1 (4) Musiikkiklusteriselvitys Taustaa Musiikkia kuunnellaan kaikkialla ja ihmisillä on biologinen tarve musiikkiin. Musiikki on säveltaidetta, ilmaisu- ja kommunikaatioväline, käsityötaitoa, sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistaja, vetovoimatekijä, aineellisen ja aineettoman hyvän tuottaja, monipuolinen työkenttä. Musiikin koulutuksessa huomioidaan nykyisin musiikin merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Teknologinen kehitys on tuonut kaikenlaisen musiikin lähes jokaisen ulottuville ja musiikin osaksi globaalia markkinataloutta. Suomen musiikkialan arvon arvioidaan olevan noin 856 milj. euroa (http://musicfinland.fi/fi/media/dokumentit/tunnuslukuja_ja_tutkimuksia_10_tal ous2014.pdf ). Pohjois-Karjalan osuuden arvioidaan olevan tästä noin 40 miljoonaa euroa. Maakunnassa toimii musiikkialalla 110 järjestöä ja 80 yritystä, Joensuun seudulla sekä lähikunnissa toimii yli 450 yhtyettä. Joensuun Popmuusikot ry:n selvityksien mukaan maakunnan musiikkiala pitkälti keskittyy Joensuun seudulle. Maakunnan bänditoimintaa ja musiikkiharrastamista jatketaan Joensuussa, jonne muutetaan nuorten siirtyessä opiskelemaan. Joensuun Popmuusikot ry:n hallinnoima Musiikkialan klusteri -hanke (2013) nosti esille kehittämistavoitteina mm. musiikkialan yhteistyön ja yrittäjyyden edistämisen. Musiikkialan toiminnalliselle kehittämiselle löytyy perusteita myös maakuntaliiton kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelmasta ja Musiikkineuvoston Musiikkipoliittisesta ohjelmasta (http://musiccouncil.fi/?page_id=208 ). Nykytila Joensuun kaupunki on johdonmukaisesti pitänyt monipuolista musiikin tarjontaa tavoiteltavana ja vaalittavana asiana. Joensuu on paitsi urheiltu, myös soitettu ja laulettu maailmankartalle. Kaupungilla on valtakunnallinen status monipuolisen orkesterimusiikin, rockmusiikin ja kansanmusiikkiperinteen vaalijana sekä laajaalaisena musiikin koulutuskaupunkina. Monipuolisen musiikkikulttuurin merkitys Joensuun imagolle ja kuntalaisten hyvinvoinnille on erittäin suuri.
2 (4) Joensuun kaupunginorkesteri on maakunnan ainoa ammattimuusikoista koostuva soittajisto, jonka laaja-alainen työkenttä kattaa koko Itä-Suomen alueen. Kaupunginorkesteri järjestää vuosittain eri kohderyhmille yli 80 konserttia, joista noin 20 on sinfoniakonsertteja. Lisäksi orkesteri soittaa kirkko-, kamari- ja viihdemusiikkia, konsertteja lapsille ja nuorille, ja esiintyy musiikkifestivaaleilla ja erilaisissa yleisötapahtumissa. Orkesteri tekee myös laajasti yleisötyötä koululaisten (Kulttuurin virta), ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien parissa, vuotuisen kokonaisyleisömäärän ollessa n. 30 000-42 000. Orkesterin toimitilat ovat vuonna 1985 rakennetulla Carelia-salilla, yliopistokampuksella, tilavuokra on käyttötunneista riippuen 98 000-118 000 vuodessa. Orkesteri vuoden 2016 talousarviossa: toimintamenot 2 341 000 toimintatulot 225 000 toimintakate 2 116 000. Konservatoriolla on yhteensä 1100 opiskelijaa ja oppilasta, joista 530 musiikkiopistolaisia, 85 perustutkintolinjan ammattiopiskelijoita ja 530 varhaisiän musiikkikasvatuksen oppilaita. Konservatorio on näkyvästi esillä kaupungin musiikkielämässä järjestämiensä konserttien tiimoilta. Konservatoriolla voi opiskella taidemusiikin, popjazz-musiikin ja kansanmusiikin tyylisuuntia. Vuoden 2015 aikana konservatorio järjesti 206 konserttia ja tapahtumaa, joissa oli yleisöä yhteensä 17445 henkeä. Konsertteja järjestetään ympäri maakuntaa. Konservatorio toimii Rantakadulla kahdessa eri rakennuksessa, joiden vuosivuokra on yhteensä 441 000. Konservatorio vuoden 2016 talousarviossa: toimintamenot 3 140 000 toimintatulot 528 000 toimintakate 2 612 000. Perusopetuksen musiikkiluokat ovat Pielisjoen koululla ja Lyseon peruskoululla, yhteensä oppilaita on tällä hetkellä 136. Yhteiskoulun lukiossa musiikin ja ilmaisun linjalla opiskelijoita on 44. Karelia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa opiskelijoita on n. 70 ja päätoimisia opettajia on 7. Vuonna 2016 ei järjestetä valintakokeita. Musiikin koulutusvastuun tulevaisuus ratkaistaan OKM:n kanssa käytävissä tavoitesopimusneuvotteluissa lokakuussa. Karelia oy:n hallitus on esittänyt koulutusvastuun lakkauttamista. Joensuun seudun kansalaisopistossa musiikkia voi harrastaa monella tavalla ja yhteensä opetustunteja on arvioitu toteutuvan tänä vuonna 3 800. Tarjolla on sekä yksilöopetusta että ryhmäopetusta (kuorot, orkesterit, kerhot).
3 (4) Nykyisin yhteistyötä tehdään orkesterin ja konservatorion kesken mm. Musiikkitalvessa, Nuori solisti -konserteissa ja lainaamalla soittimia. Kareliaammattikorkeakoulun musiikinopiskelijat ovat esiintyneet vuosittain kulttuuripalveluiden Kulttuurin virta -tapahtumissa sekä koululaisille että ikäihmisille. Toiminta on ollut osa Pedagogisesti osallistava konserttitoiminta - opintokokonaisuutta. Lisäksi yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaupungin omat yksiköt toimivat suhteellisen niukoilla resursseilla ja tuottavat hyviä tuloksia. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tilastojen perusteella Joensuun kaupunginorkesterin konsertti- ja yleisömäärät suhteessa henkilötyövuosiin ovat erittäin korkealla tasolla verrattuna muihin vastaavankokoisiin orkestereihin. Erityisesti kokonaismenoihin suhteutettuna kuulijamäärä on huomattavan suuri kaikkiin Suomen muihin orkestereihin verrattuna. Tavoitteet ja toimenpiteet 1. Toimivat tilat Konservatoriolle etsitään tilaratkaisu, joka parantaa musiikin harrastamisen ja opiskelun mahdollisuuksia Joensuussa. Tilasuunnittelun yhteydessä etsitään yhteistyökumppaneita tavoitteena koota monipuolisesti musiikin toimijoita samoihin tiloihin, osallistetaan yhteistyökumppanit tilojen suunnitteluun ja varmistetaan tilojen maksimaalinen käyttö. Selvitetään lisäksi sirkuksen, tanssin ja bändien harjoittelutilatarpeet. Tilan pääsalin tulisi olla noin 250-paikkainen akustiselle ja äänentoistolliselle musiikille hyvin soveltuva, tekniseltä varustukseltaan ajanmukainen sali. Lisäksi tarvitaan pienempi monikäyttöinen, akustiseen käyttöön soveltuva sali. Tilojen tulee olla käyttökelpoisia eri musiikin tyyleille. Aulatilojen suunnittelussa huomioidaan tilojen monipuolinen käyttö. Carelia-sali on kaupunginorkesterin perustoiminnan kannalta (paikkaluvultaan ja kooltaan) toimivankokoinen, mutta sen salitekniikka on vaatimatonta, varasto- ja takatilat ovat riittämättömät ja jopa vaaralliset. Varastotilat voidaan suunnitella yhdessä konservatorion kanssa ja samalla kehittää soittimien yhteiskäyttöä. Suurempiin tuotantoihin salin näyttämö on liian pieni ja akustiikka riittämätön. Näyttämö takatiloineen tarvitsee laajennuksen ja peruskunnostuksen. Alueen kaavoituksen yhteydessä tulisi huomioida Carelia-salin laajennus. Tavoitteena on, että kaikkia uusia tilaratkaisuja hyödynnetään laajalla yhteistyöllä ja huomioidaan myös musiikkialan yritystoiminnan tarpeet.
4 (4) 2. Yhteistyön vakiinnuttaminen Joensuun kaupungin oma musiikkitoiminta rakentuu kaupunginorkesterin ja konservatorion ympärille. Saavutettavuutta ja paikallista näkyvyyttä parannetaan lisäämällä yhteistyötä niin kaupungin omien yksiköiden kuin muiden toimijoiden kanssa. Perustetaan yhteistyöryhmä, johon kutsutaan edustajat kaupungin omista yksiköistä ja tarpeen mukaan muita toimijoita, koollekutsujana toimii ensimmäisessä vaiheessa intendentti. Ryhmän tarkoitus on koordinoida musiikkialan toimintaa, löytää uusia yhteistyökohteita sekä kehittää uusia toimintakonsepteja ja hankkeita. Tavoitteena on myös tiivistää yhteistyötä musiikin yritys- ja järjestösektorin kanssa sekä lisätä musiikin läsnäoloa ja mahdollisuuksia erilaisissa tapahtumissa ja kaupunkikuvassa. Kaupungin organisaatiossa musiikin yhteistyötä on mahdollista vahvistaa yhdistämällä toimijoita samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen. 3. Musiikin ja tapahtumien Joensuu Joensuu tunnetaan monipuolisesta, kaikki musiikin alat kattavasta musiikkitarjonnasta ja omaleimaisista tapahtumista. Kaupungin musiikki- ja kulttuuri-imagoa voisi luonnehtia erottuvaksi, omaleimaiseksi ja positiivisen äkkivääräksi. Myös kaupunkiorganisaation omien toimijoiden on mahdollista tukea tämän imagon vahvistamista rohkeilla avauksilla ja viestinnällä. Perusrahoitus mahdollistaa nykytasoisen toiminnan, suuremmat tapahtumat tai yhteistyöponnistukset vaativat oman resursoinnin toteutettiin ne kaupungin tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Orkesterin, konservatorion ja kansalaisopiston voi luonnehtia olevan taloudellisesti varsin timmissä kunnossa, löysää resurssia ei ole. Joensuun musiikki- ja tapahtumaimagoa sekä vetovoimaa on mahdollista lähteä kehittämään panostamalla 1 2 vuosittain vaihtelevaan kärkitapahtumaan sekä omaleimaiseen musiikki- ja tapahtumaviestintään. Tapahtumien tulisi palvella paikallisen yleisön lisäksi mm. opiskelijarekrytointia ja matkailua sekä Joensuun yleisen imagon kehittymistä. Tapahtumayhteistyöhön haetaan valtakunnallisia kumppanuuksia, toteuttajana voi olla kaupunki tai joku muu toimija. Seuraavan vuoden tapahtumaesitykset käsitellään talousarvion valmistelun yhteydessä, jolloin ne myös resursoidaan samaan tapaan kuin esimerkiksi ampumahiihdon MM-kisojen tapahtumatoiminta. Vuodelle 2017 neuvotellaan 200 000 euron rahoituksesta Musiikin ja Tapahtumien Joensuu -kokonaisuudelle, jossa kehitetään musiikki- ja tapahtumaviestintää, osallistetaan toimijoita suunnitteluun ja kehittämiseen sekä toteutetaan kaksi uutta musiikkialan kärkitapahtumaa (n. 50 70 000 /tapahtuma), jotka ovat samalla osa Joensuun Suomi 100 -juhlavuoden toimintaa.
5 (4) Musiikin ja tapahtumien Joensuun vahva pohja tulee aktiivisesta perustoiminnasta, jota vahvistetaan yhteistyön lisäämisellä, valtakunnallisilla kumppanuuksilla ja omaleimaisella viestinnällä.