KIRJALLINEN KYSYMYS 565/2007 vp Käytöstä poistettujen kaivojen turvallisuus Eduskunnan puhemiehelle Maassamme on runsaasti yksityisessä ja vapaaajan asutuksen käytössä olevia kaivoja. Määrän on arvioitu olevan noin 600 000, joista rengaskaivoja on noin 450 000 ja loput 150 000 kallioporakaivoja. Koko ajan uusia kaivoja rakennetaan ja samalla vanhoja poistetaan käytöstä. Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan vanha kaivo poistetaan käytöstä täyttämällä se, ellei kaivoa haluta käyttää esimerkiksi kastelukaivona. Käyttämättömässäkin kaivossa on oltava hyvä kansi, ettei kukaan esimerkiksi vahingossa pääse putoamaan huonokuntoisen kannen läpi kaivoon. Vanhat, käytöstä poistetut kaivot, joiden turvallisuudesta ei ole huolehdittu asianmukaisella tavalla, voivat olla vaarallisia. Ongelmaksi voi muodostua se, millä tavalla näitä Suomen ympäristökeskuksen suosituksia käytännön tasolla toteutetaan. Tuntevatko mm. kiinteistöjen omistajat kyseisen ohjeistuksen? Jos sanktioita ei tule, niin noudatetaanko ohjeita? Huolensa aiheesta on nostanut esille mm. Esa Takkinen Juvalta. Hän toteaa: "Huolimattomuus voi aiheuttaa vaaratilanteita niin ihmisille kuin myös kotieläimille. Voi olla, että esimerkiksi osa kadonneista on löytänyt tiensä pään vanhan kaivon pohjalta." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että tulevaisuudessa huolehditaan riittävästi käytöstä poistettujen kaivojen turvallisuudesta ja näin ollen vältetään mahdollisia niin ihmisten kuin kotieläintenkin onnettomuuksia? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2007 Katri Komi /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 565/2007 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että tulevaisuudessa huolehditaan riittävästi käytöstä poistettujen kaivojen turvallisuudesta ja näin ollen vältetään mahdollisia niin ihmisten kuin kotieläintenkin onnettomuuksia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Erityistä säädöstä pienehköiksi rakennelmiksi katsottavista lähinnä kuilukaivoista ei ole, vaan niitä koskee kiinteistönomistajan yleinen vastuu siitä, että kiinteistö ei aiheuta vaaraa käyttäjilleen eikä ympäristölleen. Tämä koskee sekä käytössä olevia että käytöstä poistettuja kaivoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 168 :n ensimmäisessä momentissa sanotaan muun muassa, että kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Toisen momentin mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tämän pykälän vastaisen rakennelman tai laitoksen poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan lain vaatimuksia. Rakennuksen kunnossapidon osalta maankäyttö- ja rakennuslain 166 sanoo, että rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kyseisen pykälän mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi, jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään. Rakennusvalvonnan velvollisuuksiin ei kuitenkaan kuulu järjestelmällisesti seurata esimerkiksi kaivojen kuntoa. Korjaamisvelvoitteen täyttämättä jättämisestä voidaan tuomita maankäyttö- ja rakennuslain 185 :n mukaisesti rakentamisrikkomuksesta sakkoon. Oman ongelmansa voivat muodostaa autioiksi jääneiden tilojen tai kiinteistöjen kaivot. Maankäyttö- ja rakennuslain 170 :n mukaisesti, jos rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta. Vastuu kaivon kunnosta ja turvallisuudesta on siis aina kiinteistönomistajalla. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema opas Kysymyksiä kaivoista (Ympäristöopas/rakentaminen n:o 86) antaa yleishyödyllistä tietoa kaivojen rakentamisesta, kunnossapidosta ja veden laadusta. Kyseisessä oppaassa on esitetty, mitä tehdään käytöstä poistettavalle kaivolle. Tässä yhteydessä tulevat esiin kaivon täyttö ja hyvä kansirakennelma. Oppaan suositukset eivät ole velvoittavia, mutta ne antavat esimerkkejä käytännön ratkaisuista. Hallitus katsoo nykyisten säännösten kaivojen turvallisuuden osalta olevan riittäviä, eikä sillä ole suunnitelmia toimenpiteiksi asiassa näiltä osin. Ympäristöministeriö tulee kiinnittämään huomiota kaivojen turvallisuusasiaan informaatio-ohjauksessaan. 2
Ministerin vastaus KK 565/2007 vp Katri Komi /kesk Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2008 Asuntoministeri Jan Vapaavuori 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 565/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Katri Komi /cent: Vad ämnar regeringen göra för att det i framtiden ska sörjas tillräckligt för säkerheten för brunnar som tagits ur bruk och för att eventuella olyckor för både människor och husdjur därmed ska kunna undvikas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det finns inte några särskilda bestämmelser om i första hand schaktbrunnar som kan betraktas som mindre konstruktioner, utan de omfattas av fastighetsägarens allmänna ansvar för att fastigheten inte medför fara för användarna eller omgivningen. Det här gäller både brunnar som är i bruk och brunnar som tagits ur bruk. I 168 1 mom. i markanvändnings- och bygglagen sägs bl.a. att en lätt konstruktion och mindre anläggning ska vad hälsoaspekter, säkerheten och utseendet beträffar uppfylla skäliga krav. Enligt 2 mom. kan kommunens byggnadstillsynsmyndighet bestämma att en konstruktion eller anläggning som strider mot paragrafen ska avlägsnas eller ändras så att den motsvarar lagens krav. När det gäller underhåll av byggnader gäller enligt 166 i markanvändnings- och bygglagen att en byggnad och dess omgivning ska hållas i sådant skick att den hela tiden uppfyller de sanitära kraven, kraven på säkerhet och användbarhet och inte medför miljöolägenheter eller förfular omgivningen. I paragrafen sägs att om skyldigheten att underhålla byggnaden försummas, kan kommunens byggnadstillsynsmyndighet bestämma att byggnaden ska repareras eller dess omgivning snyggas upp. Det hör dock inte till byggnadstillsynens skyldigheter att systematiskt följa i hurdant skick t.ex. brunnarna är. Den som försummar sin skyldighet som gäller byggande kan för byggnadsförseelse dömas till böter i enlighet med 185 i markanvändnings- och bygglagen. Brunnar på obebodda gårdar eller fastigheter kan bli ett problem. I enlighet med 170 i markanvändnings- och bygglagen gäller att om användningen av byggnaden har upphört, ska byggplatsen och dess omgivning försättas i ett sådant skick att den inte äventyrar säkerheten. Det är alltså alltid fastighetsägaren som ansvarar för brunnens skick och säkerhet. I handledningen Frågor om brunnar (Miljöhandledning/byggande nr 86), som publicerats av Finlands miljöcentral, finns allmännyttig information om byggande och underhåll av brunnar och om brunnsvattnets kvalitet. I handledningen redogörs för vad man ska göra med en brunn som tas ur bruk. I det sammanhanget nämns att brunnen ska fyllas och ha ett bra lock. Rekommendationerna i handledningen är inte förpliktande men ger exempel på praktiska lösningar. Enligt regeringen är de nuvarande bestämmelserna tillräckliga när det gäller säkerheten för brunnar. Regeringen har inte några planer på att vidta åtgärder i ärendet till denna del. Miljöministeriet kommer att uppmärksamma frågan om säkerheten för brunnar i sin informationsstyrning. 4
Ministerns svar KK 565/2007 vp Katri Komi /kesk Helsingfors den 11 januari 2008 Bostadsminister Jan Vapaavuori 5