VASTUULLINEN VESIENOMISTUS



Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Merkitse pyydyksesi oikein

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Merkitse pyydyksesi oikein

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Merkitse pyydyksesi oikein

*************************************************************************************************************************

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Osakaskunnan päätöksenteko

Vetovoimaa maaseudulle

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

Saimaannorppa ja sen elinalue

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

Miksi yhteinen vesialue?

Kalastusalueen vedet

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Yhteisten alueiden yhdistäminen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Puula-forum Kalevi Puukko

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Kalastuslain kokonaisuudistus

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Kalastusalueen perunkirjoitus Miten toiminta ajetaan hallitusti alas? Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Veneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Säännöt, käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja rahoitus. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Polvijärvi

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Kalastuslain toimeenpanon vaikutukset Metsähallituksen eräasioihin

Yhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Ajankohtaiskatsaus Metsähallituksen kalastusasioihin

Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008.

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Osakaskuntatoimijan opas Päivitetty

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

1. Hallinto ja kokoukset

Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kalastusalueen toiminnan purkaminen

1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

Kalastusalueiden toiminnan lopetus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakipäivät

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

Miksi kalastuslupia ei makseta?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Kalastusalueiden toiminnan lopetus. Kalastusaluepäivät Mikkeli Rauno Jaatinen, Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Yhteisten vesialueiden yhdistäminen. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Lomakeskus Huhmari Päivi Kiiskinen P-K:n Kalatalouskeskus ry

Transkriptio:

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen liittyy omaisuuden käyttömahdollisuuksia, mutta myös vastuuta sen hoitamisesta. Suomalainen viihtyy vesillä ja veden äärellä. Usein ei tule ajatelleeksi, että vesialueella, yhtä lailla kuin maallakin, on omistaja. Joskus omistaja itsekin on epätietoinen vesialueomaisuuden arvosta, jopa omistajuudestaan, ja miten siitä kannattaa pitää huolta. Kiinteistön hoitaminen ja arvon ylläpitäminen on useimmalle tontin tai metsän omistajalle selvää. Vesialueen omistamiseen pitäisi suhtautua samalla tavalla. Hyvin hoidettu alue tuottaa omistajalleen iloa ja hyötyä. Pilkkimiseen ei tarvita vesialueen omistajan lupaa. Vesialueomistamiseen liittyy omaisuuden käyttömahdollisuuksia, mutta myös vastuuta sen hoitamisesta.

Kenelle vesialue kuuluu? Suurin osa vesistä on yhteisesti omistettuja vesialueita. Yhteisen alueen omistajia ovat ne henkilöt, joille kiinteistörekisterin mukaan kuuluu osuus nimellä mainittuun vesialueeseen. Vesialueosuus siirtyy usein kiinteistökaupan yhteydessä kun esimerkiksi ostetaan mökkitontti. Yhteisten vesialueiden omistaminen koskettaa yli kolmea miljoonaa suomalaista, kun mukaan lasketaan kiinteistörekisteriin merkittyjen vesialueomistajien perheenjäsenet. Kyse ei siis ole pienestä joukosta. Vesienomistajien aktiivisuus on keskeisessä asemassa vesien tulevaisuuden kannalta. Vesialueella itsellään tai sen kalakannoilla ei ole äänioikeutta kun ympäristön tulevaisuudesta päätetään, mutta vesialueen omistajalla on.

Mukaan toimintaan Yhteisen vesialueen käyttö ja hallinto tapahtuu osakaskunnan kautta. Osakaskunnan päätöksentekoon vaikuttaminen tapahtuu osakkaiden kokouksessa. Osakaskuntatoiminta muistuttaa yhdistystoimintaa, mutta sitä ohjaa oma lakinsa, yhteisaluelaki. Merkittävä ero yhdistystoimintaan verrattuna on, että äänioikeuden suuruus kokouksessa on sidoksissa omistusosuuteen. Sinulla on oikeuksia Jos sinulla on osuus yhteiseen vesialueeseen, sinulla on laaja oikeus vesialueen käyttöön. Siihen sisältyy muun muassa kalastusoikeus. Sinulla on myös oikeus osallistua vesialuetta koskevaan päätöksentekoon. Ylin ratkaisuvalta on osakaskunnan kokouksella. Vain osallistumalla osakaskunnan kokouksiin voit vaikuttaa. Kestävä käyttö ja hoito Vesialueen yleisin käyttömuoto on kalastus. Kalastuslain mukaan vesialueen omistaja on velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalaveden hoidon kestävästi. Kalaluonnonvaran kestävä käyttö ja hoito tarkoittaa kalastuksen harjoittamista kalakantoja hyödyntäen muttei vaarantaen, ja huolehtimista vesiympäristön kunnosta niin, että kalakanta voi hyvin ja lisääntyy.

Ylin ratkaisuvalta on osakaskunnan kokouksella. Vain osallistumalla osakaskunnan kokouksiin voit vaikuttaa. Vesialueen omistaja voi myöntää luvan ravustukseen vesialueellaan

Kalastusmahdollisuuksista huolehtiminen Kalastus on hyvä tehdä helpoksi sekä osakkaille että muille. Osakasjoukon ulkopuoliset kalastajat tuovat alueelle tuloja ostamalla kalastuslupia. Kalastusluvan hankkiminen on hyvä tehdä asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Kalastuslupia voi olla tarjolla esimerkiksi paikallisella huoltoasemalla tai muulla palvelupisteellä. Internetin kautta kalastuslupien myynti ja ostaminen on helppoa tarkoitukseen kehitettyjen palvelujen kautta. Omaisuuden arvon säilyttäminen Vesialueen arvoon vaikuttavat muun muassa sijainti, veden laatu ja kalakannat. Vesialueita on monenlaisia, ja esimerkiksi koskikohteen arvo eroaa pienen lammen käyttömahdollisuuksista. Vedenomistaja voi silti tehdä paljon alueen arvon kohottamiseksi ja suojaamiseksi. Vesienhoitoon voivat kuulua esimerkiksi suojelu haitallisilta päästöiltä, kalojen kutupaikkojen tai poikasvaiheen elinympäristöjen kunnostukset, kalastuksen säätely ja valvonta. Mahdollisia istutuksia tulee tehdä hallitusti ja suunnitelmallisesti. Omistajan etujen mukaista on vaikuttaa ulkopuolisiin hankkeisiin niin, että vesi pysyy puhtaana ja kalaisana. Ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa vedenomistaja on oikeutettu vaikuttamaan päätöksentekoon.

Vesialueen hallinnon ja kalaveden hoidon kysymyksiin apua antaa Kalatalouden Keskusliitto maakunnallisine jäsenjärjestöineen. Kalastuksenvalvonta on osa kalavesien hoitoa ja kalastuksen järjestämistä ja kuuluu vastuulliseen omistajuuteen.

Ulkopuoliset kalastajat tuovat alueelle tuloja ja kalastusluvan hankkiminen on hyvä tehdä mahdollisimman helpoksi. Kalatalouden Keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki www.ahven.net kalastus@ahven.net Puh. (09) 6844 590 Fax (09) 6844 5959 Eura Print Oy 2015 Graafinen suunnittelu: Anu Välitalo Valokuvat: Tapio Gustafsson ja Malin Lönnroth / Kalatalouden Keskusliitto Vastuullinen vesienomistus Kalatalouden Keskusliitto nro 180 ISSN 0783-3954 Esitteen tekoon on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.