Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa

Samankaltaiset tiedostot
Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja tutkimusagendat

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Metsäpolitiikka arvioitavana

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäneuvoston kokous LIITE 2. Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

KORKEAKOULUJEN JA SEKTORITUTKIMUSLAITOSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Riittääkö puu VMI-tulokset

kannattava elinkeino?

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Minkälainen tutkimustiedon neuvonantojärjestelmä?

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Näkemyksiä metsäalan muutostarpeista. Lauri Hetemäki

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Metsäsektori Suomessa

Metsien hiilinielujen

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Tuottoa vai suojelua?

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Nuorisotutkimus tänään , Tampere

EGLO ohjelman loppuseminaari

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Trestima Oy Puuston mittauksia

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Auditointiryhmän asettaminen

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Suomen metsien inventointi

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa

Suomen metsävarat

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM

Transkriptio:

Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa Professori Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos

Esityksen sisältö Sektoritutkimuksen rakenneuudistus Esimerkkitapauksia tutkimuksen roolista politiikan teossa Arviot ja suositukset tutkimuksen ja politiikan välisistä suhteista

Sektoritutkimuksen rakenneuudistus Valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen 2004 Selvitysmiesraportti Professori Jussi Huttunen 2008

Huttusen raportti 2004: suositukset Sektoritutkimuksen neuvottelukunta perustettava valtion tiede- ja teknologianeuvoston tai valtioneuvoston kanslian yhteyteen. seuraa ja koordinoi tutkimuslaitosjärjestelmän toimintaa ja kehittämistä Neuvottelukunnalle pysyvä sihteeristö, joka arvioisi ja antaisi lausunnot merkittävistä tutkimuslaitosjärjestelmää koskevista muutoksista ja kehittämistoimista.

Rantasen raportti 2008: suositukset Sektoritutkimuksen kehittämiseksi luodaan kansallinen sektoritutkimuspolicy ja keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ohjaa ja koordinoi sektoreidenvälistä tutkimusta käyttäen tilaajatuottajamallia.

Sektoritutkimuksen kehittämisestä Sektoritutkimuksella oma roolinsa tutkimuskentässä: Sektoritutkimusta ei kuitenkaan tulisi liiaksi eristää tutkimuksen kokonaiskentästä. Mieluummin tulisi suunnitella toimintaohjelmia koko tutkimuskentälle. Jakoa yliopistot ja perustutkimus vs. sektoritutkimuslaitokset ja soveltava tutkimus ei tulisi kategorisesti korostaa.

Sektoritutkimuksen kehittämisestä Tuottaja-tilaajamalli voi laajentaa tutkimusehdotusten arviointikriteerejä. Malli voi johtaa liian ahtaisiin tutkimusteemoihin. Kysymys siitä, kuinka suuri osa tutkimuksesta kulkeutuisi neuvottelukunnan kautta. Minkälainen tutkimus luokiteltava sektoreiden väliseksi: esim. yhteiskunnallis-taloudellinen tutkimus metsäalalla tyypillisesti sektoreiden välistä tutkimusta.

Sektoritutkimuksen kehittämisestä Yhteistyö tutkimuslaitosten välillä voisi tehostua, jos tutkijoille annettaisiin konkreettinen mahdollisuus allokoida työkuukausiaan ristiin yli tutkimuslaitosrajojen. Tutkimuslaitosten kokeneille tutkijoille tulisi luoda yllykkeitä/pakotteita pitää tutkimuskohteistaan ja -kokemuksistaan yliopistokursseja. lisätä yliopistojen luentokurssitarjontaa tiedon koostaminen tiedon siirtäminen yliopistoille ja nuorille

Esimerkkitapauksia tutkimuksen roolista politiikan teossa Kansallinen metsäohjelma Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Metsäveromuutosesitykset

Tutkimuksen roolista politiikan teossa: Kansallinen metsäohjelma Positiivista, että tutkimuksen merkitys tajuttiin. Tutkimustuloksia ei täysin hyödynnetty oikein. Osoitti mallinnustarpeen yhdistää metsänomistajien käyttäytymisen kuvaus metsäteollisuuden kuvaukseen.

Tutkimuksen roolista politiikan teossa: Ilmasto- ja energiastrategia Tutkimuksen keskeinen merkitys ymmärretty. Sektoreiden välisessä tutkimuskoordinaatiossa puutteita. Hiilinielujen rooli jää strategiassa olemattomaksi. Osoitti mallinnustarpeen yhdistää energiasektorin ja metsäsektorin kuvaukset.

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla MELA-arvio milj. m³ 3500 3000 2500 2000 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Kokonaistilavuus Manty Kuusi Lehtipuu 1500 1000 500 0 2006 2016 2021 2026 2036 2046 2051 Lähde: Salminen 2008

Tutkimuksen roolista politiikan teossa: Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Olemassa olevaa tutkimusta ei käytetty tukena. Kansallisesti tärkeisiin asiakohtiin olisi voinut saada selvennystä tutkimuksesta. Puun myyntitulojen väliaikainen verohuojennus. Metsävähennyksen tulkitseminen taloudelliseksi tueksi on tutkimuksen näkökulmasta ongelmallista.

Arviot ja suositukset tutkimuksen ja politiikan välisistä suhteista Ministeriöissä hyvä tietämys, mitä lyhyen tähtäimen tietotarpeita niillä itsellään on. Tutkijoilla näkemystä, mitä tutkimusta sektorin pitkän aikavälin kehittämiseksi tarvitaan. Ministeriöiden tutkimuspyyntöjärjestelmiä tulee kehittää. Tulosohjauksessa vaikeutena vähäiset resurssit ja aikapula.

Arviot ja suositukset tutkimuksen ja politiikan välisistä suhteista Politiikan valmistelussa tulisi rutiininomaisesti ensin selvittää yli sektoreiden, mitä tutkimusta teemasta on olemassa. Tutkimusta ei pitäisi teettää itsetarkoituksellisesti, varmuuden vuoksi. Tutkimusta ei pitäisi kohdella politiikan teon jatkeena.

Arviot ja suositukset tutkimuksen ja politiikan välisistä suhteista Tutkimus voi aidosti hyötyä tiiviimmistä kontakteista politiikan tekijöihin/valmistelijoihin. Politiikan tekoa ja tutkimusta ei kuitenkaan tarvitse keinotekoisesti saattaa liian lähelle toisiaan. Tutkimus tarvitsee oman rauhan ja itsenäisyyden ollakseen tutkimusta.