Maa- ja metsätalousvaliokunta 23.11.2016 HALLITUKSEN ESITYS 239/2016 vp TENOJOEN KALASTUSSOPIMUS JA VOIMAANSAATTAMISLAKI Heidi Aliranta ja Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö
Kalastussopimuksen uusimisen tärkeimmät syyt Lohikantojen hoidolle asetettavat tavoitteet Kalastetaan vain kestävyystavoitteet täyttävää osaa lohikannoista MSY-taso -> lohella määritelty kutukantatavoitteiden täyttymisen kautta Joustavuus, kalastusmääräyksiä voitava muuttaa lohikantojen tilan mukaisesti Kansainväliset käytännöt, EU YKP, NASCO, Itämeri Lohikantojen tila Suurikokoiset, useamman merivuoden lohet vähentyneet saaliissa Kutukantatavoitteet eivät täyty, etenkin vesistön latvat, Inarinjoki, Karasjoki ja Jiesjoki Tenon lohien sekakantakalastus, rannikolla, Tenojoen pääuomassa, sivujoissa Nykyinen sopimus vanhentunut, toimijat muuttuneet toisiksi, perustuslainmukaisuus 2
Uusi kalastussopimus Tavoitteellinen Perustuu laadittavaan hoito- ja elvytyssuunnitelmaan Joustava Mahdollisuus mukauttaa kalastusta lohikantojen tilan muutoksiin Ennalta sovittuja toimenpiteitä tiettyihin kalastustilanteisiin Määräaikainen kalastussääntö, kalastusmääräysten tarkastelu säännöllisesti Yhteistyön tiivistäminen maiden välillä lohikantojen seurannassa Yhteinen seuranta- ja tutkimusryhmä, yhteinen seurantaohjelma, saalisilmoitusvelvollisuus 3
Kutukantatavoitteiden täyttyminen Tenojoen vesistössä 2012-2015 Tumman vihreä: keskimäärin 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 100% Vaalean vihreä: keskim. 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, Keltainen: keskim. 40-74% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 75% Oranssi: keskim. alle 40% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen Lohella EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukainen MSY taso = kutukantatavoite
Tutkimustietoa on käytetty apuna Erilaistuneet lohikannat, toistuvat vaellusrytmit, sekakantakalastus Tenon pääuomassa Tutkimustietoa koko kalastuskauden ajalta, koko joen matkalta ja eri käytetyistä pyydyksistä Useita tutkimustapoja käytössä, video, kaikuluotaus, sukellus, genetiikka, saalisnäytteet ja saalistiedot Kutukantatavoitteet määritelty Arvio eri säätelyvaihtoehtojen vaikutuksista kutukantatavoitteiden täyttymiseen Mahdollisuuksia kalastusrajoitusten tarkkaan kohdentamiseen, useamman merivuoden aikaisin vaeltavat lohet Tutkimuksen kehittäminen, yhteinen tutkimusohjelma 5
Kalastuksen säätelyratkaisu Taustalla säätelyvaihtoehtojen arviointi, mahdolliset säätelykeinot ja niiden vaikutukset Kalastuksen vähennykset on kohdennettu etenkin kalastuskauden alkuun niin, että ne vaikuttavat tehokkaasti kantojen tilan parantumiseen Rajoituksia on pitänyt kohdistaa laajasti perinteiseen pyyntiin, verkkoja patokalastukseen Lohentuotantoalueiden sijainti (Norja 2:Suomi 1) Paikalliskalastajien pääsy joelle Neuvottelujen kuluessa kalastuskuolleisuuden vähennystarve on tarkentunut alun n. 50 % nyt sovittuun 30 %:iin Tulos on kompromissi, joka perustuu keskeisiltä osiltaan paikallisten tahojen keskusteluihin ja eri pyyntimuotojen taakanjakoon (Rovaniemi, syksy 2015) Kalastajakohtaisten päiväkiintiöiden käytöllä ei olisi voitu ratkaista ongelmia laajasti Uusi ja haastava tilanne kalastusmatkailulle 6
Taulukko kalastuksen säätelyn konkreettisista muutoksista Uusi sopimus Nykytilanne Paikallisten vapakalastajien 1.6. 20.8. 20.5. 31.8. kalastusaika Matkailukalastajien 10.6. 10.8. 1.6. 20.8. kalastusaika Kulkuttamalla saa kalastaa 1.6. 15.6. kaksi päivää viikossa 20.5. 15.6. kolme päivää viikossa Patokalastus Lohiverkko 1.6. 15.6. kaksi päivää viikossa 16.6. 31.7. kolme päivää viikossa 1.6. 15.7. kaksi päivää viikossa 16.7. 31.7. kolme päivää viikossa. 20.5. 31.8. kolme päivää viikossa koko Tenolla kolme päivää viikossa 20.5. 31.8. Inarinjoella lohiverkolla saa kalastaa 1.8. 12.8. kaksi päivää viikossa. Yksi kalastusoikeutta omistava kiinteistö saa käyttää vain yhtä pyydystä kerrallaan. Muut kuin Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuvat kalastusoikeuden haltijat saavat kalastaa vain vapavälineillä. Matkailukalastuksessa rajajokiosuudella sekä ranta että venekalastuksella on kummallakin 11 000 kalastuslupavuorokauden kiintiö kalastuskautta kohden. Nämä kiintiöt jaetaan tasan maiden välillä. Matkailukalastuksessa venekalastuksen aika on klo 19.00 19.00 (Suomen aikaa). Paikallista soutajaa on käytettävä kello 19.00 07.00 välisenä aikana. Matkailukalastuksessa rannaltakalastusaika on 17 tuntia, alkaen klo 23.00 ja jatkuen seuraavaan päivään kello 16.00 saakka. Suomessa myytävistä matkailukalastusluvista enintään kolmasosa varataan toispaikkakuntalaisille kalastusoikeuden haltijoille. Näillä luvilla vapakalastuskausi on 1.6. 10.8. ja kalastusvuorokausi klo 23.00 23.00. Paikallisen soutajan käyttöpakko ei koske tästä kiintiöstä lunastettuja lupia. Tenon kalastusvenerekisteristä säädetään kansallisesti. Kalastussäännössä on kuitenkin enimmäismäärät veneiden rekisteröintiin. Myös ulkopaikkakuntalaisille kalastusoikeuden haltijoille tulee mahdollisuus veneen rekisteröintiin sen mukaan kuin kansallisesti säädetään. Lupien hinnoittelusta, myynnistä ja lupatulojen käytöstä säädetään kansallisesti. 7
Kalastusoikeuksien käyttö Nykyinen Tenon kalastussopimus on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä Asuinpaikka vaikuttaa kalastusoikeuksien sisältöön, Tenon jokilaaksoissa asuminen (paikkakuntalainen-ulkopaikkakuntalainen) Ulkopaikkakuntalaisten kalastusoikeuden omistajien kalastusoikeudella ei ole sisältöä Tilanteen korjaaminen Saamelaisen kulttuurin suoja, perinteisten pyydysten käyttö rajoitettu edelleen vain paikkakuntalaisille omistajille Ulkopaikkakuntalaisten omistajien kalastusoikeudelle sisältöä erityisen vapakalastuskiintiön kautta sidottu omistuksen määrään voimaansaattamislaissa suoraan perintönä saaneiden omistajien mahdollisuus perinteisiin pyyntimuotoihin poistuu Lohikantojen tila edellyttää kalastuksen rajoittamista 8
Voimaansaattamislaki Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset voimaan sekamuotoisella voimaansaattamislailla Toimivaltaiset viranomaistahot eri tehtäville Paikallisten tahojen osallistuminen, paikallisen seurantaryhmän perustaminen Vakinaisen asumisen kriteerit paikkakuntalaisten kalastuslupien osalta Kalastusveneiden rekisteröinti Tenolla Tenon kalakorvauslain kumoaminen 9
Tehtävien hoito MMM Neuvottelu Norjan kanssa yhteisistä kysymyksistä, yhteisen hoitosuunnitelman hyväksyminen ja muuttaminen, kalastussäännön muutokset, seuranta- ja tutkimusryhmän toimeksianto Asetuksenantovaltuus, kalastuslupien hinnoittelu, ulkopaikkakuntalaisten omistajien kalastuslupakiintiön vahvistaminen, kalastuslupatulojen käytön perusteet Lapin ELY-keskus Kalastuslupien myynti, kalastusveneiden rekisteröintiin liittyviä tehtäviä (v. 2017 ja 2018, siirtyvät sitten kalatalousalueelle), lupatulojen jakaminen omistajille maksettaviin korvauksiin, paikallisen seurantaryhmän toiminta, hoitosuunnitelman valmistelussa mukana Luonnonvarakeskus Seuranta- ja tutkimustyö, hoitosuunnitelman valmistelu, saalistietorekisteri TRAFI, venerekisteri, EVIRA, Gyrodactylus salaris Paikallinen osallistuminen Paikallinen laajapohjainen seurantaryhmä Mukaan tutkimus- ja seurantaryhmän työhön, esim. yhdyshenkilön kautta Paikallisen/perinteisen tiedon ja tieteellisen tiedon välittäminen molempiin suuntiin Kalatalousalueella tehtäviä 10