Tiivistelmä 206 JyväsRiihen 6. toimintavuosi keskittyi Yritteliäät kylät 2020 strategian mukaisesti hanke- ja yritystukien hausta tiedottamiseen, hakemusten käsittelyyn ja yhdistyksen henkilöstö ja taloushallinnon prosessien kuvaamiseen. Leader-rahoituksen hausta tiedotettiin sekä omissa että muiden järjestämissä infotilaisuuksissa. Leader-tukien haku oli avoinna jatkuvana koko vuoden. Rahoitusta haettiin enemmän, kuin myönnettävissä oli julkista rahoitusta. Hakemusvalmisteluussa ja maksuhakemusten tekemisessä ohjausta antoivat toiminnanjohtaja ja hankesihteeri. Käsittelyyn saatiin hyvin hakemuksia, vaikka hakujärjestelmä Hyrrän tekniset ongelmat hidastivat hakemusvalmistelua ja päätöksentekoa. JyväsRiihi jatkoi vuoden kuluessa vuonna 204 käynnistynyttä laatutyötä, laatimalla henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien kuvaukset. Henkilöstöhallintoon liittyviä asioita käsiteltiin tiiviisti hallituskokouksissa. Vuoden aikana valmisteltiin neljä uutta yhdistyksen hanketta, joista kahta päästiin jo toteuttamaan vuoden 206 aikana. Keski- Suomen Leader-ryhmät jatkoivat yhteistyötä viestinnän ja verkostojen kehittämisessä yhteisessä maakunnallisessa Sykettä -viestintähankkeessa.. Varsinainen toiminta.. Yleiskokous Yhdistyksen varsinaista toimintaa oli sääntömääräisten asioiden hoitaminen. Jäsenistöä ja muita alueen toimijoita tiedotetaan toiminnasta säännöllisesti. Jäsenistölle ei järjestetty erillisiä opintomatkoja. Varainhankintaa tehtiin jäsenhankintakampanjan avulla. Kuluneena vuonna ei tehty sääntömuutoksia. JyväsRiihen hallitus valittiin yleiskokouksessa Jyväskylässä 3.3.206. Puheenjohtajasta päästiin kokouksessa äänestämään, jatkoon valittiin Kari Lehtinen. Hallituksen järjestäytyessä varapuheenjohtajaksi valittiin Eeva Happonen ja rahastonhoitajaksi Marianne Lukkarila. Yhdistyksen sihteerinä jatkaa edellisvuosien tapaan toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen..2. Hallitustyöskentely ja työryhmät Vuonna 206 oli 0 hallituskokousta, joista kaksi oli sähköpostikokouksia. Kaikki kokoukset olivat päätösvaltaisia ja hallitusjäsenet ovat osallistuneet niihin aktiivisesti. Hallituksen järjestäytymisen yhteydessä huhtikuussa käytiin läpi yhdistyksen talouden ja hallinnon toimintaohjeet, hakemusten käsittelyyn liittyvät esteellisyysasiat ja hankekäsittelyyn liittyvät arviointimenetelmät. Olimme mukana hallitusristeilyllä ja Sykettä-hanke järjesti elokuussa hallitukselle ja työntekijöille suunnatun maakunnallisen viestintäkoulutuksen, opintoretken Hämeeseen ja pj-päiville. Vuonna 205 ei toiminut työryhmiä. Työntekijät ja puheenjohtajat käsittelivät henkilöstön työresursointiin, työajankäyttöön ja työtehtäviin liittyviä asioita kuukausikokouksissa. Hallitus vuonna 206 Kunta Varsinainen Varajäsen Jyväskylä, asukas Kari Lehtinen, pj Luka Lindqvist Jyväskylä, yhteisö Petri Lehtoranta, uusi Raimo Parantainen Jyväskylä, kunta Kari Ilmonen Tuulikki Väliniemi, uusi Laukaa, asukas Eeva Happonen, varapj Tarmo Vihanti Laukaa, yhteisö Mervi Rossi Mira Jalonen Laukaa, kunta Jari Halttunen Juhani Anttonen Muurame, asukas Martti Hietanen Luka Lindqvist Muurame, yhteisö Jukka Rouhiainen Mira Laine Muurame, kunta Marianne Lukkarila Mika Ilvesmäki Uurainen, asukas Launo Järvinen Luka Lindqvist Uurainen, yhteisö Leila Piippa Anni Tuikkanen Uurainen, kunta Mia-Riitta Allik Tiina Kuusanmäki 2
.3. Henkilöstö ja toimisto Yhdistyksellä oli vuonna 206 yhteensä neljä kokopäiväistä työntekijää. Toiminnanjohtajana jatkoi Pirjo Ikäheimonen, määräaikaisena hankesihteerinä (Kimpsu-teemahanke, Hyrrä-ohjaus) toimi Leena Karjalainen ja Sykettä hankkeen tiedottajana Jenni Tiainen. Talouspäällikkö Lahja Mehto oli poissa koko vuoden. Alkuvuodesta laadittiin talous- ja henkilöstöhallinnon ohje, johon sisältyy mm. toimintaohje työkuormituksen seuraamiseen. Henkilöstön osalta tehtävissä ja toimenkuvissa tehtiin muutoksia. Henkilöstön esimiehenä toimii puheenjohtajan sijaan toiminnanjohtaja. Loppuvuoden aikana puheenjohtajat ja työntekijät neuvottelivat työehtosopimuksen vaihdosta ja siihen liittyvistä työehtojen muutoksista. Vuoden 207 alusta siirryttiin Yrityskehitysorganisaatioiden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin. Yhdistyksen toimisto muutti tammikuussa Asekadulta Sepänkadulle. Uudet vuokratilat sijaitsevat Voimala Business parkissa, jossa synergiaetua tuovat myös yrityskehittämisen parissa toimivat Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES, Uusyrityskeskus, Finnvera ja muita kehittämisorganisaatioita..4. Jäsenet Kuluneena vuonna ei tehty sääntömuutoksia. Kannatus- tai liittymisjäsenmaksun maksaneita jäseniä oli 30, joista uusia jäseniä oli 7. Yhteisöjäseniä oli 3 ja henkilöjäseniä 2. Toiminta-alueen kunnista jäseniä ovat Laukaa, Muurame ja Uurainen. Jäsenistölle ei ole järjestetty muuta toimintaa kuin yleiskokous, mutta jäsenistöä on kannustettu osallistumaan JyväsRiihen kaikille avoimiin hankeinfoihin ja aktivointitilaisuuksiin. 2. Leader-toiminta vuonna 206 Yritteliäät kylät strategiassa on kolme painopistettä: Uudistuva yrittäjyys, Yhteisöllisyys ja yhteistyö ja Ympäristö ja asumisviihtyvyys, sekä neljä läpileikkaavaa teemaa. Rahoituksesta 30% suunnataan kuhunkin painopisteeseen; lisäksi 0% on varattu Kansainvälisyydellä menestykseen läpileikkaavaan teemaan. Rahoituksen kysyntä on ollut vilkasta. Vaikka hakemusmäärä jäi vuonna 206 hieman aiempaa vähäisemmäksi, sidottiin myöntövaltuus täysimääräisesti hallituksen päätöksillä. Yritystukihakemuksia ohjattiin loppuvuodesta ELY-keskukseen. Puollettu rahoitus on jakautunut melko tasaisesti painopisteittäin (ei kuitenkaan kansainvälisyysteemaan). 2.. Strategian tavoitteiden toteumatilanne Yritteliäät kylät strategialle asetetut määrälliset tavoitteet on saavutettu hyvin, joskin yritystukien lukumäärä jäänee alle tavoitteen. Minimituen nostaminen investoinneissa 2000 euroon ja käytettyjen laitteiden hankintakielto ovat osoittautuneet usealle yritykselle haasteeksi. Myös perustamis- ja kokeilutuet on koettu haasteelliseksi, ja vain yksi sai vuonna 206 puoltavan päätöksen. Yritysryhmien valmisteluun tarvitaan lisää panostusta. Tiedotimme rahoitusmahdollisuuksista vuoden 206 aikana yhteensä 9 tilaisuudessa, joihin osallistui 377 alueen yrittäjää, yhteisöjen edustajaa tai asukasta. Hanke tai yritystuen hakuun liittyen annoimme ohjausta yhteensä yli 40 tilaisuudessa noin 00 hakijalle. Tämän lisäksi ohjasimme hankkeiden ja yritystukien maksatushakemusten valmistelua sekä hankkeiden toteutusta. Aktivointi onnistui hyvin ja tukikyselyiden määrä kasvoi loppuvuonna selvästi. Hankkeiden toteutus eteni pääosin suunnitelmien mukaan, vaikka Hyrrän tekniset ongelmat aiheuttivat usein viivästystä ja lisätyötä. Maksuhakemuksen valmistelussa annoimme ohjeita tuensaajille, ja tarvittaessa autoimme maksujen liitteiden skannauksessa. ELY-keskuksen kanssa on hyvässä yhteistyössä selvitetty hakemuskohtaisia haasteita, jotta tukien maksut sujuisivat hyvin. Vuonna 206 vireille jätettiin 22 hakemusta. Lisäksi käsiteltiin 4 Kimpsu-teemahankkeen alahanketta. Puoltavan päätöksen sai 6 yritystukea, hanketukea ja 4 Kimpsu-teemahankkeen alahanketta. Hallituksen päätöksillä sidottiin koko vuoden 206 myöntövaltuus ja osin myös vuoden 207 myöntövaltuutta. Vuosien 205-206 valtuudesta ELYkeskuksen päätöksillä sidottiin 76% JyväsRiihen myöntövaltuudesta. Myönteisen viranomaispäätöksen saaneista yrityshakijoista maksua on hakenut 67% ja hankkeista 30%. Yritysten toimenpiteistä on päättynyt 42% ja hanketuista 8%. Vuoden lopulla käynnistettiin uusi Kampsu teemahankehaku, joka päättyi tammikuun 207 aikana. Kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita sisältyy ainakin kolmeen hankkeeseen, vaikka niitä ei vielä toteuteta aitoina kv-hankkeina. 3
TAVOITE Tavoite teuma 205 teuma 206 Rahoitetut hankkeet (ml teema-alahankkeet), joista * teemahankkeita * nuorten suunnittelemat / toteuttamat * kulttuurihankkeita * kv-hankkeita Lisäksi muille rahoittajille siirretyt Rahoitetut yritystuet * muille rahoittajille siirretyt 90 kpl 0 kpl 20 kpl 0 kpl 5 kpl 0 kpl 90 kpl 20 kpl Uudet tai uudistetut lähipalvelut 00 kpl Hankehakijat, yhteisöt ja yritykset (ml teemahankkeiden hakijat), joista * nuorisojärjestöjä * uusia hakijoita 60 kpl 20 kpl 30% 35 9 77% 20 2 83% Uudet yritykset Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat 30 kpl 40 kpl 50 kpl 3 3 4 3 6 8 Hankkeissa työllistyneet 20 htv 0,4 3,85 Hankkeissa tehty talkootyö 40 000 h 209 35 690 Aktivointitilaisuuksiin osallistujat - osallistuneet miehet - osallistuneet naiset 3593 753 840 Ympäristöä parantavat toimet: Lähiliikunta-alue, luonto- tai ulkoilureitti, joista * Nuorten tarpeiden mukaisia 0 kpl 2 6 4 Kunnostettuja/ säilytettyjä / varusteltuja rakennuksia 30 kpl 7 Hankkeisiin osallistuvat organisaatiot, joista * kv-hankkeisiin osallistuvat 00 kpl 40 kpl 4 2 0 6 2 9 0 3 7 2 0 6 72 2 Myönnetyn rahoituksen jakautuminen painopisteittäin Uudistuva yrittäjyys Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ympäristö ja asuinviihtyvyys Kansainvälisyydellä menestykseen Yhteensä 205 289 94 79 637 2 584 0 290 580 206 57 762 58 604 366 92 0 043 278 yhteensä 806 776 950 24 578 496 0 2 335 53 Toteuma prosentteina 35% 4% 25% 0% Ohjelmakauden tavoite % 30% 30% 30% 0% Esimerkkejä hyvistä hankkeista: Kannonnoston mahdollisuudet yritystoiminnassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti selvitti, miten energiakäyttöön korjattavien kantojen korjuu- ja käsittelymenetelmiä ja kantomateriaalin laatua voidaan parantaa. Pilkontatekniikassa tarvittavia voimia testattiin JAMK:n puristuskehällä ja kaivinkoneen avulla tehdyillä testeillä. Asiantuntijatiimi muodosti erilaisia korjuuketjuvaihtoehtoja ja arvioi niiden toteuttamiskelpoisuuksia. Lisäksi kartoitettiin yritysten kiinnostusta osallistua menetelmän kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Projektin tulokset osoittavat, että uudelle korjuumenetelmälle on löydettävissä teknis-taloudelliset toteuttamisedellytykset. Tutustu loppuraporttiin: www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/508/loppuraportti_4587.pdf 4
Yrittäjä Tuomas Nurmi: Yrityksen kuvauskaluston hankinta 9-vuotias Tuomas Nurmi on rohkea, nuori muuramelainen yrittäjä, joka tekee työkseen musiikki- ja mainosvideoita toiminimensä kautta. Nurmi sai rahoitusta uutta 20 000 euron arvoista elokuvakameraa varten. Uudella kameralla videoihin saadaan entistä laadukkaampi lopputulos. Nurmi valmisteli hakemuksen Hyrrään itsenäisesti, JyväsRiihen auttoi laatimaan yrityksen laskelmat hakemuksen liitteeksi. Katso videolta Nurmen ajatuksia: www.youtube.com/watch?v=nwuaxxwtkx8 Havumäki Ranch rakensi lumilautailuun soveltuvan skeittipihan Petteri Kalliomäen luotsaama Havumäki Ranch Skate & Snowboard Villa tarjoaa uudenlaista elämysmatkailua Muuramessa. Toiminta on ainutlaatuista Keski-Suomessa. Pihalla on kesällä yksityinen skeittiparkki ja talvella takapihalta pääsee luonnonmetsään laskemaan lumilaudalla. Paikkaa saa vuokrata, ja majoittua voi harrastuksen äärellä. Tuen hakemista helpotti se, että Kalliomäellä on aiempaa hankekokemusta Muuramen skeitti-parkkihankkeista. Katso video: www.youtube.com/watch?v=we2mirlty60 Perttulan tilan hakee vauhtia perustamistuella Perttulan tilan sisarukset aloittivat perustamistuen avittamana yritystoiminnan kotitilallaan Laukaassa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilalla panostetaan viljelyn ohessa kokousten ja tilaisuuksien järjestämiseen. Pienempiin tapahtumiin ja kokouksiin järjestyy tarjoilut omin voimin. Isompiin tapahtumiin tarjoilu tilataan yhteistyökumppaneilta. - Onneksi olemme saaneet apua imagon ja brändin luomiseen asiantuntijoilta. Sen mahdollisti meille myönnetty yrityksen perustamistuki Leader JyväsRiihen kautta. On suuri apu, kun voi istua ammattilaisen kanssa rauhassa alas ja käydä läpi asioita, kertoo Riina Prittinen. Innolassa oma juttu löytyy tekemällä Innolalla on käynnissä Mun Muurame 2 hanke, joka kannustaa nuoria yritteliäisyyteen, järjestämään omalle kylälle tapahtumia tai palveluita ja sitä kautta vastuuseen omasta asuinympäristöstään, kertoo valmentaja Niina Koivuniemi. Hankkeessa keskitytään nuorten kanssa työllistämiseen liittyvien toimintamallien kehittämisen. Siellä saa omankokoisia haasteita, joiden eteen pinnistellä. Näin voi löytää sen, mitä elämässään haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Tekstit, videot ja kuvat Maria Markus, Perttulan tilan kuva Tuomas Mikkonen Lue lisää hankkeista: www.keskisuomenmaaseutu.fi/hankerekisteri 5
2.2. Toimintaraha-hanke 205-207 Leader-toimintaa yhdistys toteuttaa Toimintaraha -hankeella, joka jakautuu toimintaan ja aktivointiin. Hankkeelle on saatu rahoituspäätös Maaseutuvirastosta. Hankkeen rahoitus on osa Yritteliäät kylät strategiaa ja sen toimenpiteistä vastaavat toiminnanjohtaja ja hankesihteeri. Aktivointiosaan tavoitteina on monipuolisen toimijajoukon osaamisen ja aktiivisuuden lisääminen mm. hanketoiminnassa, aluekehittämisessä, tulosten ja vaikutusten analysoinnissa, verkostoitumisessa sekä yhteistoimintamuotojen tai innovaatioiden tunnistamisessa ja kehittämisessä. Toimintaosan tavoitteena on mahdollisimman laadukas hankeprosessin hallinto, hyvin laaditut hakemukset, hallitustyöskentely ja vuosittaisen rahoituskehyksen sitominen toimintavuoden aikana. 2.2.. Tiedotus, aktivointi ja koulutustoiminta Aktivointi-, viestintä, koulutus- Tavoite Toteuma Toteuma Lisätietovuodelta 206 ja muut toimenpiteet ohjelmakaudelle 205 206 Oma aktivointi- tai infotilaisuus Osallistujista miehiä naisia nuoria 5 800 400 400 000 9 28 06 2 25 0 33 67 66 keskimäärin 3 osallistujaa/tilaisuus lehtijuttu useammasta tilaisuudesta hallitusjäseniä mukana useissa tilaisuuksissa Muiden järjestämät infot 0 0 9 keskimäärin 27 osallistujaa Osallistujista miehiä naisia nuoria 300 300 200 6 295 9 244 5 29 Hakijoiden neuvontatilaisuus 50 62 4 3 hankevalmistelun ohjausta 0 yritystukiohjaus 0 maksuohjausta Jäsenmäärä 300 220 234 uusia jäseniä 7 kpl Leader-työn arvioinnit ja selvitykset Leader-ryhmien ristiinarviointi 4 /vuosi - Tiedotuksen ja hankeohjauksen vertaisarviointi Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n kanssa Lehtiartikkelit tai jutut 00 20 55 Uudet yhteistyökumppanit 20 3 5 Kotiseutuliitto Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen Yrittäjät ry Leader Yhyres Leader Aktion Österbotten Hallituksen ja työtekijöiden koulutukset 2 Keski-Suomen Leader-ryhmien viestintäpäivä (Sykettä hanke) Uutis- ja kuntakirjeet 5 kpl 6 kpl Muulla rahoituksella toteutetut yhteistyöhankkeet 3-5 kpl 2 Sykettä maakunnallinen viestintähanke keski-suomen Leader-ryhmien kanssa Maailmanperinnöstä voimaa kehittämishanke yhdessä Humanistisen amk:n ja Vesuriryhmän kanssa. 6
2.2.2. Leader-ryhmän oma toiminta ja laatutyö Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n kanssa tehtiin viestinnän ja hankeohjausprosessin vertaisarviointi, jossa käytiin läpi viestinnän tavoitteet, menetelmät ja materiaalit, hanke-valmisteluun liittyvät käytännöt, työmenetelmät ja materiaalit. Arvioinnin pohjalta laadittiin mm Facebook-strategia, työstettiin omia nettisivuja ja omien ohjausmateriaalien sisältöjä. Johtamisen ja henkilöstön kehittäminen Vuodelle antoivat leimansa henkilöstöasiat. Tammikuussa haettiin avoimella haulla hankesihteeri talouspäällikön sijaiseksi. Talouspäällikön tehtävät siirtyivät toiminnanjohtajalle. Sijaistamisessa kuormitusta aiheuttivat puuttuvat ohjeet ja osaaminen. Ohjeet laadittiin heti alkuvuodesta ja hallitus seurasi tilannetta tiiviisti kokouksissaan koko vuoden ajan. Johtamista tehostettiin kuukausittaisilla henkilöstön ja puheenjohtajien palavereilla. Oppimissuunnitelman mukaisesti kuluneena vuonna järjestettiin teemallisia hankekoulutuksia ja hanketutustumisretki, joiden avulla vahvistettiin osallistujien hankeprosessiin, hankkeen viestintään ja tulosten esille tuomiseen liittyvää osaamista. Näiden avulla vahvistettiin myös verkostoitumista ja annettiin vertaistukea hankkeen hallinnointiin. Yritystuki ja yritysryhmäklinikkatoimintaa järjestettiin ELYkeskuksen, kuntien ja Jykesin kanssa. Jatkamme tätä toimintaa myös tulevana vuonna. JyväsRiihi liittyi syksyllä Palvelualojen työnantajajärjestön jäseneksi ja noudattaa vuoden 207 alusta Yrityskehitysorganisaatioiden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, jota sovelletaan myös toiminnanjohtajaan. Henkilöstön kanssa sovittiin työehtojen muutoksista syksyllä 206. Työehtojen, lomaoikeuden ja tehtäväkuvausten muutosten vuoksi palkkoihin tehtiin tarkistuksia, jotka hallitus hyväksyi helmikuussa 207. Keväällä järjestettiin puheenjohtajien ja työntekijöiden yhteinen ryhmäkehityskeskustelu ja työhyvinvointipäivä Nyrölän luontopolulla. 3. Oma hanketoiminta Omien hankkeiden tarkoituksena on tukea yhdistyksen tavoitteita ja paikallisen strategian toteutusta. Niiden käynnistämisestä päättää hallitus. 3.. Sykettä viestintähanke Hallinnoimme maakunnallista Sykettä-tiedotushanketta, jossa osatoteuttajina ovat muut Keski-Suomen Leaderryhmät. Hankkeessa on 00 prosentin rahoitus Keski-Suomen alueellisesta maaseutuohjelmasta. Sykettä-hankkeessa päästiin vuonna 206 asetettuihin tavoitteisiin ja useilta osin määrälliset tulokset ylittyivät. Hankkeen viestinnällä on ollut positiivinen vaikutus mm. maaseudun hanketoiminnan tunnettavuudessa. Hankkeen avulla uudistettiin Leadertoiminnan visuaalista ilmettä, Keskisuomenmaaseutu.fi portaalia ja tuotettiin raikasta viestintämateriaalia toimintaan. 7
Hanke järjesti v. 206 useita viestinnän koulutuksia eri toimijoille, joten alueen toimijoiden viestintäosaaminen ja verkostoja. Hankkeessa tuotettiin vuonna 206 markkinointimateriaalia eri toimijoiden käyttöön. Luodut viestintäkäytännöt ja materiaalit mahdollistavat aktiivisen viestinnän. Esimerkiksi Leader-ryhmät, hanketoimijat ja kehittämisyhtiöt ovat hyödyntäneet Sykettä-hankkeessa luotuja materiaaleja. Hankkeen tiedottajana aloitti tammikuussa Jenni Tiainen. Keväällä 206 opiskelija Taru Rahkonen on suorittanut hankkeessa painoviestinnän harjoittelun. Lisäksi osa toiminnanjohtajan ja hankesihteerin työajasta kohdentui hankkeelle. 3.2. Teemahankkeet Kimpsu ja Kampsu Kimpsu-teemahankkeessa tavoitteena oli kylien yhteisten kokoontumistilojen käytön, energiatehokkuuden ja turvallisuuden tehostaminen, yhdistysten toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen, sekä erityisesti lasten ja nuorten aktiivisuutta ja viihtyvyyttä tukevat hankkeet. Alahankkeet valittiin tammikuussa 206. Myöntävän päätöksen sai 4 alahanketta. Alahankkeiden aktiiveja koulutettiin huhtikuussa ja elokuussa. Keväällä kerrottiin hankkeen hallinnoinnista, kirjanpidosta, dokumentoinnista ja maksatuksista. Elokuussa keskityttiin alahankkeissa saavutettuihin tuloksiin, eli katseltiin valokuvia yhteensä 9 hankkeesta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 33 henkilöä, joista 22 oli naisia ja miehiä. Yhdistyksiä neuvottiin maksuhakemusten jättämisessä henkilökohtaisesti, ja syksyllä 7 hanketta jättikin jo loppumaksuhakemuksensa. Kampsu-teemahankkeen haku avattiin lokakuussa 206. Kampsulla edistetään maaseutualueen yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen käyttöä. Hanketta markkinoitiin edellisen teemahankkeen alahankkeista tehdyn videon avulla JyväsRiihen nettisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse suoraan potentiaalisille hakijoille. Joulukuussa neuvottiin kolmen yhdistyksen väkeä henkilökohtaisesti hakemuksen tekemisessä. Yhteensä neuvontaan osallistuneita oli 7 henkilöä, joista 4 naisia ja 3 miehiä. Hankkeen hakuaika jatkui tammikuulle 207. Hankkeen toimenpiteistä vastasi hankesihteeri Leena Karjalainen. Toiminnanjohtaja osallistui hankkeeseen vastuuhenkilönä. 3.3. Maailmanperintö esiin paikallisesti kansainvälisesti verkottuen Olemme osatoteuttajana Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin hankkeessa yhdessä Vesuri-ryhmän kanssa. Hankkeen rahoitus tulee puoliksi JyväsRiihen ja puoliksi Vesuriryhmän ohjelmasta. Toimenpiteistä JyväsRiihen osalta vastaa toiminnanjohtaja (työpanos noin 0, htv) Hankkeessa vahvistetaan Korpilahdella ja Petäjävedellä paikalliseen maailmanperintöön liittyvää osaamista ja verkostoidaan toimijoita myös kansainvälisesti mm. Viron suuntaan. JyväsRiihi osallistuu hankkeen verkostojen rakentamiseen, hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja tiedottamiseen omin kanaviensa kautta. Kuluneena vuonna olimme mukana Korpilahdella aktivointi-tilaisuudessa ja opintomatkalla Virossa Pandiveren alueella syksyllä 206 3.4. yläsuunnitelmalla eteenpäin -hanke Valmistelimme Kyläsuunnitelmalla eteenpäin hankkeen Keski-Suomen kylät ry:n kanssa. Hanke käynnistyy helmikuussa 207, ja saa rahoituksen kokonaan Keski-Suomen alueellisesta maaseutuohjelmasta. Hankkeessa lisätään kylien valmiutta omaehtoiseen kehittämiseen sähköistä kyläsuunnitelmaa työkaluna käyttäen. Kyläsuunnitelmasta tulee luonteva osa kuntasuunnittelua, kun kylät, kunta ja muut toimijat yhdessä prosessinomaisesti suunnittelevat sähköisen suunnitelmasovelluksen. Osatoteuttajana toimiva JyväsRiihi järjestää prosessiin liittyvät kylien tarpeesta nousevat opintoretket, jotka innostavat kyliä toimimaan hakemalla toisenlaisia tapoja sekä näkemään oman toimintansa arvon. 8
4. Sidosryhmätoiminta ja aluekehittäminen Yritysneuvonnassa edessä on uusia ratkaisuja, sillä alueemme kehittämisyhtiö JYKES ajetaan alas vuoden 207 loppuun mennessä. Yritystukiin liittyen teemme jatkossakin tiedottamisessa yhteistyötä Uusyrityskeskuksen, TE-toimiston, Keski-Suomen yrittäjien, MTK Keski-Suomen, alueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Yritystukihakemusten valmistelussa ja aktivoinnissa on otettava käyttöön uusia keinoja, jotta yrittäjät saavat riittävästi apua omien kehittämistarpeidensa kehittelyyn. Panostus yhteistyö- ja yritysryhmähankemahdollisuuksista tiedottamiseen näkyi, kun yrittäjäjärjestöjä ja kuntia aktivoitui uusiksi hakijoiksi. Niiden avulla vuonna 207 on käynnistymässä myös yritysryhmähankkeita. Vuoden 206 järjestimme hanke- ja yritystukiklinikoiden sarjan, joka osoittautui toimivaksi ja tarpeelliseksi. Jatkamme kiitosta saanutta, maakunnallista hanketoimijoiden yhteistyötä koordinoimalla Pöllöparlamenttia eli maakunnallisten hanketoimijoiden verkostoa Sykettä hankkeen resursseilla. Osallistumme Euroopan maaseutuverkoston kesäkokouksen järjestämiseen Keski-Suomessa. Jatkamme vuoden 206 aikana käynnistynyttä alueiden välistä yhteistyötä Unescon maailmanperinnön esiin nostamisessa ja valmistelemme siihen liittyvää kansainvälistä hanketta. Välitämme myös tietoa valtakunnallisista koordinaatiohankkeista, osallistumme valtakunnallisesti Leadertoiminnan kehittämiseen ja selvitämme vielä uudelleen kaupunki-leaderin mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Osallistumme maakuntauudistukseen liittyviin tilaisuuksiin ja hyödymme tietoa oman alueen ja toiminnan kehittämisessä. Hyrrästä suoraa palautetta Maaseutuvirastolle Hyrrän toimimattomuus aiheutti monia ongelmia ja lisäsi työmäärää JyväsRiihessä ja ELY-keskuksessa. Maksatusten teknisten ongelmien vuoksi etenkin vuonna 205 käynnistyneet yritysten ja hankkeiden maksut viivästyivät vielä vuoden 206 puolella kohtuuttomasti. Keski-Suomen Leader-ryhmien väki antoi suoraa palautetta Maaseutuviraston Esko Leinoselle ja Marjo Yli-Kiikalle Leader 20 vuotisjuhlan yhteydessä. Asialliselle keskustelulle nostettiin joukolla peukkua. Leader-ryhmien ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä tapaamisia oli muutama. Kahdenvälisessä kehityskeskustelussa ELY-keskus totesi, että JyväsRiihen yritystuissa hankkeet ovat olleet haasteellisia, mutta valmistelusta on suoriuduttu hyvin. Hanketuissa valmistelu oli määrätietoista ja jämäkkää, vaikka sielläkin kaupunginläheisyys toi haasteensa hakemusten käsittelyyn. Yhteydenpito toimii puolin ja toisin. Maksuhakemuspuolella JyväsRiihen rooli hakemusten kätilöinnissä on tärkeä. ELY-keskuksen näkökulmasta hallituksen työskentely on ollut jämäkkää ja hakemuksia on arvioitu asiantuntevasti hankalista tapauksista huolimatta. 5. Kansainvälinen toiminta Kansainvälistymisen tukemisessa hyödynnettiin Maaseutuverkostopalveluiden ja Euroopan maaseutuverkoston tarjoamia tiedotus- ja verkostoitumistilaisuuksia. Osallistuimme syksyllä Sykettä hankkeen resursseilla kv-päiville Ikaalisissa. Välitimme myös tietoa CIMOn ja EU:n suorista kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuuksista omien FBsivujen ja sähköpostien avulla. Kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita sisältyy ainakin kolmeen JyväsRiihen rahoittamaa hankkeeseen, vaikka niitä ei vielä toteuteta aitoina kv-hankkeina. Maailmanperinnöstä voimaa hankkeen opintomatkalle Viroon osallistui hanketoimijoita Korpilahdelta ja Petäjävedeltä. 9
6. Toiminnan rahoitus Yhdistyksen perustoiminnan rahoitus koostuu jäsenmaksuista ja korkotuotoista. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä avustuksia. Yhdistystoiminnan menoja ovat lähinnä yleiskokouksen kulut ja sellaiset kulut, jotka eivät ole hyväksyttäviä käynnissä olevissa hankkeissa. Vuosina 204-2020 Yritteliäät kylät 2020 strategian julkinen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja alueen kunnilta. Strategiaa toteutetaan rahoittamalla strategian painopisteitä tukevia ja toteuttavia yhdistysten ja yritysten hankkeita. Tavoitteensa toteuttamiseksi yhdistys voi valmistella omia hankkeita, joihin haetaan rahoitus sekä oman kehittämisohjelman että alueellisen maaseutuohjelman kautta. Harkinnan mukaan voidaan hyödyntää myös muiden rahastojen rahoitusta Sopimus ohjelman toteuttamisesta solmittiin huhtikuussa 205. Vuoteen 2020 JyväsRiihellä on käytössä hanketoimintaan 3,6 miljoonan euron julkinen rahoitus. Kuntien rahoitussitoumukset strategian mukaiseen hanketoimintaan on annettu vuosille 204-2020. Lisäksi hankkeiden toteuttajat ja yritykset sijoittavat kehittämiseen merkittävän panoksen omaa rahaa ja vastikkeetonta talkootyötä. Toiminnan ja aktivoinnin rahoitus vuosille 205-2023 on alustavan päätöksen mukaan 720 000. Toimintarahan riittävyys asettaa toiminnalle omat haasteensa. Tämä haaste on ratkaistu hankkeistamalla ja hakemalla muuta rahoitusta niihin tehtäviin, joihin toimintarahaa ei voi käyttää, mutta jotka koetaan strategian toteuttamisen ja tavoitteisiin pääsemisen kannalta tarpeelliseksi. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä oman rahoituskehyksen ulkopuolista rahoitusta on tälle kaudelle saatu jo 495 000 euroa. Yhdistyksen taloustilanne on vakaa, mutta vuoden lopulla maksuvalmius alkoi olla kriittinen, kun hankkeiden maksujen käsittely viivästyi Hyrrän-järjestelmän teknisten ongelmien vuoksi. Toimintarahan maksuhakemus tehtiin heti, kun siihen saatiin lupa Maaseutuvirastostolta toukokuussa. Maksua haettiin sähköpostitse, mutta maksupäätös vuoden 205 kuluihin saatiin vasta joulukuussa, mistä kiitos Kirsi Murtomäelle Maaseutuvirastoon. Yhdistyksen vuoden 205 kustannukset on saatu maksatettua hyväksytysti Kimpsu teemahanketta lukuun ottamatta. Vuonna 206 koko toiminnan kustannukset olivat 27 008, joista JyväsRiihelle on maksettu vasta 6,5%. Sykettä hankkeen kustannukset on maksettu kesäkuun loppuun 206 saakka. Toimintarahan maksua vuodelta 206 ei ole haettu, ensimmäisen maksupäätöksen viivästymisen vuoksi. Teema-hankkeiden maksua voi hakea Maaseutuviraston arvion mukaan aikaisintaan maaliskuussa 207. Sykettä ja Maailmanperintöhankkeiden maksuja haetaan keväällä 207. Toimintaa on rahoitettu ennakkoon laskutetuilla kuntarahoilla. 0
TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYNTÄ 9.3. 207 Kari Lehtinen Eeva Happonen Tarmo Vihanti Martti Hietanen Luka Lindqvist Launo Järvinen Petri Lehtoranta Raimo Parantainen Mervi Rossi Mira Jalonen Leila Piippa Anni Tiukkanen Kari Ilmonen Tuulikki Väliniemi Jari Halttunen Juhani Anttonen Marianne Lukkarila Mika Ilvesmäki Mia-Riitta Allik Tiina Kuusenmäki
Liite: Puolletut hanke- ja yritystuet kunnittain vuonna 206 Laukaa: Käsittelyssä vuonna 206 yhteensä 6 teemahankkeen alahanketta ja 3 yritys- tai hanketukihakemusta. Ne kaikki saivat myönteisen rahoituspäätöksen. Hakija Hankkeen nimi Julkinen rahoitus Hankkeen kokonaisrahoitus Kuusan Elokuvateatterikalusto 8 956 4 927 nuorisoseura ry. Laukaan Demarit ry Toivola esteettömäksi 4 200 7 000 Lievestuoreen Hyyppään partiomajan 2 07 3 362 partiolaiset ulkohuussit Lievestuoreen Äänentoisto Lyhteelle 2 700 4 500 Yrittäjät ry Vihtaset ry. Pop-up teltan ja megafonin 645 075 hankinta Vihtaset ry:n yleisötilaisuuksiin Vihtavuoren visaiset Leirikalusto 2 596 4 327 ry. Perttulan tila Oy Perustamistuki 8 700 8 700 Kuusan nuorisoseura ry Toimintaedellytysten parantamishanke 3 055 62 0 Erä-Äijät ry Äijälän lahtivajahanke 8 862 7 725 Yhteensä 69 73 23 726 Muurame: Käsittelyssä vuonna 206 yhteensä 3 teemahankkeen alahanketta sekä 7 yritystai hanketukihakemusta, joista puoltavan päätöksen sai 8 hanketta. Hakija Hankkeen nimi Julkinen rahoitus Hankkeen kokonaisrahoitus Muuramen Muuramen kampsut 4 672 7 786 Marttayhdistys Muuramen Mehtolan luontopolku 7 290 2 50 seurakunta Muuramen Syke ry Voimistelumaton hankinta 7 700 2 834 Nurmi Tuomas Yrityksen kuvauskaluston päivittäminen uudempaan 4 728 23 640 Kuntokeskus Alive Lasituspalvelu Pihlavamäki Oy Muuramen kunta Muuramen kunta Alive Kuntokeskus, kalustohankinnat Lasin prosessointi, laitehankinnat Muuramen biotalousliiketoiminnan esiselvitys Päijänteen biosfäärialueen mahdollisuudet Muuramen matkailuliiketoiminnalle 34 77 73 587 2 000 60 000 8 000 20 000 35 000 39 000 Yhteensä 24 07 374 997 2
Uurainen: Käsittelyssä vuonna 206 yksi teemahankkeen alahanke, yksi yritys- ja yksi hanketukihakemus, jotka kaikki saivat puoltavan päätöksen. Hakija Hankkeen nimi Julkinen rahoitus Hankkeen kokonaisrahoitus Uuraisten 4Hyhdistys Nuorten tilan kalustus 8 560 4 266 sekä tapahtumavälineistöä Mittakori Oy Koneen hankinta 5 000 75 000 MLL Uuraisten Aikuisten oikeesti 2 750 5 000 paikallisyhdistys ry Yhteensä 36 30 04 266 Jyväskylä: Käsittelyssä vuonna 206 yhteensä 4 teemahankkeen alahanketta, 0 yritystukea tai hanketukihakemusta. Puoltavan päätöksen sai hakemusta. Hakija Hankkeen nimi Julkinen rahoitus Hankkeen kokonaisrahoitus Pohjoisen Moni-ilmeinen Hangasjärvi 6 900 500 Korpilahden yhteistyöyhdistys ry. - ulkoilualue ympäri vuoden Säynätsalon Lahtivajan varustelu: 476 2 460 Erätoverit ry leikkuuvälineet Vesangan koulun Vesangan FrisbeeGolf 6 945 575 tuki ry. Ylä-Muuratjärvi Kylätalon ilmasta hyvää 8 997 4 995 seura Jyväskylän Arboristipalvelu Oy Mikroporan ja sen lisälaitteet, sekä moottorivinssin hankinta 2 373 868 Korpilahden yrittäjät ry Go Korpilahti Go 84 772 05 966 Jyväskylän latu ry Humanistinen amk Jyväskylän veneseura ry Kalustohallin ja kaluston ajanmukaistaminen Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin Veneenpesupaikka ja mastonosturi 66 676 33 393 8 000 90 000 36 666 73 333 Keski-Suomen Liikunta ry KokeileMaalla ** 45 563 53 603 Korpilahden erämiehet ry Korpilahden ampumaradan maaperän puhdistus ja suojaus 40 75 80 35 Yhteensä 38 546 589 045 ** Toteutusalueena koko JyväsRiihen toiminta-alue 3