaihto on pudonnut alkuvuodesta lähes viidenneksen ja kaluston keskimääräinen käyttöaste heikkeni edelleen alkuvuodesta. Infrarakentamisen alamäki taittuu tämän vuoden lopulla. Positiivinen kehitys käynnistyy Uudellamaalla ja pohjoisessa Suomessa. Maan eteläosissa on meneillään ja lähivuosina aktiivisessa vaiheessa useita suurhankkeita. Osassa maata töitä on vähän. Maa- ja vesirakennustöistä ratahankkeet, vesiliikenne ja kaivostoiminta ovat kasvussa. Sen sijaan maanteiden ja energiaverkostojen rakentaminen supistuu. Kuntien taloustilanne pysyy heikkona myös lähivuosina, mikä rajoittaa niiden maa- ja vesirakennusinvestointeja. Kunnossapidon arvioidaan säilyvän varsin vakaana. Asuntojen aloitusten huomattavan nopea kasvu lisää pohjatöitä. Asuntotarve, matalat korot, luottamus talouteen, asuntokaupan vilkastuminen siinä syitä vuoden 2010 odotettua vilkkaampaan asuntorakentamiseen. Asuntoja tullaan aloittamaan 30 000 sekä vuonna 2010 että 2011. Kun toimitilarakentaminenkin vilkastuu, lisääntyvät talonrakentamisen aloitukset kokonaisuutena 20 prosenttia vuonna 2010 ja pysyvät saavutetulla tasolla myös vuonna 2011. Maarakennusalan kustannukset nousivat vuodessa 2,1 prosenttia Maarakennusalan kustannukset nousivat 2,1 prosenttia vuoden 2009 elokuusta vuoden 2010 elokuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin maarakenteiden -0,2 prosentista päällysteiden 7,2 prosenttiin. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti työvoimakustannusten nousu sekä polttoaineiden ja energian kallistuminen. Kokonaisindeksin nousua hillitsivät eniten maa- ja kiviaineksen halpeneminen sekä korkojen aleneminen. 5
MVR RAKENNUTTAJAT MVR-RAKENNUTTAJIEN SUHDANNETILANNE %-suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista MVR-RAKENNUTTAJIEN SUHDANNENÄKYMÄT %-suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista 10 HEIKKO 10 HEIKKENEVÄT VÄLTTÄVÄ 6 4 TYYDYTTÄVÄ 6 4 PYSYVÄT ENNALLAAN 2 HYVÄ 2 PARANEVAT 2000 02 04 06 08 2010 ERINOMAINEN 01 03 05 07 09 2011 TOIMINTAKAPEIKOT, MVR-RAKENNUTTAJAT rahoituksen puute suunnitelun laatu organisaatiomme muutokset aikataulumuutokset kausivaihtelut syksy 2010 syksy 2009 syksy 2008 TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄN KEHITYS, MVR-RAKENNUTTAJAT INDEKSI 1992=100 120 100 80 60 säästötoimenpiteet ympäristöasiat, -luvat kiire 0 20 40 60 80 100 %-suhdannekyselyyn vastanneista 40 20 0 92 94 96 98 2000 02 04 06 08 2010 URAKOITSIJOIDEN JA SUUNNITTELIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS %-suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista URAKOITSIJOIDEN JA SUUNNITTELIJOIDEN TARJOUSTEN HINTATASO %-suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista 10 ERITTÄIN MATALA MATALA 10 ERITTÄIN MATALA MATALA 6 NORMAALI 6 NORMAALI 4 KORKEA 4 KORKEA 2 2001 03 05 07 09 2011 ennuste ERITTÄIN KORKEA 2 2001 03 05 07 09 2011 ennuste ERITTÄIN KORKEA Lähde: Suhdannekysely 2010, syksy 6
MVR RAKENNUTTAJAT Maa- ja vesirakennusalan rakennuttajista suhdannetilanteen näkee syksyllä 2010 vähintään hyvänä 67 prosenttia suhdannekyselyn vastaajista (2009: 51 %). Etenkin yksityisen / osakeyhtiösektorin (vesihuolto, energia, jätehuolto ja satama) rakennuttajien rahoitustilanne on syksyn 2008 rahoituskriisin jälkeen parantunut. Valtion sektorin rahoituksen niukkuus tulee jatkumaan usean vuoden. Kuntasektorin taloudellinen tilanne on odotettua parempi. Suhdanneodotukset seuraavalle vuodelle (2011) ovat säilyneet ennallaan. Viime vuosien tapaan yli 80 prosenttia ennakoi tilanteen säilyvän ennallaan, lähes 20 ennakoi tilanteen heikkenevän eikä kukaan odota tilanteen paranevan vuonna 2011. Jätehuollon, vesihuollon ja satamarakentamisen sektorit supistuvat vuonna 2010. Muut sektorit kasvavat hieman. Vuonna 2011 supistuvat kaikki muut sektorit paitsi jätehuolto ja energiasektori. Yhteensä rakennuttamisen määrä kasvaa kaksi prosenttia vuonna 2010 ja pysyy ennallaan vuonna 2011. Yksityiset urakoitsijat tekivät rakennuttajien uudisrakennustöistä vuonna 2010 noin 70 prosenttia. Ylläpito- ja kunnossapitotöistä yksityiset tekivät 2010 noin 65 prosenttia. Yksityisten osuus kunnossapidossa on kasvanut. Urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden tarjoushalukkuus on jo toista vuotta korkealla. Vuoden 2010 syksyllä tarjoushalukkuus on vain hieman alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Eniten on kasvanut suunnittelijoiden tarjoushalukkuus. Urakoinnin tarjousten hintataso on laskenut edelleen viime syksystä. Hintatason saldoluvun (-9) kautta tulkittuna hintataso olisi syksyllä 2010 alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen. Myös suunnittelun hintataso on rakennuttajakyselyn mukaan laskenut. Syksyllä 2010 suunnittelutarjouksia piti korkeana tai erittäin korkeana vain 9 prosenttia vastaajista (2009: 16 %). Kyselyyn vastanneiden rakennuttajien palveluksessa oli työntekijöitä yli 2200. Määrä on vähentynyt edellisvuodesta 4 prosenttia. Työntekijämäärän ennakoidaan kasvavan 2011 parilla prosentilla. Syksyllä 2010 alan ongelmina korostuivat kiire ja ympäristöasiat. Seuraaviksi suurimmiksi ongelmiksi nimettiin säästötoimenpiteet, aikataulumuutokset, kausivaihtelut ja suunnittelun laatu ja organisaation muutokset (noin 30 40% vastaajista), Korkean kustannustason näki ongelmana vain vajaa viidennes rakennuttajista. Vuoteen 2014 mennessä ongelmia tulevat aiheuttamaan säästötoimenpiteet ja rahoituksen niukkuus. Jopa uutta taantumaa ennakoidaan. Tämä voisi johtaa urakoiden hintatason romahtamiseen ja lisä- ja muutostöiden härskiin hinnoitteluun Osa vastaajista arvioi korkotason ja myös urakoiden hintatason nousevan. Henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien saamisen vaikeutuminen ja osaamisen kaventuminen vaikeuttavat toimintaa. Rakennuttajat myös olivat huolissaan vesihuollon ja kaukolämmön asennus- ja hitsausosaajien puutteesta sekä korjaustarpeiden patoutumisesta. Rakennuttajien mielestä lakimuutokset tuovat epävarmuutta sekä kohtuuttomuuksia. Näistä päällimmäisenä askarruttavat energian- ja lämmityspolttoaineiden verotus. Rakennuttajien toimintaa vaikeuttavat ELYkeskusten toiminnan aloitus sekä kuntaliitosten tuomat muutokset ja yhtiöiden Rakennuttajakyselyyn vastasi 70 maa- javesirakennusalan rakennuttajaa. Vastaajien rakennuttamien rakennustöiden arvo on vuonna 2010 noin 900 miljoonaa euroa. 7
MVR SUUNNITTELIJAT MVR-SUUNNITTELIJOIDEN SUHDANNETILANNE %-kyselyyn vastanneista 10 HEIKKO MVR-SUUNNITTELIJOIDEN SUHDANNENÄKYMÄT %-kyselyyn vastanneista 10 HEIKKENEVÄT 6 4 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 6 4 PYSYVÄT ENNALLAAN 2 HYVÄ 2 PARANEVAT 2000 02 04 06 08 2010 ERINOMAINEN 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 2011 ennuste LASKUTUKSEN MUUTOS, MVR-SUUNNITTELIJAT %-kyselyyn vastanneista eri laskutusmuutosluokissa 2011 2010... -10% -6%..-10% -1%..-5% 0 +1%..+5% +6%..+10% yli 1 KANNATTAVUUS, MVR-SUUNNITTELIJAT %-kyselyyn vastanneista 10 6 4 2 HEIKKO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ 2009 0 20 40 6 80 100 2001 03 05 07 09 2011 ennuste ERINOMAINEN TOIMINTAKAPEIKOT, MVR-SUUNNITTELIJAT uudet hankintatavat TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄN KEHITYS, MVR-SUUNNITTELIJAT INDEKSI 1992=100 120 kireät aikataulut säästötoimet projektinvetäjien puute lyhyt tilauskanta tilaajien org.muutokset hintakilpailu syksy 2010 syksy 2009 syksy 2008 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 %-suhdannekyselyyn vastanneista 0 92 94 96 98 2000 02 04 06 08 10 Lähde: Suhdannekysely 2010, syksy 8
MVR SUUNNITTELIJAT Suunnittelun suhdannetilanne on edelleen heikentynyt viime vuodesta. Suhdannetilanteen saldoluku on nyt +30 kun se vuosi sitten oli +50. Noin kymmenyksellä yrityksistä tilanne on välttävä syksyllä 2010. Odotukset seuraavalle vuodelle (2011) ovat parantuneet viime vuodesta. Saldoluku on noussut vuoden -25:stä -5:een. Syksyllä 2010 noin 10 prosenttia odotti suhdannetilanteen paranevan. Laskutuksen kasvua vuodelle 2010 odottaa 55 prosenttia (2009: 48 %) vastaajista ja 30 prosenttia (2009: 26 %) ennakoi laskutuksen jäävän miinukselle. Tilanne on siis parantunut lievästi viime vuodesta. Laskutuksen muutosodotukset seuraavalle vuodelle ovat parantuneet viime vuodesta. Nyt 30 prosenttia (2009: 32 %) ennakoi laskutuksen pienenevän seuraavana vuotena. Toisaalta 45 prosenttia (2009: 42 %) vastaajista odottaa laskutuksen kasvavan. Toiminnan kannattavuus on edelleen heikentynyt viime vuodesta. Enää 32 prosenttia vastaajista pitää kannattavuutta hyvänä tai erinomaisena vuonna (2009: 42 %). Vuonna 2011 arvioidaan kannattavuuden paranevan ja 47 prosenttia vastaajista ennakoi kannattavuuden nousevan hyväksi tai erinomaiseksi. Syksyn 2010 kyselyn mukaan suunnittelijoista noin 100 prosentilla vastaajista on laatujärjestelmä käytössä (2009: 87 %). Laatujärjestelmä on sertifioitu 89 prosentilla vastaajista. Kansainvälisten suunnittelutoimeksiantojen osuus suunnittelijoiden liikevaihdosta on vuonna 2010 noin 13 prosenttia (2009: 7 %) Vuonna 2011 kansainvälisten tehtävien osuus arvioidaan 15 prosentiksi liikevaihdosta. Lähes 40 prosenttia vastaajista panostaa kansainvälisten tehtävien hankintaan. Suunnittelutoimistojen työntekijämäärän arvioidaan supistuvan 2010 noin 0,5 prosenttia ja kasvavan vuonna 2011 noin 8 prosenttia (2009: 8 %). Syksyllä 2009 vastanneista suunnittelutoimistoista lomautti henkilöstöä vain muutama prosentti lomautusajan ollessa viisi viikkoa. Vuonna 2010 vain 0,5 prosenttia yrityksistä lomautti suunnittelijoitaan keskimäärin 1,5 viikoksi. Infra-alan suunnittelijoiden yleisimmät ongelmat syksyllä 2010 ovat samoja kuin viime syksynä. Pahimmat ongelmat ovat hintakilpailu, tilaajien organisaatiomuutokset, projektivetäjien puute ja lyhyt tilauskanta (50 7 vastaajista). Myös kireät aikataulut, säästötoimet ja uudet hankintatavat aiheuttavat ongelmia (30 40%) Suunnittelusektori nosti tulevaisuuden (-2014) ongelmiksi erityisesti verissä päin hintakilpailun. ELY-keskusten hankevähyys koetaan yleisesti ongelmana. Myös kuntien taloustilanne ja hankkeiden vähyys aiheuttavat ongelma. Suunnittelijakyselyyn vastanneet mainitsivat myös tutut ongelmat eli suunnittelijoiden puutteen, valtiontalouden lyhytjänteisyyden, erilaiset säästötoimet ja tilaamisen osaamattomuuden. Uusia ongelmia ovat Liikenneviraston ja ELY keskusten organisaatioiden toimimattomuus. Samoin kuntaliitokset aiheuttavat suunnittelijoille toiminnalle kitkaa. Virkojen suojaus 5-7 vuodeksi tuo resurssia, mikä vähentää hankintoja yrityksiltä. Hankintalain tulkinta sulkee markkinat pksektorilta. Markkinaoikeus ja kilpailuvirasto eivät kykene poistamaan kilpailun vääristymää. Suurkuntien hankinnat keskittyvät suurille toimistoille. Myös 1990-luvun laman aiheuttama suunnittelijoiden pieni koulutusmäärä alkaa nyt tuntua kun eläköityminen kasvaa. Kyselyyn vastasi 19 maa- ja vesirakennusalan suunnittelutoimistoa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 130 miljoonaa euroa vuonna 2010. 9
URAKOITSIJAT MVR-URAKOITSIJOIDEN SUHDANNETILANNE %-kyselyyn vastanneista MVR-URAKOITSIJOIDEN SUHDANNENÄKYMÄT %-kyselyyn vastanneista 10 10 HEIKKO HEIKKENEVÄT 6 4 NORMAALI 6 4 PYSYVÄT ENNALLAAN 2 HYVÄ 2 PARANEVAT Lähde: EK 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: EK * MAARAKENNUSKONEIDEN KÄYTTÖASTE, MVR-URAKOITSIJAT (100%= täystyöllisyys yksivuorotyössä) 10 95 % 9 85 % TOIMINTAKAPEIKOT, MVR-URAKOITSIJAT %-kyselyyn vastanneista 100 80 60 40 20 2006 2007 2008 2009 2010 75 % 7 Lähde: EK 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 Lähde: EK Ammattityövoiman puute Sää %-suhdannekyselyyn vastanneista Riittämätön kysyntä TUOTANTOKAPASITEETTI KYSYNTÄÄN NÄHDEN, MVR-URAKOITSIJAT %-kyselyyn vastanneista 10 MVR-URAKOITSIJOIDEN TILAUSKANTA %-kyselyyn vastanneista 10 LIIAN VÄHÄN PIENI 6 SOPIVASTI 6 MORMAALI 4 4 2 LIIKAA 2 SUURI 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde:EK Lähde: EK Lähde: EK suhdannekysely 2010, II neljännes 10
URAKOITSIJAT Urakoitsijoiden suhdannetilanne on syksyllä 2010 edellisvuotista parempi, muttei vielä normaali. Alueelliset erot ovat suuria koska suuret hankkeet työllistävät eteläisessä Suomessa sekä muutamilla paikkakunnilla. Muualla Suomessa on hiljaisempaa. Tilanne on parantunut suhteessa vuoteen 2008, mutta on edelleen heikko lähes puolella vastaajista. Urakoitsijoiden lyhyen tähtäimen näkymät ovat positiiviset viime vuoteen verrattuna. Virinnyt asuntotuotanto parantaa myös urakoitsijoiden työkantaa. Loppukesästä 2010 kapasiteetin käyttöaste on 79 prosenttia (2009: 73 %). Lukema on kesäkauden käyttöasteeksi edelleen alhainen joskin parempi kuin viime vuonna. Vastaajista noin puolella on töitä sopivasti ja yhdellä kolmanneksella on töitä liian vähän. Tilauskanta verrattuna vastaavan ajan normaaliin on neljällä viidestä ennallaan. Kenelläkään ei ole tilauskanta normaalia parempi ja viidenneksellä tilauskanta on ajankohdan normaalia huonompi. Tilauskantaa yrityksillä on noin neljäksi ja puoleksi kuukaudeksi eteenpäin. Viime kesänä töitä oli vain kolmeksi kuukaudeksi. Tilauskannan pituus on edelleen alhaalla verrattuna muutaman vuoden takaiseen huippusuhdanteen 8 10 kuukauteen. Kapasiteetin käyttöasteen lasku ja lyhyt tilauskanta ovat ylläpitäneet urakoitsijoiden tarjoushalukkuutta. Rakennuttajien mukaan urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on lähes 2009 vuoden tasolla. Rakennustöiden urakkahinnat ovat alhaalla. Kukaan ei odota niiden enää laskevan. Lähes kaikki yritykset odottavat urakkahintojen nousevan tulevaisuudessa. Urakoitsijoiden kannalta negatiivista on ollut panoskustannusten lievä nousu. Maarakennuskustannusindeksi näyttää panoskustannusten nousseen heinäkuusta 2009 heinäkuuhun 2010 noin kaksi prosenttia. Vientitilauskanta on säilynyt ennallaan kesän ajan. Edelliseen vuoteen verrattuna se on kuitenkin joka viidennellä pienempi kuin vuosi sitten. Syksyllä 2010 vientitilausten odotetaan hieman kasvavan mutta loppuvuotta kohti jälleen supistuvan voimakkaasti. Syksyllä 2010 yritykset vähentävät työntekijämääräänsä. Tuotantokapeikoista ammattityövoiman puute on edelleen mutta vain niukasti kärjessä. Syksyllä 2010 joka toinen vastaaja kaipasi lisää ammattitaitoista työvoimaa. Riittämätön kysyntä oli ongelma joka toisella vastaajalla. EK:n kyselyyn 2010 vastasi 21 maarakennusalan yritystä. Vastanneiden palveluksessa oli yhteensä noin 3022 työntekijää. Yritysten vuosilaskutus oli yhteensä lähes 700 milj.euroa. 11
Alueet SUHDANNETILANNE 2010, RAKENNUTTAJAT SUHDANNETILANNE ENNAKOITU 2011, RAKENNUTTAJAT 10 10 HEIKKO HEIKKO 6 VÄLTTÄVÄ 6 VÄLTTÄVÄ 4 TYYDYTTÄVÄ 4 TYYDYTTÄVÄ 2 HYVÄ 2 HYVÄ PKS Etelä- Länsi- Itä- Pohjois- ERINOMAINEN PKS Muu Etelä- Länsi- Itä- Pohjois- ERINOMAINEN URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS 2010 - RAKENNUSURAKAT URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS 2010 - HOITO- JA KUNNOSSAPITO 10 HEIKKO 10 HEIKKO VÄLTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ 6 6 4 TYYDYTTÄVÄ 4 TYYDYTTÄVÄ 2 HYVÄ 2 HYVÄ PKS Muu Etelä- Länsi- Itä- Pohjois- ERINOMAINEN PKS Muu Etelä- Länsi- Itä- Pohjois- ERINOMAINEN SUUNNITTELIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS 2010 TOIMINTAKAPEIKOT 10 HEIKKO 6 YMPÄRISTÖASIA, -LUVAT 6 VÄLTTÄVÄ 4 KIIRE 4 2 PKS Muu Etelä- Länsi- Itä- Pohjois- TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 2 PKS Muu Etelä- Länsi- Itä- % -suhdannekyselyyn vastanneista Pohjois- RAHOITUKSEN PUUTE Lähde: Suhdannekysely 2010, syksy 12
Alueet Syksyllä 2010 rakennuttajista paras suhdannetilanne on viime vuoden tapaan pääkaupunkiseudulla. Noin 85 prosenttia vastaajista pitää tilannetta vähintään hyvänä. Länsi- Suomen tilanne on säilynyt ennallaan ja on lähes pääkaupunkiseudun tasolla. Myös Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tilanne vuonna 2010 on hyvä. Näkymät vuodelle 2011 heikkenevät kaikilla alueilla, eniten Pohjois-Suomessa ja Itä- Suomessa. Tilanteeseen vaikuttaa ehkä eniten kuntien taloudellinen tilanne. Vuodelle 2010 ennakoitiin heikkoa tilannetta kunnille, se ei toteutunut ennakoidusti. Alueelliseen tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti suurten hankkeitten alueellinen sijainti (suluissa 2011 rahoitus): Etelä- Suomessa käynnistyy 2011: E18 Haminan ohikulkutie (180 milj. euroa), E18 Koskenkylä- Kotka maantie, Haminan meriväylä (10 milj. euroa), Uudenkaupungin vesiväylä (11 milj. euroa). Käynnissä ovat Vt6 Lappeenranta Imatra (21 milj euroa), Kt51 Kirkkonummi Kivenlahti (23 milj. euroa), Kehä I Vallikallio ja E18 Kehä III. Etelä-Suomessa on Keski-Pasila (16 milj. euron), Kehärata (valtion osuus 73 milj. euron) sekä Länsimetron raideliikennehankkeet. Etelä-Suomessa on käynnissä myös NordStream maakaasuputki. Suomen ja Baltian välinen sekä Varsinais-Suomen maakaasuputkien rakentamiset odottavat päätöksiä. Länsi-Suomen suuria hankkeita ovat 2011 käynnistyvät Vt 8 Vaasan Sepänkylän ohikulkutie (55 milj. euroa), Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien (63 milj. euroa) sekä Seinäjoki- Oulu radan parantamisen II vaihe (90 milj. euroa, myös Pohjois-Suomen puolella). Muita isoja hankkeita ovat: Fenno-skan 2 Olkiluoto Finnböle merikaapeli Itä-Suomen suuria hankkeita ovat Vt 6 Joensuussa (15 milj. euroa), Vt 14 Savonlinnan keskustassa (24 milj. euroa), Vt 5 Kallan sillat ja Vt 5 Päiväranta Vuorela (18 milj. euroa), Pohjois-Suomen suuria hankkeita ovat Kokkola-Ylivieska radan parantaminen, Kolari- Pajala radan parantaminen sekä Rovaniemi- Kemijärvi radan sähköistys (24 milj. euroa). Pohjois-Suomessa ollaan lisäksi avaamassa useita kaivoksia. Tarjoushalukkuus Vaikka pääkaupunkiseudulla on suuria hankkeita käynnissä, on yrityksillä kiinnostusta tarjota urakoita. Tarjoushalukkuus onkin pääsuurinta kaupunkiseudulla ja muualla Etelä- Suomessa. Muilla alueilla tarjoushalukkuus on melko samaa luokkaa, hieman Etelä- Suomea pienempänä. Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus on pääkaupunkiseudulla paras ja kaikilla muilla alueilla hieman pienempi. Liekö uusien suunnittelutoimistojen ilmaantuminen pääkaupunkiseudulle vaikuttamassa asiaan? Kunnossapidon ja hoidon urakat kiinnostavat urakoitsijoita rakennusurakoita vähemmän alueesta riippumatta. Tarjoavien yritysten määrä on myös pienempi. Toimintakapeikot Syksyllä 2010 pahin toimintakapeikko on kiire lähes kaikilla alueilla. Pahin tilanne on pääkaupunkiseudun ulkopuolella eteläisessä Suomessa, missä sen ilmoittaa pahimmaksi ongelmakseen 70 prosenttia vastaajista. Ympäristöasiat ja -luvat koetaan ongelmalliseksi Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. 13
Teema - Kunnossapito Määritelmä Maa- ja vesirakennusalan kunnossapito ja hoito käsittävät ne päivittäiset tai myös vuotuiset toimenpiteet, joilla eri maa- ja vesirakenteet pysyvät käyttökunnossa. Esimerkiksi teillä tämä tarkoittaa mm. vesakon tai nurmikon leikkuuta tienpenkereiltä, liikennemerkkien puhtaanapitoa ja oikaisua, jäätyneiden rumpujen aukaisua höyryllä, lumen aurausta, hiekoitusta, polanteiden poistoa jne. Kansantalouden pääomatilinpidon mukaan maa- ja vesirakenteista omistaa valtio 38 prosenttia, yritykset 35 prosenttia, paikallishallinto 27 prosenttia ja yksityiset kotitaloudet 1 prosentin. Markkinaosuus kolmannes Maa- ja vesirakentamisen kunnossapidon ja hoidon osuus koko markkinasta on kolmannes (1800 milj. euroa). Panostuksen pitäisi kasvaa vähitellen, koska rakenteet ikääntyvät ja rakenteiden määrä kasvaa. Käytännössä kunnossapito- ja hoitomarkkinaan käytetty rahamäärä säilyy euromääräisesti ennallaan mutta supistuu ostovoimaltaan joka vuosi inflaation verran. Rakenteiden palvelukyvyn säilyttäminen vaatii kunnossapidon tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Euroopassa kunnossapidon osuus vaihtelee 20 55 prosentin välillä. Vähiten olemassa olevien rakenteiden kunnossapitoon käytetään itäisessä Euroopassa ja mm. Ruotsissa vilkkaiden uudisinvestointien takia. Kiehtova yksityiskohta on se, että suurin kunnossapidon osuus on Italiassa. Maassa, joka tunnetaan akvedukteista, maantieverkostostaan ja joka oli Silkkitien pääteasema Euroopassa. Kuka tekee kunnossapidon työt? Aiemmin kunnossapito- ja hoitotyöt ovat olleet omistajien, eli valtion, kunnan tai yritysten itsensä vastuulla. Näihin on tilattu palveluja yksityisiltä koneurakoitsijoilta. Syksyjen 1997 2010 rakennuttajakyselyiden mukaan urakoitsijat tekivät kunnossapidosta ja hoitotöistä vuonna 1997 noin 20 prosenttia (% arvosta). Vuoteen 2010 mennessä yksityisten osuus on kasvanut reiluun 60 prosenttiin. Osuuteen on laskettu mukaan sekä omistajien omajohtoiset että kilpailutetut urakat. Tampereen ammattikorkeakoulun tekemän kuntakyselyn mukaan (otos 32 kuntaa 2009) kunnat tilasivat urakoitsijoilta ylläpitotöistä (=kunnossapito ja hoitotyöt) noin 45 prosenttia. Tämä on selkeästi vähemmän kuin maaja vesirakentamisessa kokonaisuutena. 70 60 50 40 30 20 10 Yksityisten urakotsijoiden osuus infran kunnossapidosta ja hoitotöistä % kunnossapidon arvosta URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS HOITOTÖIHIN %-suhdannekyselyyn vastanneista 10 6 4 2 ERITTÄIN MATALA MATALA NORMAALI KORKEA 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ERITTÄIN KORKEA 14
Teema - Kunnossapito Tarjoushalukkuus Maa- ja vesirakennusalan suhdannekyselyssä on kysytty erikseen kunnossapidon ja hoidon tarjoushalukkuutta. Vielä 2000-luvun alussa maa- ja vesirakennusalan yrityksiä kiinnostivat enemmän rakennusurakat. Tarjoushalukkuus kunnossapitoon ja hoitotöihin oli vähäisempää. Rautateiden, maanteiden sekä eräiden kuntien avattua kunnossapitoa ja hoitoa kilpailulle on yritysten kiinnostus markkinaan ja tarjoushalukkuus kasvanut. Vuosien 2009 ja 2010 aikana tarjoushalukkuus kunnossapidon ja hoidon töihin on korkeimmillaan kyselyn historian aikana. Väylien ja verkostojen omistamisen haasteet 2010-luvulla rakennuttajien näkökulma Pystytäänkö vastaamaan muuttuviin asiakastarpeisiin ja lunastamaan palvelulupaukset? Suurin 50 prosenttia vastaajista uskoo, että asiakastarpeet pystytään täyttämään 2010- luvulla. Vain vajaa 10 prosenttia arvioi, että palvelutasoa joudutaan alentamaan. Haasteina rakennuttajat näkevät mm omaisuuden hallinnoinnin, verottajan aiheuttamat kustannusnousut ja korjausvelan kasvun. Korjausvelkaa ei saa päästää käsistä ja korjausinvestoinnit pitää aikatauluttaa. Rahan niukkuus käy ilmi useassa vastauksessa. Kehittämis- ja saneerausrahoitus ovat haaste sillä saneerattavia kohteita olisi mutta rahoitusta ei saada. Kaikkia korjaustoimia ei tehdä vaan karsitaan ja palvelun laatu voi kärsiä. Ylläpidon rahoitus on liian niukkaa ja tieverkko rapistuu. Myöskään investointeihin ei ole rahaa tarpeeksi. Haasteeksi koetaan myös tilaajatuottajamalli, koska se heikentää rakennuttamisen osaamista. Rakennuttajat ovat myös huolissaan mistä osaajia alalle. Tulevaisuuden teknologiset haasteet, kuten esimerkiksi älykkäät sähköverkot arveluttavat Mistä löytyy rahat ylläpitoon ja kunnossapitoon? rakennuttajien näkökulma Rahat kunnossapitoon katsotaan löytyvän toimintoja kehittämällä ja kilpailuttamalla sekä asiakkailta nykykäytännön mukaan. Lisäksi tarvitaan kohtuullisia maksujen nostoja. Rahoitusta voidaan kerätä esimerkiksi vesi- ja viemärilaitoksille asiakasmaksuilla, kaduille ja puistoille verotuloilla. Myös rahastoja tarvitaan jatkossa. Ylläpidon ja kunnossapidon vuosikymmen 2010 2020 Uusien verkostojen tarve Muutamien vastaajien mukaan entiset verkostot riittävät, eikä uusia verkostoja tarvita enää lisää. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että kyllä uusia verkostoja tarvitaan, joskin harkiten. Uusia verkostoja tarvitaan pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja etelärannikolle. Myös pääkaupungin keskustatunneli ja kehätiet tulisi saada tehdyksi. Muutoin riittäisi nykyisen verkoston parantaminen. Infran isännöinti ja kuntoarviot suunnittelijoiden liiketoimeksi Muutaman vastaajan mielestä ei suunnittelijoista ole näihin tehtäviin. Isännöinnin ja kuntoarvioinnin ennakoidaan tuovan töitä vain muutamille konsulteille. Kuntoarvioista ei olla valmiita maksamaan. Suurin osa vastaajista arvioi, että kyllä rakennuttajapalveluita ja kuntoarvioita voidaan teettää suunnittelijoilla. Samoin isännöinti ja kuntoarviot ovat jo osittain konsulteilla. Muutama vastaaja peräsi suunnittelijoita yhdessä ylläpidon ja kunnossapidon hankkeisiin urakoitsijoiden kanssa. 15
Yhteenveto Kansainvälinen talous on toipumassa ennakoitua nopeammin 2008 rahoituskriisistä. Euroopassa sen sijaan Kreikan ja muiden ongelmamaiden rahoitusongelmat aiheuttavat edelleen epävarmuutta kasvulle. Myös useat muut Euroopan maat joutuvat tiukalle säästökuurille. Sen sijaan Suomen kannalta tärkeät vientimaat kuten Venäjä ja Saksa ovat olleet hyvässä kasvussa. Suomen vuoden 2010 ja 2011 bruttokansantuotteen kasvuennuste, 2 4 prosenttia, on euroalueen keskivertoa. Maa- ja vesirakentamisen määrä säilyy ennallaan rata-, vesiliikenne-, tietoliikenne ja energiahuollon investointien kasvun myötä. Tie- katu- ja vesihuoltoinvestoinnit supistuvat vuonna 2010. Vuonna 2011 maa- ja vesirakentaminen supistuu noin 1,5 prosenttia. Supistuvia sektoreita ovat katu, vesiliikenne. Tie- ja ratainvestoinnit kasvavat ja nostavat koko maa- ja vesirakentamisen plussalle vuonna 2012. Riskinä on maailmantalouden virinneen kasvun kääntyminen laskuun. Maarakennuskustannukset ovat olleet laskussa maaliskuusta 2009 lähtien mutta kääntyivät nousuun jo vuoden 2009 lopussa. Rakennuttajien suhdannetilanne on syksyllä 2010 hyvä. Etenkin yksityisen / osakeyhtiösektorin (vesihuolto, energia, jätehuolto ja satama) rakennuttajien rahoitustilanne on parantunut syksyn 2008 rahoituskriisin jälkeen. URAKOITSIJOIDEN TARJOUSHALUKKUUS RAKENTAMISTÖIHIN %-suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista Valtion sektorin rahoituksen niukkuus tulee jatkumaan usean vuoden mutta kuntasektorin odotettu heikko tilanne ei toteudu aivan niin pahana kuin on pelätty. Suhdanneodotukset seuraavalle vuodelle (2011) ovat säilyneet ennallaan viime vuodesta. Suunnittelun suhdannetilanne on edelleen heikentynyt viime vuodesta. Nykyisen suhdannetilanteen saldoluku on nyt +30 kun se vuosi sitten oli +50. Odotukset seuraavalle vuodelle (2011) ovat sen sijaan parantuneet viime vuodesta. Suunnittelijoiden työntekijämäärän odotetaan säilyvän ennallaan 2010 ja kasvavan lähes kymmenen prosenttia vuonna 2011. Suurimmat ongelmat ovat hintakilpailu sekä tilaajien organisaatiomuutokset kuten Liikenneviraston ja ELY-keskusten toiminnan käynnistäminen sekä kuntaliitokset. Urakoitsijoiden suhdannetilanne on syksyllä 2010 viimevuotista parempi, muttei vielä normaali. Alueelliset erot ovat suuria koska suuret hankkeet työllistävät eteläisessä Suomessa sekä muutamilla paikkakunnilla. Rakennustöiden urakkahinnat ovat alhaalla. Kukaan ei odota niiden enää laskevan vaan nousevan lievästi tulevaisuudessa. Syksyllä 2010 joka toinen vastaaja kaipasi lisää ammattitaitoista työvoimaa. URAKOITSIJOIDEN HINTATASO %-suhdannekyselyyn vastanneista rakennuttajista 10 ERITTÄIN MATALA MATALA 10 ERITTÄIN MATALA MATALA 6 NORMAALI 6 NORMAALI 4 KORKEA 4 KORKEA 2 02 04 06 08 10 ERITTÄIN KORKEA 2 02 04 06 08 10 ERITTÄIN KORKEA 16
MANK ry:n jäsenyhteisöt 2009 Edustaja Varaedustaja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Martti Tieaho Ilpo Peltonen Geologian tutkimuskeskus Ossi Ikävalko Petri Lintinen Ilmailulaitos Finavia Henri Hansson Pekka Nielikäinen Infra ry Per Fjäder Henrik Eklund Koneyrittäjien liitto ry Kari Happonen Ari Pihlajavaara Kuljetuskeskusten Liitto ry Pauli Hautala Hannu Liimatainen Merenkulkulaitos Keijo Kostiainen Risto Lång Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry Tapio Mettänen Juhani Hyytiäinen Rakennusliitto ry Matti Korhonen Reino Salonen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL Pekka Säkkinen Arto Savonen Rakennusteollisuus RT ry Reijo S. Lehtinen Ari Mantila Ratahallintokeskus Kari Ruohonen Harri Yli-Villamo Suomen geoteknillinen yhdistys ry Tarmo Tarkkio Simo Hoikkala Suomen Kuntaliitto Leena Karessuo Kirsi Rontu Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Jari Pietilä Tuomo Heinonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Teemu Vehmaskoski Gunnar Åström Suomen ympäristökeskus Ari Strandman Markku Maunula Suunnittelu- ja Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry Timo Myllys Kimmo Fischer Tampereen teknillinen yliopisto Pauli Kolisoja Tim Länsivaara Teknillinen korkeakoulu Jarkko Valtonen Juha-Matti Junnonen Tiehallinto Pekka Jokela Antti Rinta-Porkkunen Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Pekka Pajakkala Jouko Törnqvist Vianova Systems Finland Oy Heikki Halttula Jari Niskanen Oy VR-Rata Ab Harry Harjula Jouni Kekäle MANK ry Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Ville Saksi VR-Rata Oy Hallituksen puheenjohtaja Johtaja Harri Yli-Villamo Liikennevirasto
Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry on maarakennusalan yhteisöjen ja yritysten valtakunnallinen yhteistyöelin. Se työskentelee alan toimintaedellytysten ja kehityksen edistämiseksi. MANK ry:n toiminnan keskeisiä kohtia ovat: alan keskustelufoorumina ja taustaorganisaationa toimiminen alan volyymiin ja suhdanteisiin vaikuttaminen alan tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen ja jatkuvan kehityksen takaaminen kestävän kehityksen periaatteita tukevan maarakennuskäytännön vakiinnuttaminen alan koulutustoimintaan vaikuttaminen MANK ry:n toimintamuotoja ovat: - Järjestää vuosittain erityisen käsittelemään keskeisiä ajankohtaisia kysymyksiä ja ottamaan niihin kantaa. Tilaisuus on tarkoitettu alan vaikuttajille. Ottaa julkisesti kantaa alan toimintaedellytyksiin vaikuttaviin asioihin. Antaa lausuntoja alan viranomaispäätöksistä yms. kysymyksistä. Käynnistää tutkimus- ja kehityshankkeita. Järjestää teematilaisuuksia ja organisoi yhteistyöryhmiä käsittelemään ajankohtaisia asioita. Informoi säännöllisesti laajaa vaikuttajahenkilöiden joukkoa alan kysymyksistä ja omasta toiminnastaan. Jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon merkittävästä kehitystoiminnasta alan arvostuksen kohottamiseksi. MANK on perustettu 1985 ja sen jäseninä on 24 laajasti alan julkisia ja yksityisiä rakennuttajia, urakoitsijoita, suunnittelijoita, kauppaa, tutkimusta ja koulutusta sekä teknistä henkilöstöä edustavaa yhteisöä.