1 Maakuntauudistus/Maatilapalvelukokonaisuus Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6.2017 mennessä. Toimeksianto koski maatilapalvelujen kokoamista yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Palvelujen toteuttamisen kannalta tuodaan esille asiakaslähtöiset toimipaikat. Palvelukokonaisuuden esityksessä ei oteta kantaa hallinnollisiin keskuspaikkoihin, ei rakenneta organisaatiota, eikä määritellä palvelukokonaisuuden asemaa, eikä siirretä henkilöitä tehtäviin. Nykytilan mukaisia maatilapalveluja ovat ELY-keskuksen tuki-, valvonta- ja maatilainvestointitehtävät, YTA-alueiden maatilapalvelut ja kunnalliset lomituspalvelut. Ehdotuksessa tuli lisäksi huomioida eläinlääkintähuollon yhdyspinnat maatilapalvelukokonaisuuden yhteyteen. 1. Nykytila maatilapalvelujen osalta: Maatilapalveluja tuotetaan ELY-keskuksessa tukitehtävien, tukien valvonnan, kasvintarkastusten ja maatilarahoituksen osalta. ELY:n toiminta toteutetaan Jyväskylän toimipaikasta koko maakunnan alueelle. YTA-alueet tuottavat maatilapalveluja neljän YTA-alueen toimesta (Keuruu, Laukaa, Pihtipudas ja Saarijärvi). Niiden palveluja ovat maataloustukihakemusten käsittely hakemusten vastaanotosta suorien tukien maksatukseen saakka. Palveluja toteutetaan neljän päätoimipisteen lisäksi 17 sivutoimipisteestä. Maatilapalvelun henkilöstöresurssit ELY ja YTA-alueet yhteen lukien ovat yhteensä 37 htv. Lomituksen henkilöresurssit maakunnan alueella ovat yhteensä 170 htv. Keski-Suomen lomituksen paikallisyksikkönä toimii Keuruun yksikkö, jonka resurssit ovat 150 htv. Lisäksi Sysmän paikallisyksikkö vastaa Joutsan, Luhangan ja Toivakan kuntien lomituspalveluista 22 htv:n resursseilla. Paikallisyksikkö ostaa lomituspalveluita vuosittaisen kilpailutuksen perusteella toimintaa harjoittavilta yrityksiltä. Keski-Suomen alueella yrityksiä on tällä hetkellä 18 kpl. Keuruun paikallisyksikön alueella yrityksiä on 15 kpl ja Sysmän paikallisyksikön alueella 3 kpl (Joutsa, Luhanka ja Toivakka). Keski-Suomen maakunnan alueella yritysten tuottamat lomituspalvelut vastaavat yhteensä n. 18 htv:tta. Maatilayrittäjillä on myös mahdollisuus tuottaa lomituspalvelut itse. Itsejärjestetystä lomituksesta tehdään sopimus paikallisyksikön ja maatilayrittäjän kesken. Itse järjestettyjen lomituspalvelujen kokonaismäärä vastaa noin 89 htv:tta. Eläinlääkintähuolto: Eläinlääkintähuolto sisältää sekä eläinlääkäripalveluita että kunnan virkaeläinlääkärien virkatehtäviä (kuten eläinsuojelu- ja eläintautitehtäviä) sekä aluehallintoviraston läänineläinlääkärien tehtäviin kuuluvia Maksajavirastotehtäviä (täydentävien ehtojen valvontatehtäviä) sekä hallinnollisia luvitustöitä.
2 Eläinlääkintähuollon henkilöstöresurssit ovat eläinlääkäripalveluiden osalta 24 htv:tä, muiden kunnallisten virkaeläinlääkärien (valvonta ja hygieenikkoeläinlääkärien) 5 htv:tä ja aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden osalta 2 htv:tä. Lisäksi aluehallintoviraston henkilöstöön kuuluu yksi toimistovirkailija. Eläinlääkintähuolto osana maatilapalvelukokonaisuutta. Eläinlääkintähuollon osalta eläinlääkäripalvelut soveltuvat maatilapalvelukokonaisuuteen, mutta maakunnalle siirtyvät eläinlääkintähuollon palvelut tulisi pitää yhtenä kokonaisuutena. Eläinlääkintähuollon toimiessa yhtenä palvelukokonaisuutena, palvelu taataan kattavasti koko maakunnan alueelle. Eläinlääkintähuollon asiakaskunta koostuu niin yksityisestä eläintenpitäjästä aina laitostasoisiin eläintenpitopaikkoihin sekä elintarviketuotantolaitoksiin, kuljetukseen, myynti- ja tarjoilukohteisiin. Eläinlääkintähuollolla on vahva yhteispinta muuhun ympäristöterveydenhuoltoon, joten eläinlääkintähuollon toiminta tulee olla kiinteästi mukana ympäristöterveydenhuollon palvelukokonaisuudessa. Hyötyeläinlääkinnällä on myös vahvaa yhteys maatilapalvelukokonaisuuteen, niin asiakkaiden toiminnan kannalta kuin myös täydentävien ehtojen valvonnan kannalta. Maatilapalvelukokonaisuuden tulee olla lähellä eläinlääkintähuollon palvelukokonaisuutta. 2. Maatilapalveluiden asiakkaat Maatilapalveluiden asiakkaat voidaan luokitella maatilayritysasiakkaiksi, yritysasiakkaiksi, yhteisöasiakkaiksi ja henkilöasiakkaiksi: Maatilapalveluyrittäjät ovat suurin asiakasryhmä, maakunnassa toimii 2.975 aktiivista maatilaa (= tukia hakevaa maatilaa); Yritysasiakkaita ovat mm. kaupat, yritykset, tehtaat ja siemenpakkaamot; Henkilöasiakkaita ovat mm. maanomistajat, eläintenpitäjät ja erinäisten vahinkokorvauksen hakijat 3. Palvelukokonaisuuden muodostaminen Maatilapalvelukokonaisuuteen kuuluu selkeästi nykyiset ELY:n ja YTA-alueiden palvelut ja samaan maatilapalvelukokonaisuuden tulee liittää myös lomituspalvelut. Maatilojen investointitukien palvelu kohdentuu maatilayrittäjiin, joten se soveltuu sijoitettavaksi, joko suoraan maatilapalvelukokonaisuuteen, tai toisena vaihtoehtona se tulisi sijoittaa maaseudun rahoituspalvelujen yhteyteen. Investointitukipalvelulla on yhdyspintaa muuhun kehittämiseen ja yritysrahoitukseen, joten ko. toiminnan ollessa sijoitettuna isompaan kokonaisuuteen tulee asiakkaalle suunnattu palvelu olemaan kattavampaa ja asiakkaan kokonaispalvelutarvetta paremmin huomioiva palvelukokonaisuus.
3 Maatilapalvelukokonaisuudella on selkeästi yhteiset asiakkaat, eli maatilayrittäjät, joten edellä mainitulla tavalla toimien asiakkaille suunnatut palvelut ovat kaikilta osiltaan hyvin tavoitettavissa. Lisäksi toiminnalla saadaan vähennettyä päällekkäisten tehtävien hoitamista yhdistämällä ELY:n ja YTA-alueiden maatilapalvelut kokonaisuudeksi. Lomituspalveluiden osalta hyöty yhteisestä kokonaisuudesta perustuu asiakkaiden yhtenäiseen palveluun ja lomitushenkilöstön palvelemiseen mm. heidän työtarvikkeiden ja muun materiaalin toimittamisen osalta. Maatilapalvelukokonaisuudesta muodostuu n. 207 htv:n kokonaisuus, jos se toteutuu tässä muodossa. 4. Maatilapalvelujen palvelukokonaisuus nykytilasta yhdeksi kokonaisuudeksi Maatilapalvelut koostuvat kolmesta nykytilan palvelusta: ELY-keskuksen palvelut, YTA-alueiden palvelut ja lomitus. Eläinlääkintähuolto ja muu ympäristöterveydenhuolto ovat omana palvelukokonaisuutena. Alla oleva kuva ei kuvaa palvelukokonaisuuksien alisteisuutta toisiinsa nähden, vaan kuvan tarkoitus on havainnollistaa osapalvelukokonaisuuksien muodostuminen. Muodostunut maatilapalvelukokonaisuus tulee sijoittaa valmistelujen edetessä niiden toimintojen kanssa lähekkäin, joihin sillä on yhtenäistä toimintapintaa. Esimerkiksi maatilapalveluilla ja ympäristöterveydenhuollolla on yhtenäistä toimintapintaa asiakasnäkökulmasta katsottuna jo nykytilanteessa, joten on tarkoituksenmukaista sijoittaa ne lähekkäin jatkossakin
4 Maatilapalveluilla ja ympäristöterveydenhuollolla on yhtenäistä toimintapintaa asiakkaiden kannalta katsottuna, koska Ympäristöterveyshuollon kokonaisuuden yhteydessä toimii eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollon tehtäviin kuuluu maataloustukiin liittyen mm. täydentävien ehtojen valvonta. 5. Palveluiden toteuttaminen palvelupisteiden avulla Palvelupisteiden tarvetta on kartoitettu asiakkaiden sijoittumisella maakunnan alueella sekä maantieteellisillä yhteyksillä. Palveluita tulee tuottaa jatkossa sähköisenä, yhteisenä asiakasneuvontana ja käyntiasiointina (kasvokkain tapahtuvana asiointina). Karttamateriaalit kuvaavat aktiivimaatilojen lukumäärää ja sijoittumista maakunnan alueella sekä investointien ja tulovirtojen määrää eri kuntien alueella. Investointituet on laskettu yhteen vuosien 2011-2016 väliseltä ajanjaksolta. Maatilalukumäärät kunnittain:
5 Maatilat sijoitettuna koordinaattien perusteella. Kotieläintilat kunnittain:
6 Kotieläintilat sijoitettuna koordinaattien perusteella. Rahoitustukipäätökset kunnittain ympyrän koko kuvaa investointien rahallista määrää laskettuna yhteen ajanjakso 2011-2016. Maatilojen tulot sisältävät tulotuet ja myyntitulot.
7 Palvelupisteiden sijoittuminen maakuntaan: 4. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen Palveluiden järjestämisessä tulee varmistaa asiakkaiden tasapuolisen palvelun edellytykset koko maakunnan alueella. Palveluita tulee tuottaa myös muiden kuntien alueella, ei vain kartalla osoitetuissa toimipaikoissa. Palvelua voidaan toteuttaa maakunnan eri toimipaikoista etätyömahdollisuutena asiakaslähtöisyystarpeesta riippuen. Palvelua viedään sinne, missä sille on kysyntää ja tarvetta. Maatilapalveluiden valvonta-, tuki-, kasvintarkastus- sekä maatilojen investointituet (mainitut tehtävät ovat osa nykyisen ELY- keskuksen maaseutuyksikön tehtäviä). Kyseessä olevien palveluiden tuottaminen maakuntauudistuksen käynnistyessä on hyvä sijoittaa alkuunsa tulevan Maakuntaviraston toimipaikan yhteyteen, koska ko. palvelujen luonne ja niiden tarve mm. valvonnan osalta määrittyy pääosin muiden tahojen toimesta. Esim. MAVI määrittelee valvontakohteet ja valvontatarpeen määrän. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää maatilapalveluiden osalta, mitä mahdollisuuksia on toteuttaa palveluja yhteistyönä eri maakuntien kesken.