-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala
Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää.
Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
Vastaus: Ette voi olla vaikuttamatta aikana, jolloin maailmanrauhaa pyritään rakentamaan taloudellisten keskinäisriippuvuuksien avulla. Työelämä on myös merkittävä osa ihmisen elämää ei irrallinen osa sitä. Kyse onkin vain siitä, mihin suuntaan haluatte maailman kehittyvän.
Vastuullisuuteen liittyvät haasteet ovat kulkeneet mukanamme läpi ihmiskunnan historian. Uskontojen ja myöhemmin kansallisia vastakkainasetteluja korostavien poliittisten toimijoiden hallitsemat aikakaudet johtivat tuhoisiin sotiin. Toisen maailman sodan jälkeen perustettu YK ei ole suurvaltojen vastustuksesta johtuen saanut roolia, jolla maailmaa olisi toivotulla tavalla onnistuttu suojaamaan poliittisista ristiriidoista johtuvilta uusilta sodilta. Hiili- ja teräs-yhteisöstä käynnistynyt, yhteismarkkinoista elinvoimansa ammentanut eurooppalainen integraatiokehitys sitä vastoin on onnistunut rauhanrakentajana Euroopassa toistaiseksi varsin hyvin.
Vapaan kapitalistisen markkinatalouden avulla ihmisten elintaso on parantunut ja markkinatalouden globalisaation myötä äärimmäistä köyhyyttä maailmassa on kyetty vähentämään merkittävästi. Pääomamarkkinat ja niiden taustalla olevat teoriat ovat kuitenkin epäonnistuneet talouden globalisaatiossa raskaasti. Rahamarkkinoiden vapauttaminen Suomessa johti 90-luvun alun pankkikriisiin, josta käynnistyi mittava ja periytyvä syrjäytymiskehitys velallisten ja heidän perheittensä piirissä. Veronmaksajat pelastivat pankit. Vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin jäljiltä läntisten teollisuusmaiden valtiot ovat yhtä velkaantuneita kuin toisen maailmansodan jälkeen ja hyvinvointivaltioiden taloudellinen pohja on rapautunut pahasti.
Pääomamarkkinavetoisen talouden globalisaation myötä konvergenssi kehittyvien talouksien ja teollistuneiden maiden välillä on menossa väärään suuntaan. Kohtaamme sen yhteiskunnallisten ristiriitojen kasvuna ja autoritäärisyyden kaipuuna liberaaleissa demokratioissa, joiden varassa vapaa markkinatalous on päässyt kukoistamaan. Myös luonnon kestävyyden rajat ovat tulossa vastaan.
Kaksi tärkeää kysymystä globaalin markkinatalouden toimijoille: Minkä tulisi muuttua, kun yritystoimintaa koskeva sääntely vähenee? Minkä tulisi muuttua, kun yritystoiminta muuttuu kansallisesta globaaliksi ja yhteiset arvot ihmisten välillä vähenevät?
Vastaus: Yritysten oman vastuun toimintansa ulkoisvaikutuksista tulisi kasvaa. Tuotteen hinta ei ole enää riittävä kriteeri myöskään ajattelevan kuluttajan eikä kehittyneen yhteiskunnan tekemille päätöksille. Eettinen dumppaus tuhoaa arvokkaita asioita.
Kysymys: Miksi vastuullisuusajattelu on edistynyt niin hitaasti?
Vastaus: Se ei ole sopinut hallitsevaan, rahoitusteorioihin perustuvaan ideologiaan. Ideologioilla on sokaiseva vaikutus ihmisiin. Siksi niitä on helppo käyttää väärin.
Yritysten elävään elämään liittyviä kysymyksiä: Miten yritys kykenee turvaamaan tulevaisuutensa varmimmin? Miten yrityksen tulevaa menestystä kyetään arvioimaan luotettavimmin? Miten yrityksen riskejä voi varmimmin hallita?
Vastaus: Kasvattamalla henkilöstöä laaja-alaiseen ajatteluun ja lisäämällä henkilöstön ymmärrystä yrityksen toimintaan liittyvien sidosryhmien tarpeista. Arvioimalla taloudellisten lukujen rinnalla huolellisesti yrityksen toimintatapoja myös yrityksen sidosryhmien näkökulmasta. Olemalla avoin eri sidosryhmien suuntaan.
Kysymys: Mitä vastuullisuuden puutteesta seuraa yritykselle?
Vastaus: Maine heikkenee. Toimialan sääntely lisääntyy ja kehitys hidastuu.
Lopuksi: Historia opettaa, että ihminen kykenee ymmärtämättömyyttään tai piittaamattomuuttaan suuriin tyhmyyksiin. Samoin kykenee yritys. Siksi vastuullisuutta tulee opettaa ja harjoittaa. Vastuullisuus on aina henkilökohtaista. Kun opettelee ajattelemaan vastuullisesti, päätösten laatu paranee oleellisesti. Liitteet Vastuullisen yritystoiminnan strateginen tahtotila, typologia Yrityksen arvon raportointi