Talouden näkymät Maaliskuu 2017 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Luottamus maailmantalouden näkymiin on vahvistunut edelleen vuoden alussa. Maailmankaupan vauhti piristyi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä ja tiedot vuoden alulta ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Yhdysvalloissa ennakoivat indikaattorit puoltavat talouskasvun elpyvän viime vuoden vaisusta 1,6 %:n kasvusta. Presidentti Trumpin hallinto julkaisi maaliskuun puolivälissä budjettiesityksen, joka leikkaisi menoja 0,15 %- yksikköä suhteessa BKT:een. Esitys ei sisältänyt esityksiä veroista, infrastruktuurihankkeista tai talousnäkymistä. Politiikan odotetaan olevan kokonaisuutena lievästi elvyttävää. Yhdysvaltain keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkonsa 0,75-1,0 %:iin maaliskuun kokouksessaan. Keskuspankki on aikeissa nostaa ohjauskorkoa yhteensä kolme kertaa tänä vuonna ja jatkaa samaa vauhtia vuonna 2018. Inflaatio on alkuvuonna kiihtynyt useimmissa maissa. Syynä on edellistä vuotta selvästi korkeampi öljyn hinta. Öljyn hinnan nousun vaikutus on korkeimmillaan alkuvuonna. Euroalueella inflaatio laskettuna ilman energian hintaa on prosentin tuntumassa, ja nousee maltillisesti lähivuosina. Kokonaisinflaatio on 1,5-2,0 %:n välillä. Euroalueen BKT kasvoi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja 1,7 % vuodessa. Luottamus on ollut vahvimmillaan vuosiin, mikä puoltaa verrattain hyvän tahdin jatkuvan lähiaikoina. EKP ei tehnyt uusia politiikkapäätöksiä maaliskuun kokouksessa. Se kuitenkin totesi uhkakuvien lieventyneen. Deflaation riski on vähentynyt selvästi. Suomen BKT kasvoi vuonna 2016 1,4 %. Kasvu perustui erityisesti kulutukselle ja investoinneille, mutta myös vienti on alkanut elpyä. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu oli vuoden keskiarvoa heikompaa, mutta suhdanneindikaattorit puoltavat elpymisen jatkuvan lähitulevaisuudessa. OPn ekonomistit arvioivat talouden kasvavan 1,8 % tänä vuonna ja 2,0 % ensi vuonna.
Globaali talousluottamus vahva vuoden alussa indeksi 54 53 52 51 50 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo 12 13 14 15 16 muutos ed. vuodesta, % 5 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 4 3 2 1 0-1 Globaali teollisuuden luottamus on kohentunut yhä. Taso puoltaa globaalin teollisuuden kasvun piristyvän viimeisten kymmenen vuoden keskiarvotasolle. Maailmankauppa veti hyvin marrasjoulukuussa. Noin 2,5 %:n kasvu ylittää viimeisten viiden vuoden keskiarvon, joka jää noin 2,0 %:iin. Maailmantalouden kasvu on kokonaisuutena piristymässä hieman tänä vuonna. Näköpiirissä on jokseenkin samaa vauhtia kuin vuonna 2014 parin hieman vaisumman vuoden jälkeen. Maailmantalouden lyhyen aikavälin riskit liittyvät poliittiseen ympäristöön.
Suhdannekyselyt puoltavat kasvun piristyvän 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvaltojen BKT kasvoi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 1,8 % edellisestä neljänneksestä annualisoituna. Suhdannekyselyt viittaavat kasvun jatkuvan hyvänä. Odotamme talouden kasvavan 2,5 % tänä vuonna. Presidentti Trumpin hallinto julkaisi maaliskuun puolivälissä budjettiesityksen, joka leikkaisi menoja 0,15 %-yksikköä suhteessa BKT:een. Esitys ei sisältänyt esityksiä veroista, infrastruktuurihankkeista tai talousnäkymistä. Politiikan odotetaan olevan kokonaisuutena lievästi elvyttävää. Työttömyysaste oli helmikuussa 4,7 %. Parin edellisen suhdannehuipun aikana työttömyysaste on alimmillaan käynyt 3,8 %- 4,4 %:ssa. Työllisyys on kasvanut hyvin, mutta ei yhtä paljon kuin edellisissä noususuhdanteissa.
Euroalueen talouskasvu piristymässä hieman 4 2 0-2 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) 55 50 45 40 Euroalueen BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja 1,7 % edellisestä vuodesta. Kasvu nojasi eniten kulutukseen, mutta myös investoinnit ja vienti tukivat sitä. Suhdannekyselyt puoltavat vauhdin piristyvän lähitulevaisuudessa. BKT kasvaa arviomme mukaan tänä vuonna 1,7 % ja ensi vuonna 1,8 %. Tuoreiden tietojen mukaan edellytyksiä on hieman parempaankin vauhtiin. Työttömyysaste on laskenut trendinomaisesti vuoden 2013 kesästä ja oli vuoden alussa 9,6 %, eli hieman matalammalla kuin velkakriisin alkaessa.
Kiinassa ja Venäjällä luottamus kohentunut 60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Luottamus talouden näkymiin on kohentunut Kiinassa, mutta Intiassa rahauudistus on järkyttänyt tunnelmia. Kiinan BKT kasvoi viime vuonna 6,7 %. Talous piristyi hieman vuoden lopulla, ja BKT kasvoi 6,8 %. Epäviralliset talousindikaattorit ovat kohentuneet selvemmin. Kiinan talouden kasvu jatkuu lähes nykyvauhtia lähitulevaisuudessa ja osin talous jopa piristyy. Venäjän talous on vakautunut selvästi, mutta BKT supistui edelleen 0,4 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Vuonna 2017 Venäjän talous on silti elpymässä lievästi osin öljyn hinnan nousun tukemana. Intian BKT on pysynyt hieman yli 7 %:n kasvussa kuluvan vuonna ja näkymät ovat vakaat, vaikka rahauudistus onkin lisännyt epävarmuutta.
Epävarmuutta öljyn hinnan näkymistä indeksi 2015=100 200 180 160 140 120 100 80 60 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 140 120 100 80 60 40 20 Öljyn hinta oli vuoden alussa pääosin korkeimmalla tasolla yli vuoteen, jos kohta maaliskuun alussa hinnat ovat hieman notkahtaneet. Niin OPEC että joukko öljyntuottajajärjestöön kuulumattomia maita ilmoittivat joulukuun alussa tuotannon leikkauksista, jotka toteutuessaan riittäisivät IEA:n arvion mukaan poistamaan ylitarjonnan markkinoilta. Markkinoilla suhtaudutaan varovaisesti leikkaussuunnitelmien onnistumiseen. Epäilyjä on lisännyt liuskeöljyn tuotannon kasvu Yhdysvalloissa sekä tiedot Saudi- Arabian tuotannon kasvusta. Saudi-Arabia on kuitenkin vakuuttanut leikkaussuunnitelmien pitävän. Teollisuusraaka-aineiden hinnat ovat nousseet viime aikoina, kun taloustiedot teollisesta suhdanteesta ovat kohentuneet.
Inflaatio nousussa euroalueella ja Yhdysvalloissa 4 3 2 1 0-1 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 10 11 12 13 14 15 16 17 Euroalueen inflaatio hypähti helmikuussa jo 2,0 %:iin. Ilman energiaa ja ruokaa inflaatio oli silti edelleen 0,9 %. Euroalueen inflaatio pysyy lähiaikoina kahden prosentin tuntumassa, mutta hidastuu sen jälkeen hieman, kun öljyn hinnan nousun vaikutus laantuu. Ydininflaatio nousee vähitellen ja inflaatio pysyy lähivuosina pääosin välillä 1,5-2,0 %:ssa. Yhdysvalloissa inflaatio on nopeutumassa euroaluetta selvemmin, koska öljyn hinnan vaihteluilla on suurempi merkitys kuluttajahintaindeksille ja suhdannetilanne on vahvempi. Keväällä inflaatio hätyyttelee Atlantin länsipuolella kolmea prosenttia.
EKP näkee aiempaa vähemmän riskejä 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor EKP ei juuri muuttanut arvioitaan talouden näkymistä tai tulevasta politiikasta maaliskuun kokouksessaan. Keskuspankki arvioi edelleen, että ohjauskorot säilyvät nykytasolla tai matalammalla vielä hyvän aikaa arvopapereiden osto-ohjelman loputtua. EKP näki silti riskien ja deflaatio-uhan vähentyneen. EKP nosti inflaatio-ennusteensa kuluvalle vuodelle 1,7 %:iin, mutta odottaa hintojen nousevan ensi vuonna vain 1,6 %. BKT:n odotetaan kasvavan jokseenkin nykyistä vauhtia. Korkeamman inflaation vuoksi EKP:hen kohdistuu paineita alkaa kiristää politiikkaa nyt viestittyä nopeammin.
EKP:n osto-ohjelma jatkuu joulukuun linjausten mukaisesti EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 2015. Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 2016. Joulukuussa päätettiin laskea kuukausittaisten ostojen määrä 60 mrd. euroon vuoden loppuun saakka. Tarvittaessa määrää voidaan nostaa. Joulukuussa päätettiin myös laskea ostettavien lainojen minimimaturiteetti vuoteen kahdesta vuodesta. Lisäksi lainoja voidaan ostaa tarvittaessa myös talletuskorkoa matalammalla korolla. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja.
Markkinoiden korko-odotukset nousseet hieman Markkinoiden korko-odotukset ovat nousseet hieman, kun euroalueen inflaatio on hypähtänyt kahden prosentin tuntumaan. Markkinoiden nykyodotusten perusteella ohjauskorko nousisi lievästi viimeistään vuonna 2019. Likviditeetti voisi kiristyä tai talletuskorko nousta jo vuonna 2018. Korkojen nousu noudattaisi odotusten perusteella hidasta kaavaa Yhdysvaltain tapaan.
Pitkät korot jälleen nousussa Pitkien koronvaihtosopimusten korot ovat nousseet edelleen, kun inflaatio-odotukset ovat lisääntyneet ja luottamus talouteen vahvistunut. Myös EKP:n maaliskuun kokouksen aiempaa luottavaisemmat viestit sekä Yhdysvaltain keskuspankin koronnosto-odotusten nousu ovat vaikuttaneet. Lyhyemmät swap-korot ovat pysyneet vakaampina. Tämä johtuu lyhyen ajan korkonäkymien lisäksi EKP:n päätöksestä ostaa myös alle kahden vuoden pituisia lainoja markkinoilta.
Pitkien valtionlainojen korot nousseet Pitkien valtionlainojen korkojen nousun taustalla ovat niin vahvistuneet talousnäkymät kuin tulevan Yhdysvaltain presidentin, Donald Trumpin, suunnitelmat elvyttävästä talouspolitiikasta. Markkinoiden odotukset tulevista Fedin koron nostoista ovat lisääntyneet. Fedin johto arvioi korkoa nostettavan kolme kertaa sekä tänä että ensi vuonna, mikä on hieman markkinoiden odotuksia enemmän. Korkojen nousu on heijastunut myös euroalueelle. Lisäksi odotukset EKP:n korkopolitiikasta ovat kiristyneet aavistuksen. Euroopassa poliittinen epävarmuus on heijastunut korkoihin. Niin Ranskan kuin erityisesti Italian korkojen ero Saksaan on kasvanut.
Valuutoissa vakaampaa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 2014 2015 2016 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Yhdysvaltain dollari on vaalien jälkeisen vahvistumisen jälkeen liikkunut verrattain kapeassa haarukassa. Euron dollarikurssia ovat liikuttaneet lähinnä odotukset keskuspankkipolitiikasta. Kruunun arvon vahvistuminen taittui kevättalvella, kun keskuspankin politiikkalinjaukset säilyivät kevyenä. Kruunu on edelleen verrattain heikko taloustilanteeseen nähden kevyen rahapolitiikan vuoksi.
Osakemarkkinoilla vahva vire Keskeisiä osakeindeksejä indeksi 1.1.2013=100 170 OMX Helsinki Cap 160 150 140 S&P 500 130 120 110 Euro Stoxx 50 100 90 13 14 15 16 Vuosi on alkanut osakemarkkinoilla vahvassa vireessä. Taustalla on ennen kaikkea maailmantalouden näkymien vankistuminen sekä osin odotuksia parempi tuloskehitys. Tunnelmia ei ole häirinnyt edes koron nostoodotusten nousu Yhdysvalloissa, joka on nähty merkkinä vahvistuvasta taloudesta. Myös odotukset yrityksiä suosivasta talouspolitiikasta Yhdysvalloissa ovat tukeneet markkinoita, jos kohta näiden rooli lienee pienempi. Talousnäkymät ovat kohentuneet myös Euroopassa ja osakemarkkinat ovat kohonneet poliittisista huolista huolimatta.
Suomen talouden elpyminen jatkuu 6 4 2 0-2 -4 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta 11 12 13 14 15 16 17e 18e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta BKT kasvoi vuonna 2016 1,4 %. Ennakkotietojen mukaan viimeinen kvartaali jäi vaisuksi. Kansantuote lisääntyi 1,3 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta, ja pysyi heinä-syyskuun tasolla. Kasvu perustui vuonna 2016 ennen kaikkea kulutukselle ja investoinneille, mutta myös viennin määrä on alkanut lisääntyä. Suhdanneindikaattorien perusteella talouskehitys olisi vahvistunut vuoden alussa edelleen. Ennusteemme vuoden 2017 BKT:n kasvuksi on 1,8 %. Vuonna 2018 arvioimme BKT:n kasvavan 2,0 %.
Kotitalouksien luottamus vahvaa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus säilyi edelleen vahvana tammikuussa. Luottamus omaan talouteen parani rahtusen, muuten oltiin aavistuksen tammikuuta matalammalla tasolla. Vähittäiskaupan myynnin määrä on kasvanut kuluttajien luottamuksen kasvun tahdittamana. Työllisyyden koheneminen, veron kevennykset ja vahva luottamus tukevat kaupan kasvua, vaikka reaalipalkat eivät nouse.
Yritysten luottamus keskivertoa parempi Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20 Rakentaminen -30 Yritysten luottamus kohentui vuoden vaihteessa. Teollisuusyritysten luottamus on pitkän ajankeskiarvotasoa. Kapasiteetin käyttöaste on yli keskitason ja nousussa. Rakentamisen luottamus selvästi yli keskimääräisen, samoin tilauskanta ja henkilökuntaodotus. Palvelujen luottamus hieman pitkänajan keskiarvoa korkeammalla ja suhdannekehitys nousussa. -40 11 12 13 14 15 16
Vienti aloitti vuoden vahvalla kasvulla Suomen tavaraviennin arvo kasvoi tammikuussa peräti 27 % edellisestä vuodesta laivatoimituksen, öljyn hinnan nousun ja matalan vertailutason vuoksi. Viennin trendi on kääntynyt pieneen nousuun. Vienti Venäjälle on jälleen kääntynyt nousuun pitkän laskun jälkeen. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan viennin arvon lasku johtui vuonna 2016 pääosin hinnoista, ja viennin määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Vuonna 2017 vienti elpyy kohtalaiseen kasvuun kysynnän, kilpailukyvyn ja kapasiteetin kohenemisen voimin. Seuraavana vuonna elpyminen jatkuu.
Vaihtotaseen lievä vaje säilyy mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseen vaje kasvoi 2,3 miljardiin euroon vuonna 2016. Tämä on 1,1 % BKT:sta. Jatkossa viennin elpyminen tukee vaihtotasetta, mutta verrattain vahva tuonnin kasvu sekä tuontihintojen nousu pitävät vaihtotaseen alijäämäisenä.
Investoinnit hyvässä kasvussa 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Investointien kasvu ylsi yli viiden prosentin vuonna 2016. Erityisesti rakentaminen kasvoi vahvasti mutta myös kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyivät hyvin. Tutkimus- ja kehityspanostukset vähenivät edelleen. Asuin- ja muu rakentaminen on vahvassa vedossa, mutta rakennusaloitusten kasvu on hidastunut. Yritysten investoinnit kasvavat yhä muun muassa kone- ja laitehankintojen ansiosta. Investointiaktiviteetti on kaikkiaan vahvaa ja laajapohjaista tänä vuonna. Investoinnit kasvavat noin 4 % kuluvana vuonna. Ensi vuonna investointien kasvu hieman rauhoittuu, mutta pysyy edelleen hyvässä 3 %:n kasvussa.
Valtiontalouden alijäämä pienentynyt mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden vaje pieneni viime vuonna, jos kohta tilapäistekijät nostivat tuloja marraskuussa, mikä tasaantunee jo joulukuun tiedoissa. Julkisen talouden vaje supistui 1,9 %:iin suhteessa BKT:een. Arvioimme sen olevan hieman suurempi kuluvana vuonna mm. veron kevennysten vuoksi. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla, mutta viime vuonna velkasuhde ei noussut. Valtiokonttori käytti valtuuksistaan lisävelanottoon vain runsaat 2 miljardia euroa.
Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Työttömyysaste laski vuonna 2016 8,8 %:iin. Tammikuussa työttömyysasteen trendi oli 8,6 %. Työllisyysasteen trendi oli tammikuussa 68,9%. Tammikuussa palkansaajia oli 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta yrittäjien työllisyyskehitys jäi heikoksi. Työllisyys kasvaa tänä vuonna verrattain hyvin tänä vuonna ja työttömyysaste laskee edelleen. Ennustamme työttömyysasteen painuvan tänä vuonna keskimäärin 8,3 %:iin ja ensi vuonna 7,8 %:iin. Työllisyysaste nousee edelleen, mutta ennusteemme (70,3 %) vuodelle 2018 on edelleen jäljessä hallituksen tavoittelemasta vauhdista.
Inflaatio nousussa 8 6 4 2 0-2 -4 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 11 12 13 14 15 16 Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio nousi helmikuussa 1,2 %:iin. Inflaatiota nostaa eniten öljyn hinnan nousu edellisestä vuodesta. Inflaatio nousee edelleen lähiaikoina, mutta vakautuu 1,5 %:n tuntumaan, sillä pohjimmiltaan hintapaineet ovat edelleen vähäisiä. Ilman energian ja ruoan hintoja laskettuna kuluttajahinnat nousivat helmikuussa 0,6 %. Pitkästä aikaa verot eivät nostaneet inflaatiota helmikuussa.
Asuntojen hinnat maltillisella nousu-uralla Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 114 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 16 Asuntojen hinnat nousivat vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 1,2 % edellisestä vuodesta, mutta vuosi 2017 alkoi pehmeästi erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Keskimäärin hinnat nousivat koko Suomessa viime vuonna 0,9 %. OPn ekonomistien makroennusteeseen perustuvan arvion mukaan hinnat nousevat tänä vuonna 2-4 % tänä vuonna.
OPn suhdanne-ennuste, Tammikuu 2017 Arvo, mrd. Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2015 2015 2016 2017e 2018e Bruttokansantuote 209,5 0,3 1,4 1,8 2,0 Tuonti 77,8 3,1 2,5 3,0 3,5 Vienti 77,2 2,0 0,5 3,5 5,0 Kulutus 166,8 1,1 1,5 0,9 1,1 - yksityinen 115,8 1,5 2,0 1,5 1,5 - julkinen 51,1 0,1 0,5-0,5 0,2 Investoinnit 42,9 1,1 5,2 4,1 3,0 Muita keskeisiä ennusteita 2015 2016 2017e 2018e Kuluttajahintojen muutos, % -0,2 0,4 1,4 1,6 Ansiotason muutos, % 1,2 1,2 1,0 1,5 Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,3 7,8 Vaihtotase, % BKT:sta -0,4-1,1-0,6-0,4 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,7-1,9-2,3-1,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 63,6 63,6 64,6 65,1 Lähteet: Tilastokeskus, OP
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Ekonomisti Henna Mikkonen etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HennaMikkonen1