PROJEKTIKUVAUS. Diakonisen perhetyön projekti 2015-2016. Projektia toteuttava ja hallinnoiva organisaatio: Kirkkopalvelut ry



Samankaltaiset tiedostot
Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Diakonisen perhetyön projekti Kokkolassa Meidän perhe yhdessä matkaan, arkeen ja juhlaan!

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke

Aineellinen apu. Yhdyspinnat STEA-toimintoihin

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Lähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen PIEKSÄMÄKI

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Vertaistoimintaa kumppanuudella Vertaistoimintaa kumppanuudella

Kirkko mukana perhekeskuksissa - monet mahdollisuudet

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Osakokonaisuuden toimijat

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Järjestöt tulevaisuuden kunnissa

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

TRUST-hankkeen havaintoja sosiaalisen tuen tarpeesta TRUST-koulutukset

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous Ohjelmapäällikkö Reija Heinola

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/ /2012

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

suositukset rahoittajille

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Monimuotoiset perheet

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Transkriptio:

PROJEKTIKUVAUS Diakonisen perhetyön projekti 2015-2016 Projektia toteuttava ja hallinnoiva organisaatio: Kirkkopalvelut ry Kirkkopalvelujen yhdyshenkilö Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Puhelin 040 065 5932 Sähköposti seppo.sulkko@kirkkopalvelut.fi 1. Kehittämisen tarve ja toimintaympäristön kuvaus Huonosti toimeentulevien ja syrjäytymisvaarassa olevien perheiden määrä on edelleen kasvamassa. Perheiden ongelmat ovat yhä monimuotoisempia ja heidän auttamisensa on yhä vaikeampaa. Huono-osaisuus lisäksi polarisoituu, josta usein seuraa mm. syrjäytymistä yli sukupolvien (mm. ns. kolmannen sukupolven työttömät jne.). Erityisesti nuorten perheiden syrjäytymisen aiheuttaa yhä enemmän huolta. Nuoret perheet jäävät palvelujärjestelmässä helposti vaille erityistä huomiota ja heidän lähtökohdistaan on sopivia palveluja tarjolla vähän. Nuorten perheiden syrjäytymisen ehkäisemiseen ja perheiden tukemiseen pitäisi panostaa paljon nykyistä voimakkaammin ja monipuolisemmin. Haasteena on etsiä asiakaslähtöisempiä keinoja perheiden auttamiseksi ja tukemiseksi riittävän ajoissa. Nuoret perheet ovat yhä useammin myös diakoniatyön asiakkaina. Diakoniatyössä keskeisimmiksi huolenaiheiksi ovat nousseet etenkin nuorten perheiden köyhyys, vanhemmuuteen ja vastuun kantamiseen liittyvät vakavat puutteet, yksinäisyys, eristäytyminen, tukiverkostojen puuttuminen, parisuhteen vaikeudet ja voimattomuus saada aikaan muutosta perheen arkeen. Monet nuoret perheet on perustettu yllättäen tapahtuneen äitiyden ja isyyden myötä, vaikka perheen perustamiseen ei olla vielä oltu valmiita ja halukkaita. Diakoniatyöstä nousevana kokemuksena on myös huomattu perheiden tietämättömyys olemassa olevista palveluista, mahdollisuuksista ja omista oikeuksista. Lähitulevaisuudessa nuoriin ja osin myös nuoriin perheisiin kohdentuvia tukitoimenpiteitä ja palveluja ollaan yhteiskunnan toimesta tehostamassa. Linjaukset, toimenpiteet ja yhteisen huolen ajankohtaisuus antavat mahdollisuuksia myös seurakuntien diakoniatyölle panostaa vahvemmin diakoniseen perhetyöhön sekä tiivistää yhteisyötä nuorten perheiden auttamiseksi eri toimijoiden kanssa. Monissa seurakunnissa ollaan panostamassa entistä voimakkaammin diakoniseen perhetyöhön. Kirkkopalvelut haluaa olla mukana yhdessä seurakuntien kanssa kehittämässä diakonista perhetyötä. Yhteisen kehittämishankkeen erityisenä 1

kohderyhmänä ovat nuoret perheet (alle 26-vuotiaat isät ja äidit sekä perheen lapset). Työ kohdentuu arjen keskellä etenkin syrjäytymisen, yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden vähentämiseen ja perheen voimavarojen kasvattamiseen perheille tärkeissä toimintaympäristöissä (koti, lähiverkostot, opiskelu, työ, harrastukset jne.). 2. Projektin tavoitteet Projektin päätavoitteena on vanhemman ja lapsen voimaannuttaminen arjessa tapahtuvan yhteisen tekemisen, neuvonnan, ohjauksen ja vertaistuen avulla. Päätavoitteen saavuttamiseksi hanke on jaettu neljään toiminnalliseen osaalueeseen: Koko perheen voimaannuttaminen arjessa tapahtuvien korjaavien kokemusten ja tekemisen kautta. Käytännön esimerkkeinä toiminnasta ovat mm. perheiden yhteisten harrastusten tukeminen ja mahdollistaminen, arjessa tapahtuvien selviytymistä tukevien rutiinien vahvistaminen (mm. päivärytmi, perheen yhteisten arjen toimintojen luominen), kohderyhmälle räätälöidyt retket ja tapahtumat (ns. perhetyön Duutsonit ), kotitöiden jakamisen opettelu, arjen onnistumisten palkitseminen jne. Vahvistetaan vertaistuella arjen selviytymistä ja laajennetaan sosiaalista tukiverkostoa. Käytännön esimerkkeinä toteutettavasta toiminnasta ovat lastenhoidon ns. kummipiirit, jaksamista tukevat vertaisryhmät (äiti- ja isäryhmät), kotikokkikerhot, ruokapiirit, kasvatuksen vinkkipalvelu ja tukikasvattajaverkosto sekä mm. harrastemaistelut yhteistyössä paikkakuntien liikunta-, kulttuuri- ja järjestötoimijoiden kanssa. Tuetaan neuvonnalla ja ohjauksella vanhemmuutta, vuorovaikutustaitoja ja oma-aloitteisuutta omien asioiden hoitamisessa. Käytännössä mennään perheiden luo keskustelemaan ja opastamaan mahdollisen tuen ja palvelujen hankkimista / saamista, ratkaistaan arjen tilanteiden kautta vanhemmuuden kysymyksiä ja selviytymiskeinoja. Henkilökohtaisen tuen ja perhetyön keinoin vahvistetaan vanhemmuutta ja omaa identiteettiä (kokonaisvaltainen auttaminen, jossa myös hengellisyyden elementit mukana). Käytännössä tämä tarkoittaa perhetyössä mm. seurakunnan eri työalojen yhteistyön, osaamisen ja mahdollisuuksien tiivistämistä kohderyhmän perheiden tukemisessa. Perhetyön eri työmuodoilla (kotikäynnit, päiväkerhot, perhekerhot, retket jne.) on mahdollisuus yhteistyössä tarjota myös yksilöllistä, perhekeskeistä ohjausta ja tukea kasvatustyöhön. Yhteistyötä tehdään luonnollisesti myös kuntien ja järjestöjen perhetyötä tekevien kumppaneiden kanssa. 3. Kohderyhmät Projektin välittömät kohderyhmät: erityisesti alle 26-vuotiaat äidit ja isät perheen lapset 2

perheen lähipiiri ja lähiverkostot Välilliset kohderyhmät: perheiden kanssa työskentelevät seurakunnan sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit vapaaehtoistyöntekijät ja vertaiset 4. Keskeiset yhteistyökumppanit diakoniatyön lisäksi myös seurakunnan muut työalat pilottipaikkakuntien neuvolat kuntien ja järjestöjen perhetyö lastensuojelu ja aikuissosiaalityö kulttuuri, liikunta ja vapaa-aikatoiminta (kaupunki ja järjestöt) perheitä kohtaavat muut järjestötoimijat 5. Projektirahoituksen hakukriteerit ja toteutusaikataulu Projekti toteutetaan yhteistyössä seurakuntien kanssa. Seurakunnat voivat hakea Kirkkopalveluilta kehittämistukea (projektiavustus) oman paikallisen projektin / toiminnan toteuttamiseen, joka on hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa. Paikalliset ideat ja kokeilutoiminta voivat liittyä joko projektin kokonaisuuteen tai vain yhteen sen toiminnalliseen osa-alueeseen! Projektirahoituksella mahdollistetaan seurakunnissa uusien ideoiden ja kokeilujen toteutuminen käytännössä. Rahoitusta ei voi käyttää jo olemassa olevaan toimintaan, ellei kyse ole nykyisen toiminnan laajentamisesta tai uudenlaisesta mallintamisesta. Hankerahoituksen hakuaika on loka-joulukuu 2014. Haettavat summat riippuvat toiminnan / kokeilun laajuudesta ja voivat olla minimissään 1000 euroa ja maksimissaan 10 000 euroa / seurakunta. Hankkeen varsinainen toiminta käynnistyy 2015 ja hanke päättyy 2016. Hakemuslomake löytyy Kirkkopalvelujen www-sivuilta osoitteesta www.kirkkopalvelut.fi/diakonian-kehittaminen. 6. Projektin toteutuksen kuvaus ja vaiheet Käynnistysvaihe (talvi 2015) projektisuunnitelman tarkentaminen yhdessä hakijaseurakuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. suunnittelu- ja verkostokokoukset) projektin alussa on mahdollisuus tehdä asiakaslähtöinen Bikva-arvionti, jolla kartoitetaan perheiden omat toiveet avun tarpeesta ja luonteesta sekä työntekijöiden ja verkoston näkemykset perheiden tukemisesta tarkennettu hankesuunnitelma seurakuntakohtaisista asiakastyön käynnistämisestä ja asiakkuuksien kriteereistä sekä etsivästä työstä 3

asiakastyön ja toiminnan käynnistäminen alkuvuodesta 2015 Pilotointivaihe (2015-2016) projektisuunnitelman mukaisen toiminnan pilotoiminen käytännössä yhdessä kumppaniseurakuntien kanssa jatkuva kokemusten ja tiedon kerääminen sekä toiminnan arviointi (seurakunnat ja Kirkkopalvelut yhdessä!) koordinaatio ja dokumentoinnin päävastuu Kirkkopalveluilla Juurruttaminen ja levittäminen (2016) perheille ja työntekijöille voidaan toistaa alussa tehty Bikva-arviointi hyödynnetään itsearvioinnin kautta saadut kokemukset hankkeen toteuttamisesta, tuloksista ja levittämisestä myös muihin seurakuntiin hankkeen tulosten ja tuotosten juurruttaminen pilottipaikkakunnilla seudullinen levittäminen tapahtuu rovastikuntien ja hiippakuntien kautta sekä valtakunnallisesti mm. innokylässä ja valtakunnallisten alan tapahtumien kautta 7. Tavoiteltavat tulokset ja tuotokset Projektin tuloksena syntyy: nuorten perheiden vanhemmuutta tukeva ja lasten hyvinvointia edistäviä toimintamalleja perheiden arjessa tapahtuvaa korjaavia kokemuksia tarjoavaa toimintaa, jolla vahvistetaan nuoren perheen (vanhemmat ja lapset) voimaantumista ja perhekeskeisyyttä synnytetty vertaistoimintaa, jolla tuetaan perhettä, vanhemmuutta ja arjessa selviytymistä sekä lievennetään yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä henkilökohtaista ohjausta, opastusta ja valmennusta, jolla tuetaan vanhempien oma-aloitteisuutta oman tilanteensa korjaamisessa ja avun hakemisessa sekä omien oikeuksien puolustamisessa 4

Hankkeen tuotoksina syntyy mm. toimintamallin kuvaus, jolla edistetään kehitetyn toiminnan juurtumista ja levittämistä seurakuntien tuottamana uusia kokemuksia ja malleja diakonisen perhetyön kehittämiseen arviointiraportti hankkeen toiminnasta ja tuloksista 8. Hankkeen arviointi Hankkeen arviointi tapahtuu itsearviointina, jossa käytetään ns. realistisen arvioinnin työkaluja ja mallia. Itsearvioinnin lisäksi toteutetaan asiakaslähtöinen Bikva-arviointi hankkeen alussa ja lopussa. Itsearviointi ja Bikva tuottavat tärkeää tietoa jo hankkeen aikana ja auttavat kehittämistyön kohdentamista tavoitteiden mukaisiin ja toteuttamiskelpoisiin kokeiluihin. Arviointiraportti on myös osa hankkeen tulosten levittämistyötä. 9. Tulosten ja tuotosten juurruttaminen sekä levittäminen Hankkeella pyritään kehittämään sellaista toimintaa ja toimintamallia, jota seurakunta ja yhteistyökumppanit voivat ylläpitää hankkeen jälkeenkin. Tämä varmistetaan sillä, että alusta saakka toimintaa kehitetään osana seurakunnan ja kumppaneiden tekemää perhetyötä. Hankkeen tuomaa lisäpanostusta tarvitaan toiminnan pilotoinnissa, jotka on kuvattu tavoitteissa ja suunnitelmassa. Seurakuntien tulee olla sitoutunut juurruttamaan toimintaansa kehitetyt toimivat mallit ja levittämään niitä omien verkostojen sekä yhteistyössä mm. rovastikunnan, hiippakunnan ja Kirkkopalvelujen diakoniatyön kehittämisen osana. Hankkeen tuloksia tullaan esittelemään myös diakoniatyöhön liittyvissä valtakunnallisissa tapahtumissa, lehdissä ja julkaisuissa. 5