MEDIA JA JOURNALISMI 2030 Juho Ruotsalainen Juho.ruotsalainen@utu.fi Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto, Helsingin toimisto
MEDEIA-HANKE (2013-2015) Hankkeessa kerättiin median ja journalismin heikkoja signaaleja (työpajat, haastattelut, mediaseuranta). Heikot signaalit luokiteltiin kuuteen ryhmään. Näiden pohjalta hahmoteltiin mediaa ja journalismia vuonna 2030 sekä niiden uusia yhteiskunnallisia tehtäviä.
MEDEIA-HANKE (2013-2015) Rahoittajina viestintäalan tutkimussäätiö, Rakennustietosäätiö, Teliasonera, liikenne- ja viestintäministeriö, e21 Solutions ja Teknologiainfo Teknova Oy. Loppuraportti: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/etutu/documents/etutu_4-2015.pdf Artikkeli: Ruotsalainen, Juho & Heinonen Sirkka (2015). Media ecology and the future ecosystemic society. European Journal of Futures Research 3:9, http://link.springer.com/article/10.1007%2fs40309-015-0068-7
Heikkojen signaalien luokat: 1. Niche-mediat 2. Yhteisömediat ja -journalismi 3. Hyperlinkittynyt media & journalismi 4. Journalistit informaatioammattilaisina 5. Verkon keskukset ja tunnetut brändit 6. Media identiteettiteknologiana
Niche-mediat
Niche-mediat Erikoistuvat tiettyyn aihealueeseen kuten ulkopolitiikkaan tai journalistiseen genreen kuten selittävään journalismiin Medioiden täytyy tehdä jotain, mitä muut eivät tee, tai tehdä se muita paremmin Tulevaisuuden massamedia? (long tail, arvot/perinteinen media, alustat)
Niche-mediat Tuottavat kokonaisuutena nykyistä laajempaa tietojen, näkökulmien ja tyylien kirjoa. Keskittyvät analyyseihin, tulkintoihin ja mielipiteisiin arvioivat tietoa. Vastaavat eriytyviin tarpeisiin ja makuihin.
Niche-medioiden funktioita
Niche-medioiden funktioita Verkottuneen, yhä monimutkaisemman ja - arvoisemman yhteiskunnan kuvaaminen vaatii entistä useampia medioita, näkökulmia ja tyylejä. Ei enää kansallisvaltion rajattu todellisuus. Jos valta siirtyy yhä enemmän ruohonjuuritasolle, ihmiset tarvitsevat entistä monipuolisempaa ja erikoistuneempaa tietoa.
Yhteisömediat
Erilaiset yhteisöt alkavat tuottaa ja jakaa journalismia. Sosiaalisen median yhteisö, yhteisöllisesti tuotettu julkaisu, freelance-toimittajien kollektiivi tai perinteisen mediayrityksen sisään vapaasti muodostuva yhteisö. Yhteisöt rakentuvat jaettujen intressien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan aivan kuten muutkin internet-yhteisöt (uudet, intiimit ja suljetut someyhteisöt).
Motiiveina itseilmaisu, yhdessä oppiminen, yhteisössä saavutettava maine ja halu kehittää mahdollisimman laadukas tuote. De Correspondent. Koskee myös perinteisiä medioita. Kilpailu yleisöstä ja sitouttaminen, toisaalta uusi työkulttuuri. Journalismi vastaa yhä enemmän eri yhteisöjen tarpeisiin ja makuihin?
Yhteisömedioiden funktioita
Yhteisömedioiden funktioita Yhteisöjournalismi voi tarjota palkkatyön ja poliittisten puolueiden kaltaisia väyliä, joiden kautta yksilöt liittyvät yhteiskuntaan ja tuottavat arvoa yhteiskunnalle. Kollektiivisen asiantuntemuksen luominen. Tuoreiden näkökulmien tarjoaminen. Maailma ei enää tuolla jossain.
Hyperlinkittynyt media ja journalismi
Hyperlinkittynyt journalismi saa mallinsa blogeista: journalismi muodostuu viittauksista toisiin sisältöihin. Samalla avautuu uusia näkökulmia lähdekirjo laajenee.
Irrallinen julkaisu tai artikkeli ei enää journalismin perusyksikkö vaan esim. aihe ( Wikipedia ). Valmiiden artikkeleiden sijaan todellisuutta hahmotetaan fragmentaarisina, jatkuvasti päivittyvinä virtoina (alustat). Uudet, verkostomaiset esittämisen tavat, kuten Voxin infokortit.
Irralliset, yksittäiset mediat menettävät asemaansa tilalle yhteistyö ja joukkoäly (NYT Now, The Atlantic ja Time). Todellisuuden hahmottamisesta tulee kollektiivinen prosessi.
Hyperlinkittyneen median funktioita
Hyperlinkittyneen median funktioita Systeemiteoreettinen lähestymistapa: uutta tietoa tuotetaan hahmottamalla uusia yhteyksiä tapahtumien ja ilmiöiden välille. Kaikki liittyy kaikkeen (esim. ei osastoja, vaan teemoja). Journalismi ei enää filtteri, vaan vastaa kaoottista todellisuutta. Aiempaa monipuolisempi kuva maailmasta.
Journalistit informaatioammattilaisina
Tulevaisuuden sisältötaloudessa toimittajan ammattitaitoa kaivataan kaikissa organisaatioissa. Toimittajat tuottavat laadukkaita, luotettavia, kriittisiä ja kiinnostavia sisältöjä eri aloilla erottuvat edukseen. Natiivimainonta.
Journalististen informaatioammattilaisten funktioita
Journalististen informaatioammattilaisten funktioita Toimittajat jalostavat yritysten ja organisaatioiden tietopääomaa koko yhteiskuntaa hyödyttäviksi sisällöiksi. Organisaatiot keskeinen osa uutta mediaekosysteemiä. Organisaatiot uusi journalismin rahoittaja?
Verkon keskukset ja tunnetut brändit
Verkossa lukuisten pienten toimijoiden lisäksi muutama jätti kerää valtaosan verkkoliikenteestä (verkostojen valtalaki, long tail - jakauma). Mediat polarisoituvat muutamaan massamediaan ja pieniin, erikoistuneisiin medioihin. Luotettava, tunnettu brändi entistä tärkeämpää (edellyttää usein suurta kokoa).
Verkon keskusten funktioita
Verkon keskusten funktioita Erikoistuvat varmennettuun, neutraaliin faktatietoon (mitä-missä-milloin). Tuottavat journalistista yleispalvelua. Tuottavat niche-medioiden yms. analyysien ja tulkintojen raaka-ainetta. Luovat ja ylläpitävät kaikkien jakamaa yhtenäiskulttuuria rikkomalla informaatiokuplia.
Media identiteettiteknologiana
Verkostoyhteiskunnassa kollektiivisia identiteetin lähteitä on yhä vähemmän. Yksilöt rakentavat identiteettinsä itse mediasisältöjen avulla, osana eri (media)yhteisöjä.
Media ja journalismi myös merkityksellisyyden lähde. Merkityksellisyyden kokemus syntyy siitä, että ihminen kokee olevansa osa jotain itseä suurempaa. Mediasisällöt liittävät yksilöt maailmaan ja jaettuun kulttuuriin. Virtual Reality (NY Times ym.), podcast, video.
Identiteettimedian funktioita
Identiteettimedian funktioita Mediat tarjoavat yksilöille symboliaineksia, joiden varaan rakentaa identiteettiään ja elämänsä merkityksellisyyttä (uusi julkinen resurssi, edellytyksenä etäännytetystä asiatyylistä luopuminen?). Yksilöt keskeinen journalismin agendan asettaja ja portinvartija journalismi ja identiteetti nivoutuvat yhteen (some).
Identiteettimedian funktioita Media ja journalismi luovan talouden tärkeitä osia. Työntekijän tuottavuus riippuu hänen kuluttamiensa mediasisältöjen määrästä ja laadusta persoonan ja ammatillisuuden kehittäminen nivoutuvat toisiinsa.
Media ja journalismi vuonna 2030
Uutistuotanto ja -kulutus globaalia. Pääkielenä englanti? Jakelu alustojen kautta (Apple News, Facebook, Snapchat ). Koostavat journalistista yleispalvelua eri niche-medioiden sisällöistä. Tehokas personointi algoritmit tuntevat yksilöiden maun ja kiinnostuksen kohteet läpikotaisin (+ IoT).
Niche-mediat hallitsevat, mutta näiden omistus keskittynyt suurille yrityksille. Iso osa toimittajista työskentelee erikoistuneina freelancereina. Yleistoimittajan aika ohi. Toimittajakollektiivien indiemediat ja muut yhteisömediat tuottavat omaehtoisinta journalismia.
Maailmassa on muutama, NY Timesin ja BBC:n kaltainen, perinteinen massamedia. Suomessa ehkä Hesari ja YLE, muut perinteiset keskittyvät paikkallisuutisiin. Massamedioillakin toisaalta sisäiset nicheosastonsa. Lisäksi paljon niche-alustoja kuten koulutukseen keskittyviä. Medioiden omat alustat?
Koska yleisönä eivät ole enää massat, ilmaisutyylit ja aihevalinnat ovat aiempaa vapaampia. Objektiivinen asiajournalismi vähemmistössä mikä ei tarkoita, että objektiivisuuden ihanteesta olisi luovuttu. Painotus analyyseissa ja tulkinnoissa miksi, miten, mitä seurauksia. Kannanotot mitä pitäisi tehdä ja ajatella.
Mediaorganisaatioiden rajat huokoistuneet. Tekevät yhteistyötä toistensa, mediakuluttajien ja koko internetin kanssa verkottunut tuotanto (työtiloja ym. resursseja freelancereille?). Kuluttajat eivät seuraa enää tiettyjä medioita, vaan verkon informaatiovirtoja ja yksittäisiä artikkeleita (alustat). Toisaalta muutama destination site per henkilö. Printin paluu (kokonaisuudet, eheä maailmankuva, selkeä identiteetti)?
Hyperlinkittyneet mediat koostavat ja kommentoivat niche-medioiden tuottamaa tietoa. Toimittajat ovat kuraattoreita, jotka luotaavat verkosta kiinnostavia, uusia ja vaikeasti löydettäviä sisältöjä. Robottijournalistit analysoivat tietomassoja ja tuottavat niiden pohjalta juttuja jopa tulevaisuutta ennustavia?
Mediayhteisöt tarjoavat ihmisille uusia vertais- ja lähiyhteisöjä menetettyjen tilalle. Koska robotisaatio on vienyt suuren osan työpaikoista, ihmiset työllistyvät tuottamalla mediasisältöjä samanhenkisten yhteisöissä. Ammatin sijaan ihmiset erikoistuvat omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Yhteisömediat toimivat vertaisoppimisen alustoina.
Yhteisöjournalismi tuottaa tietoa yhteisön omasta elämismaailmasta käsin. Juuri tämä tekee siitä kiinnostavaa ja tärkeää. Toisaalta: kaikki mediat ovat yhteisömedioita. Journalistit osana yhteisöjä.
Kaikki organisaatiot ovat mediaorganisaatioita. Toimittajat erottuvat muista sisällöntuottajista hyvällä, selkeällä ilmaisulla sekä tiedonkäsittelyn ja analyysin taidoillaan. Kuluttajien vaatimukset ovat kasvaneet symbolitalouden myötä. Perinteistä mainontaa ei enää ole.
Toimittajan ja tutkijan toimenkuvat lähentyneet. Tutkimusmenetelmien hallinta tärkeää (The Conversation). Organisaatioissa työskentelevien toimittajatutkijoiden tehtävänä on auttaa ymmärtämään yhä monimutkaisempaa maailmaa. Tämä on osa yritysten ja organisaatioiden tarjoamista palveluista.
Ihmisillä henkilökohtainen suhde uutisiin, medioihin ja maailman tapahtumiin. Uutiset tunteellistuvat toimittajan persoona läsnä. Henkilökohtaiset esseet suosittuja yleistä tarkastellaan yksityisestä näkökulmasta. Painotus uusissa, yllättävissä sisällöissä ja näkökulmissa.
Identiteetin korostuminen ei välttämättä tarkoita journalismin privatisoitumista. Jokainen yksilö on mediaorganisaatio. Eri toimijat suorassa, henkilökohtaisessa yhteydessä toisiinsa julkinen sfääri vahvistuu ihmisten välisten suhteiden vahvistuessa?
KIITOS!