OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 9.6.2017 Anne-Marie Brisson REKISTERÖITYJEN YHTEISÖJEN TAI SÄÄTIÖIDEN PERUSOPETUKSEN JÄRJES- TÄMISTÄ KOSKEVAT LUPAHAKEMUKSET 1 Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjänä Perustuslain 16 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Perustuslain 123 :n 2 momentin mukaan valtion ja kunnan järjestämän muun kuin yliopisto-opetuksen perusteista samoin kuin oikeudesta järjestää vastaavaa opetusta yksityisissä oppilaitoksissa säädetään lailla. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Lupa voi koskea perusopetusta ja sen yhteydessä annettavaa esiopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestämislupa voidaan myöntää, jos lupaa hakeva opetuksen järjestäjä on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen opetuksen järjestämisestä. Tällöin järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen. Erityinen koulutus- ja sivistystarve katsotaan olevan silloin, kun kunnassa on oppivelvollisia, joiden opetuksen järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista muulla tavalla. Koulutuksen tarpeellisuutta arvioidaan esimerkiksi suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen koulutuskysyntään ja tarjontaan (HE 86/1997 vp ja KHO 29.12.2006 T 3673). Perusopetuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 86/1997 vp) on todettu, että vaatimuksella sopia opetuksen järjestämisestä kunnan kanssa korostetaan kunnan kokonaisvastuuta asukkaidensa perusopetuksen järjestämisessä. Lupa voidaan myöntää myös ilman kunnan suostumusta, mutta tällöin luvan myöntämisen edellytyksenä on alueellinen tai valtakunnallinen koulutus- tai sivistystarve. Näissä tilanteissa luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voidaan myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen tai erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen. Perusopetuslain mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ammatillisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään muun muassa opetushenkilöstön määrään ja opettajien pätevyyksiin sekä opetussuunnitelmiin. Taloudellisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään hakijan taloudelliseen asemaan, opetustiloihin ja välineistöön sekä kykyyn huolehtia koulutuksen rahoituksesta pidemmällä aikavälillä. Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän opetuksen tulee olla tavoitteiltaan perusopetuslain mukaista. Opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta
2 päättää valtioneuvosto perusopetuslain 14 :n 1 momentin nojalla. Valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta antaman asetuksen (422/2012, tuntijakoasetus) 2 luvussa säädetään opetuksen yleisistä tavoitteista. Asetusta sovelletaan toistaiseksi, ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Asetuksen 3 :n 6 momentissa on säädetty, että erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Myös näiltä osin opetuksen sisällön tulee perustua opetushallituksen perusopetuslain 14 :n 2 momentin nojalla antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuslain 14 :n mukaan Opetushallitus päättää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Opetussuunnitelman perusteet tulee laatia noudattaen mitä perusopetuslaissa ja sen nojalla on säädetty ja määrätty. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tehty päätös 22.12.2014 (102/011/2014). Uudet valtakunnallisen normin mukaiset esiopetuksen opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tehty päätös 22.12.2014 (104/11/2014). Uuden valtakunnallisen normin mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokkien 1 6 osalta 1.8.2016. Seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta 1.8.2018 sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta 1.8.2019. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetussuunnitelman voidaan ottaa käyttöön kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016 lukuun ottamatta päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä on todettu. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 11. määrätään erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämisestä. Näitä määräyksiä sovelletaan sellaiseen yksityisen opetuksen järjestäjän antamaan perusopetukseen, jolle valtioneuvosto on opetuksen järjestämisluvassa määrännyt erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan erityisen koulutustehtävän. Lisäksi perusopetuslain 14 :n perusteella Opetushallitus on päättänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 4.5.2015 (19/011/2015) ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteista 13.11.2015 (57/011/2015). Opetushallitus on käynnistänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen. Tavoitteena on, että Opetushallitus päättäisi aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista keväällä 2017. Niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.1.2018. Perusopetusasetuksen 20 :n mukaan opetuksen järjestämislupaa on haettava viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin tehdyn hakemuksen. Opetuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa opetusta
3 järjestetään, opetuskieli, erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Valtioneuvosto voi perusopetuslain 7 :n 4 momentin nojalla peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä perusopetuslain 7 :n 1 tai 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin perusopetuslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Laissa säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten täyttyessä luvan myöntäminen on lupa-asian ratkaisevan viranomaisen harkinnassa. Luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupaharkinnassa voidaan päätyä tarkoituksenmukaisuusperustein kielteiseen ratkaisuun, vaikka edellä todetut oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Perusopetuksen osalta valtioneuvosto on hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) todennut, että tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona eikä tarkoituksena ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä päivitetään kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Kouluviihtyvyyteen panostetaan ja lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasoa nostetaan. Syksyn 2016 oppilastiedonkeruun mukaan noin 2,7 prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa (16 651 oppilasta). Valtioneuvoston myöntämän luvan perusteella perusopetusta oppivelvollisuusikäisille järjestää 68 opetuksen järjestäjää. Näiden ylläpitämistä kouluista 23 on steinerkoulua, 14 kristillistä koulua, neljä kielikoulua sekä seitsemän ulkomaankoulua. Lisäksi perusopetusta ja lisäopetusta järjestetään muille kuin oppivelvollisuusikäisille eräissä yksityisissä aikuislukioissa ja 23 kansanopistossa. 2 Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta Valtioneuvoston ohjesäännön 4 :n 7 kohdassa tarkoitetut yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. 3 Helsingin Montessoriyhdistys ry 3.1 Hakemus Helsingin Montessori-yhdistys ry anoo valtioneuvostolta lupaa montessoripedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaan perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetuksen järjestämiseen 1.8.2017 alkaen. Opetuksen järjestämispaikka olisi Helsinki ja opetuskieli tulisi olemaan suomi.
4 Hakijana on rekisteröity yhdistys, Helsingin Montessori-yhdistys ry, joka on merkitty yhdistysrekisteriin 20.1.1981. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää lasten oikeuksien huomioimista ja toteumista yhteiskunnassa riippumatta etnisestä taustasta, uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta Association Montessori Internationale periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti tehdä tunnetuksi tohtori Maria Montessorin kehittämiä opetusmenetelmiä sekä edistää niiden käyttöä, soveltamista ja edelleen kehittämistä, tarjota lapsille mahdollisuus saada opetusta ja kasvatusta Montessori- menetelmää käyttäen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys muun ohella voi ylläpitää yhtä tai useampaa esikolua, koulua ja päiväkotia, jossa annetaan opetusta Montessori-menetelmää käyttäen. Hakija ei ole aiemmin hakenut perusopetuksen järjestämislupaa. Hakija hakee lupaa perusopetuksen järjestämiseen omassa Helsingin Montessorikoulu- nimisessä montessoriperuskoulussa Helsingissä. Koulun toiminnan kulmakivi on montessoripedagogiikka, erilaisten lasten saama laadukas, yksiköllinen montessoripedagoginen perusopetus Opetushallituksen 2014 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden puitteissa. Hakija tuo esiin, että montessorikoulu olisi suomalaiseen peruskoulukenttään ja koulutuksen kehittämiseen monipuolisuutta tuova lisä. Koulu loisi jatkumon montessoripedagogiselle varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle, joita on jo nyt tarjolla Helsingissä. Hakija tuo esiin, että toiminnalle on olemassa vankka kysyntä. Helsingissä toimii hakemuksen mukaan 11 montessoripedagogiikan mukaista leikkikoulua, jotka tuottavat kysyntää montessorikoululle. Yhteensä leikkikouluissa on lähes 400 lasta, ikäluokassa noin 100 lasta. Tällä hetkellä Helsingissä on yhdessä kunnallisessa peruskoulussa montessoripedagogiikasta vaikutteita, mutta varsinaista montessoripedagogiikan mukaista jatkumoa ei ole tarjolla perusopetukseen siirtyville lapsille. Hakijan mukaan lasten vanhemmista huomattavan suuri osa halusi lapsen jatkavan montessoripedagogiikkaan erikoistuneessa perusopetuksessa. Helsingin kaupungissa väestön ennustetaan kasvavan erityisesti peruskouluikäisten osalta, mikä osaltaan turvaa kysyntää hyvien yhteyksien päässä toimivalle uudelle koululle. Hakija tuo esiin, että montessorileikkikoulut sekä jo toiminnassa oleva montessoriperusopetus vastaavat hyvin erilaisten oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin, sillä opetus on yksilöllistä ja oppimista pystytään pedagogisista lähtökohdista johtuen henkilökohtaistamaan hyvin yksilöllisesti. Hakija katsoo, että se täyttää opetuksen järjestämisen edellytykset. Hakemuksen mukaan hakijan opetussuunnitelma perustuu uusiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) ja se on laadittu montessoriopettajien ja muiden opetuksen ammattilaisten yhteistyöllä. Koulun opetushenkilöstö on päteviä, suomalaisen luokanopettajatutkinnon (OKL) suorittaneita henkilöitä, joilla lisäksi on montessoriopettajan koulutus tai jotka ovat sellaisessa koulutuksessa. Tarkempaa selvitystä opetushenkilöstöstä ei ollut eikä hakemusasiakirjoissa myöskään ollut rehtorin tai opettajien todistusjäljennöksiä. Opetus järjestettäisiin luokkamuotoisena, pääosin vuosiluokkiin sitomattomana (eheytettynä) opetuksena, jossa opiskelijat järjestetään ikäluokkaansa laajempiin yhdysluokkiin (1 3. luokat, 4 6. luokat).
5 3.2 Lausunnot Koulu tulisi toimimaan Helsingin Rudolf Steiner koulun tiloissa osoitteessa Paraistentie 3. Koulurakennus on perinteinen suomalainen peruskoulu, jossa on erikoisluokkia, ruokala sekä kaksi liikuntasalia. Tarjolla on opetuskäyttöön 6-7 luokkahuonetta. Vuokrattavat tilat on tarkastettu ja tarkoitettu koulukäyttöön ja ne on varusteltu normaaliin perusopetuskäyttöön. Helsingin Rudolf Steiner koulu tarjoaa yhteistyössä opetuksen tukipalvelut. Oppilashuollon palvelut voidaan hyödyntää keskitetysti, samoin aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan tarjontaa sekä harrastusmahdollisuuksia. Opetustiloihin rakennetaan montessoripedagogiikan mukainen, oppilaiden itsenäistä työskentelyä tukeva valmisteltu oppimisympäristö ja se varustetaan siihen kuuluvalla erityisellä opetusvälineistöllä. Lähistöllä on erinomaiset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Koulun hallinto perustuu Helsingin Montessori-yhdistyksen hallintoon. Koululle perustetaan koulun johtokunta ja sen kehittämistä tehdään tiiviisti yhteistyössä henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden sekä kasvatustieteen tutkijoiden kanssa. Koulun toiminnan tukena on Montessori-toimijoiden laaja kansainvälinen verkosto. Hakemusasiakirjoissa on hakijan tilinpäätös tilikaudelta 1.8.2014 31.7.2015. Tilikauden tulos oli 7 772 euroa ylijäämäinen. Edellisellä tilikaudella ylijäämä oli 42 346 euroa. Hakemusasiakirjojen mukaan koulun toiminta rahoitetaan toimiluvan myötä saatavalla kotikuntakorvauksella sekä perustettavan koulun ensikertaisen kalustamisen lisäavustuksella (Opetushallitus). Ennen toiminnan käynnistämistä kerätään lahjoituksin ja kampanjoin noin 15 000 euron aloituspääoma koululle perustamiskustannuksia varten. Tilavuokrat on arvioitu kullekin vuodelle oppilasmäärän mukaan koulun suunnitellussa sijaintipaikassa alustavasti sovittujen ehtojen mukaisesti. Budjetissa on oletettu, että tilat vaativat kalustamista ja korjausinvestointeja ennen toiminnan aloittamista sekä kolmannen toimintavuoden jälkeen. Henkilöstökulut perustuvat peruskouluista saatuihin toteutumatietoihin. Muut kulut on arvioitu yhdistyksen varhaiskasvatuksen yksiköiden kulutoteutumien avulla. Hakijan mukaan laskelma osoittaa, että koulun toiminta olisi pitkällä aikavälillä kannattavaa, mutta voittoa tuottamatonta. Koulun toiminnan taloudellisen riskin kantaa hakija. Mahdollinen ylijäämä ohjataan takaisin koulutukseen. Hakemuksen liitteenä on taloussuunnitelma koulun kasvattamisesta täyteen tasoonsa (100 oppilasta) vuoteen 2023 mennessä. Opetushallitus on 10.10.2016 antanut lausuntonsa hakijan opetussuunnitelmasta. Opetushallitus toteaa lausunnossaan, että Helsingin Montessori-koulun opetussuunnitelmassa on ansiokkaasti kuvattu Montessori-opetuksen lähtökohtia ja pedagogiikkaa. Opetussuunnitelma on kuitenkin monin paikoin puutteellisesti laadittu. Opetussuunnitelman perusteissa esitetään lukujen 1 12 jokaisen perässä luettelo paikallisesti päätettävistä asioista. Lisäksi monissa luvuissa on määräyksiä paikallisen opetussuunnitelman laadintaan. Näitä ohjeita on noudatettu erittäin puutteellisesti Helsingin Montessori-koulun opetussuunnitelmassa. Oppiaineitten opetussuunnitelmia ei ole paikallisesti täsmennetty, vaan opetussuunnitelman perusteitten oppiainetekstit on pääosin kirjattu sinällään. Vuosiluokkiin si-
6 tomattoman opetuksen edellyttämät opintokokonaisuudet on laadittu vaihtamalla alkuopetuksen sisällöt opintokokonaisuudeksi 1 3 ja vuosiluokkien 3 6 perustetekstit opintokokonaisuudeksi 4 6. Tämä ei anna riittävän tarkkaa kuvaa paikallisen opetuksen sisällöstä ja etenemisestä. Ratkaisusta ei myöskään käy ilmi miksi on ollut tarve muodostaa kaikkien aineitten kokonaisuudet yli tuntijaon nivelkohdan, tai miten alkuopetukselle ja luokkien 3 6 kokonaisuudelle asetetut erityiset tavoitteet otetaan huomioon jos opintokokonaisuudet muodostetaan nivelkohdat ylittävästi. Helsingin Montessori -koulun opetussuunnitelmaa ei oppilashuollon osalta ole laadittu voimassa olevan perustemääräyksen mukaisesti. Osittain oppilashuollon osuus sisältää vanhentunutta perustenormia sekä lainsäädäntöä. Hakijan koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa ei ole käytettävissä eli sen norminmukaisuutta ei voida arvioida. Hakijan opetussuunnitelma ei anna edellytyksiä järjestää opetuksen järjestäjälle kuuluvaa oppilashuoltoa tai oppilashuollon palveluja (kouluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut) voimassa olevan lainsäädännön (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 1287/2013) ja perustemääräyksen (2014) mukaisesti. Näin ollen lasten ja nuorten oikeus oppilashuoltoon ei Helsingin Montessorikoulussa toteudu ja heidän oikeusturvansa voi vaarantua. Oppilashuoltoa koskevilta osin hakijan opetussuunnitelma tulee siis laatia uudelleen. Yhteenvetoa Yhteenvetona Opetushallitus toteaa, että Helsingin Montessori-koulun perusopetuksen opetussuunnitelma ei nyt esitetyssä muodossa anna edellytyksiä järjestää opetussuunnitelman perusteitten mukaista opetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti lähettänyt Helsingin Montessori-yhdistys ry:lle tiedoksi Opetushallituksen lausunnon ja antanut hakijalle mahdollisuuden antaa tarpeelliseksi katsomansa selvityksen. Hakija on toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle 17.11.2016 selvityksensä sekä uuden, korjatun opetussuunnitelmansa. Selvityksessään hakija tuo esiin, että opetussuunnitelman sisältö on tarkistettu kokonaisuutena ottaen huomioon Opetushallituksen tekemät huomautukset. Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen opintokokonaisuudet muutettiin noudattamaan opetussuunnitelman nivelkohtia (luokat 1. 2. ja 3. 6.). Ainekohtaisiin suunnitelmiin kirjattiin selvemmin koulun paikalliset opetuksen järjestämistavat ja paikallisesti päätettäviä asioita täsmennettiin. Opetussuunnitelman perustekstejä täydennettiin paikallisilla painotuksilla ja linjauksilla. Oppilashuoltoa koskeva osuus ja suurelta osin myös oppimisen tukea koskeva osuus on laadittu uudelleen, voimassaolevan lainsäädännön ja perustemääräyksen mukaiseksi. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on sisällytetty opetussuunnitelmaan. Hakija katsoo, että opetussuunnitelma tarkistetussa muodossaan antaa edellytykset järjestää opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta. Helsingin kaupunki on antanut lausuntonsa hakijan hakemuksen johdosta. Helsingin kaupunki toteaa 29.5.2017 antamassaan lausunnossa, että Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Montessori-yhdistys ry:n perusopetuksen järjestämislupahakemusta mon-
7 tessoripedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan perusopetuksen järjestämiseksi vuosiluokille 1 6. Helsingin kaupungilla on perusopetuslain 4 :n mukaan kokonaisvastuu perusopetuksen järjestämisestä alueellaan. Perusopetuslain 7 :n 1momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Lupa erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus tai sivistystarpeen perusteella. Vaikka perusopetuslain mukaan erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen osalta ei edellytetä sopimusta kunnan kanssa, tulee koulun sijaintikunnalta hankkia lausunto opetuksen tarpeellisuuden arviointia varten. Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin Montessori-koulu perustuisi kansainvälisesti arvostetulle montessoripedagogiikalle ja rikastaisi helsinkiläisille tarjottavaa laadukasta perusopetuksen tarjontaa. Suomessa toimii joitakin montessoripedagogiikkaan painottuneita perusopetuksen ryhmiä, muttei varsinaista montessoripedagogiikan mukaisesti painottunutta koulua. Montessorikoulun avaaminen Helsinkiin on toivottavaa. Erityisen koulutustarpeen osalta todetaan, että Helsingin kaupungin alueella ei siis ole montessoripedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa perusopetusta antavaa koulua. Sen sijaan kaupungissa toimii useita montessorileikkikouluja sekä alueella järjestetään myös montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta. Tähän Helsingin Montessori-koulu tarjoaisi jatkumon sitä haluaville oppivelvollisille. Asiassa saadun selvityksen mukaan koulun koko olisi korkeintaan sata oppilasta. Tällä määrällä ei ole vaikusta kaupungin perusopetuksen palveluverkkoon, koska oppilasmäärä kasvaa Helsingin kaupungissa muutenkin voimakkaasti. Hakijan ammatillisten edellytysten osalta todetaan, että asiasta saadun tiedon mukaan koulun opettajilla on lähtökohtaisesti luokanopettajakoulutuksen lisäksi erityistä pedagogista lisäkoulutusta montessoripedagogiikkaan. Hakija on lisäksi osoittanut erityistä kiinnostusta perusopetuksen kehittämiskumppanuuteen Helsingin kaupungin kanssa. Hakijan kanssa on käyty myös keskusteluja verkostomaisesta kehittämisyhteistyöstä. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että Helsingin kaupungilla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osallistua Helsingin Montessori-koulun toiminnan rahoittamiseen. Yksityinen perusopetuksen järjestäjä saa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisen perusopetuksen rahoituksen oppilaiden kotikunnilta kotikuntakorvauksena. Näin ollen Helsingin kaupungille ei aiheudu lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta osallistua luvanhakijan perusopetuksen rahoittamiseen. Jos yksityinen koulutuksen järjestäjä ei järjestä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan koulunsa oppilaille, tulee kaupungin nämä palvelut järjestää. Kaupungin lähtökohtana on, että kaupunki ei osallistu toiminnan rahoittamiseen.
8 Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti lähettänyt Helsingin Montessori-yhdistys ry:lle tiedoksi Helsingin kaupungin lausunnon ja antanut hakijalle mahdollisuuden antaa tarpeelliseksi katsomansa selvityksen. Hakija on 5.6.2017 toimittanut ministeriölle vastineensa, jossa se toteaa, että Helsingin kaupungin lausunto on hyvä eikä hakijalla ole siihen mitään lisättävää. Lisäksi hakija täydensi hakemustaan toimittamalla ministeriöön opetushenkilöstön todistusjäljennökset. 3.3 Hakemuksen arviointi ja päätösesitys Hakija on helsinkiläinen rekisteröity yhdistys Helsingin Montessori-yhdistys ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lasten oikeuksien huomioimista ja toteutumista yhteiskunnassa riippumatta etnisestä taustasta, uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta Association Montessori Internationale periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti, tehdä tunnetuksi tohtori Maria Montessorin kehittämiä opetusmenetelmiä sekä edistää niiden käyttöä, soveltamista ja edelleen kehittämistä sekä tarjota lapsille mahdollisuus saada opetusta ja kasvatusta Montessori- menetelmää käyttäen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi hakija voi muun ohella ylläpitää yhtä tai useampaa esikoulua, koulua ja päiväkotia, joissa annetaan opetusta Montessori-menetelmää käyttäen. Hakija hakee opetuksen järjestämislupaa Helsinkiin perustettavalle koululle, jossa annettaisiin perusopetusta Montessori-menetelmää käyttäen vuosiluokilla 1 6. Hakijalla ei ole kunnan kanssa sopimusta perusopetuksen järjestämisestä. Koska opetus perustuisi erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään, ei sopimus kunnan kanssa ole välttämätön. Hakijalla ei myöskään hakemusasiakirjojen perusteella ole valtion ja yksityisen järjestämän opetuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) edellyttämää johtosääntöä. Hakija perustaisi koulun Helsingin Ruskeasuolle Helsingin Rudolf Steiner koululta vuokrattaviin tiloihin. Hakijan tarkoituksena on varustaa tilat siten, että ne soveltuvat Montessoripedagogiseen opetukseen. Rudolf Steiner koulun tilat sinänsä ovat opetukseen soveltuvat. Koska koulu ei vielä ole aloittanut toimintaansa eikä muita opetusvälineitä vielä ole hankittu, ei opetusvälineistön soveltuvuutta voida arvioida. Hakija on arvioinut, että oppilasmäärä nousisi 100 oppilaaseen vuoteen 2023 mennessä keskimääräisen vuosiluokkakoon ollessa noin 20 oppilasta. Helsingin kaupunki toteaa lausunnossaan, että korkeintaan 100 oppilaan koulu vaikuta kaupungin perusopetuksen palveluverkkoon, koska oppilasmäärä kasvaa Helsingin kaupungissa muutenkin voimakkaasti. Hakemuksen liitteenä olleessa opetussuunnitelmassa oli puutteita eikä se Opetushallituksen 10.10.2016 antaman lausunnon mukaan antanut edellytyksiä järjestää opetussuunnitelman perusteiden mukaista perusopetusta. Hakija on kuitenkin hakuprosessin aikana korjannut opetussuunnitelmaansa, mutta siinä on edelleen jonkin verran puutteita. Puutteet koskevat mm. tuntijakoa ja valinnaisuutta, arvioinnin periaatteita ja arviointia lukuvuoden päättyessä, oppimisen ja koulunkäynnin tukea, oppilashuoltoa ja valinnaisten aineiden opiskelua. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä oppilashuollon osalta puutteet ovat oppilaiden oikeusturvan kannata merkittäviä.
9 Hakija toteaa hakemuksessaan, että koulun opetushenkilöstö on päteviä, suomalaisen luokanopettajatutkinnon (OKL) suorittaneita henkilöitä, joilla lisäksi on montessoriopettajan koulun tai jotka ovat sellaisessa koulutuksessa. Hakija on pyynnöstä toimittanut opetushenkilöstön opintosuorituksista todistusjäljennökset. Koulussa toimisi rehtorin lisäksi neljä opettajaa. Rehtori on kelpoinen tehtävään. Kaikilla opettajilla on Suomessa hankitun kasvatustieteellisen koulutuksen lisäksi myös kansainvälisen montessoriopettajan (AMI) täydennyskoulutus. Hakijalla on riittävä määrä kelpoisuusehdot täyttävää opetushenkilöstöä. Hakijan tulos tilikaudella 1.8.2014 31.7.2015 oli 7 772 euroa ylijäämäinen. Edellisellä tilikaudella tulos oli 42 346 euroa ylijäämäinen. Hakijalla on myös taseessaan varallisuutta, joten taloudellinen tilanne vaikuttaa vakaalta ja hakijan taloudelliset edellytykset järjestää opetusta näyttäisivät olevan hyvät. Hakijan kannalta myönteistä on, että Helsingin kaupunki suhtautuu erittäin myönteisesti hakijan hakemukseen ja toivoo Montessorikoulun avaamista Helsinkiin. Helsingin kaupunki toteaa lausunnossaan, että Helsingin Montessori-koulu perustuisi kansainvälisesti arvostetulle montessoripedagogiikalle ja rikastaisi helsinkiläisille tarjottavaa laadukasta perusopetuksen tarjontaa. Päätösesitys: Edellä esitetyn perusteella esitän, että Helsingin Montessori-yhdistys ry:lle myönnettäisiin perusopetuslain 7 :ssä tarkoitettu lupa suomenkielisen perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetuksen järjestämiseen Helsingin kaupungissa ajalle 1.8.2017 31.7.2020 yhteensä enintään 100 oppilaalle. Lupa myönnettäisiin ehdolla, että hakija korjaa opetussuunnitelmansa Opetushallituksen määräyksen 22.12.2014 (Dnro 104/011/2014) mukaiseksi viimeistään 1.8.2017 mennessä. Lisäksi hakija velvoitettaisiin laatimaan valtion ja yksityisen järjestämän opetuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) edellyttämä johtosääntö. Lupa myönnettäisiin määräaikaisena siten, että luvan perusteella vuonna 2019 perusopetukseen otetuille oppilaille voitaisiin järjestää perusopetusta kuudennen vuosiluokan oppimäärän suorittamiseen saakka. Opetuksen tarpeellisuus arvioitaisiin vuonna 2019 yhdistyksen mahdollisesti tekemän uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tällöin arvioitaisiin myös opetuksen laatu ja järjestelyt. Kun opetus perustuu erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään, lasta ei saa perusopetuslain 6 :n 3 momentin nojalla ilman huoltajan suostumusta osoittaa yhdistyksen järjestämään opetukseen. Taloudelliset vaikutukset Esityksellä on jonkin verran taloudellisia vaikutuksia. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 :n mukaan perusopetuslain 7 :ssä tarkoitetun järjestämisluvan saaneelle perusopetuksen järjestäjälle myönnetään toiminnan aloittamiseen rahoitusta aloittamiskuukauden alusta sen varainhoitovuoden loppuun, jolta järjestäjälle ei makseta esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan mainittua korvausta vastaava määrä. Toiminnan aloittamisessa rahoitus lasketaan arvioidun oppilasmäärän mukaan. Toteutuneen ja arvioidun oppilasmäärän erotus otetaan huomioon kyseistä va-
10 rainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavan vuoden rahoituksessa. Toiminnan aloittamiseen rahoitusta myönnetään silloin, kun yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslain 7 :n mukainen järjestämislupa tai sitä laajennetaan koskemaan esi- tai perusopetusta ja silloin, kun opetus laajenee uudelle luokkaasteelle. Lisäksi yksityinen opetuksen järjestäjä saa alv-korotuksen, minkä suuruus vuonna 2017 on 3,57 prosenttia. Helsingin Montessori-yhdistys ry on arvioinut, että koulu kasvaisi 100 oppilaan kouluksi vuoteen 2013 mennessä. Voidaan arvioida, että lukuvuonna 2017 2018 koulussa olisi 40 oppilasta. Kotikuntakorvauksen perusosa vuosiluokilla 1 6 vuonna 2017 on 6 573,54 euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän oppilaskohtainen kotikuntakorvaus on 94 prosenttia kotikuntakorvauksen perusosasta eli 6 179,10 euroa. Taloudelliset vaikutukset vuositasolla 40 oppilaalla olisivat alv-korotus mukaan lukien noin 260 000 euroa. Vuonna 2017 taloudelliset vaikutukset olisivat alv-korotus mukaan lukien noin 110 000 euroa. Kustannukset maksettaisiin valtiotalousarvion momentilta 29.10.30 (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin).