Työterveyshuolto sisäilmasto-ongelmatilanteissa - uusimmat työkalut ja ohjeet

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia sisäympäristöstä

TERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Sisäilmastoselvitys. Koulurakennus, Sepänkatu 2 Sepänkatu Turku. Tarkastuspäivä

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen

Rakennusterveysasiantuntija koulutus Opinnäytetyön esittely Timo Kinnari

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Ohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Sisäilmastoselvitys. Koulurakennus, Sepänkatu 2 Sepänkatu Turku. Raporttipäivä

Sisäilman laatu ja sen

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

OHJE TILAAJALLE: SISÄILMAHAITAN SELVITTÄMISEN ENSIVAIHEET JA KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISEN KUNTOTUTKIMUKSEN KILPAILUTUS

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET

Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus

Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Hyvinvointia työstä Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön kehittäminen. Työterveyslaitos

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Eeva Vasko. Päiväkodin kuntotutkimus osana terveyshaitan selvitysprosessia

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA -MONIALAINEN RATKAISU. Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

HÄMEENLINNAN SEMINAARIN KOULU

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Rakennuksen sisäilma ja kosteusvaurio: miten paljon vaaraa terveydelle?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Työturvallisuuslaki /738

Hyvinvointia edistävät tilat ja terve sisäilma Suomessa Mission possible?

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

KORJAUSSUUNNITTELU- RATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTIMALLI SISÄILMASTOSEMINAARI Kai Nordberg Erityisasiantuntija, DI Ramboll Finland Oy

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Esimies Kiinteistönhoito Tilakeskus

Loppuraportti. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus YM opas 2016

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Ohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Epävarmuustekijöiden tunnistaminen osana kokonaisuuden hallintaa. Timo Turunen Tekn.lis., RTA Ramboll Finland Oy

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Heinävaaran koulu (vnnm)

Tehtyjen kuntotutkimusten riittävyyden arviointi terveydensuojeluviranomaisessa RTA 3 kurssi Sami Stål Terveystarkastaja Rauman kaupunki

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Hyvinvointikeskus Kunila

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi

Sisäilmaongelmat ja valvonta. Sirkku Lehtimäki Työsuojeluinsinööri Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus

Karhunmäen koulu (hdfq)

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Auran kunnantalon tutkimukset

Linnajoen koulu -- Altistumisolosuhteiden arviointi

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

KORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Ihmisen terveys ja hyvinvointi keskiöön

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

1950-luvulla rakennetun asuinpalvelurakennuksen KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, PÄÄKORJAUSPERIAATTEET ja niistä aiheutuvat kustannukset

Päiväkodin kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa

Ohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä

Työterveyshuolto sisäilmasto-ongelmatilanteissa - uusimmat työkalut ja ohjeet Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos, työtilat yksikkö

Nivelsärky t ai -jäykkyys** Kuume t ai vilunväreet ** Hengit yksen vinkuminen** Hengenahdist us** Lihaskipu** Käsien iho-oireet Muu oire Kasvojen kuivuus / punoit us Pää t unt unut raskaalt a Yskä Yöunt a häirit sevä yskä** Päänsärky Keskit t ymisvaikeudet Silmien ärt yminen Nenän ärt yminen Käheys / kurkun kuivuus Sisäilmasto-ongelmien hallinta edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä Työnantaja Työntekijät Muut tilojen käyttäjät HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ A + B + C Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita Tilojen tekninen kunto ja sisäilmastoolosuhteet [Pa] 10 0-10 -20-30 -40-50 Huone- ja ulkoilman välinen paine-ero, päärakennus h218 19.3 21.3 23.3 25.3 27.3 29.3 31.3 2.4 4.4 6.4 KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ Tilan käyttäjät ovat sisäilmaan ja sisäympäristöön tyytyväisiä Tilojen käyttäjien terveydentila ja hyvinvointi Nykyiset työhön liittyvät oireet 60 Väsymys 40 20 0 ORGANISAATION TOIMIVUUS Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan Toimintatavat rakennuksen ylläpidossa ja viestinnässä (huolto, siivous, haittailmoitusmenettely, haittojen hallinta) Tilojen omistaja Kiinteistöhuolto ja muut palvelut Ulkopuoliset asiantuntijat: RT-asiantuntemus Työterveyshuolto Viranomaiset: AVI, terveystarkastajat, rakennusvalvonta -60 3

Ohje työpaikkarakennusten sisäilmastoongelmien selvittämiseen saatavilla verkkokirjana Ohje saatavilla: Työterveyslaitoksen verkkosivuilta https://www.ttl.fi/tyoymparisto/sisaymparisto/ STM:n avoimesta julkaisuarkistosta https://www.julkari.fi/handle/10024/129932 4 Työterveyslaitos: lisätietoja Lappalainen ja Tähtinen tai www.ttl.fi

Työpaikkarakennukset: ohjeistuksessa huomioitu Toimijatahoja lukuisia Linjajohto, työsuojelu, työntekijät, kiinteistöhallinta ja -huolto, työterveyshuolto, työsuojeluviranomainen, terveydensuojeluviranomainen ja perusterveydenhuolto vastuut ja roolit tunnistettava sekä sovittava yhteistyöstä (sisäilmaryhmä?) Sisäilmasto-ongelmat kohdistuvat yleensä kymmeniin, jopa satoihin työntekijöihin hyvät toiminta- ja viestintätavat tärkeässä roolissa ratkaisuprosessissa onnistumisessa Työpaikkarakennukset ovat teknisesti ja myös toimintaympäristöltään haastavampia kuin asunnot Arviointi vaatii monipuolista teknistä osaamista ja myös toimintaympäristön vaikutus olosuhteisiin on huomioitava (RTA tai vastaava asiantuntijaryhmä, johtava asiantuntija) Työturvallisuuslain mukainen terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää altistumisolosuhteiden kokonaisvaltaista ja tarkempaa arviointia. Työterveyslaitos: lisätietoja Lappalainen ja Tähtinen tai www.ttl.fi 5

Altistumisolosuhteiden arviointi 1. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen 2.Tavanomaisesta poikkeava olosuhde mahdollinen 3.Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen 4. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Tarvittavat tiedot mm. kosteus- ja mikrobivaurioiden ja muiden tavanomaisesta poikkeavien epäpuhtauslähteiden laajuus ja voimakkuus, ilmavuotoreitit, paine-erot, ilmanvaihtojärjestelmä. 6

Sisäilmastoselvitykset: tilan terveellisyys tilojen käyttäjille askeleet arvioinnissa Taustatiedot, esi- ja lisäselvitykset (kuten rakennus- ja talotekniset, sisäilma). Olosuhdekyselyt. Tarvittaessa myös oirekysely (TTH). Altistumisolosuhteiden arvioiminen (RTA). Altistumisen määrittäminen (altistuvat hlöt, kesto, altistumisreitit ). (RTA ja TTH) Terveydellisen merkityksen arvioiminen (TTH). Työterveyslaitos: lisätietoja Lappalainen ja Tähtinen tai www.ttl.fi 7

Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma Ohje saatavilla: Työterveyslaitoksen verkkosivuilta https://www.ttl.fi/tyoymparisto/sisaymparisto/ STM:n avoimesta julkaisuarkistosta http://www.julkari.fi/handle/10024/13207 Työterveyslaitos: lisätietoja Latvala, Karvala tai www.ttl.fi 8

Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma Koulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöille: - Sisäilmastomoduuli erikoislääkärikoulutuksen Työterveyslaitosjakson yhteydessä - Ohjattua opetusta (luentoja ja työpajatyöskentelyä) 12 h, itsenäistä työskentelyä 15 h, potilastyöskentelyä erikoispoliklinikalla - Työterveyshuollon pätevöittävän kurssin luennot eri paikkakunnilla (Helsinki, Tampere, Oulu, Kuopio) - Koulutuskiertue 2017 aikana (Helsinki, Tampere, Kuopio, Turku, Oulu) - Tilauskoulutusta Työterveyslaitos: lisätietoja Latvala, Karvala tai www.ttl.fi 9

Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 1. Ohjata osaltaan prosessia työpaikalla (tietojen anto ja ohjaus) niin, että ongelmat selvitetään, arvioidaan ja ratkaistaan työpaikalla jo alkuvaiheessa ja että olosuhteiden tutkimiseen ja arviointiin (sisäilmastoselvitys) käytetään päteviä asiantuntijoita (RTA) ja hyväksyttyjä menetelmiä. Välttämätöntä paitsi ongelmien ratkaisun ja rakennusten korjaamisen kannalta myös olosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioimiseksi. Työterveyshuolto voi olla myös aloitteellinen sisäilmaryhmän perustamiseksi työpaikalle. 2. Selvittää ja arvioida luotettavin ja yleisesti hyväksytyin menetelmin olosuhteisiin liittyvää haittaa ja oireilua ryhmätasolla suhteessa tavanomaisena pidettävään (sisäilmastokysely) sekä selvittää mitkä muut seikat työolosuhteissa ja työyhteisössä (työpaikkaselvitys) voivat vaikuttaa käyttäjäkokemuksiin Erityisesti silloin, kun tilojen käyttäjät epäilevät työpaikan sisäilmaston aiheuttavan haittaa ja lisäävän oireilua tai ongelmat ovat pitkittyneet. 10

Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 3. Kun kohteeseen on tehty asianmukaiset ja riittävät rakennus- ja talotekniset selvitykset, ja näissä todettujen epäpuhtauslähteiden ja poikkeamien vaikutus olosuhteisiin on arvioitu (sisäilmastoselvitys), työterveyshuollon tulee perehtyä työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin ja arvioida altistumista yhteistyössä selvityksen tehneen asiantuntijatahon kanssa. Työpaikkarakennusta koskevien altistumisolosuhdetietojen ohella altistumisarvioon vaikuttavat tilojen käyttöön liittyvät tekijät (altistumisaika ja käyttötapa). Altistumisarviota tehdessään työterveyshuollon tulee huomioida myös muut terveyden kannalta merkittävät altisteet työolosuhteissa (työpaikkaselvitys). 11

Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 4. Arvioida tarvittaessa haitta tai vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä = terveysvaikutuksia Työturvallisuuslain mukaan tämä arviointi on välttämätöntä silloin, kun haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa. Käytännössä arviointi tulee tehdä aina silloin, kun sisäilmasto-ongelmaan liittyy huolta ja epävarmuutta sekä epäilys siitä, että tilojen käyttäjien oireet liittyvät työpaikan sisäilmasto-olosuhteisiin. Terveydellisen merkityksen arviointi on työterveyshuollon ydinosaamista. Sisäilmasto-ongelmissa se edellyttää erityistä perehtymistä sisäilmasto-ongelmien terveysvaikutuksia koskevaan tutkittuun tietoon sekä arvioinnissa käytettävien menetelmien käyttöön ja käytäntöihin. Yksinkertaisimmillaan terveydellisen merkityksen arvioinnilla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Onko kohteessa todettu jokin sellainen olosuhde tai altistuminen, mitä voidaan pitää sairastumisen vaaraa aiheuttavana, ja aiheuttaako altistuminen tässä kohteessa erityisen, tavanomaisesta poikkeavan sairastumisen vaaran? Onko kohteessa työskentelevien kokemaa haittaa ja oireilua pidettävä tavanomaisesta poikkeavana ja onko kohteessa todettu jokin sellainen tavanomaisesta poikkeava olosuhde tai altistuminen tai muu tekijä, mikä saattaa olla yhteydessä käyttäjien kokemaan haittaan ja oireiluun? 12

Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 5. Arvioida, tutkia, hoitaa ja tukea terveyttä, työkykyä (ml. jäljellä oleva työkyky) ja työssä selviytymistä tarvittaessa myös yksilötasolla esim. astmaa sairastavat, ympäristöherkät. ja työkykyä 13

Terveydellisen merkityksen arviointi Arvioidessaan haitta ja vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä eli niiden yhteyttä / vaikutusta terveyteen, on arvioitava niiden aiheuttama Erityinen sairastumisen vaara = terveysvaara? Käsite tulee työturvallisuuslaista (11 ): Jos 10 :ssä tarkoitettu työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä Tarkemmin käsite määritellään asetuksessa 2001/1485: erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle Käsite liittyy myös sekä työturvallisuuslaissa (1 ) että muussa lainsäädännössä määriteltyyn ammattitauti-käsitteeseen ja työperäisen sairauksien ehkäisyyn. Sairastumisen vaara on annosriippuvainen eikä se riipu toimintaympäristöstä muu henkisen ja fyysisen terveyden haitta = terveyshaitta? Käsite tulee työturvallisuuslaista (1 ): ammattitautien (ja muiden työperäisten sairauksien) lisäksi arvioitava myös muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja (TTL 1 ) Näitä haittavaikutuksia arvioitaessa on altistumisen ohella huomioitava myös toimintaympäristö eli työn ja toiminnan luonne ja sen vaikutus koettuun henkisen ja fyysisen terveyden haittaan.

Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi 1/2 Mikäli sisäilmastoselvityksissä todettujen kosteusvaurioiden vaikutus altistumisolosuhteisiin on arvioitu todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi (tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde) JA työskentely tiloissa on pitkäaikaista (altistuminen) Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J. 2007. ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H. 2013. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** työhön katsotaan liittyvän lisääntynyt astman ja hengitystieoireiden riski (sairastumisen vaara). Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi 1/2 Toimenpiteet haitallisen altistumisen poistamiseksi tai vähentämiseksi ovat terveydellisesti perusteltuja. Korjaavien toimenpiteiden kiireellisyyteen vaikuttavat altistumisolosuhteet (vaurioiden laatu ja laajuus) sekä altistumisaika (tilojen käyttö). Toimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä sovittaessa on sovittava myös tarvittavasta seurannasta. Tilojen käytettävyyttä ja olosuhteiden hyväksyttävyyttä on arvioitava moniammatillisesti esimerkiksi sisäilmastotyöryhmässä. Yleiset terveystarkastukset eivät ole perusteltuja, koska niiden avulla ei ole mahdollista ehkäistä oireiden ilmenemistä, pahenemista tai sairauden puhkeamista. Rakennuksen kosteusvaurio ei ole pysyvä työhön liittyvä olosuhde joten haitalliset olosuhteet on saatettava kuntoon. Toistuvista tai pitkittyvistä hengitystie- ja astmaoireista kärsivät tulee ohjata työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan tutkimusten, toimenpiteiden ja seurannan tarve yksilöllisesti.

Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi 2/2 Mikäli sisäilmastoselvityksissä todettujen kosteusvaurioiden vaikutus altistumisolosuhteisiin on arvioitu epätodennäköiseksi tai korkeintaan mahdolliseksi (tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde) TAI työskentely tiloissa on lyhytaikaista tai satunnaista (altistuminen) sairastumisen vaaraa ei voida pitää merkittävänä. Terveysperusteisia suosituksia ei tällöin tule antaa. Vauriot on kuitenkin korjattava ja sovittava seurannasta. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen Rakennuksessa ei ole todettu mikrobivaurioituneita rakenteita. Epäpuhtauslähteistä ei ole ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutiloihin. Tilan akustiikkamateriaaleissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. Käytössä olevat rakennusmateriaalit ja kalusteet ovat M1-luokiteltuja. Sisäilman laatu vastaa tilan käyttötarkoitukselle asetettuja viite- ja ohjearvoja. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde mahdollinen Rakenteessa on helposti rajattavia ja korjattavia mikrobivaurioita, vauriokorjaukset ovat alle 1 m 2. Epäpuhtauslähteistä on todettu ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilojen sisäilmaan. Tiloissa ja tai ilmanvaihtojärjestelmässä on mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu paikallisia pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). *,**,*** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät sekä epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus /kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, Merikallio T., Niemi S., Komonen J. 2007. ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H. 2013.

Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi Työterveyslääkärin tulee perustaa sairastumisen vaaran arviointi tilojen käyttöä ja altistumisolosuhteita koskeviin tietoihin eikä sitä voi perustaa oirekyselyihin, joilla taas on tärkeä merkitys arvioitaessa olosuhteista koettua haittaa. Mikäli kohteessa oireillaan, se voi lisätä korjaustoimenpiteiden kiireellisyyttä, mutta sen ei voida katsoa lisäävän työntekijöiden sairastumisriskiä. Kosteusvauriokohteissa ilmenevien astmatapausten työperäisyyden selvittäminen yksilötasolla kuuluu myös työterveyshuollon tehtäviin. Mitään lääketieteellistä menetelmää, jolla pystyttäisiin osoittamaan syyseuraus-suhde altistumisolosuhteiden ja sairastumisen välillä ei ole. Ammattiastmadiagnostiikka perustuu kansallisesti sovittuun käytäntöön.

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 1/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi (altistumisolosuhde) JA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet poikkeavat tavanomaisesta Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J. 2007. ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H. 2013. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** voidaan haitta arvioida terveydellisesti merkittäväksi. Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 1/4 Sisäilmastoselvityksen perusteella annetut korjaus ja toimenpide-ehdotukset tulee toteuttaa nopealla aikataululla. Toimenpiteiden kiireellisyyteen vaikuttavat todettujen poikkeamien (olosuhteet ja koetut haitat) laatu ja laajuus sekä tiloissa työskentelyn aika ja luonne. Myös muut ABC-mallin (ks. kappale 3) osatekijät on selvitettävä ja huomioitava ongelmaa ratkaistaessa. Tilojen käytettävyyttä ja olosuhteiden hyväksyttävyyttä on arvioitava moniammatillisesti esimerkiksi sisäilmastotyöryhmässä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on suositeltavaa seurata esim. sisäilmastokyselyllä ½-1 vuoden kuluttua toimenpiteiden jälkeen, mikäli vastaava kysely on tehty ennen toimenpiteitä. Yleiset terveystarkastukset eivät ole perusteltuja, koska niiden avulla ei ole mahdollista ehkäistä oireiden ilmenemistä tai pahenemista vaan tavanomaisesta poikkeavat olosuhteet on saatettava kuntoon. Toistuvista tai pitkittyvistä oireista kärsivät tulee ohjata työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan tutkimusten, toimenpiteiden ja seurannan tarve yksilöllisesti.

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 2/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi (altistumisolosuhde) MUTTA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet ovat tavanomaista tasoa, Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J. 2007. ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H. 2013. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** haitan terveydellinen merkitys on vähäisempi. Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 2/4 Toimenpiteiden kiireellisyyteen vaikuttavat todettujen poikkeamien (olosuhteet) laatu ja laajuus. Sisäilmastoselvityksen perusteella annetut korjaus ja toimenpide-ehdotukset tulee toteuttaa ja tilannetta tulee seurata (sisäilmastokysely) mikäli korjaukset viivästyvät.

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 3/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköiseksi tai korkeintaan mahdolliseksi (altistumisolosuhde) MUTTA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet ovat epätavanomaista tasoa, olosuhteiden terveydellinen merkitys on vähäinen, mutta on varmistettava tehtyjen olosuhdeselvitysten riittävyys ja se, että kaikki ABC-mallin osatekijät on otettu huomioon. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J. 2007. ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H. 2013. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 3/4 Tilannetta tulee arvioida moniammatillisesti ja kiinnittää erityistä huomiota eri toimijoiden välisen yhteystyöhön, viestintään sekä prosessiohjaukseen ja johtamiseen. Kaikki todetut poikkeamat tulee korjata. Oireilua voi seurata ryhmätasolla (sisäilmastokysely). Muut toimenpiteet kuten yksilöidyt terveystarkastukset eivät ole tarpeen. 16.3.2017 Jari Latvala

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 4/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköiseksi tai korkeintaan mahdolliseksi (altistumisolosuhde) JA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet ovat tavanomaista tasoa, erityisiä toimenpiteitä tai seurantaa ei tarvita. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J. 2007. ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H. 2013. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 4/4 Myös tällaisessa tilanteessa työpaikalla voi olla yksittäinen tai yksittäisiä oireilevia henkilöitä ja jossakin tapauksessa (esim. ympäristöherkät) voidaan joutua etsimään työkykyä ja työssä selviytymistä tukevia ratkaisuja. työkykyä

Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi Toisin kuin sairastumisen vaaraa arvioidessaan työterveyshuolto arvioi tässä haitan ja haittatekijöiden suhdetta tavanomaiseen ja toisiinsa huomioiden ABC-mallin mukaisesti sisäilmastoolosuhteiden ohella myös muut ongelmaan liittyvät työpaikkaa ja sen toimintaa kuvaavat tekijät.

Kiitos! Kysymyksiä? ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos