Ilkka Isomaa ja Sakari Kaikkonen. HAAPAVEDEN SEURAKUNTA JA MISSIO 2015 Meidän näköinen seurakunta sisältä ja ulkoa



Samankaltaiset tiedostot
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Akaan seurakunnan strategia

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Omatoiminen tehtävävihko

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan

laukaan seurakunta tervetuloa 2014!

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

VARPAISJÄRVEN SEURAKUNNAN TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018 SEKÄ TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA JOHDANTO. Toiminnan yleistavoite

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi

KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Kristinuskon ydinopit

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

SISÄLLYS& Vuosikertomuksen)toimitus:)Karoliina)Vidgrén) ) ) Kiitos, että johdatat minua, viet eteenpäin, näytät suunnan.

Rippikoulujen yhteisiä menoja Naarilan talvilomaripari

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa!

Rippikoulujen yhteisiä menoja Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Talousarvio: Seurakuntaneuvostoon kuuluu kymmenen jäsentä puheenjohtajan lisäksi ja sihteeri.

laukaan seurakunta tervetuloa 2015!

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Rippikoulujen yhteisiä menoja Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

Strategia Kotka-Kymin seurakunnassa

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium

Ennakkotietoa Kirkon koulutuskeskuksen alkavista koulutuksista 2019 KIRKON KOULUTUSKESKUS. Lähijaksojen ajankohdat PASTORAALIKOULUTUS

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm

Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 2012

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

Kolehtisuunnitelma

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen??

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin

viestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

lapset - nuoret perheet

Jakkara ja neljä jalkaa

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kirkollinen vihkiminen Kummina toimiminen Itsenäisesti ehtoolliselle Äänestäminen seurakuntavaaleissa 16v, ehdolle asettuminen 18v

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Strategiatyö Viitasaaren seurakunnassa

KRISTILLINEN KASVATUS

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Kirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle. Kirkon koulutuskeskus

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Seurakuntien tunnettuuskysely 2018: Oulu. Kirkon tutkimuskeskus

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

Kirkko mukana perhekeskuksissa - monet mahdollisuudet

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

HELSINGIN NMKY:N RIPPIKOULUT

Lapin seurakunnat. Toimintaa lapsille, nuorille ja perheille

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Mihin hyvään sinä uskot?

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen,

Omatoiminen tehtävävihko

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

seurakuntapastori, sihteeri

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Transkriptio:

Ilkka Isomaa ja Sakari Kaikkonen HAAPAVEDEN SEURAKUNTA JA MISSIO 2015 Meidän näköinen seurakunta sisältä ja ulkoa Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Huhtikuu 2009

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Humanistinen ja kasvatusala, Ylivieskan yksikkö Aika 29.04.2009 Tekijä/tekijät Ilkka Isomaa Sakari Kaikkonen Koulutusohjelma Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Työn nimi Haapaveden seurakunta ja Missio 2015 Meidän näköinen seurakunta sisältä ja ulkoa Työn ohjaaja KT Reetta Leppälä Sivumäärä 34 + 4 Työelämäohjaaja Haapaveden seurakunta Kirkkoherra Mauno Soronen, Talouspäällikkö Sirpa Salo Työssä tutkitaan Haapaveden seurakunnan tarjoamia palveluita ja toimintaa. Tutkimuksessa tuodaan esille kirkon Missio 2015 strategiaa, jonka tavoitteena on luoda suuntaviivoja kirkon ulkoisen ja sisäisen toiminnan kehittämiselle. Suuntaviivojen pohjalta seurakuntien tulisi kehittää omaa toimintaansa Missio 2015 mukaan. Työssä tutkitaan Haapaveden seurakuntalaisten mietteitä ja toiveita oman seurakunnan toiminnasta sekä sitä, millä tavoin seurakunnan toimintaa voisi kehittää. Vastauksien pohjalta seurakunta pyrkii kehittämään omia palveluita ja toimintaansa. Asiasanat Kirkko, Kansankirkko, Valtionkirkko, Seurakunta, Kristinusko, Kristillisyys, Uskonnollisuus, Missio, Toiminta, Kehitysstrategia, Kasvatus, Media

ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Humanities and Education, Ylivieska Degree programme Civic Activity and Youth Work Date 29.04.2009 Author Ilkka Isomaa Sakari Kaikkonen Name of thesis Haapavesi Parish and mission 2015 - Our kind of a church inside and out. Instructor Ed.D Reetta Leppälä Pages 34+4 Supervisor Haapaveden seurakunta / Kirkkoherra Mauno Soronen, Talouspäällikkö Sirpa Salo The purpose of this thesis was to study the activities and services of Haapavesi parish. A strategy called Mission 2015, which aims at creating guidelines for the Church's external and internal development, was also presented in the study. On the basis of the strategy guidelines, parishes should develop their own activities to achieve the goals of Mission 2015. In the thesis parishioners thoughts and wishes of their own congregation's activities were examined, as well as the possible ways to develop the activities of the parish. On the basis of the results the parish seeks to develop their own services and activities. Key words The church, state church, christianity, religion, mission, action, development strategy, education, media

ESIPUHE Opinnäytetyön tekeminen alkoi syksyllä 2008. Tällöin tutkimusyliopettajamme Reetta Leppälä esitti Haapaveden seurakunnan tilaamaa työtä, jossa kartoitettaisiin Haapaveden seurakunnan toimintaa ja palveluita. Työ lähti nopeasti käyntiin, sillä marraskuussa saimme kyselyn valmiiksi ja julkaistua sen webropolin kautta. Tammikuussa 2009 aloimme kirjoittaa itse työtä, ja huhtikuun alussa palautimme työmme. Työ oli erittäin mielenkiintoinen tehdä, etenkin, kun saimme kyselyn vastaukset ja aloimme työstää tuloksia. Työn jaoimme siten, että Sakari Kaikkonen keskittyi työssä lukuun Kirkko ja seurakunta ja Ilkka Isomaa keskittyi lukuun Haapaveden seurakunnan palveluiden tarjonta. Itse tutkimuksen tulokset työstimme yhdessä. Yhteistyö sujui ongelmitta alusta loppuun asti, ja yhteenotoilta vältyttiin ihme kyllä työtä tehdessä, vaikka aika meinasikin mennä tiukoille. Tahdomme kiittää filosofian maisteri Essi Hautalaa joka suoritti oikoluvun ja tarkisti työn kieliasun ennen kuin lähetimme työn tarkistukseen. Sekä myös läheisiämme, kanssaopiskelijoita sekä opettajaa tuesta ja neuvoista, joita saimme työtä tehdessämme. Viimeisenä, mutta missään nimessä ei vähäisimpänä, tahdomme kiittää Haapaveden seurakuntaa siitä, että se mahdollisti meille tämän työn ja että saimme opinnäytetyön tehdyksi. Toivomme, että työ on ollut tilaajalle mieluinen ja odotustenmukainen. Toivomme myös, että Haapaveden seurakunta pystyisi hyödyntämään työtämme tulevan toimintansa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sakari Kaikkonen ja Ilkka Isomaa

TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KIRKKO JA SEURAKUNTA... 2 2.1 Kirkkomme olemus ja tehtävä... 3 2.2 Suomalaisten uskonnollisuus... 5 2.3 Kirkon missio 2015... 6 2.3.1 Hengellisen elämän vahvistaminen... 6 2.3.2 Diakonia ja kansainvälinen vastuu... 7 2.3.3 Kirkon jäsenyyden merkitys... 8 2.3.4 Media ja viestintä... 8 2.3.5 Hallinto ja rakenteet... 9 2.3.6 Kirkon uudistusten jatkaminen... 10 3 HAAPAVEDEN SEURAKUNNAN PALVELUIDEN TARJONTA... 11 3.1 Lapsille suunnattu tarjonta... 11 3.2 Varhaisnuorille suunnattu tarjonta... 12 3.3 Nuorille suunnattu tarjonta... 13 3.3.1 Rippikoulutyö ja isostoiminta... 13 3.3.2 Varsinainen nuorisotyö... 14 3.3.3 Koulu ja oppilaitostyö... 15 3.3.4 Erityisnuorisotyö... 16 3.4 Nuorille aikuisille ja aikuisille suunnattu tarjonta... 18 3.5 Muu toiminta... 19 3.5.1 Musiikkityö... 20 3.5.2 Diakoniatyö... 20 3.5.3 Lähetystyö... 21 4 TUTKIMUKSEN ANALYSOINTI JA YHTEENVETO... 23 4.1 Seurakuntalaisten osallistuneisuus toimintaan... 24 4.2 Seurakuntalaisten tyytyväisyys... 26 4.2.1 Mihin ollaan tyytyväisiä?... 26 4.2.2 Mihin ei olla tyytyväisiä seurakunnassa?... 27 4.3 Seurakuntalaisten toiveita toiminnan järjestämisestä... 28 4.3.1 Musiikkitoiminta... 28 4.3.2 Lapset ja nuoret... 29 4.3.3 Nuoret aikuiset ja aikuiset... 29 4.3.4 Vanhukset ja eläkeläiset... 30 4.3.5 Muita esille nousseita asioita ja huomioitavaa... 30 4.3.6 Seurakuntalaisten suusta... 31 5 POHDINTA... 33 LÄHTEET... 34

LIITTEET

1 1 JOHDANTO Haapaveden seurakunta on tilannut tutkimustyön, jossa kartoitetaan seurakuntalaisten toiveita palveluista, joita seurakuntalaiset haluaisivat seurakunnan järjestettävän. Aloite on tullut Haapaveden kirkkoneuvostolta kirkkoherralle ja talouspäällikölle, joka toimi meidän yhteyshenkilönämme työn tekemisen aikana. Tutkimus on suunnattu 15-vuotiaista ylöspäin. Tutkimusongelmana työssämme on, kohtaako seurakunnan tarjonta seurakuntalaisten toiveet. Samalla tuodaan esille seurakuntalaisten toiveet ja terveiset seurakunnan toiminnasta ja palveluista. Työssä tuomme esille myös Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, Suomen evankelisluterilaisen kirkon tekemää strategiaa vuoteen 2015, sekä suomalaisten uskonnollisuutta ja evankelisluterilaisen kirkon asemaa ja vaikutusta ihmisten keskellä nykypäivänä. Tutkimukseen valitsimme satunnaisesti Haapaveden noin 7600 asukkaasta 300 henkilön otoksen, joille postitimme kyselyn. Vastauksia saimme 100, joiden pohjalta olemme tehneet tutkimuksen. Käytimme tutkimuksessa kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Määrällisesti kävimme läpi vastaajien iän, sukupuolen, tilaisuudet ja toiminnat, joihin ovat osallistuneet sekä osallistuneisuutta ja tyytyväisyyttä seurakunnan toimintaan. Laadullisesti tutkimme, mitä toimintaa seurakunnassa halutaan järjestää, mitä halutaan lisää sekä seurakuntalaisten palautetta, asennetta ja suhtautumista seurakuntaa kohti. Tämäntyyliseen tutkimukseen on saatavilla lähdekirjallisuutta melko niukasti varsinkin sellaista, joka olisi uutta ja ajankohtaista. Löysimme kuitenkin lopulta sellaista lähdekirjallisuutta, joka liittyy olennaisesti meidän aiheeseemme.

2 2 KIRKKO JA SEURAKUNTA Suomessa on kansankirkkojärjestelmä ja evankelis-luterilainen kirkko on sen suurin instituutio Suomessa. Kirkko toimii omana instituutionaan, mutta tekee kuitenkin yhteistyötä valtion kanssa. Vuonna 2007 evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli 4 514 359, eli siihen kuului 81.7 % suomalaisista. (Kirkkohallitus 2008, 12). Vuonna 2006 suomalaisista 15.1 % ei kuulunut mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kuitenkin on tutkittu, että uskontokuntiin kuulumattomista 37 % pitää itseään kristittyinä ja luterilaisena noin joka viidennes. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 53-59.) Edellä mainituista tilastoista käy ilmi, että kirkko tavoittaa valtaosan suomalaisista. Näin ollen kirkollisten toimitusten asema on erittäin merkittävä ja arvostettava. Yhdeksän kymmenestä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenestä pitää kasuaalitoimituksia eli kastetta, avioliittoon vihkimistä ja hautaan siunaamista jopa jäsenyyden syynä. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 53-59.) Suomalaiset suhtautuvat kirkkoon myönteisesti ja luottamus kirkkoon on korkeimmillaan neljännesvuosisataan. Kirkko on osa kulttuuria ja elämänmuotoa. Kirkolla on vanhat ja vahvat perineet sekä laaja verkosto. Seurakunnat kuitenkin erilaistuvat voimakkaasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Kasvukeskuskaupungeissa ja muuttotappiokunnissa seurakunnan toiminta on hyvin erilaista. Toimintaa on kyettävä priorisoimaan, jotta jäsenten palvelu toteutuu. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 13-14.)

3 2.1 Kirkkomme olemus ja tehtävä Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategia 2007.) Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on pysynyt sama perustehtävä ja -sanoma kirkon alkuajoista saakka. Toteuttaakseen tätä tehtävää kirkko tarvitsee jäseniä, tavallisia kristittyjä. Kristityt ovat kirkon toiminnan ydin. Kirkko ei voi muuttaa annettua tehtävää eikä määritellä sitä toiseksi. Elämän- ja maailmantilanteiden muuttuessa myös kirkon on mentävä muutoksen mukana ja kehitettävä toimintaa ja rakenteitaan käyttämällä harkintaa, järkeä ja inhimillistä viisautta. Toiminnan ja rakenteiden kehittämisellä voidaan ennakoida tulevaa ja reagoida ihmisten ja muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Seurakunnille on annettu viisi perustehtävää, joita seurakunnat pyrkivät täyttämään. Ensimmäinen perustehtävistä on julistus, jolla tarkoitetaan evankeliumin, sanan ja sakramenttien levittämistä kaikille kristityille. Toiseksi tehtäväksi on annettu kasvatus. Seurakunnat tekevät kristillistä kasvatustyötä, johon kuuluu seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö. Kolmas tehtävä on sielunhoito, joka on evankeliumin välittämistä ihmisille henkilökohtaisesti ja jossa kohdataan ihminen yksilönä. Neljäntenä tehtävänä on palvelu, sillä kirkko pyrkii palvelemaan ihmisiä ja maailmaa sekä välittämään evankeliumia. Viidentenä tehtävänä seurakunnille on annettu lähetystyö. Lähetystyöllä toteutetaan Jeesuksen antamaa kaste- ja lähetyskäskyä. Lähetystyö on samalla myös palvelua. (Huotari 1992, 21-22.) Kirkko on aina olemukseltaan hengellinen yhteisö. Kirkko ei sulje ulkopuolelleen ketään, vaan se on avoin kaikille ihmisille. Kirkko haluaa vastata hengelliseen etsintään. Evankelis-luterilaisesta kirkosta muodostuu näkyvä ja yhteisöllinen muoto, kun ihmiset ovat osallisina pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan ja jakavat Jumalan luomistyön hyvyyksiä kaikille kristityille.

4 Kristityn oma hengellinen elämä sisältää rukousta, jumalanpalvelusta, Raamatun ja muun hengellisen kirjallisuuden lukemista sekä omaa hiljaisuutta ja mietiskelyä. Kirkkovuoden tapahtumat, kuten pääsiäinen ja joulu, kokoavat yhteen suuren osan kristittyjä. Tämä luo yhteisöllisyyden tunnetta niin perheen kuin koko kirkon sisällä. (Huotari 1992, 184-186.) Lähes kaksituhatta vuotta sitten Jeesus kokosi ympärilleen oppilasjoukon, josta muodostui Jeesuksen kuoleman jälkeen ensimmäinen kristillinen yhteisö. Tämä yhteisö alkoi toteuttaa Jeesuksen antamaa kaste- ja lähetyskäskyä, jota toteutetaan tänäkin päivänä kristillisissä yhteisöissä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18-20). Kirkko julistaa evankeliumia Jeesuksen ylösnousemuksesta ja kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, asettaa ehtoollisen sekä julistaa syntien anteeksiantamista. Yksi kirkon tehtävistä on myös kutsua noudattamaan Jumalan tahtoa omassa elämässään. Kymmenen käskyn sekä kultaisen säännön tulisi ohjata valintojamme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kirkko on todellinen kirkko silloin, kun se hoitaa perustehtävänsä, eli julistaa evankeliumia ja huolehtii sakramenteista. Usko ja kristittynä eläminen edellyttävät elämistä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kirkko on samalla kertaa sekä hengellinen että inhimillinen. Kirkon inhimillinen puoli on se osa, jossa Jumala toimii ihmisten välityksellä ja ihmiset toteuttavat lähimmäisen hyvää. (Huotari 1992, 21.)

5 Lähtökohdat luterilaiselle kirkkoyhteisölle on ilmaistu Raamatussa ja luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Toiminnan ulkoiset ilmenemismuodot on säädetty kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (Kirkkolaki 26.11 1993/1:2.) 2.2 Suomalaisten uskonnollisuus Uskonnollisuus on Suomessa muuttanut muotoaan, mutta yksilöllinen uskonnollisuus on pysynyt ennallaan. Pitkällä aikavälillä kuuluminen uskonnollisiin instituutioihin sekä osallistuminen uskonnolliseen toimintaan on vähentynyt. Kuitenkaan uskonnollisuus ei ole kokonaan häviämässä suomalaisten elämästä. Henkilökohtainen uskonkäsitys tulee olemaan tärkeä osa niin nuorten kuin vanhempien ikäluokkien elämässä. Ihmiset pitävät kirkon opetuksia itselleen vieraina, eivätkä näin ollen sisäistä kirkon opetuksia samalla tavoin kuin ennen. Opeista ja toimituksista huolimatta ihmisillä on kuitenkin tarve löytää vastauksia eri elämäntilanteisiin. Kirkko on menettänyt asemaansa yhtenä auktoriteettina ihmisten elämässä. Kirkko ei kuitenkaan ole maallistumassa. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 41-52.) Kirkon tulisi nähdä ja ottaa huomioon ihmiset yksilöinä ja kehittää toimintaansa yhteisöllisyydestä nousevasta ajatuksesta, jossa nähdään ihmiset yksilöinä ja tuetaan ihmistä hänen omassa uskonelämässään. Kirkon tulisi antaa tilaa jokaisen ihmisen omille uskonnollisille ajatuksille, koska kirkko on olemukseltaan avoin yhteisö, jossa jokaisen tulisi saada ilmaista omat ajatuksensa avoimesti. Tutkimusten mukaan nykypäivänä ihmiset eivät enää kiinnitä huomiota tai mietiskele elämän jälkeisiä asioita samalla tavoin kuin luterilaisuuden alkuaikoina Suomessa. Yksilöllistyneessä nykyelämässä ei enää näkyvästi mietitä elämän tarkoitusta, vaan ihmiset rakentavat oman ja mielekkään elämänkatsomuksensa sekä

6 uskonnollisuutensa tarjolla olevista aineksista henkilökohtaisen etsinnän avulla. Koska uskonnollisuudesta on tullut henkilökohtaisempaa, ei uskontoa peritä vanhemmilta samalla tavoin kuin aikaisemmin. Nykyään kokemukset ja sosiaaliset suhteet merkitsevät enemmän kuin sukupolvelta toiselle siirtyvät traditiot. Ihmiset kaipaavat kirkon sisällä enemmän erilaista elämyksellistä toimintaa. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 21-24.) 2.3 Kirkon missio 2015 Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategia 2007.) Kirkon tulisi kehittää omaa ulkoista sekä sisäistä toimintaansa siten, että sillä olisi luja ja vankka perusta, sen hallinto olisi läpinäkyvää ja toiminta avointa. Kirkon jäsenyys on merkityksellistä ja kuuluminen on tietoista ja perusteltua. Ja ennen kaikkea kirkon on oltava käytänteissään joustava ja valmis muutokseen. Kirkon tulisi siis seurata maailman kehitystä ja kehittää toimintaansa siten, että se palvelisi kaikkia ihmisiä. Kirkko on luonut strategiset suuntaviivat vuoteen 2015, joiden avulla kirkon tulisi kehittää toimintaansa. Pääpiirteittäin suuntaviivat ovat hengellisen elämän vahvistaminen, heikommasta huolehtiminen ja maailmanlaajuinen vastuu, kirkon jäsenyyden merkityksen vahvistaminen, viestinnän kasvattaminen, rakenteiden muuttaminen palvelua vastaavaksi ja kirkon uudistamisen jatkaminen. (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategia 2007.) 2.3.1 Hengellisen elämän vahvistaminen Ihmisten eri elämänvaiheissa kirkko palvelee heitä toimitusten kautta. Kirkon on pyrittävä hoitamaan kaikki kirkolliset toimituksensa mahdollisimman hyvin. Kirkon tulisi ottaa huomioon toimitusten luonne jumalanpalveluksena elämän eri

7 käännekohdissa. Kirkon jäsenet koostuvat erilaisista ihmisistä, joilla on eri elämäntilanne ja tarpeet. Kirkon tulisi pitää kirkkojen ovet avoinna yksityistä rukousta ja omaa hiljentymistä varten. Kirkon tulisi huolehtia siitä, että kirkossa olisi tilaa omalle hengelliselle etsinnälle. Kirkko haluaa huolehtia siitä, että seurakuntien jumalanpalveluselämästä tulisi monipuolista ja luontevaa, sekä sisältäisi inhimillistä lämpöä ja loisi hengellistä syvyyttä. Kirkon tulee ottaa huomioon myös kodit ja perheet, tukea niitä vaikeissa elämänvaiheissa ja ristiriitaisuuksissa. Tavoitteena on myös tarjota mahdollisuus uskonasioiden kysymyksille ja keskustelulle. (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö - strategia 2007.) 2.3.2 Diakonia ja kansainvälinen vastuu Osa kirkon perustehtävää on diakonia ja yhteiskunnallinen vastuu. Tästä perustehtävästä kirkon tulee pitää kiinni. Kirkon tulee tukea henkisissä, sosiaalisissa ja taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä. Näin kirkko osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun päättäjien kanssa tuomalla esille ihmisten hädän. Kirkko lisää vapaaehtoistyötä antamalla mahdollisuuden työskennellä lähimmäisenrakkauden ja vastuunkantamisen puolesta. Kirkko haluaa toimia yhteiskunnallisissa keskusteluissa heikommassa asemassa olevien puolestapuhujana kotimaassa, mutta myös tukea lähetystyötä ja diakoniaa kehitysmaiden kirkkojen hyväksi. Kirkko tekee osansa myös luomakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategia 2007.)

8 2.3.3 Kirkon jäsenyyden merkitys Kun lapsi kastetaan, hänestä tulee seurakunnan jäsen ja jäsenenä olo jatkuu läpi elämän. Kirkon tulee pysyä jäsentensä tukena elämän eri tilanteissa. Kirkko toimii jäsentensä kautta. Sen vuoksi tulisi tuoda paremmin esille kirkon jäsenyyden merkitystä ja sisältöä. Kirkon tulisi kuunnella, mitä jäsenet haluavat jäsenyytensä merkitsevän. Kirkon tulisi tuoda omat perustelunsa kirkon jäsenyydelle paljon voimakkaammin esille. Kirkon toiminnalle on tärkeää se, että myös passiivisemmat jäsenet ovat yhtä arvokkaita kuin aktiivisesti toimintaan osallistuvat. Tavoitteena on luopua työntekijäkeskeisestä ajattelutavasta ja luoda seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten merkitystä seurakunnassa tulee korostaa sekä seurakuntaan muuttavien vastaanottamista. Näin ollen kirkko pyrkii nostamaan kirkon elämään osallistuvien määrää kaikissa ikäluokissa. Tavoitteena on kohdata jokainen kirkon jäsen vähintään viisi kertaa vuodessa. (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategia 2007.) 2.3.4 Media ja viestintä Hyvin hoidettu julkinen viestintä pitää huolen siitä, että kirkko on osa suomalaista arkea. Mediaa hyväksikäyttämällä kirkko voi tavoittaa suuren osan suomalaisista. Esimerkiksi Internet on oiva toimintaympäristö kirkon viestinnälle. On hyvä ottaa huomioon valtakunnallisen viestinnän lisäksi myös hiippakunnallinen ja seurakunnallinen viestintä. Esimerkkinä voisi pitää seurakuntien omia kotisivuja ja niiden mainostamista seurakuntalaisille. Myös sanomalehtien sekä muun median käyttöä tulisi vahvistaa. Median avulla kirkko menee ihmisten keskelle. Kirkko ottaa käyttöön yhdeksi työvälineeksi median, jonka avulla se pystyy tukemaan seurakuntalaisten hengellistä elämää. Näin ollen kirkon pitää lisätä koulutusta median osalta. Tavoite on osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota käydään

9 median välityksellä. Kirkko pyrkii myös kehittämään omaa sisäistä viestintää maanlaajuisesti. (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategia 2007.) 2.3.5 Hallinto ja rakenteet Seurakuntien tulisi kehittää omaa sisäistä hallintoaan sekä toimintaansa siten, että ne ottavat toiminnan suunnittelussa huomioon seurakuntalaisten toiveet ja tarpeet. Myös toiminnan kehittämisessä tulisi ottaa huomioon kirkon missio 2015. Missio antaa suuntaviivat toiminnan kehittämiselle. Seurakuntien tulisi myös seurata oman toimintansa kehittymistä ja vaikutuksia. Kirkon tulisi pyrkiä siihen, että kirkko näkyisi ihmisten arkipäiväisessä elämässä. Meidän kirkko -strategian mukaan kirkon tulee rohkaista nuoria hakemaan sellaisiin oppilaitoksiin, jotka valmistavat kirkon tehtäviin. Kirkolla on tässä suuri haaste, sillä tällä hetkellä tätä rohkaisusta vastaavat oppilaitokset yksin (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 274-276). Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun humanistinen ja kasvatusala sekä Diakonia ammattikorkeakoulun oppilaat sekä opettajat hoitavat koulutuksen markkinoinnin itse. Mielestämme kirkon tulisi olla oppilaitosten rinnalla hoitamassa koulutuksien markkinointia niin nuorisotyönohjaajien koulutuksessa kuin muihin kirkon virkoihin valmistavissa koulutuksissa. Tällaisella toimenpiteillä kirkko vahvistaisi strategian tavoitteiden saavuttamista koulutuksien osalta ja kirkko turvaisi tulevaisuutensa työntekijöidensä osalta. Kirkko pyrkii kehittämään henkilöstörakennettaan sellaiseksi, että strategian tavoitteet tullaan saavuttamaan. Tavoitteena on rakentaa kirkosta unelmien työpaikka. Kirkon hallinto pyritään pitämään tehokkaana ja riittävän kevyenä. Lisäksi hallinnon tulisi tukea toimintaa. Myös kirkon alan koulutuksien markkinointia tulisi lisätä ja rohkaista nuoria hakemaan koulutuksiin. On tärkeää säilyttää toiminnalliset yksiköt inhimillisen

10 kokoisina sekä investoida lisää strategianmukaisiin kehittämisalueisiin, kuten muuttotappioseurakuntiin. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 274-304; Meidän kirkko osallisuuden yhteisö strategia 2007.) 2.3.6 Kirkon uudistusten jatkaminen Kirkon tulisi olla avoin ja antaa tilaa muutoksille ja mahdollisuuden uudelle toiminnan kehittämiselle. Jokaisen seurakunnan tulisi sitoutua strategiaan ja noudattaa sille annettuja suuntaviivoja. Näin strategian tavoitteet toteutuvat. Kirkon uudistumisen tulisi olla päivittäistä. Kirkko pyrkii seuraamaan yhteiskunnallisten muutosten sekä omien rakenteellisten muutosten vaikutuksia ja kehittämään toimintaansa niiden mukaisesti, kuitenkin pysyen perustehtävälleen uskollisena. Talousarvioiden suunnittelussa on tärkeää jättää varoja kehittämiskohteiden tarpeisiin. Kirkko pitää myös yhteistyönsä laajana, jotta seurakuntien paikalliset strategiat toteutuisivat mahdollisimman tehokkaasti. Kirkon tulee huolehtia siitä, että strategian kehittämisestä muodostuisi jatkuva prosessi! (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategia 2007.)

11 3 HAAPAVEDEN SEURAKUNNAN PALVELUIDEN TARJONTA Tässä luvussa esittelemme, mitä toimintaa Haapaveden seurakunnassa on ollut eri ikäryhmille vuonna 2007. Tiedot on otettu Haapaveden seurakunnan tilinpäätöksestä vuodelta 2007. Lapsi- ja varhaisnuorisotyössä on myös tehty vertailua hippakunnittain. 3.1 Lapsille suunnattu tarjonta Lapsityössä käytettiin kirkon kasvatustoiminnan vuosiaihetta Jumalan silmissä kaunis tytöt ja pojat kirkon kasvatuksen painopisteenä. Vuoden toiminta suunniteltiin vastamaan vuosiaihetta. Vuosiaihe näkyi esimerkiksi neljävuotiaiden syntymäpäiväkekkereissä. Lisäksi syntymäpäivätervehdyksiä lähetettiin 1-4 - vuotiaille. Lapsityössä on säännöllinen viikkotoiminta, minkä lisäksi järjestettiin perinteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka liittyivät kirkkovuoteen. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 20.) Toimintamuotoina ovat olleet pyhäkoulut, joita järjestettiin yhteistyössä rauhanyhdistyksen kanssa, sekä pikkulapsityö. Kotien rukouskirja jaettiin niihin koteihin, joihin syntyi esikoisvauva. Hartaushetkiä/arkipyhäkouluja pidettiin lapsille kerran kuukaudessa. Lapsille ja lapsiperheille järjestettyyn toimintaan vuonna 2007 kuuluivat pikkukirkot, perhekirkot, vauvamessut, pääsiäisvaellus sekä koulunsa aloittavien lapsien siunaaminen. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 20.) Iltapäiväkerho kokoontui koulupäivinä, ja hartaushetket kuuluvat oleellisena osana iltapäiväkerhojen viikko-ohjelmaan. Perhekerhot säilyttivät suosionsa, minkä seurauksena perustettiin perhetyöryhmä suunnittelemaan parisuhdetoimintaa sekä perhetyön kehittämistä. Myös kuorotoiminta oli osana lapsi- ja perhetyötä. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 20.)

12 Yleisesti Suomessa vuonna 2007 lapsityön piirissä järjestettyyn toimintaan osallistui 62 000 lasta. Pääsääntöisesti suomalaiset ovat olleet tyytyväisiä seurakuntien iltapäiväkerhotoimintaan. Päiväkerholaisten määrä on prosentuaalisesti pudonnut kaikissa hiippakunnissa kertomuskaudella. Eniten pudotusta on ollut Kuopion hiippakunnassa (-21 %) ja Mikkelin hiippakunnassa (-17 %). Vähiten pudotusta on ollut Espoon hiippakunnassa (-7 %) sekä Tampereen hiippakunnassa (-9 %). (Kirkontutkimuskeskus 2008, 123-124.) 3.2 Varhaisnuorille suunnattu tarjonta Varhaisnuorisotyön tavoitteena on tavoittaa kaikki 7-14 -vuotiaat erilaisin työmuodoin. Haapaveden seurakunta järjestää kerhoja, leirejä, juhlia sekä kouluvierailuja. Näiden avulla seurakunta pyrkii tavoittamaan ikäryhmään kuuluvat ja tuomaan eri työmuodoin tutuksi seurakunnan työntekijöitä, toimintaa sekä seurakunnan sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 21-23) Varhaisnuorisotyötä oli tekemässä kolme työntekijää, joista yksi oli työharjoittelija. Kerhotoimintaa oli pitämässä 14 nuorta. Osa kerhoista oli ohjaajien pitämiä noin 20 kertaa vuodessa ja loput työntekijän pitämiä noin 10 kertaa vuodessa. Adventtina ja keväällä kutsuttiin erilliseen kerhokirkkoon kerholaiset vanhempineen. Kirkossa jaettiin ahkeruuspalkintoja. Palkinnoilla haluttiin motivoida toimintaan jatkossakin. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 21-23.) Vuonna 2007 vierailtiin kaikilla alakoulun luokilla aamunavausten ja koulukinkereiden merkeissä. Kevätkaudella oli 5 7-luokkalaisten viikonloppuleiri ja syksyllä 7 8- luokkalaisten oma leiri. Kesällä pidetyt leirit järjestettiin yhteistyössä kaupungin nuorisotyön kanssa. Leirejä oli yhteensä 8. Seurakunta järjesti yhteiskuljetuksen leireille Vuokatin rantaan ja hiippakunnan leirille Lapiosalmelle. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 21-23.)

13 Kymppiretki vuonna 1997 syntyneille järjestettiin Oulun tietomaahan. Kesän alussa pidettiin Hammasniemen leirikeskuksessa kolmen päivän retkipäiviä yhdessä Haapaveden kaupungin ja 4H-yhdistyksen kanssa. Haapavedellä järjestettiin myös kymppisynttärit. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 21-23.) Myös varhaisnuorten osallistumisessa tapahtui vuoden 2007 toimintakaudella laskua. Laskua tapahtui seuraavissa hiippakunnissa: Eniten laskua on tapahtunut Mikkelin (-23 %) ja Oulun (-19 %) hiippakunnissa. Vähiten laskua on tapahtunut varhaisnuorisotyön osalta, Espoon (-5 %) sekä Lapuan (-8 %) hiippakunnissa. Vuoden 2006 toimintakaudesta tapahtui laskua 14.3 % kerhoihin osallistuneista. (Kirkon tutkimuskeskus 2008,134.) 3.3 Nuorille suunnattu tarjonta Nuorisotyö on jaettu koulu- ja oppilaitostyöhön sekä varsinaiseen nuorisotyöhön, johon kuuluvat leirit, nuortenillat, retket ja erityistilaisuudet, kuten esimerkiksi peli-illat, Elämän lähteellä tapahtuma ja Haapagospel -tapahtuma. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 23.) 3.3.1 Rippikoulutyö ja isostoiminta Rippikouluryhmiä Haapaveden seurakunnassa oli kaiken kaikkiaan neljä. Rippikoulut pohjautui Rippikoulusuunnitelma 2001 pohjalle. Tulosten perusteella opetus toteutui tavoitteiden mukaisesti. Rippikoulujen toteutukseen osallistuivat papit, nuorisotyönohjaajat, kanttorit, diakoniatyöntekijät sekä lähetyssihteeri. Konfirmaatiopäivänä kummit olivat siunaamassa nuoria. Konfirmaatiopäivän vierailuja tulisi jakaa isosten ja työntekijöiden kesken, etenkin jos koteja on paljon. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 23-24.)

14 Kakkosryhmässä oli positiivista, kun kanttori osallistui muutoinkin kuin oman opetuksen aikana. Suunnitelmissa olisi tämän käytännön laajentamista. Kehitettävää olisi ilmoittautumiskaavakkeen suunnittelussa, sekä rippikoulun suunnittelu tulisi vetäjätiimissä ajoissa. Ei viime tipassa. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 23-24.) Vuonna 2007 isoskoulutukseen osallistui yhteensä 42 nuorta. Nuorille pidettiin kaksi koulutusjaksoa sekä raamattukurssi. Isosten toimenkuvaa muutettiin. Isoset eivät enää olisi vapaa-ajanohjaajia eivätkä iltaohjelmien vetäjiä, vaan he olisivat mukana seurakuntatyössä kokonaisvaltaisesti. He olisivat esimerkiksi mukana nuortenilloissa sekä avustaisivat jumalanpalveluksissa. Isoskoulutuksessa mukana olivat myös Kärsämäen nuoret. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 23-24.) Kertomuskaudella 2007 rippikoulun kävi valtakunnallisesti 59 900 nuorta, mikä on 88,5 prosenttia 15-vuotiaiden ikäryhmästä. Rippikoulun suosio on pysynyt edelleen vahvana. Rippikoulun käynneistä suurin osuus oli kertomuskaudella 2007 Oulun (93 %) ja Lapuan (92,4 %) hiippakunnissa. Alhaisin rippikoulun käyneitten osuus oli Helsingin hiippakunnassa, jossa käyneitten osuus oli 76,3 prosenttia. Rippikoulun jätti kesken 900 nuorta. Lähes kaikki rippikoulun käyneet konfirmoitiin. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 136-137.) 3.3.2 Varsinainen nuorisotyö Jumalanpalvelus-, diakonia- ja lähetyskasvatus olivat osana isoskoulutusta, jossa nuoret osallistuivat avustajina päiväjumalanpalveluksiin esirukousten lukijoina. Järjestettiin myös nuorten messut Helmimessu ja Haapagospel-messu. Isoskoulutettavat osallistuivat myös yhteisvastuukeräykseen. Yhteisvastuukeräystä mainostettiin nuortenilloissa sekä vierailtiin 9.-luokkalaisten luona diakoniatyöntekijöiden kanssa. Muutama nuori avusti sotaveteraanien ja -invalidien joulujuhlassa. Kokoavaan toimintaan osallistuivat käytännössä nuoret, jotka olivat

15 isos- ja kerhonohjaajakoulutuksessa. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 25-27.) Heikkoutena nuorisotyössä on se, että suurin osa nuorista ei koe toimintaa omakseen. Nuorisotyön haasteena on kehittää toiminta sellaiseksi että mahdollisimman moni nuori löytäisi tiensä seurakuntaan. Yksi mahdollisuus olisi suunnitella toiminta nuorten kanssa yhdessä ja antaa vastuuta toteutuksesta. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 25-27.) Isoskoulutus pitää seurakunnissa varsinaisen nuorisotyön pystyssä. Se onkin seurakuntien nuorisotyön kulmakivi. Isoskoulutus kokoaa suuren joukon edellisen vuoden rippikoululaisia. Vuonna 2007 isoskoulutukseen osallistui 27 000 nuorta, joista isosina toimi 18 000 nuorta. Isostoiminnan suosio on kasvanut toimintakaudella 2007 valtakunnallisesti, mutta nuorten erilainen ryhmätoiminta on vähentynyt. Nuortenillat kokoavat suurimmissa osissa seurakuntia ison joukon nuoria. Vuonna 2007 järjestettiin nuorteniltoja tai vastaavanlaisia tilaisuuksia seurakunnissa yhteensä 20 600. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 145-147.) 3.3.3 Koulu ja oppilaitostyö Yläkoulun ja lukion oppilaita on viikoittain tavoitettu nuorisotyöntekijöiden voimin koulupäivystyksillä. Viikoittaisiin päivänavauksiin yläkoululla ja lukiossa ovat vuorotellen osallistuneet eri seurakunnan työntekijät. Kuten edellä on mainittu, diakoniatyöntekijät ja nuorisotyöntekijä vierailivat 9.-luokilla yhteisvastuun merkeissä. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 26-27.) Yläkoulun ja lukion oppilaille pidettiin opetuspainotteiset konsertit Tommi Kalenius duon voimin. Haapagospeliin liittyen Suomen evankelisluterilaisen opiskelija- ja koululaislähetyksen vierailija vieraili 8.-9.-luokilla syyskuussa. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 26-27.)

16 Kirkkoherra lausui seurakunnan tervehdyksen Haapaveden ammattiopiston teknisenja palveluosaston kevätjuhlissa. Riku Rinne ja Ari Paloheimo vierailivat Haapavedellä Yövalon kutsumana pitämässä oppitunteja kaikille yläkoululaisille, Mäkirinteen 6.- luokkalaisille, yhdelle lukioryhmälle, Nooran matkailulinjalaisille sekä Haapaveden opiston nuoriso- ja vapaa-ajanlinjalaisille. Aiheena oli Internetin maailma ja elämänhallinta. Yläkoulun ja lukion oppilaille järjestettiin myös joulukirkko. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 26-27.) Parhaiten toisen asteen oppilaitoksista tavoitettiin Noora-osaston oppilaat. Vierailut tekniselle puolelle eivät onnistuneet yhteensattumien ja resurssien puutteen vuoksi. Mielenkiintoa ja halukkuutta yhteistyöhön kuitenkin löytyy. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 26-27.) Koulu- ja oppilaitostyö on kirkon työtä, jota tehdään peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Myös oppilaitostyötä tehdään aikuiskoulutuskeskuksissa. Kirkon tekemä koulu- ja oppilaitostyö on osa kirkon tekemää kasvatustyötä. Lähes kaikki seurakunnat (99 %) ovat ilmoittaneet, että ovat tehneet jonkinlaista yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Päivänavaukset ja hartaushetket ovat näkyvin osa seurakuntien tekemää koulu- ja oppilaitostyötä. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 151.) 3.3.4 Erityisnuorisotyö Yhteistyössä Kalajoen rovastikunnan kanssa järjestettiin kaksi kertaa paikkavuoroja Nivalan Tuiskulassa. Nuorisotyöntekijän lisäksi mukana oli kaksi vapaaehtoista. Kaksi vapaaehtoista oli mukana myös Kalajoen juhannuksen Saapas-operaatiossa. Kolme vapaaehtoista oli mukana kaksikymmentävuotiaan Paikka-operaation kiitospäivällisellä. Vapaaehtoistyön virkistysviikonloppuun osallistui kaksi henkilöä.

17 Kaiken kaikkiaan toiminnassa on ollut mukana kolme vapaaehtoista. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 27-29.) Seurakunnan työntekijä oli mukana Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointistrategian laadinnassa, joka valmistui maaliskuussa. Kaupungin eri tahojen ja seurakunnan kanssa järjestettiin toisen asteen opiskelijoille elämänhallintalabyrintti. Yhteistyössä järjestettiin myös Yövalo- ja Yömarketti-toimintaa, jossa painopisteenä olivat erityistä tukea tarvitsevat nuoret. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 27-29.) Erityisnuorisotyön tavoitteiden toteutumisessa on ollut takaiskuja. Saapastoimintaan on ollut vaikea saada vapaaehtoisia. Saapas-toiminnan mainostaminen on ollut vähäistä ajan ja resurssien puutteen vuoksi. Katupartioinnin kautta tavoitettiin huonosti nuoria. Yövalo- ja Yömarketti-toiminta eli kriisivaihetta koko vuoden hakien omaan imagoaan ja identiteettiään. Toiminta muuttui enemmän kaikkia nuoria tavoittavaksi. Vanhempien tukitoiminta oli katkolla, minkä tilalle perustettiin perhetyön ryhmä. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 27-29.) Kirkon erityisnuorisotyö on etsivää ja lähimmäiskeskeistä työtä. Työtä tehdään varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä. Työ kohdistuu lapsiin ja nuoriin, joilla on vaarana syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet yhteiskunnasta. Työ on erittäin merkittävää kirkon nuorisotyötä, mutta siitä huolimatta vain joka toinen seurakunta tekee erityisnuorisotyötä. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 149-150.) Vuonna 2007 kirkkohallitus hyväksyi erityisnuorisotyön mission, strategian 2015 Läsnäolon nuorisotyö. Toimintamuotoina vuonna 2007 eri seurakunnissa oli avoimien ovien toiminta (34 %), saapas-toiminta (12 %), etsivä työ (20 %), pienryhmätoiminta (1 8%) ja muuta toimintaa seurakunnat ilmoittivat olevan (20 %). Moniammatillista yhteistyötä tehtiin jokatoisessa seurakunnassa (52 %). Yhteistyötä tehtiin kunnan nuorisotyön sekä muiden paikkakuntien nuorisotyön kanssa. Erityisnuorisotyötä tehtiin myös sellaisten lasten ja nuorten parissa, jotka tarvitsevat erityistä apua

18 koulunkäyntiin liittyvissä asioissa sekä opiskelu- ja eri työelämän vaiheissa. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 149-150.) Seurakunnat pyrkivät tekemään omien resurssien sekä voimavarojen mukaan moniammatillista yhteistyötä. Seurakuntien oma työpanos on tärkeää. Pienimmissä seurakunnissa on vaarana, että sopivia yhteistyökumppaneita ei löydy, sillä kaikissa kunnissa ja kaupungeissa ei välttämättä ole omaa kunnallista nuorisotyötä tai muita nuorisotyötä tekeviä tahoja. Moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri asiantuntijoiden työskentelyä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus. Yhteistyössä eri asiantuntijoiden tiedot sekä taidot yhtenäistetään ja näin saadaan työstä paljon tehokkaampaa. (Isoherranen 2005, 14.) Olipa työympäristö millainen tahansa, moniammatillisessa yhteistyössä korostuu viisi tärkeää kohtaa: asiakaslähtöisyys, tiedon ja eri näkökulmien kokoaminen yhteen, vuorovaikutustietoinen yhteistyö, rajojen ylitykset sekä verkostojen huomioinen. (Isoherranen 2005, 14.) Nobody has all the answers. Knowing that you do not know everything is far wiser than thinking that you know a lot when you really don t. The wise leader has learned how painfull it is to fake knowledge. Anyway, it is a relief to be able to say: I don t know. (John Heider: The tao of leadership.) 3.4 Nuorille aikuisille ja aikuisille suunnattu tarjonta Aikuistyön päätavoitteena on kutsua seurakunnan toimintaan niitä, jotka eivät aktiivisesti siihen osallistu. Toimintamuotoina ovat pienpiirit, seurat ja tapahtumat. Monet toimintamuodot on toteutettu yhteistyössä eri herätysliikkeiden kanssa. Tapahtumia ja toimintamuotoja on ollut mm. Tammitapahtuma, joka järjestettiin yhdessä Kansanlähetyksen kanssa. Raamattuopetusta on ollut kolme kertaa Tammitapahtuman yhteydessä. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 17-18.)

19 Haapavedellä järjestettiin myös Uusheräyksen tapahtuma, jonka yhteydessä järjestettiin messu ja seurat. Seuroja ovat järjestäneet myös Herättäjäyhdistys, SLEY ja Esikoislestadiolaiset. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 17-18.) Miesten- ja naisteniltoja on järjestetty Hammasniemessä. Miestenilloissa on ollut vierailijoita Haapajärveltä ja vastavierailu on tehty Haapajärven miesteniltaan. Naistenpiiri on kokoontunut säännöllisesti. Retkiä on tehty naistenpäiville. Pääsiäisvaellukseen osallistui suurin osa seurakunnan työntekijöistä sekä vapaaehtoisia seurakuntalaisia. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 17-18.) Kun kirkossa puhutaan nuorista aikuisista, tarkoitetaan 18 29 -vuotiaiden ikäryhmää. Kirkon tekemällä nuorten aikuisten työllä halutaan vahvistaa nuorten aikuisten kokemuksia ja tuntoja seurakunnasta. Vuonna 2007 seurakunnissa panostettiin nuoriin aikuisiin. Huoli oli suuri, koska kirkosta oli eronnut paljon juuri nuoria aikuisia. Kertomuskaudella 2007 käynnistyi kirkkohallituksen ja kirkkopalvelut ry:n kanssa yhteistyössä kolmivuotinen hanke (2006-2009) Nuorten aikuisten projekti. Projektin tarkoituksena on keskittyä nuoriin aikuisiin ja vahvistaa heidän omaa kristillistä identiteettiä ja antaa seurakunnille työvälineitä nuorten aikuisten tavoittamiseen. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 152-154.) 3.5 Muu toiminta Haapaveden seurakunnan diakonia-, musiikki- sekä lähetystyö kokosivat toiminnallaan mukaansa eri-ikäisiä ihmisiä. Pääpiirteittäin toiminnat kokosivat mukaansa lähinnä vanhempia seurakuntalaisia. Nuoret ja lapset ovat kuitenkin ahkerasti musiikkityön toiminnassa mukana. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007.)

20 3.5.1 Musiikkityö Musiikkityö on jaettu kahteen pääryhmään: kuorotoimintaan sekä seurakunnan musiikkityöhön, joka sisältää kanttoreiden hoitaman työn. Kuoroja seurakunnassa kokoontui vuonna 2007 viisi, joista uutena aloitti 4-6 -vuotiaiden ryhmä. Kuorot ovat avustaneet Jumalanpalveluksissa ja hartauksissa sekä järjestäneet omia kuorokonsertteja, joita järjestettiin yhteensä 33. Musiikkityö on järjestänyt yhteistyössä Haapaveden kaupungin ja Haapaveden kamariorkesterin kanssa konsertteja. Puutteena on ollut seurakunnan omien kuorojen välinen yhteistyö. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 18-19.) Lapsikuorot ovat seurakunnan merkittävä perhetyön muoto. Esimerkiksi lapsikuorot ovat esiintyneet perhekirkoissa, jotka ovat vetäneet hyvin mukaan kuorolaisten perheitä. Lokakuussa järjestettiin ensimmäisen kerran 4 6 -vuotiaiden kuoro, jonka johtoajatuksena oli saada jatkuvuutta kuoroelämään. Kanttorit ovat perinteisen työnsä lisäksi vierailleet kouluilla ja laitoksissa pitämässä hartauksia. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 18-19.) Musiikki kuuluu olennaisena osana kirkon olemukseen. Seurakunnissa harjoitetaan paljon erilaista musiikkitoimintaa. Kirkossa ei harjoiteta musiikkia vain siksi, että se palvelisi mahdollisimman hyvin seurakunnan toimintaa. Kirkkoa kutsutaankin laulavaksi kirkoksi. Kirkko tuo musiikkinsa avulla esille oman olemuksensa. (Huotari, 1992, 141.) 3.5.2 Diakoniatyö Diakoniatyö perustuu kristillisiin arvoihin. Työn tavoitteena on henkisen, hengellisen, sosiaalisen sekä aineellisen avun antaminen erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 29-30.)

21 Diakoniatyön päätoimimuotoja ovat diakoniavastaanotot sekä kotikäynnit. Muuta toimintaa ovat olleet kehitysvammaisten leirit, joita järjestettiin yhteistyössä kaupungin, lähikuntien ja -seurakuntien kanssa. Toimintamuotoina olivat myös ryhmätoiminta, 70-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlat, sururyhmät sekä rovastikunnallinen yhteistyö. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 29-30.) Vastaanotoilla ja kotikäynneillä on huomattu, että yksinhuoltaja- ja lapsiperheasiakkaat ovat lisääntyneet. Kuitenkin yksin asuvat ihmiset ovat suurin asiakasryhmä. On myös pidetty kurssi vapaaehtoistyöhön haluaville. Diakoniatyö on jatkuvassa muutoksessa yhteiskunnallisten muutosten takia. Näin ollen tulee kiinnittää huomiota yhteistyöhön eri tahojen kanssa sekä vapaaehtoisten kouluttamiseen ja tukemiseen. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 29-30.) Diakoniatyö on yksi perustehtävä seurakunnissa. Diakoniatyön tarkoituksena on mennä ihmisten keskelle ja antaa erityistä apua niille, jotka sitä tarvitsevat. Diakonia on nykypäivänä osa yhteistä auttamisverkostoa, jota ovat muodostamassa kuntien erilaiset järjestöt sekä viranomaisten muodostama verkosto. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 173.) 3.5.3 Lähetystyö Seurakunnalla oli vuonna 2007 kolme omaa nimikkosopimusta sekä kaksi sopimusta yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa. Nuoret ovat tukeneet rovastikunnan yhteistä nimikkolähettiperhettä Tansaniassa. Lähetystapahtumia järjestettiin vuoden aikana 27 kertaa, jotka keräsivät yli tuhat osallistujaa. Merkittävimpiä tapahtumia olivat myyjäiset, joita järjestettiin talkoineen juhannuksen ja joulun alla. Lähetystyön toimintaa olivat myös lähetyslounaat, jotka järjestettiin äitien- ja isäinpäivänä. Lähetystoritoiminta on kerännyt hyvin vapaaehtoisia mukaan. Myös Joulun alla järjestetty Kauneimmat joululaulut -tilaisuus oli suosittu. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 30-31.)

22 Lähetystyö teki myös retkiä Suomen Lähetysseuran ja hiippakunnan lähetysjuhlille sekä rovastikunnan lähetysseminaariin. Myös lähetyspäiville tehtiin retki. Lähetyssihteeri teki vierailuja ala-asteilla, lukiossa, ystävänkammarilla, seurakuntakerhossa ja nuortenilloissa sekä kerhonjohtajien kurssilla. Nuoria tavoitettiin myös rippikouluissa, joissa pidettiin oppitunteja lähetystyöstä rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaisesti. Lähetystyö näkee tärkeäksi lähetysharrastuksen herättämisen nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, koska lähetystyöhön osallistuvan vapaaehtoisjoukon keski-ikä on varsin korkea. (Haapaveden seurakunnan tilinpäätös 2007, 30-31.) Nykypäivänä lähetystyö joutuu muuttamaan muotoaan muuttuvassa maailmassa. Näihin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset tilanteen kuin ihmisten elämäntapojen muutoksetkin. Lähetystyön tavoitteet ovat muuttaneet muotoaan paljon viime vuosina. (Huotari, 1992, 296.) Lähetystyö seurakunnissa on hyvin erilaista, mutta kaikissa seurakunnissa on kuitenkin yhtenäinen pohja työlle. Kaikki seurakunnat tekevät paljon yhteistyötä eri lähetysjärjestöjen kanssa. Lähetyskasvatusta järjestetään niin lapsille kuin nuorillekin. Lähetysjuhlija ja -piirejä on niin monta erilaista kuin on seurakuntiakin. (Huotari, 1992, 309-310.) Lähetystyöhön sisältyy evankelioimista, diakonista palvelua ja kirkkojen välistä yhteistyötä. Lähetystyö antaa oman panoksensa taloudellisen, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Lähetystyö koostuu niin kotimaan kirkon sisällä tehtävästä työstä kuin ulkomaisten kirkkojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. (Kirkon tutkimuskeskus 2008, 203.)

23 4 TUTKIMUKSEN ANALYSOINTI JA YHTEENVETO Käytimme tutkimuksessa kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimme määrällisesti vastaajien iän, sukupuolen, tilaisuudet ja toiminnat, joihin on osallistuttu, osallistuneisuutta sekä tyytyväisyyttä seurakunnan toimintaan. Laadullisesti tutkimme, mitä toimintaa seurakunnan halutaan järjestävän ja mitä halutaan lisää sekä seurakuntalaisten asennetta ja suhtautumista seurakuntaa kohti. Postitimme kyselyitä yhteensä 300 kappaletta, joista takaisin tuli 86 vastausta. Lisäksi julkaisimme Internetissä saman kyselyn Webropolin kautta, jota mainostettiin seurakunnan kotisivujen kautta. Internetkyselyyn tuli vastauksia 12. Yhteensä vastauksia tuli 98. Myös Haapavesi-lehti kävi tekemässä jutun tutkimuksesta ja lehden kautta tutkimusta mainostettiin seurakuntalaisille. Kyselyyn oli aikaa vastata 11.11.-11.12.2008 välisenä aikana. Naiset vastasivat kyselyyn aktiivisemmin kuin miehet. 21 65-vuotiaista vastanneista vain noin kolmannes oli miehiä. Kaikissa ikäryhmissä miesten osuus jäi pienemmäksi kuin naisten osuus. Suurin ikäryhmä vastaajista oli 36 50-vuotiaat, joista miehiä oli 10 ja naisia 19. Pienin vastaajaryhmä 21 35-vuotiaat, joita oli vain 7. Myös vanhin ikäryhmä, yli 66-vuotiaat, osallistuivat hyvin kyselyyn. (Kuvio 1.)

24 KUVIO 1. Vastaajien ikärakenne 4.1 Seurakuntalaisten osallistuneisuus toimintaan Kyselyssä kysyimme seurakuntalaisilta, mihin tilaisuuksiin he ovat osallistuneet viimeisen viiden vuoden aikana, sekä kuinka usein he osallistuvat seurakunnan tilaisuuksiin. Jumalanpalvelukseen - joka on seurakunnan näkyvin ja merkittävin tilaisuus - osallistui 81.6 % vastanneista. Erilaisiin tapahtumiin, kuten lähetystyön hyväksi toimiviin myyjäisiin, hiippakunnan lähetysjuhliin sekä konsertteihin osallistui puolet vastaajista. (Kuvio 2.) Kuorotoiminta on Haapaveden seurakunnassa merkittävintä yksittäistä toimintaa jumalanpalveluksen jälkeen, vastaajista 41.8 % osallistui kuorotoimintaan. Vähiten osallistui isoskoulutukseen ja kerhonohjaukseen, mutta syynä tähän on se, että kyseiset toiminnat on pääsääntöisesti suunnattu alle 21-vuotiaille. Seurakuntavaaleissa äänestämiseen vastaajista osallistui vain 4.1 %. Tämä jäi vastauksista merkittävimmin pienimmäksi vastausprosentiksi, sillä kaikki yli 16- vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaaleissa. (Kuvio 2.)

25 Vastaajista 6 osallistuu seurakunnan toimintaa aktiivisesti 1-2 kertaa viikossa. Kerran tai useammin kuussa osallistuu 24. Joukossa on myös niitä, jotka osallistuvat toimintaan enemmän kuin 1-2 kertaa viikossa. Suurin osa vastaajista (52) osallistuu toimintaan kerran tai useammin vuodessa. Vastaajista 16 ei osallistu seurakunnan toimintaan ollenkaan. Vastauslomakkeista kävi ilmi, että osa vastaajista ei asu enää Haapavedellä eivätkä he näin ollen he eivät voi osallistua toimintaan. (Kuvio 3.) KUVIO 2. Toimintaan osallistuneisuus

26 KUVIO 3. Osallistuneisuus seurakunnan toimintaan 4.2 Seurakuntalaisten tyytyväisyys Seuraavissa luvuissa esitetään, mihin seurakuntalaiset ovat tyytyväisiä ja mihin he ilmaisevat olevansa tyytymättömiä. Luvuissa on kerrottu asioita, jotka nousivat esille useammassa kuin yhdessä vastauksessa. 4.2.1 Mihin ollaan tyytyväisiä? Valtaosa vastaajista olivat tyytyväisiä seurakunnan järjestämään toimintaan. Paljon oli myös sellaisia, jotka eivät osanneet vastata kysymykseen (Kuvio 4). Tässä luvussa tuomme esille niitä asioita, joihin seurakuntalaiset ovat tyytyväisiä seurakunnan toiminnassa, sekä sellaisia asioita, joita halutaan nostaa esille seurakunnan toimintaan liittyen.

27 Seurakuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä seurakunnan järjestämiin musiikkitapahtumiin; konsertteihin, kauneimpiin joululauluihin ja muihin jo järjestettyihin musiikillisiin tilaisuuksiin. Musiikkitoimintaa toivottiin myös lisää, mutta toiveista tarkemmin luvussa 4.3. Vastaajat olivat tyytyväisiä myös siihen, että seurakuntaan on saatu naispappi, ja näin ollen suvaitsevaisuutta on tullut lisää seurakuntaan. Joukossa oli paljon sellaisia vastauksia, joissa oltiin tyytyväisiä lapsille ja nuorille järjestettyyn toimintaan. KUVIO 4. Tyytyväisyys toimintaan 4.2.2 Mihin ei olla tyytyväisiä seurakunnassa? Seurakuntalaisten vastauksista (7.2 %) nousi esille hyvin voimakkaasti Rauhanyhdistyksen sekä seurakunnan muun toiminnan sekoittuminen keskenään. Vastaajien mielestä Jumalanpalveluksissa sekä hartaustilaisuuksissa tämä sekoittuminen näkyy parhaiten.

28 Vastaajien mukaan seurakunta ei ilmoita ennakkoon, onko kyseessä Rauhanyhdistyksen jumalanpalvelus tai muu tilaisuus, vai onko kyseessä eiherätysliikkeen jumalanpalvelus tai muu tilaisuus. Vastaajat kokevat olonsa ulkopuolisiksi, jos tilaisuus on herätysliikkeen tilaisuus. Seurakuntalaiset toivovatkin, että seurakunta panostaisi enemmän tilaisuuksien markkinointiin, jotta tilaisuudet eivät sekoittuisi keskenään. Yhdessä vastauslomakkeessa kävi ilmi, että vastaaja käy naapuriseurakunnassa jumalanpalveluksissa tämän sekoittumisen vuoksi. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseessä on yhden ihmisen toiminta. Syrjäkylätoiminnan hiipuminen ja etenkin syrjäkylien vanhukset ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Vanhukset eivät pääse välttämättä osallistumaan seurakunnan kaikkiin toimintoihin huonon kuntonsa vuoksi. Vanhukset toivoivat diakoneilta vierailuja heidän koteihin sekä vanhuksille suunnatun toiminnan järjestämistä syrjäkylillä. Vanhuksilta ja keski-ikäisiltä sekä perheiltä nousi esille toive, että lapsille ja nuorille saataisiin aktiivisempaa toimintaa syrjäkylille. Vastaajien mukaan toiminta on hiipunut siitä, mitä se joskus on ollut. 4.3 Seurakuntalaisten toiveita toiminnan järjestämisestä Seuraaviin lukuihin on jaoteltu seurakuntalaisten mietteitä ja toiveita toiminnan järjestämisestä. Olemme pyrkineet tuomaan esille kaiken, mitä vastauslomakkeista nousi esille. 4.3.1 Musiikkitoiminta Vastauksista (15,3 %) nousi suuressa määrin esille seurakunnan musiikkitoiminta, ja musiikkitoiminta saikin suurta kiitosta vastaajilta. Vastaajat toivovat, että seurakunnan musiikkitoimintaa kehitettäisiin lisää ja että musiikkitoiminta olisi monipuolista. Vastaajat toivovat seurakunnan järjestävän enemmän kirkkokonsertteja ja nimekkäiden kevyen musiikin artistien sekä hengellisen puolen artistien vierailuja