Muuttuva rakentamismääräyskokoelma

Muuttuva rakentamismääräyskokoelma RIA:n ja RKL:n yhteiskoulutus 31.3.2017 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Katja Outinen

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu Katsaus RakMK:n eri osien valmistelutilanteeseen

Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset taustalla MRL I 1.1.2013-> (MRL 117, 117 a-g ) MRL II 1.9.2014-> (suunn. ja työnjoht. kelpoisuudet, suunn.teht. vaativuus) Asetukset 2013-2017 (VNa + YMa; vaatimukset, kelpoisuudet) Muiden valtion viranomaisten antamat rakentamista koskevat säädökset YM:n ohjeet (suositukset) Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelmaan kootaan alalle helppolukuisessa muodossa kutakin nykyistä määräyskokoelman osaa vastaavasti asianomainen MRL-säännös olennaisista teknisistä vaatimuksista, asiaa koskeva asetus sekä siihen liittyvät ohjeet. www.ym.fi/rakentamismaaraykset

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) voimaan 1.1.2013 Muutoksessa huomioitiin perustuslaista tulevat vaatimukset: Säännökset tarkkarajaisia ja täsmällisiä Asetuksenantovaltuudet kuntoon: valtioneuvoston tai ympäristöministeriön asetuksia Rakennuksen korjausja muutostyölle omat säännökset Lailla säädetään rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista (MRL 117 a 117 g ) Jatkossa velvoittavat säännökset asetuksissa, ministeriön ohjeita ei enää anneta asetuksina 5 vuoden siirtymäaika 1.1.2013 alkaen, loppuu 31.12.2017 Suomen rakentamismääräyskokoelma säilyy 31.3.2017 Katja Outinen

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (41/2014) voimaan 1.9.2014 Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuudet, rakennusten suunnittelu Kelpoisuusvaatimukset pääsuunnittelijalle, rakennussuunnittelijalle, erityissuunnittelijalle, vastaavalle työnjohtajalle ja erityisalojen työnjohtajille Suunnittelutehtävien vaativuusluokat: vähäinen, tavanomainen, vaativa, poikkeuksellisen vaativa Valtioneuvoston asetus sekä YM:n asetukset ja ohjeet voimaan 1.6.2015 VN asetus ja YM ohje suunnittelutehtävien vaativuusluokan määräytymisestä YM ohjeet suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 31.3.2017 Katja Outinen

Rakennustuoteasetus (CPR) voimaan 1.7.2013 EU:n rakennustuoteasetuksen (CPR) myötä rakennustuotteiden CE-merkinnän pakollisuus on aiheuttanut muutostarvetta rakentamismääräyksiin Aikaisemmin rakentamismääräyksissä annettiin lähinnä kohdekohtaisia vaatimuksia eikä useimmille rakennustuotteille ollut kansallisia tuotekohtaisia vaatimuksia CE-merkinnässä ilmoitettuja tuoteominaisuuksia on voitava verrata kansallisesti asetettuihin vaatimuksiin On tarkasteltava tarvetta antaa tuotekohtaisia ominaisuusvaatimuksia ainakin tärkeimpien turvallisuuteen tai terveellisyyteen vaikuttavien rakennustuotteiden osalta tällaisia tuotteita voivat olla esim. vedeneristys- ja höyrynsulkutuotteet sekä vesi- ja viemärilaitteistot ja niiden osat 31.3.2017 Katja Outinen

Uudistamisen periaatteita Tavoitteena selkeä sääntely ja käytännöllinen kokoelma rakentamista ohjaavista normeista Asetusten laadintavaatimukset Oikea säädöstaso Laissa perussäännös ja asetuksenantovaltuus Vain velvoittavaa sisältöä Korjausrakentamiselle omat vaatimukset Ymmärrettävää yleiskieltä 3-3-3 sääntö (3 momenttia, virkettä, lausetta) Pykälille otsikot Ei toistoa eri säädöstasoilla Ei turhia määritelmiä Asetukset käännetään ruotsiksi ja myös englanniksi Asetuksen lisäksi julkaistaan perustelumuistio, joka taustoittaa säädösvalmistelua ja sisältää pykäläkohtaiset perustelut

Asetusten ulkonäkö muuttuu Vanhat määräykset ja ohjeet - määräyksiä - ohjeita - selostuksia Uusi asetus - vain velvoittavia säännöksiä Katja Outinen

Ympäristöministeriön ohjeet Annetaan ministeriön työjärjestyksen perusteella Ohjeet ministeriön suosituksia ja ne tukevat asetuksen tulkintaa ja selkeyttävät säännöstä Kuvaavat erästä hyväksyttävää ratkaisua Ei juridista sitovuutta, vaikka ohjeet jatkossa kootaankin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan Ohjeissa mahdollisuus viitata standardeihin Ohjeiden lisäksi voidaan tarvittaessa tuottaa oppaita ja muita julkaisuja

Rakentamismääräyskokoelmaan kootaan myös uudet ohjeet

MRL 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennus on rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a-117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.

MRL 117 a g Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 117 a Rakenteiden lujuus ja vakaus MRL 117 b Paloturvallisuus MRL 117 c Terveellisyys MRL 117 d Käyttöturvallisuus MRL 117 e Esteettömyys MRL 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet MRL 117 g Energiatehokkuus Kuva: Teppo Lehtinen

RakMK osa Uusi asetus Voimassa Lausunnolla A1, A2 (suunnittelijat, työnjohtajat, suunn.tehtävät jne.) Kyllä (3 kpl) 1.6.2015 A4 (rak. käyttö- ja huolto-ohje) Kyllä (1 kpl) 1.1.2018 ~ 5-6/2017 B-osat (rakenteiden lujuus) Kyllä (2 kpl) 1.9.2014 Eurokoodit (kansalliset liitteet) Kyllä (11 kpl) 1.1.2017 C1 (ääneneristys ja meluntorjunta) Kyllä (1 kpl) ~ 4-5/2017 C2 (kosteus) Kyllä (1 kpl) 3.3.2017 asti C4 (lämmöneristys) Ei D1 (vesi- ja viemärilaitteistot) Kyllä (1 kpl) ~ 4-5/2017 D2 (sisäilmasto ja ilmanvaihto) Kyllä (1 kpl) 10/2016 D3 (uudisrak. energiatehokkuus) Kyllä (1 kpl) 10/2016 D4, D5, D7 (piirrosmerkit, laskentaohje ) Ei 1.1.2018 E1 (paloturvallisuus) Kyllä (1 kpl) 10.2.2017 asti E3 (pienet savupiiput) Kyllä (1 kpl) 28.4..2017 asti E2, E4, E7, E8, E9 (paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet) Ei F1 (esteettömyys) Kyllä (1 kpl) 6/2016 F2 (käyttöturvallisuus) Kyllä (1 kpl) 11/2016 G1 (asuntosuunnittelu) Kyllä (1 kpl) ~ 5/2017 YMa korjausrak. energiatehokkuudesta Asetusmuutos 11/2016

www.ym.fi/rakentamismaaraykset Katja Outinen

Asetusvalmistelun tausta Katsaus RakMK:n eri osien valmistelutilanteeseen

D3 Rakennusten energiatehokkuus

Valmisteilla olevat säädökset lähes nollaenergiarakentamiseen liittyen Lähes nollaenergiarakentamista koskeva MRL-muutos 1151/2016 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta YM:n ohje rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta (vrt. D5) (vrt. D3) YM:n ohje rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskennasta (vrt. C4) Ei enää asetuksia annetaan ohjeet Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista YM:n asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (vrt. D2) MRL-muutos 1151/2016 voimaan 1.1.2017 ja soveltaminen alkaa 1.1.2018 Asetukset viimeistelyssä, soveltaminen alkaisi 1.1.2018

Lähes nollaenergiarakentamisen aikataulusta Lähes 0-energiarakentamista koskeva lakimuutos (1151/2016) tuli voimaan 1.1.2017 ja sitä sovelletaan 1.1.2018 lähtien Asetusluonnokset on lähetetty teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn mukaisesti komissiolle ajalle 17.-18.5.2017. Asetusluonnokset on lähetetty myös WTO:lle TBT-sopimuksen mukaisesti, odotusaika päättyy 14.5.2017 Asetusten soveltaminen vuoden 2018 alusta Tavoitteena on lähettää rakennusten energiankulutuksen laskentaa (D5) ja lämmönläpäisykertoimen laskentaa (C4) koskevat ohjeet lausunnolle keväällä 2017 Uuden tasauslaskimen ja tasauslaskentaoppaan julkaiseminen asetusten antamisen yhteydessä Energiankulutuksen laskentaa koskevien oppaiden päivittäminen tämän vuoden aikana Katja Outinen

MRL 115 a Lähes nollaenergiarakennus Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen 1 mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä on laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. Valmistelun perusteella on todettu, että uusiutuvan energian osalta tavoitteet voidaan toteuttaa ilman erillistä uusiutuvan energian rakennuskohtaista vaatimusta, joka on esitetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä Katja Outinen

MRL 117 g Energiatehokkuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla. Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata. Uusi rakennus, joka koostuu katetusta seinällisestä rakenteesta ja jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Katja Outinen

Energiatehokkuusvaatimuksia ei sovelleta 1) rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä 2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin 4 kk ajan vuodessa 3) määräajan paikallaan pysytettävään tai tilapäiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään 2 v 4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen 5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus 6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan 7) laissa tarkemmin määriteltyyn suojeltuun rakennukseen

YMa luonnos uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (luonnos 16.2.2017) Soveltamisala Koskee uutta rakennusta, jonka sisäilmaston ylläpitämiseksi käytetään energiaa Koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä Kerrosalaltaan alle 50 m 2 :n kokoisen rakennuksen laajennusta vain siltä osin, kun rakennus laajennuksineen ylittää 50 m 2 Laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku, E-luku määritetään rakennustyypin käyttötarkoitusluokan perusteella Olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta on säädetty YM:n asetuksessa rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä 4/13

Rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset (luonnos 16.2.2017) Pää-, erityis- ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava uuden rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus on: 1) Laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luku) tai rakenteellisen energiatehokkuuden mukainen 2) Rakennuksen lämpöhäviöiden (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) mukainen 3) Täyttää laskennalliselle kesäajan huonelämpötilalle, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholle, energiankäytön mittaukselle, lämmön ja sähkön tehontarpeelle asetetut vaatimukset

E-luvun määritelmä (Yma luonnos 16.2.2017) Laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa Laskennallinen ostoenergiankulutus perustuu vakioituun käyttöön Rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti hyödynnettävästä energiasta otettu energia siltä osin, kuin se on käytetty rakennuksessa, vähentää ostoenergian tarvetta. Rakennuksesta ulos vietävä energia ei pienennä E-lukua Ympäristöstä vapaasti hyödynnettävällä energialla tarkoitetaan paikan päällä tai rakennuksen lähellä auringosta, tuulesta, maasta, ilmasta tai vedestä tuotettua lämpö tai sähköenergiaa

Energiatehokkuuden vertailuluku, E-luku Käyttötarkoitusluokka 1) Pienet asuinrakennukset Laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku E-luvun raja-arvo, kwh E /(m 2 a) Asetusluonnos 16.2.2017 a) Pientalo A netto < 150 m 2 [85 m 2 ] 200 0,6 A netto (ts. 170 110) [Pientalo 85 m 2 A netto < 120 m 2 ] [Pientalo 120 m 2 A netto < 150 m 2 ] b) Pientalo 150 m 2 A netto 600 m 2 116 0,04A netto (ts. 110 92) c) Pientalo A netto > 600 m 2 92 d) Rivitalo ja enintään 2-krs asuinkerrostalo 105 2) Asuinkerrostalo 90 3) Toimistorakennus 100 4) Liikerakennus 135 5) Majoitusliikerakennus 160 6) Opetusrakennus 100 7) Liikuntahalli 100 8) Sairaala 320 9) Muu rakennus, varastorakennus, liikenteen Ei raja-arvoa rakennus, uimahalli, jäähalli, päivittäistavarakaupan alle 2000 m 2 yksikkö, siirtokelpoinen rakennus

Poikkeukset ja massiivipuurakennusten huomioon ottaminen (Yma luonnos 16.2.2017) Opetusrakennuksessa ja päiväkodissa voidaan E-luvun rajaarvo ylittää 5 kwh E /(m 2 a), jos lämmitetty nettoala on enintään 1000 m 2 Massiivipuurakennuksessa voidaan E-luvun raja-arvot ylittää: 20 prosentilla erillisessä pientalossa ja ketjutalon osana olevassa rakennuksessa, jonka lämmitetty nettoala on 50-150 m 2 15 prosentilla erillisissä pientalossa ja ketjutalon osana olevassa rakennuksessa, jonka lämmitetty nettoala on suurempi kuin 150 m 2 10 prosentilla muissa käyttötarkoitusluokissa Käyttötarkoitusluokan 1 d (rivitalo ja enint. 2 krs asuinkerrostalo) rakennuksessa voidaan edellä esitetyt E- luvun raja-arvo ylittää 5 kwh E /(m 2 a), kun rakennus on kytketty lämmitysjärjestelmään, jossa lämpö johdetaan rakennuksen ulkopuolisilla lämpöputkilla yhteisestä lämmönsiirtimestä tai lämmöntuottolaitteesta kolmeen tai useampaan rakennukseen

E-luvulle asetettua raja-arvoa ei sovelleta Asunnon rakentamiseen asuinkerrostalon ullakolle Käyttötarkoitusluokan 1 mukaisen rakennuksen (pienet asuinrakennukset) laajennukseen eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen Sellaiseen muun käyttötarkoitusluokan mukaisen rakennuksen laajennukseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, missä ilmanvaihdon tai lämmityksen järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmää Loma-asumiseen suunniteltavaan pientaloon

Laskennallinen ostoenergia (Yma luonnos 7.10.2016) Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja viilennysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiamuodoittain eritellystä energiankulutuksesta, josta on vähennetty rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti hyödynnettävissä olevasta energiasta otettu energia siltä osin, kuin se on käytetty rakennuksessa siinä tapahtuvan energiankulutuksen kattamiseen. Vuotuinen laskennallinen ostoenergian kulutus on laskettava kuukausittaisina tai sitä lyhyempinä ajanjaksoina.

E-luvun laskenta (Yma luonnos 7.10.2016) Vaatimukset laskentatyökaluille Laskennan säätiedot (säävyöhyke 1) Sisäilmaston taso: Ilmavirrat ja sisälämpötila, tarpeenmukainen ilmanvaihto Rakennuksen vakioitu käyttö ja lämpökuormat (käyttöaika, valaistus, kuluttajalaitteet, ihmiset), tarpeenmukainen valaistus Lämmin käyttövesi Laskentavyöhykkeet Erikoistilat ja tekniset järjestelmät Lämmitysenergian nettotarpeen laskenta Vuotoilmavirran laskenta Lämmitysjärjestelmän (ml. takka ja ilmalämpöpumpun hyödyntäminen), ilmanvaihtojärjestelmän ja jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen laskenta Valaistuksen ja kuluttajalaitteiden sähkönkäytön laskenta

Rakennuksen lämpöhäviö (Yma luonnos 16.2.2017) Rakennuksen lämpöhäviö on rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettu lämpöhäviö. Rakennuksen lämpöhäviö voi olla enintään yhtä suuri kuin vertailuarvoilla rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö. Loma-asumiseen suunniteltavaa pientaloa koskevat vain vaipan lämpöhäviölle asetetut vaatimukset Vaatimus ei koske ennen 1.7.2012 valmistetuista osista koottua siirtokelpoista rakennusta. Ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 prosenttia rakennuksen kokonaan tai osittain maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen yhteismäärästä Laskennassa käytetään suunnitellun rakennuksen koko- ja geometriatietoja.

Vaipan vertailuarvot U-arvot lämmin tila (Yma luonnos 7.10.2016) Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen vertailuarvot on määritelty lämpimille tiloille, loma-asumiseen suunnitelluille pientaloille sekä puolilämpimille tiloille ja siirtokelpoisille rakennuksille. Lämpimät tilat Lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo W/(m 2 K) a) Seinä 0,17 b) Massiivipuuseinä, väh. 180 mm 0,40 c) Yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 d) Ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17 e) Maata vasten oleva rakennusosa 0,16 f) Ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0

Vaipan vertailuarvot ja massiivipuurakenteiden huomioon ottaminen (YMa notifiointiluonnos 16.2.2017) Loma-asumiseen suunniteltava pientalo Lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo W/(m 2 K) a) Seinä 0,24 b) massiivipuuseinä, vähintään 130 mm 0,80 c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,15 d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,19 e) maata vasten oleva rakennusosa 0,24 f) ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,4

Rakennusten lämmöneristämisen kehityksestä: esim ulkoseinän lämmönläpäisykertoimen (U-arvo) muutos vuodesta 1978 lähtien Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 C3/1978 C3/1985 C3/2003 C3/2007 U-arvon kehitys VTT suositus 2008,(30-40%) 30% TTY suositus 2008 Vertailuarvo 2010 Vertailuarvo 2012 Asetuksen 4/13 perälautaarvo Vertailuarvo ehdotus L0 2018 U-arvon kehitys 0,29 0,28 0,25 0,24 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17

Vuotoilman ja ilmanvaihdon LTO:n vertailuarvot (16.2.2017) Vuotoilman lämpöhäviön laskennan ilmanvuotoluvun vertailuarvo on 2,0 m 3 /(h m 2 ) Ilmanvaihdon lämpöhäviö: LTO vuosihyötysuhteen vertailuarvo 55 prosenttia Ei vertailuarvoa, ei LTO-vaatimusta: Jos poistoilman likaisuus estää LTO:n toiminnan Jos tilan lämpötila on matala eikä LTO kustannustehokas Jos painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä

Erinäisiä säännöksiä (Yma luonnos 16.2.2017) Rakennuksen ilmanvuotoluku enintään 4 m 3 /(h m 2 ) Laskennallinen kesäajan huonelämpötila Kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää arvoa 27 C asuinkerrostaloissa ja 25 C käyttötarkoitusluokissa 3 8 enemmän kuin 150 astetuntia Ei koske käyttötarkoitusluokkia 1 ja 9 Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon enimmäisarvo Koneelliselle tulo- ja poistoilmajärjestelmälle 1,8 kw/(m3/s) Koneelliselle poistoilmajärjestelmälle 0,9 kw/(m3/s) Energiankäytön mittaus rakennuksessa Rakennuksessa on oltava energiankäytön mittauksen mahdollistavat mittauslaitteet tai mittausvalmius, jotta energiankäyttöä voidaan seurata

Rakenteellinen energiatehokkuus (Yma luonnos 16.2.2017) E-luvulle asetettu vaatimus voidaan osoittaa rakenteellisella energiatehokkuudella käyttötarkoitusluokassa 1 ja 2, jos Rakennuksen lämpöhäviö on enintään yhtä suuri kuin rakenteellisen energiatehokkuuden vertailuarvoilla määritetty vertailulämpöhäviö Rakenteellisen energiatehokkuuden vertailuarvo W/(m2K) a) Seinä, käyttötarkoitusluokka 1 0,12 b) Seinä, käyttötarkoitusluokka 2 0,14 c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,07 d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja ja maata vasten oleva rakennusosa 0,10 e) ikkuna, kattoikkuna, ovi 0,70 Rakennuksen ilmanvuotoluku (q 50 ) on enintään 0,6 m 3 /(h m 2 ) (vertailuarvo) Rakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jonka poistoilman lämmöntalteenoton hyötysuhde on 70 % (vertailuarvo) Rakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jonka ominaissähköteho on enint. 1,5 kw/(m 3 /s) Rakennuksen lämmitysjärjestelmänä on käytettävä luokassa 1 kaukolämpöä, maalämpöpumppua tai ilma-vesilämpöpumppua ja luokassa 2 kaukolämpöä tai maalämpöpumppua

Energiaselvitys (Yma luonnos 7.10.2016) E-luku tai rakenteellinen energiatehokkuus Energialaskennan lähtötiedot ja tulokset Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus Laskennallinen kesäaikainen huonelämpötila Rakennuksen energiatodistus, jos rakennuksen energiatodistusta koskeva lainsäädäntö sitä edellyttää Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos lupavaiheen jälkeen on tullut muutoksia

VNa rakennuksessa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (luonnos 16.2.2017) Ehdotus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista: Energiamuoto Voimassa oleva lukuarvo Ehdotus uudeksi lukuarvoksi Sähkö 1,7 1,2 Kaukolämpö 0,7 0,5 Kaukojäähdytys 0,4 0,28 Fossiiliset polttoaineet 1,0 1,0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 0,5 Tavoitteena, että asetuksen soveltaminen alkaa 1.1.2018

E1 Rakennusten paloturvallisuus

Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset MRL 117 b Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta.

Palosäädösten uudistaminen Säännösten sanamuotoja tarkistetaan ja täsmennetään tulkintojen vähentämiseksi Osa nykyisistä ohjeista voidaan nostaa velvoittavaksi vaatimukseksi Uuden rakennuksen lisäksi säännökset korjausja muutostyöhön sekä käyttötarkoituksen muutokseen Muutokset arvioidaan kansantaloudellisen kustannushyötyanalyysin kautta Nykyinen turvallisuustaso on riittävä, toisaalta valittava turvallisuustaso ei saa olla materiaalista riippuva Aikataulu: Asetusluonnos oli lausunnolla 13.12.2016-10.2.2017, 68 lausuntoa Lausuntojen käsittely 11.2.-30.4.2017 Notifiointi EU-komissiossa 5-7/2017 Voimaan viimeistään 1.1.2018 Ohjeiden viimeistely 2017

Taulukkomitoituksella tai toiminnallisella mitoituksella Reseptin mukaan tehtynä kelpaa sellaiseen - taulukkomitoitus Kulinaristisena kertaannoksena tarpeen mukaan toiminnallinen palomitoitus oletetun palonkehityksen perusteella 31.3.2017 Katja Outinen

Säännösmuutosehdotuksia, puurakentaminen 1/2 Puukerrostalojen käyttötarkoituslaajennukset ja tarkennukset keittokirjamitoituksessa Nykyisellään asuin- ja työpaikkarakennukset, enintään 8 kerrosta Jatkossa mahdollisesti myös majoitusrakennukset ja hoitolaitokset, enintään 8 kerrosta, huom. koko- ja henkilömäärärajoitukset Em. rakennuksiin voisi sisältyä osa kokoontumis- ja liiketiloista Enimmäiskorkeus nyt 26 m, jatkossa 28 m Puupintojen laajempi käyttö mahdollista sisätiloissa, tämä kompensoitaisiin palonkestävyysvaatimuksia korottamalla (kun tietty määrä suojaverhoamatonta pintaa ylittyy, R ja EI vaatimusta korotetaan) Myös ulkopinnan suojaverhousvaatimusta kevennettäisiin nykyisestä (kustannussäästö)

Säännösmuutosehdotuksia, puu (2/2) Mahdollisuus rakentaa ylin kerros puurunkoisena enintään 28 m korkeassa P1-luokan asuinrakennuksessa (keittokirjamitoitus) Nykyisellään mahdollista vain lisärakentamisessa/laajennuksessa Jatkossakin pääasiallinen käyttö lienee lähinnä lisäkerrosrakentamisessa Mahdollisuus rakentaa kaksi ylintä kerrosta puurunkoisena enintään 28 m korkeassa P1-luokan asuinrakennuksessa (keittokirjamitoitus) Tällöin kolme ylintä kerrosta varustettaisiin automaattisella sammutuslaitteistolla Käyttö lienee lähinnä lisäkerrosrakentamisessa

Puurunkoiset asuinkerrostalot, vanha ja uudet rakenteellinen suojaus automaattinen sammutuslaitteisto tehokas automaattinen sammutuslaitteisto 2002 2011 Asunnot ja työpaikkarakennukset? 2017 + majoitus + hoitolaitokset + kokoontumis- ja liiketiloja kaupunkipientalo 31.3.2017 Katja Outinen

Säännösmuutosehdotukset, laitteet Automaattisella paloilmoittimella tai automaattisella savunpoistolaitteistolla saatavista lievennyksistä pääosin luovuttaisiin luokka-/lukuarvomitoituksessa Savuilmaisuun perustuvalla paloilmoittimella kuitenkin lievennysmahdollisuus kulkureitin pituuteen (kritisoitu eräissä lausunnoissa, paloilmoitinlievennys haluttaisiin säilyttää) Automaattisella sammutuslaitteistolla saatavat enimmäislievennykset luokkiin ja lukuarvoihin kirjattaisiin taulukoihin, usein vaihtoehtona suluissa ( xxx *) Lievennykset riippuisivat rakennuksen paloluokasta, käyttötarkoituksesta ja korkeudesta/kerrosluvusta Koulujen varustaminen sähköverkkoon kytketyillä palovaroittimilla (kritisoitu eräissä lausunnoissa, esitetään paloilmoitinta)

Säännösmuutosehdotukset, korkea rakentaminen Yhden uloskäytäväportaan vaihtoehto keskikorkeissa asuinrakennuksissa, jos automaattinen sammutuslaitteisto Ylin kerrostaso sisääntulotasosta >24-38 m: yksi palolta suojattu uloskäytävä + automaattinen sammutuslaitteisto Ylin kerrostaso sisääntulotasosta >38-52 m: yksi palolta ja savulta suojattu uloskäytävä + automaattinen sammutuslaitteisto (Nykyisellään 2 uloskäytävää, ei sammutuslaitteistovaatimusta, tämä mahdollista myös jatkossa) Tehostaa rakennusten tilankäyttöä Luo rakennuskantaa, jossa automaattinen sammutuslaitteisto, mutta kustannusneutraalisti Yli 56 m korkeat rakennukset varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla Ei tosiasiallista kustannusvaikutusta, näin toimittaneen nykyäänkin, toisaalta voi säästää kustannuksia, koska tulkinnat vähenevät em. korkeutta matalammissa rakennuksissa Yli 140 m, aina tarkistus toiminnallisella suunnittelulla

Vaikutuksista Hallinnolliset vaikutukset vähäiset Säännösrakenne muuttuu, uusia asioita => koulutustarve, ohjeita ja oppaita Koulutuskustannukset 1. vuonna arvio 200 000 400 000 Ei merkittäviä vaikutuksia henkilöturvallisuuteen, mutta vahinkoprofiili voi muuttua Omaisuusvahinkoriski voi eräissä tapauksissa kasvaa (vähäinen) Melko yksityiskohtaista sääntelyä tulkintojen vähentämiseksi Tulkintojen väheneminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja sujuvoittaa rakentamishankkeita => kustannukset voivat alentua Voi olla vaikutuksia tuotteiden markkinaosuuksien jakoon Kilpailun lisääntyminen myönteistä => kustannukset voivat alentua Myönteiset vaikutukset mekaaniseen metsäteollisuuteen Yksityiskohtaisempaa sääntelyä mm. palavien eristeiden käyttöön

Vaikutuksista, jatkuu Paloturvallisuussuunnittelun kustannukset alenevat Puukerrostalojen käyttötarkoitusten tarkennukset Keittokirjamitoitus voi säästää tuhansia euroja/kohde kontra tapauskohtainen toiminnallinen mitoitus Ehdotuksilla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia Ehdotukset voivat vaikuttaa myönteisesti rakennustuotteiden valmistamiseen tarvittavan tuotantoenergian määrään ja sen aiheuttamiin päästöihin Ehdotuksilla voi olla vähäisiä negatiivisia vaikutuksia paloista aiheutuviin päästöihin ympäristöön

Pertti Jarla

E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus

YMa asetus pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta Korvaa voimassaolevan osan E3 vuodelta 2007 Säädöshanke aloitettu 10/2016 Taustatyönä on selvitetty mm. savupiipun läpivientieristeiden ominaisuuksia (TTY/Palolaboratorio) On valmisteltu myös opastava aineisto (RTY ry), jonka on tarkoitus palvella uudis- ja korjaushankkeeseen ryhtyviä riippumatta hankkeen luvanvaraisuudesta Asetusluonnos perustelumuistioineen sekä opastava aineisto on lausunnolla 28.4.2017 asti Uusi asetus voimaan viimeistään1.1.2018

E3 - keskeisimmät muutokset Korostettu savupiipun vaikutusta itsenäisenä rakenteena terveellisyyteen ja turvallisuuteen Korostettu suunnitteluvelvollisuutta, erityisesti läpiviennit Korostettu käyttö- ja huolto-ohjeen sekä suunnitelmien mukaisuuden tärkeyttä sekä säännöllisen toimintakunnon tarkkailun mahdollistamista Paikalla valmistetut muuratut sekä teräksiset savupiiput omina kohtina. Myös yhteisiä erityisvaatimuksia T600 luokka vaatimus lämmitykseen käytettäville tulisijoille sekä saunan kiukaille

D2 Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto

YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (nyk. D2) (Yma luonnos 16.2.2017) Soveltamisala Koskee uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista sekä rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä Asetusta ei sovelleta vähemmän kuin 4 kk vuodessa käytettäväksi tarkoitettuun asuinrakennukseen eikä maatalouden tuotantorakennukseen Asetusluonnos on lähetetty EU komissioon ja WTO:lle tekniseen ilmoitusmenettelyyn 5/2017 asti Tavoitteena on voimaantulo viimeistään 1.1.2018

Rakennuksen sisäilmasto (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti otettava huomioon sisäilmastoon vaikuttavat tekijät Huonelämpötilojen suunnitteluarvo 21 C ja huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa vaihteluväli talvella 20-25 C ja kesällä 20-27 C Hallinnan suunnittelussa käytetään eri säävyöhykkeille säädettyjä testivuoden säätietoja Sisäilman laatu: Ei terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus enintään 1450 mg/m 3 (800 ppm) suurempi kuin ulkoilman pitoisuus.

Ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmät (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Erityissuunnittelijan on mitoitettava ilmanvaihtojärjestelmä siten, että oleskelutiloihin voidaan johtaa terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun edellyttämä ulkoilmavirta. Ulkoilmavirrat: Vähimmäisulkoilmavirta henkilöä kohden 6 dm 3 /s, jos ei tilan käyttötarkoituksesta aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta Rakennuksen ulkoilmavirta vähintään 0,35 (dm 3 /s)/m 2 lattian pinta-alaa kohden, jos ei käyttötarkoituksesta aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta (vastaa ilman vaihtumista kerran kahdessa tunnissa) Asuinhuoneiston ulkoilmavirraksi on mitoitettava vähintään 18 dm 3 /s.

Ilmavirtojen ohjaus (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan Asunnoissa on voitava tehostaa tulo- ja poistoilmavirtoja vähintään 30 % suuremmaksi kuin suunnitellun käyttöajan ilmavirrat Jos ilmanvaihtoa voi ohjata asuntokohtaisesti, tulo- ja poistoilmavirtoja voidaan pienentää enintään 60 % suunnitellun käyttöajan ilmavirroista Muun kuin asuinrakennuksen ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2 suunnitellun käyttöajan ulkopuolella ja ilman on vaihduttava kaikissa huonetiloissa Ei koske sellaista laajennusta eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, missä ilmanvaihdon järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihtojärjestelmää.

Ilmansuodatus, ulkoilmalaitteet, ulospuhalluslaitteet (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Ilmansuodatuksen taso on suunniteltava ulkoilman laadun ja sisäilman laadulle asetettujen tavoitteiden perusteella Ilmanvaihtojärjestelmä on valittava ottaen huomioon järjestelmän soveltuvuus tarvittavaan suodatuksen tasoon Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen Ulkoilmaa ei saa ottaa ilman laatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä (seinäpuhallus) mahdollista, jos mainitut vaatimukset täytetään

Ilmavirroista aiheutuvat paineet ja rakenteiden ilmanpitävyys (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuksen ulkoja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys ja hormivaikutuksen hallinta siten, että edellytykset ilmanvaihdon toiminnalle voidaan varmistaa ja vältetään rakenteissa olevien epäpuhtauksien, maaperässä olevien epäpuhtauksien ja radonin siirtymistä sisäilmaan ja vältetään kosteuden siirtymistä rakenteisiin

Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönoton mittaukset (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattu ja säädetty (ilmavirran mittaus järjestelmä-, huoneisto ja huonekohtaisesti) ja ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritetty. ilmanvaihtojärjestelmä on saatettu toimimaan suunnitelman mukaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuudesta.

C2 Kosteus

Kosteusmääräysten päivityksen tausta Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) muutokset 2013 ja 2014 o Kaikki RakMK:n osat on uusittava 31.12.2017 mennessä o Asetuksenantovaltuudet, korjausrakentaminen huomioon Rakennustuoteasetuksen (CPR) voimaantulo 2013 o Tarvitaanko rakennustuotteille kansallisia olennaisia teknisiä vaatimuksia Eduskunnan kannanotto rakennusten kosteus- ja homeongelmiin (EK 5/2013 vp) o Säädösvalmistelussa on otettava paremmin huomioon rakennusten terveellisyys o Toimenpiteitä rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamiseksi o Tosiasialliset keinot rakennusten terveellisyyttä koskevien säädösten ja määräysten noudattamiseksi 31.3.2017 Katja Outinen

MRL 117 c Terveellisyys Rakennuksen on oltava terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita. YM:n asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjausja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja mikrobiologisista olosuhteista, taloteknisistä järjestelmistä ja laitteistoista sekä rakennustuotteista. 31.3.2017 Katja Outinen

Asetusvalmistelu Asetusvalmistelu virkatyönä ministeriössä Valmistelutyön tukena erilaisia selvityksiä o Nykymääräysten toimivuuden arviointi o Kosteusteknistä turvallisuutta koskevat säädökset korjausja muutostöissä o C2-päivitykseen liittyvä rakennustuoteselvitys o Kansainvälinen vertailu rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta koskevista säädöksistä, työ vielä käynnissä o Selvitys energiatehokkaiden rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta o Taloudellisten vaikutusten arviointi, työ toteutetaan keväällä 2017 Valmistelun aikana keskustelutilaisuuksia alan kanssa 31.3.2017 Katja Outinen

Keskeisimmät muutokset 1/3 luonnos 2/2017 Soveltamisalassa uudet rakennukset sekä olemassa olevan rakennuksen korjausja muutostyöt, laajennukset ja käyttötarkoituksen muutokset Pääosa nykyisistä velvoittavista määräyksistä säilyy; pieni osa nykyisistä ohjeista nostetaan asetustasolle Alkuun kootaan rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset ja suunnittelun perusteet, mm.: o vesihöyryn, veden tai lumen haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin on estettävä o rakenteiden ja rakennusosien on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta, ilmastonmuutoksen aiheuttaman rakenteiden heikentyvän kuivumiskyvyn huomiointi, vikasietoisuus o rakenteiden on oltava ilmanpitävyydeltään sellaisia, että kosteutta tai rakenteissa olevia epäpuhtauksia tai radonia tai muita maaperässä olevia epäpuhtauksia ei siirry haitallisessa määrin sisäilmaan eikä rakenteisiin aiheudu kosteusvaurioita Katja Outinen

Keskeisimmät muutokset 2/3 luonnos 2/2017 Kosteudenhallinnan terävöittäminen ja vastuutus o Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitys (lausuntoversiossa kosteudenhallinta-asiakirja), rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että selvitys laaditaan o Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma, työmaan kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön nimeäminen, kosteudenhallintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden dokumentointi o Huom: voimassaolevaa sääntelyä YMa rakennuksen suunnitelmista ja selvityksistä 15 Märkätiloihin liittyvät täsmennystarpeet ja lisäohjeistus Tiettyjen erityisrakenteiden huomiointi o Perusvaatimukset erityisrakenteiden kosteustekniselle toimivuudelle, esim. terassirakenteet, pihakannet, viherkatot Katja Outinen

Keskeisimmät muutokset 3/3 luonnos 2/2017 Tietyille rakennustuotteille olennaisia teknisiä vaatimuksia valmistajan olisi ilmoitettava tietty ominaisuus o Salaojasora, kapillaarikatkosora o Höyrynsulku, ilmansulku, tuulensuoja o Kosteuden- ja vedeneristystuotteet Huollon ja kunnossapidon korostaminen Katja Outinen

Asetusvalmistelun eteneminen Yhteensovitus muun asetusvalmistelun kanssa: D1, D2, D3, E1, F1, F2 Asetusluonnos ja perustelumuistio oli lausunnolla 22.12.2016-3.3.2017 Kaikkiaan 50 lausuntoa, joiden käsittely on käynnissä Alustava luonnos lausuntoyhteenvedosta valmis 18.4.2017 Tekniseen notifiointiin (3 kk) lausuntokierroksen muokkausten jälkeen arviolta touko-kesäkuussa 2017 Tavoitteena on, että asetus annettaisiin alkusyksyllä 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta tulee voimaan 1.1.2018 Asetusta tukevan ohjeen valmistelu käynnistyy keväällä 2017 31.3.2017 Katja Outinen

D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot

D1:n uudistuksen tavoitteet Annetaan MRL 117 c Terveellisyys pykälän nojalla Säädösten terävöittäminen Osa ohjeista nousee asetukseen velvoittaviksi säännöksiksi Pääosa ohjeista ja mm. putkistojen mitoitusohjeet jäävät pois; niitä voidaan antaa erillisinä suositusluonteisina ohjeina Tuotehyväksyntävaatimusten täsmentäminen (tuotehyväksyntälaki 954/2012) Tärkeimmät tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset olennaisten teknisten vaatimusten asetuksina, erityisesti talousveden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet Tyyppihyväksyntäasetusten uusiminen; vanhan lainsäädännön mukaisesti annetut tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuvat vuodenvaihteessa Mahdollisten CE-merkintöjen huomioon ottaminen Tavoitteena mm. vesivahinkojen välttäminen ja terveysriskien minimoiminen

D1:n keskeisiä muutoksia Soveltamisalaan uudis- ja korjausrakentaminen Dokumentointiin suunnittelun ja työn suorituksen osalta jonkin verran täsmennyksiä Putkistojoen tiiviyden toteamiseen täsmennystä Veden laadun huomioon ottaminen suunnittelussa Hulevesien poisjohtamiseen täsmennyksiä Putkieristykset ja kannakoinnit paremmin esille Yhteensovitus uuden kosteusasetuksen (nyk. C2) kanssa

Asetusvalmistelun aikataulu Erillisselvitykset: Tuotehyväksyntä ja standardisointi (valmis) Nykyisten määräysten toimivuus rakennusvalvonnan kannalta (valmis) Kansainvälinen vertailu vastaaviin säädöksiin erityisesti pohjoismaissa (työ tekeillä) Asetusluonnoksen valmistelu meneillään kuulemis- ja keskustelutilaisuudet sidosryhmien kanssa Lausuntokierros noin 5-6/2017 Asetus valmis 10/2017 ja asetus voimaan 1.1.2018 Olennaisten teknisten vaatimusten asetusten ja tyyppihyväksyntäasetusten valmistelu meneillään 31.3.2017 Katja Outinen

F1 Esteettömyys

Käyttöturvallisuus ja esteettömyys MRL:ssä 117 a Rakenteiden lujuus ja vakaus 117 b Paloturvallisuus 117 c Terveellisyys 117 d Käyttöturvallisuus 117 e Esteettömyys 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet 117 g Energiatehokkuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen pihaja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta. Katja Outinen

Esteettömyyttä koskevat vaatimukset yhteen asetukseen RAKENTAMISKOKOELMAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET F1 Esteettömyys Kulkuyhteydet Tasoerot Hygieniatilat Kokoontumistilat Majoitustilat F2 Käyttöturvallisuus Porras Luiska, tasanne Kaide ja käsijohde Valoisuus ja valaistus Lattiapinnat Ovet Hissit Osittain myös asetuksiin rakennuksen paloturvallisuudesta ja käyttöturvallisuudesta LAKI, ASETUS JA OHJEET MRL 117 e (voimaan 1.1.2013) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen pihaja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta." Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valmisteilla G1 Asuntosuunnittelu Tilat ja varustus Ovet ja kulkuaukot Kulkuyhteydet Ohjeet rakennuksen esteettömyydestä Valmisteilla Katja Outinen

Väestörakenteen muutos ja asumisen ratkaisut 2 500 000 2,2 milj. 2 000 000 80+ v = asunnon korjaus esteettömäksi, muutto esteettömään asuntoon, lähi-, tuki-ja kotipalvelut, palveluasuminen 1 500 000 Väestön määrä 1 000 000 65-79 v = asunnon korjaus esteettömäksi / muutto esteettömään asuntoon, lähi-, tuki- ja kotipalvelut 80+ väestö 65-79 -vuotiaat 55-64 -vuotiaat 500 000 55-64 v = ennakointi / varautuminen, muutto esteettömään asuntoon 0 2012 2020 2030 2040 Katja Outinen

Miljoona esteetöntä asuntoa 2030? asuntojen määrä 1 000 000 800 000 600 000 400 000 Uudet esteettömät pientaloasunnot 200 000 Nykyiset esteettömät kerrostaloasunnot 0 Nykyiset esteettömät pientaloasunnot 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Katja Outinen

Esteettömien asuntojen osuus 2030 asuntojen määrä 3 300 000 2 800 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 10% Uudet esteettömät pientaloasunnot Nykyiset esteettömät kerrostaloasunnot Nykyiset esteettömät pientaloasunnot 30% 0 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Katja Outinen

Hallitusohjelma ja lausuntoversion ratkaisut 1 Asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista. (omakoti- ja paritalot kokonaan asetuksen ulkopuolelle) rivitaloja ja muita kytkettyjä pientaloja (townhouse ym.) koskee vain 3 pykälää (rakennukseen johtava kulkuväylä esteetön, sisäänkäynti, ovet) asuntojen kylpyhuoneissa riittää 1300 mm ympyrä 1500 mm sijaan Rakentamisen esteettömyysvaatimuksia lievennetään nuoriso- ja opiskelijaasunnoissa. perusasunnot vapautettu kokonaan kylpyhuoneen mitoitusvaatimuksista sen sijaan 5 % asunnoista erityisasunnon esteetön mitoitus yleisissä tiloissa vierailu-wc Katja Outinen

Hallitusohjelma ja lausuntoversion ratkaisut 2 Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. asetusta sovelletaan vain rakennuslupaa edellyttäviin toimenpiteisiin soveltaminen rajataan vain mainittuihin rakennustyyppeihin tai käyttötarkoituksiin, asuinrakennuksessa vain yleisiin tiloihin edellytetään esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuutta rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioiden sovelletaan vain korjattavaan/muutettavaan osaan, ei koko rakennukseen Katja Outinen

Hallitusohjelma ja lausuntoversion ratkaisut 3 Kaavoitus- ja rakennussuojelulainsäädäntöä muutetaan siten, että suojelulla ei estetä asuinrakennusten esteettömyyden parantamista, esimerkiksi hissien jälkiasentamista. huomioidaan rakennusperintölain uudistuksen yhteydessä tarvittavilta osin tässä asetuksessa: jälkiasennettavan hissin mitat voivat joustaa, kun kyse arvokkaasta porrashuoneesta Katja Outinen

Sujuvoittaminen ja normien purku Muutoksia yhtenäisemmän soveltamisen tueksi oikea säädöstaso: ohjeesta asetukseen sisällön näin edellyttäessä mitat yksiselitteisiksi (esim. pyörähdysympyrä, luiska) täsmällisemmät vaatimukset: "soveltuva" -> tasainen, kova ja luistamaton "tarpeen mukaan" -> vähintään 5 % asumista palvelevat välttämättömät tilat: uutena parveke, asuntosauna pois rivitaloon johtavan kulkuväylän esteettömyys (aiemmin ehdollinen) liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle erityisesti tarkoitettujen asuntojen mitoituksesta omat vaatimukset Kukin vaatimus vain yhdessä asetuksessa koordinointi käyttöturvallisuusasetuksen (portaat) ja paloturvallisuusasetuksen (ovileveys) kanssa Katja Outinen

Aikataulu 8/2016-11/2016 2-3/2017 4 5/2017 1.1.2018 Muutokset lausuntopalautteen perusteella Tekninen viimeistely (käännös ja tarkastus) Päätöksenteko Voimaantulo Oikeuskanslerin selvityspyyntöön vastaaminen, tekstin viilaus Ohjeiden laatiminen soveltamisen tueksi Katja Outinen

F2 Käyttöturvallisuus

MRL 117 d Käyttöturvallisuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjausja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävästä käyttöturvallisuudesta

YMa rakennuksen käyttöturvallisuudesta Pääaiheet Putoamisen ja harhaan astumisen estäminen / Tasoerot Muiden tuvallisuusriskien vähentäminen / Valaistus / Lasirakenteet / Lattiat / Ovet ja portit / Hissit / Sisätilojen turvavarusteet / Ulkotilat. Kokoontumistilat / Katsomot / Istuimet / Kulkureitit Huollon turvallisuus / Pääsy katolle ja huoltokohteisiin / Kulku katolla / Ajo- ja tavaraliikenne rakennuspaikalla Tavoitteet Rakennuksen ja rakennuspaikan käytön ja huollon turvallisuutta koskevat vaatimukset Riskillisyyden arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjäjoukon ominaisuudet ja tilan avoimuus erilaisille käyttäjille, kuten lapsille Vaatimukset kohdistuisivat rakentamiseen riippumatta rakentamisen luvanvaraisuudesta Aikataulu Asetusluonnos oli lausunnolla 11/2016 Asetusluonnoksen viimeistely käynnissä Tekninen notifiointi keväällä 2017 Kuva: Teppo Lehtinen

YMa rakennusten käyttöturvallisuus luonnos Kiertävien portaiden mitoitusta ehdotetaan väljennettäväksi siten, että sisäkaarrekin on kuljettavissa. Vaikuttaa sekä kerrostalon että pientalon portaaseen. Kiertävää porrasta tehdään kaikissa asuinrakennustyypeissä selvästi muita porrastyyppejä vähemmän. Kaidetta ei vaadittaisi alle metrin tasoeroihin, jos putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään 1000 mm. Kaiteen läpäisyvälistä annettavia aikaisemmin ohjeina olleita määräyksiä yksinkertaistettaisiin. Käsijohde vaadittaisiin molemmin puolin porrasta myös muissa, kuin julkisissa ulkoja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa. Lasiturvallisuudessa poistettaisiin mahdollisuus korvata turvalasi tietyissä tilanteissa 6 mm:n tasolasilla.

Kohtalokkaat portaat Vuosina 2005-2014 on Suomessa kuollut keskimäärin 85 ihmistä vuodessa kaatumalla tai putoamalla portaissa Naiset Miehet

Luonnos 2 Porras Porras on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän väljäksi ja tarkoitukseensa soveltuvaksi. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 850 mm. Tämän mitan sisäpuolelle saavat kuitenkin ulottua käsijohteet ja välttämättömät jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollista kuljettaa uloskäytävän kautta liikuntakyvytön henkilö paareilla. Mikäli poistumisalueen sisäinen kulkureitti uloskäytävään muissa kuin asuinrakennuksissa kulkee alueen sisäisen portaan kautta, on portaan oltava riittävän väljä liikuntakyvyttömän henkilön kuljettamiseen paareilla. Kerrostasojen välisen portaan on oltava katettu. Asuinkerrostalossa, jossa ei ole hissiä, kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne

Luonnos 3 Sisäportaiden mitoitus Portaan askelman nousun ja etenemän suhde tulee valita siten, että porras on käyttötarkoituksessaan helppokulkuinen. Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisätiloissa sekä kokoontumistiloissa porrasaskelman nousu voi olla enintään 160 mm ja etenemän on oltava vähintään 300 mm. Asuinhuoneiston sisäisen portaan nousu voi olla enintään 190 mm ja etenemän on oltava vähintään 250mm. Muiden varsinaisten käyttötilojen sisäportaiden nousu voi olla enintään 180 mm ja etenemän on oltava vähintään 270 mm. Uloskäytävässä portaan askelman nousu voi olla enintään 180 mm Etenemän oltava vähintään 270 mm.. Uloskäytävässä, jota ei samalla käytetä rakennuksen tavanomaiseen sisäiseen liikenteeseen, portaan nousu voi olla enintään 200 mm.. Etenemä on mitattava kiertävissä portaissa 400 mm:n etäisyydellä askelman leveämmästä päästä. Kiertävän portaan sisäreunassa etenemän on oltava vähintään 100 mm. Yksinomaan hätäpoistumismahdollisuutena käytettävän tai asunnossa muihin kuin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavan, kiertävän portaan etenemä mitataan 250 mm:n etäisyydellä askelman leveämmästä päästä ja sen on oltava vähintään 250 mm.

6 Kaide Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa, eikä toiminnan luonne edellytä kaiteettomuutta. Kaiteen tulee olla turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide. Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi. Avokaidetta voidaan käyttää kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä tai joissa ei ole putoamisvaaraa. Kaiteen sijasta voidaan käyttää muuta järjestelyä, jolla putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään 1000 mm. Kaiteen kokonaiskorkeuden on oltava 1000 mm, kun putoamiskorkeus on enintään 6000 mm. Tätä korkeammalla kaiteen kokonaiskorkeuden on oltava 1200 mm. Enintään yhtä asuntoa palvelevalla parvekkeella riittää 1000 mm korkea kaide riippumatta putoamiskorkeudesta. Asunnon sisätiloissa kaiteen korkeus voi kuitenkin olla vähintään 900 mm, kun putoamiskorkeus on alle 3000 mm. 31.3.2017 Katja Outinen

7 Kaiteen ja portaan rakenne Kaide ja porras mitoitetaan kestämään tilan käyttötarkoituksen mukaiset kuormat. Jos kaiteen suojaavassa osassa on ainoastaan pystyrakenteita, sen aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 100 mm:n mittainen kuutio. Muunlaisen suojaavan osan aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 30 mm:n mittainen kuutio. Kaiteen yläreunan ja suojaavan osan välistä saa mahtua läpi särmältään enintään 200 mm:n mittainen kuutio. Kaiteen suojaavan osan alareunan ja tasanteen tai askelman yläpinnan välistä saa mahtua läpi särmältään enintään 50 mm:n mittainen kuutio. Porrasaskelmien välistä saa mahtua enintään 100 mm:n mittainen kuutio. 100/110 > 100, 50/60 > 50

8 Käsijohde Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle ja molemmille puolille syöksyä. Tarvittaessa on sijoitettava kaksi käsijohdetta päällekkäin lasten ja pyörätuolilla liikkuvien huomioon ottamiseksi. Käsijohde on mitoitettava ja muotoiltava niin, että siitä saa tukevan otteen. Käsijohde ja sen pääte on muotoiltava turvalliseksi ja jatkettava vähintään 300 mm syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Julkisissa ulkoja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde on yli 2400 mm levyisissä portaissa tai luiskissa sijoitettava myös jakamaan väylä enintään mainitun mitan levyisiin osiin. Johteen on jatkuttava yhtenäisenä välitasanteella. Aikaisemmin vaatimus molemminpuolisesta käsijohteesta on koskenut julkisia ja palvelutiloja ja kaiteen päättämisestä on lisäksi annettu ohje. Kuva: Pekka Lukkarinen 31.3.2017 Katja Outinen

Luonnos, ohjetta Lepotason mitoitusta ohjaa paarikuljetuksen tarve Käsijohteet 300 mm yli syöksyn pään Kiertävän portaan mitoitus Kuvat: Pekka Lukkarinen

Muita RakMK-osia

A4 Rakennuksen käyttö- ja huoltoohje

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (nyk. A4) Taustaselvitys säädösvalmistelun tueksi kilpailutetaan 2/2017 Asetusluonnoksen valmistelu aloitetaan 2/2017 Pohdittavia asioita mm.: Käyttö- ja huolto-ohjeen hyödyntäminen loppukatselmuksen jälkeen Käyttö- ja huolto-ohjeen ja huoltokirjan välinen yhteys Elinkaarenaikaisen huollon, ylläpidon ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkityksen korostaminen Asetus on tarkoitus saada lausunnolle 16.6.2017 mennessä Syksyllä 2017 lausuntojen käsittely ja asetuksen viimeistely Voimaantulo 1.1.2018 31.3.2017 Katja Outinen

B-osat Kantavat rakenteet

10 Lasirakenteet Asetukset kantavien rakenteiden suunnittelusta Rakennuksen Lähtötilanne lasirakenne ja muu valoa läpäisevä rakenne Tilanne on suunniteltava 1.1.2017 ja rakennettava niin, ettei RakMk B-sarja sen rikkoutuminen aiheuta putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän B1 Rakenteiden varmuus ja haavoittumisvaaraa. kuormitukset B2 Kantavat rakenteet B3 Pohjarakenteet Lasirakenteen B4 Betonirakenteet ja muun valoa läpäisevän rakenteen tulee kiinnikkeineen kestää siihen tavanomaisesti B5 Kevytsoraharkkorakenteet kohdistuva B6 Ohutlevyrakenteet kuormitus, jollei rakennetta ole suojattu kiinteällä YMa törmäysesteellä. kantavista rakenteista B7 Teräsrakenteet B8 Tiilirakenteet B9 Betoniharkkorakenteet Ikkunat, B10 Puurakenteet lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä Yhteensä 2 asetusta siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista. Yhteensä 10 asetusta Eurokoodien kansalliset liitteet Yleiset suunnitteluperusteet 1 Kuormat 8 (9) Betonirakenteet 3 Teräsrakenteet 19 Liittorakenteet 2 Puurakenteet 2 Muuratut rakenteet 3 Geotekniikka 2 Alumiinirakenteet 5 YMa pohjarakenteista 1.9.2014 Nykyisessä F2:ssa turvalasin käyttö YMa on eurokoodit ohjeessa samoin kuin turvalasin korvaaminen asuintiloissa 6mm:n tasolasilla. Rakenteiden suunnitteluperusteet Kuormat Geotekninen suunnittelu Yhteensä 11 asetusta 1.1.2017 Yhteensä 45 asetusta 31.3.2017 Katja Outinen Kuva: Teppo Lehtinen

C1 Meluntorjunta ja ääneneristys

Rakennuksen ääniympäristö (nyk. C1) - Keskeiset uudistusehdotukset Ääneneristävyys muuttuneet indikaattorit taajuusalueen laajeneminen (50 Hz -) askelääneneristävyyden osalta Melun- ja tärinäntorjunta ulkovaipan ääneneristävyys taloteknisten laitteiden äänitasot parvekelasitus tärinä ja runkoääni Ääniolosuhteet jälkikaiunta-aika ja puheenymmärrettävyys virkistykseen käytettävien pihaja oleskelualueiden, sekä parvekkeiden äänitasot 31.3.2017 Katja Outinen

Aikataulukehys C1 (kvartaalit) Esityöt: I/2015 - IV/2016 Säädöshierarkia SRMKC1-1998: I-II/2016 Tekninen uudistaminen: I/2016 - II/2017 Selvitykset, skenaariot ja analyysit Ohjeen laatiminen käynnissä: I/2017 - IV/2017 Kuuleminen ja vuorovaikutus: IV/2015 III/2017 Vaikutustenarviointi: III/2016 - II/2017 Asetuksen ja perustelumuistion laatiminen: III/2016 - I/2017 Lausuntomenettely, laintarkistus ja kääntäminen: II/2017 - III/2017 Notifiointi: III/2017 - IV/2017 Asetus valmis 15.11.2017 31.3.2017 Katja Outinen

Asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä (Yma 4/13)

Muutoksia ympäristöministeriön asetukseen 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä Syy muutoksille on Euroopan komission 29 päivänä huhtikuuta 2016 tekemä virallinen huomautus 2016/2030 Teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti termien määrittelyt Laajamittaisen korjauksen määritelmä Hyötysuhdevaatimus lämmitysjärjestelmille Luettelo rakennusluokista, joihin ei tarvitse soveltaa energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia esitetty lisättäväksi maankäyttö- ja rakennuslakiin, jää pois asetuksesta Luonnos asetusehdotukseksi on ollut lausunnoilla 18.10-25.11.2016.

RakMK osa Asetusvalmistelija A4 (rak. käyttö- ja huolto-ohje) C1 (ääneneristys ja meluntorjunta) C2 (kosteus) D1 (vesi- ja viemärilaitteistot) D2 (sisäilmasto ja ilmanvaihto) D3 (uudisrak. energiatehokkuus) E1 (paloturvallisuus) E3 (pienet savupiiput) F1 (esteettömyys) F2 (käyttöturvallisuus) G1 (asuntosuunnittelu) YMa korjausrak. energiatehokkuudesta Katja Outinen Ari Saarinen Katja Outinen Kaisa Kauko Pekka Kalliomäki Pekka Kalliomäki Jorma Jantunen Jyrki Kauppinen Meri Pensamo Pekka Lukkarinen Pekka Lukkarinen Jyrki Kauppinen Sähköpostit etunimi.sukunimi[at]ym.fi, paitsi jorma.o.jantunen[at]ym.fi

Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: katja.outinen[at]ym.fi