mekaniikka sähkö energia
Planeetta Lepton, eteläisessä vyöhykkeessä, sijaitsee erään tähden pohjoisella puolella, lähellä Dingbatsin galaksia Siellä on asunut jo vuosimiljoonien ajan pienikasvuinen mutta monilukuinen, vihreä kansa, rauhassa eläen ja uteliaasti maailmankaikkeutta tutkien. Leptonin asukkaat elävät ihmisten mittapuulla käsittämättömän vanhoiksi; jopa yli tuhat vuotta. Näin he ehtivät kerätä elämänsä aikana paljon kokemuksia, paljon tietoa ja viisautta. Siitä huolimatta hyväntuuliset leptonit säilyttävät elämänsä loppuun asti myös luontaisen uteliaisuutensa ja lapsenomaisen, loppumattoman innostuksensa. Jo muinaisina aikoina he olivat kiinnostuneita tutkimaan avaruutta kaikkialla kotiplaneettansa ympärillä, ja joka päivä heidän tuntemansa alue laajenee. Eikä mikään viehätä heitä yhtä paljon kuin se, että he joka päivä löytävät ja keksivät jotakin uutta ja mielenkiintoista... Eräänä päivänä heidän tehokkaat radioteleskooppinsa löytävät aivan uuden planeetan, Maan, linnunradan toisesta kierteishaarasta. Planeetta vaikuttaa asumiskelpoiselta, ellei suorastaan viihtyisältä, ja heidän uteliaisuutensa herää välittömästi; Tämäpä metkaa! Olisiko tuolla planeetalla älyllistä elämää?? Ja miltä ne mahtavat näyttää? Ovatko ne suuria ja punaisia hirviöitä, jollaisiksi avaruusolennot aina tarinoissa kuvataan?? He päättävät välittömästi lähettää matkaan tutkimusryhmän ottamaan asiasta selvää.
Tehtävään valitut kaksi henkilöä, Nano ja Piko, ovat Leptonin arvostetuimpia tutkijoita, vaikka he kumpikin ovat melko nuoria. (vain noin 400-vuotiaita.) He ovat hyvin ylpeitä siitä, että juuri he saavat kunnian olla ensimmäiset leptonit, jotka astuvat vieraan planeetan maaperälle. He saapuvat raketillaan perille Maan vuonna 2002, ja laskeutuvat (tai pikemminkin rysähtävät, tömähtävät ja pöllähtävät) keskelle sankkaa, suomalaista kuusimetsää Ja tästä seikkailumme siis alkaa Matkallaan avaruuden halki Nano ja Piko tekevät havaintoja kappaleiden liikkeistä ympäristössä, missä ei esiinny samanaikaisesti useita vuorovaikutuksia, kuten planeetan vetovoimaa, ilman vastusta tai kappaleiden kosketuksessa syntyvää kitkaa. Heidän saamansa kokemukset "ideaalisista" olosuhteista auttavat sinua pelkistämään ympärilläsi havaitsemiasi ilmiöitä ja muotoilemaan luonnonlakeja, joilla havaitsemasi ilmiöt selitetään. Nämä kaksi pientä, vihreää avaruusolentoa oppainasi opit katselemaan ympäristöäsi aivan uusin silmin. Tässä ovat tarinamme päähenkilöt: Sara Jaakko Nano Piko
...sekä muutama katkelma kertomuksesta: - Sara herää! Herää! - Äh! - Myöhemmin aika unen on, nyt vuoro on oppituokion. - Mitä! Keitä te oikein olette? Sara kysyi ja katseli samalla öisiä vieraitaan: - Piko ja Nano Lepton-planeetalta, palveluksessanne! pienet vihreät oliot esittäytyivät. - Okei, jos olette palveluksessani, niin antakaa minun nukkua, Sara tuhahti.
...voimasta ja liikkeestä: - Kun olimme matkalla tänne Maahan Astel-aluksellamme, pidimme välillä pienen tauon ja menimme ulos ihailemaan galakseja. Minä vähän kiusoittelin Nanoa, ja hän tönäisi minua leikillisesti. Minulla ei ollut turvaköyttä, joten lähdin kellumaan avaruuteen ja liikuin suoraviivaisesti tasaisella nopeudella kohti tuntematonta. Liikkuisin varmaan vieläkin, ellen olisi sattumalta törmännyt ohilentäneeseen meteoroidiin. Törmäyksen voima muutti liikkeeni suuntaa. Taas sitä mentiin suoraviivaisesti tasaisella nopeudella, mutta onnekseni suoraan kohti Astelia. Olin pelastunut.
...kitkasta: Jaakko katseli Saran polkupyörää, huomasi jarrut, joita Sara oli hieman käsitellyt. - Tässä se vika on. Joku on laittanut huulirasvaa jarrupaloihin.
...vivuista: Kaikissa vivuissa ei käytetä voimaa kuorman liikuttamiseen. Tärkeä vipujen käyttötapa on myös kahden kuorman tasapainottaminen.
...ja monesta muusta mielenkiintoisesta ilmiöstä.
OKL 2002