Kolmen helmen joet hanke

Samankaltaiset tiedostot
Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan rapujen istutuksen riskianalyysi

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

Virtaveden toiminta ja kunnostus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Karjaanjoen vesistön ongelmia

KOLMEN HELMEN JOET Vuosiraportti 2016 TOTEUTTAJAT: Hämeenkyrön kunta Ylöjärven kaupunki Nokian kaupunki HANKENUMERO:

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Laskuojien katselmointi

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Rapukokeita jatketaan Valkiajärvellä

Freshabit-hankkeen toimenpiteiden vaikutukset vesien tilaan Pohjanmaan alueella esimerkkeinä merivaelteinen taimen ja jokihelmisimpukka

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Eurajoen luonnonmukainen vesirakentaminen, luontoarvot ja muu käyttö

^Elinkeino-, liikenne- ja LAUSUNTO pirely/i59/o7.oi/2oi4

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

kunnostustarveselvitys

PAIMIONJOKI LUONNON JA HISTORIAN KERTOMAA PIENISTÄ PUROISTA ISOON JOKEEN

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Östersundomin pienvesien kartoitus

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016

ÄHTÄVÄNJOEN TÄPLÄRAPUSELVITYS

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Sanginjoen ekologinen tila

Valuma-alueen kunnostussuunnittelu

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pienvesiselvitys 2018

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Transkriptio:

Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1

Rapujen istutuksen riskianalyysi Jokiravut vaikuttavat mm. elinympäristönsä veden laatuun ja pohja-alueen puhtauteen, minkä myötä jokirapujen läsnäololla on arveltu olevan myönteisiä vaikutuksia jokihelmisimpukalle Täplärapu pystyy saksillaan avaamaan raakun kuoren, joten täplärapu ei ole yhtä hyvä kumppani raakulle kuin jokirapu Joilla tiedetään esiintyneen aiemmin jokirapua ja sen palauttamisesta laaditaan riskianalyysi Riskianalyysin taustaksi suoritettiin jokirapujen koesumputus 29.8.2016 3.11.2016 Joille sijoitettiin kaksi 12-14 ravun sumppua 3.2.2017 Page 2

Turkimusojan sumput 3.2.2017 Page 3

Ruonanjoen sumput 3.2.2017 Page 4

Sumput Pinsiön-Matalusjoki 3.2.2017 Page 5

Rapujen istutuksen riskianalyysi Sumputuksen tavoite oli selvittää rapuruton esiintyminen sekä rapujen menestyminen Virtaavassa vedessä rapusumputus kertoo sekä sumputuspaikan että yläpuolisen vesistön tilasta. Taudinaiheuttajat, ravinteet, kiintoaines ja haitta-aineet kulkeutuvat veden mukana alavirtaan Täpläraputyypin rapurutto on hyvin yleinen luonnon täplärapukannoissa Rapurutto on Aphanomyces astaci -leväsienen aiheuttama tauti, joka voi tuhota jokirapukannan täydellisesti ja voi saastuttaa täplärapuja stressitilanteessa 3.2.2017 Page 6

Koesumputuksen tulos Ravut toimitettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tutkittavaksi, missä eläviä rapuja tarkkailtiin muutamia viikkoja ja lopulta tutkittiin rapuruton toteamiseksi Ruonanjoen ja Turkimusojan sumppujen ravuissa todettiin akuutti rapurutto Pinsiön-Matalusjoen ravuissa todettiin heikko positiivinen tulos jota ei pystytä varmentamaan (epävarmuus liittyy diagnostiikkaan). Jokiravun palautusistutus saattaa olla mahdollinen Pinsiön- Matalusjoelle (ei Ruonanjoelle tai Turkimusojaan) Veden laadun voidaan sumputuksen perusteella arvioida olevan todennäköisesti riittävän hyvää ravuille 3.2.2017 Page 7

Pinsiön-Matalusjoen virtavesi-inventointi Joilta laadittiin virtavesi-inventointi eli jokiuoma kuljettiin elokuussa kauttaaltaan läpi ja havainnoitiin mm. seuraavia: Pohjan laatu Pohjan peitteisyys, pohjan suojapaikat Rannan puustoisuus ja varjostus Jokiuoman luonnontilaisuus ja luonnontilaa muuttaneet tekijät Virtauksen laatu: Jokiuoma jaoteltiin jaksoihin (suvanto, hitaasti virtaava suvanto, niva, koski) Kaikki kalojen täydelliset / osittaiset nousuesteet Muut uoman ongelmakohteet (eroosio, kuormittavat ojat) Lisäksi lokakuussa suoritettiin taimenen kutupesäselvitys 3.2.2017 Page 8

Turkimusojan keskeisiä piirteitä Uoma pääosin luonnontilainen luonnontilaisen kaltainen ja valtaosin metsän reunustama Vesi ylä- ja keskijuoksulla kirkasta melko kirkasta, alajuoksulla sameaa Ongelmia ovat Veden vähyys alivirtaama-aikaan Hiekottuminen, liettyminen Veden sameus ja kuormitus alajuoksulla Uoman roskaantuminen Pohjan suojattomuus Taimenen kutusoraikkojen vähyys Taimenen kulun täydelliset ja osittaiset esteet 3.2.2017 Page 9

Ruonanjoen keskeisiä piirteitä Uoma suurimmalta osin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, luonnontilaltaan hyviä koskia Joen keskijuoksulla useita taimenen kutusoraikoita Parhaat raakkuesiintymät ovat samoilla osuuksilla kuin parhaat kutusoraikot Ongelmia ovat Veden tumma väri Useita kalojen nousuesteitä eli vanhoja myllyjen ja sahojen patorakenteita, muita uudempia patorakenteita Paikoittain uoma voimakkaasti umpeenkasvanut (ravinnekuormitus) Kuormittavat ojat ja vanhoilta kala-altailta tuleva kuormitus Kutusoraikkojen vähyys ylä- ja alavirralla Hiekottuminen alavirralla 3.2.2017 Page 10

Pinsiön-Matalusjoen keskeisiä piirteitä Uoma aivan yläjuoksulla sekä alajuoksulla luonnontilaisen kaltainen, luonnontilaltaan hyviä koskia Alajuoksulla useita taimenen kutusoraikoita Ongelmia ovat Joen ylä- ja keskijuoksu on voimakkaasti muuttunutta uoman oikaisujen ja järvien kuivatuksen myötä Vesi tummaa ja sameaa latvaosuutta lukuun ottamatta Useita kalojen nousuesteitä eli mittapato, vanhoja myllyjen ja sahojen patorakenteita, muita uudempia patorakenteita ja putkituksia Paikoittain uoma selvästi rehevöitynyt (viljelykset, lammas- ja hevoslaitumet) Useita voimakkaasti kuormittavia ojia Kutusoraikkojen puuttuminen ylä- ja keskivirralla sekä aivan alavirralla Hiekottuminen ylävirralla 3.2.2017 Page 11

Kunnostussuunnitelma Kunnostussuunnitelmassa on painotettu osuuksia, jotka ovat erityisesti kunnostuksen tarpeessa sekä osuuksia, jotka ovat luonnontilaltaan hyviä ja joilla esiintyy raakkua; näillä alueilla ei kannata tehdä voimakkaita toimenpiteitä Kunnostussuunnitelmassa esitettäviä toimenpiteitä ovat: Nousuesteiden poistot / kunnostukset Uudelleen kiveämiset Sorastukset ja soraikkokunnostukset (pöyhintä) Suisteiden sijoittaminen uomaan hiekan poistamiseksi Kuormittavien ojien veden viivyttäminen Kuivattujen järvien uudelleen vesittäminen pohjapatojen avulla Suojavyöhykkeen leventäminen peltoalueilla -> luontainen mutkittelu Valuma-alueelta jokeen laskevien vesien laatu keskeisessä asemassa uoman kunnostus yksin ei riitä! 3.2.2017 Page 12

KIITOS! 3.2.2017 Page 13