Eeva Vasko. Päiväkodin kuntotutkimus osana terveyshaitan selvitysprosessia

Transkriptio

1 Eeva Vasko Päiväkodin kuntotutkimus osana terveyshaitan selvitysprosessia Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2019

2 EEVA VASKO Päiväkodin kuntotutkimus osana terveyshaitan selvitysprosessia Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2019 Aihealue: Rakennusterveys

3 Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

4 TIIVISTELMÄ: Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Heinäveden kunnassa sijaitsevaan päiväkotiin. Kuntotutkimus tehtiin tutustumalla kohteen lähtötietoihin, tekemällä alustava kohdekäynti ja pintakosteuskartoitus sekä avaamalla rakenteita ja ottamalla rakennusmateriaalinäytteitä. Lisäksi tehtiin viiltomittauksia ja sisäympäristön olosuhdemittauksia. Perusteellista kuntotutkimusta ei pystytty tekemään käytettävissä olevien resurssien rajallisuuden vuoksi. Opinnäytetyön toinen osio käsitti tehdyn kuntotutkimuksen riittävyyden sekä terveyshaitan arvioinnin terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta. Päiväkotirakennuksessa todettiin tutkimuksen yhteydessä epäkohtia ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kosteusteknisen kunnon ja toimivuuden osalta. Rakenteisiin havaittiin kohdistuvan ylimääräistä kosteusrasitusta sade- ja sulamisvesistä. Rakennuksen sisätiloissa havaittiin epäkohtia muun muassa henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteen osalta sekä ulkoseinärakenteissa havaittiin ilmavuotoja sisätiloihin. Rakennuksen pohjoispäädyssä olevassa ulkovälinevarastossa todettiin voimakas mikrobiperäinen haju, josta voi aiheutua riskiä myös sisäilman laadulle. Havaintojen perusteella päiväkotirakennuksessa todettiin terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita ja tekijöitä, mutta terveyshaitan vakavuuden arvioimiseksi rakennuksessa tulisi tehdä lisätutkimuksia. Kuntotutkimuksessa ei selvitetty perusteellisesti kaikkien rakenneosien kuntoa, eikä havaittujen vaurioiden osalta selvitetty vaurioiden laajuutta. AVAINSANAT: kuntotutkimus, päiväkoti, sisäilmatutkimus, sisäympäristö, terveydensuojeluviranomainen, terveyshaitta

5 ABSTRACT: The aim of this study is to carry out a building condition and an indoor air survey at the day care center located in the municipality of Heinävesi. The survey was carried out by making a preliminary investigation and visit to the day care center building, which included taking a surface humidity measurement, making structural openings and taking building material samples. Humidity measurements under the plastic floor carpeting and indoor environment measurements were also made. A thorough survey could not be performed because of limited resources. The second part of the thesis contains the sufficiency evaluation of the completed survey and the evaluation of the possible health hazards at the day care center. During the study, the day care center building was found to have faults in the condition and functionality of the exterior wall and plinth structures. The structures were found to be exposed to additional moisture stress from rain and melt water. Inside the building, there were some faults in the plastic floor carpeting of the staffroom, and air leaks were detected in the interior walls. In the northern end of the building, a strong microbial odor was found in an exterior storage space, which could also pose a risk to indoor air quality. On the basis of the observations, conditions and factors causing health hazards were found in the day care center building, but in order to assess the severity of the health hazards, further research on the condition of the building should be carried out. The condition of the structural parts of the day care center building were not thoroughly investigated during this survey, and the extent of the detected damages was not determined. KEYWORDS: building condition survey, day care center, indoor air survey, indoor environment, health protection authority, health hazard

6 Esipuhe Sisäympäristöongelmat ovat suhteellisen yleisiä terveydensuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa kohteissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Terveyshaitan arviointi ei aina ole yksinkertaista, vaikka terveydensuojelulainsäädännössä määritelläänkin terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä ja niiden toimenpiderajoja. Terveydensuojeluviranomaisen ja sen alaisten viranhaltijoiden työtä helpottaa huomattavasti, kun terveyshaitan selvittämiseksi tehdään riittävät tutkimukset asiantuntevien ja pätevien kunto- ja sisäilmatutkijoiden toimesta. Haluan tässä työssä tuoda esille kuntotutkimusten luotettavuuden tärkeyttä ja sitä, kuinka tärkeää riittävien tutkimuksien tekeminen on terveyshaitan arvioinnin kannalta. Terveydensuojelulain mukaisilla tarkastuksilla voidaan yleensä arvioida vain terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen tai tekijän mahdollisuutta, mutta usein sen varmistamiseksi tarvitaan tarkempia tutkimuksia. Haluan erityisesti kiittää työnantajaani Leppävirran kuntaa ja työyksikköäni Keski- Savon ympäristötoimea opintojeni mahdollistamisesta. Osa kiitoksesta kuuluu myös sosiaali- ja terveysministeriölle, joka tarjosi rahallisen tuen opintoihin. Lisäksi haluan kiittää Heinäveden kuntaa ja etenkin teknistä johtajaa Jenni Ylikotilaa tutkimuskohteesta sekä talonmies Heimo Liukkoa suuresta avusta tutkimusten yhteydessä. Kiitokset kuuluvat myös ohjaajalleni Veli-Matti Pietariselle hyvistä ohjeista ja neuvoista sekä Aducaten henkilökunnalle opintojen sujuvuudesta ja joustavuudesta. Kiitän myös avomiestäni, joka mahdollisti osallistumiseni koulutuksen lähipäiviin heti poikamme syntymän jälkeen.

7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TERVEYDENSUOJELU TERVEYDENSUOJELULAKI TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAINEN Valvontasuunnitelma ja valvonnan riskiperusteisuus Suunnitelmalliset ja suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydensuojelulain mukainen valvonta TERVEYSHAITAN SELVITYSPROSESSI Terveydensuojeluviranomaisen käyttämät ulkopuoliset asiantuntijat Terveyshaitan arviointi Altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen arviointi SISÄILMATYÖRYHMÄ KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KUNTOTUTKIJAN PÄTEVYYS KUNTOTUTKIMUKSEN LAAJUUS JA SISÄLTÖ LÄHTÖTIEDOT, KOHDEKÄYNTI, ALUSTAVA RISKIARVIO JA TUTKIMUSSUUNNITELMA TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA TUTKIMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA TULOSTEN ANALYSOINTI TUTKIMUSSELOSTUS PÄIVÄKODIN KUNTOTUTKIMUS TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS JA TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA LÄHTÖTIEDOT Päiväkoti Päivänpesän terveydensuojelulain mukainen tarkastus Homekoiratutkimus TUTKIMUSMENETELMÄT Aistinvarainen arviointi ja pintakosteuskartoitus Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet Rakennekosteusmittaukset Ilmavirtaus- ja paine-eromittaukset Olosuhdemittaukset ja sisäilman epäpuhtaudet TULOKSET Kuntotutkimuksen havainnot ja tulokset... 55

8 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi Ilmayhteys epäpuhtauslähteestä sisäilmaan ja rakennuksen paine-erot Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilmaan Muut rakennuksesta peräisin olevat epäpuhtaudet Altistumisen todennäköisyys TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA PÄIVÄKODIN TERVEYSHAITAN ARVIOINTI KUNTOTUTKIMUKSEN RIITTÄVYYDEN JA LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN ROOLI TERVEYSHAITAN SELVITTÄMISESSÄ TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN PÄTEVYYS ULKOPUOLISEN ASIANTUNTIJAN ROOLI TERVEYSHAITAN SELVITTÄMISESSÄ KUNTOTUTKIMUKSEN TILAAJAN ROOLI TERVEYSHAITAN SELVITTÄMISESSÄ OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN LÄHDELUETTELO LIITTEET... 70

9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Mikrobivaurion laajuuden arviointi Taulukko 2 Epäpuhtauslähteen ja sisäilman välisen ilmayhteyden ja paine-erojen arviointi altistumisen kannalta Taulukko 3 Ilmanvaihdon arviointi altistumisen kannalta Taulukko 4 Altistumisolosuhteiden arviointi KUVALUETTELO Kuva 1 Terveydensuojeluviranomaisen prosessikaavio terveyshaitan selvittämiseen Kuva 2 Sisäilmatyöryhmän prosessikaavio terveyshaitan selvittämiseen Kuva 3 Kuntotutkimuksen vaiheet Kuva 4 Päiväkotirakennus etupihan puolelta kuvattuna Kuva 5 Päiväkotirakennus takapihan puolelta kuvattuna KESKEISET KÄSITTEET Altistumisolosuhde: Tässä yhteydessä tarkoitetaan rakennuksen sisätilojen olosuhteita, joille tilojen käyttäjät altistuvat. Haitallinen altistumisolosuhde tarkoittaa terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta. Altistuminen ei ole sama asia kuin sairastuminen, mutta se voi johtaa siihen. Mikrobivaurio: Mikrobivauriolla tarkoitetaan tavallisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa (bakteerit, homeet, hiivat ja lahottajasienet) rakennuksen pinnoilla tai rakenteissa. Kuntotutkimus: Kuntotutkimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennukseen tai rakenneosaan kohdistuvaa rakenteita rikkovaa tutkimusta. Sisäilmatekninen kuntotutkimus kohdistuu sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin (talotekniikka, kosteusvaurioituneet tai vaurioituneiksi epäillyt rakenteet, yms.) Kuntotutkimuksessa selvitetään usein myös rakenteessa havaitun vaurion laajuutta ja syitä. Kuntotutkimus on tarkempi kuin kuntotarkastus tai -kartoitus. Sisäilmasto: Sisäilmasto kattaa sisäilman lisäksi sisätilojen lämpöolosuhteet sekä muun muassa ilmankosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden. Sisäympäristö: Sisäympäristöön kuuluu kaikki sisätilojen olosuhteet ja tekijät. Sisäympäristö koostuu sisäilmasta, lämpöolosuhteista, ääniympäristöstä, valaistuksesta ja ergonomisista tekijöistä sekä monista muista tekijöistä, kuten väreistä ja materiaaleista. Sisäympäristökäsitettä käytetään yleensä ei-teollisista toimintaympäristöistä. Terveyshaitta: Terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 :n mukaan sellaisen olosuhteen tai tekijän esiintymistä esimerkiksi asuinympäristössä, joka voi aiheuttaa sairauden tai sairauden oireen. Terveyshaitaksi katsotaan terveydensuojelulain

10 mukaan myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tutkimussuunnitelma, Päiväkoti Päivänpesän kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Tutkimusraportti, Päiväkoti Päivänpesän kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

11 1 Johdanto Sisäilmaongelmista on keskusteltu Suomessa jo vuosikymmenten ajan. Eri aikakausina on vallinnut erilainen käsitys hyvästä rakentamistavasta ja aiemmin hyviksi luullut rakenneratkaisut on saatettu myöhemmin todeta erittäin huonoiksi. Ongelmia esiintyy uusissakin rakennuksissa esimerkiksi rakennusvirheiden vuoksi. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat rakennusfysiikan kannalta haasteelliset. Sisäilmasto-ongelmat eivät nykytiedon mukaan aina johdu kosteus- ja homeongelmista, vaan tilojen käyttäjien oireilun syy voi löytyä esimerkiksi puutteellisesta ilmanvaihdosta, liian lämpimästä tai kuivasta sisäilmasta, teollisista mineraalikuiduista tai vaikkapa materiaalipäästöistä (Ympäristöopas 2016, 14). Terveydensuojelun tarkoituksena on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ihmisten ja elinympäristön terveydelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen (Terveydensuojelulaki (763/1994)). Kunnan terveydensuojeluviranomainen ja sen alaiset viranhaltijat valvovat asuntojen ja oleskelutilojen, kuten koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen, terveydellisiä olosuhteita. Terveyshaitan selvittämiseksi tarvitaan usein ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiä tarkempia tutkimuksia. Terveydensuojeluviranomainen arvioi terveyshaittaa omien tarkastushavaintojensa sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien tutkimusten tulosten perusteella. Terveydensuojeluviranomaisella tulee olla riittävä asiantuntemus rakennus- ja sisäilmateknisistä asioista sekä näihin liittyvästä lainsäädännöstä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tehdä päiväkotikohteeseen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ja tämän jälkeen arvioida onko kuntotutkimus ollut riittävä terveyshaitan luotettavan arvioinnin kannalta vai tarvitaanko lisätutkimuksia. Tarkoituksena on myös käsitellä terveyshaitan selvitysprosessia ja siihen liittyviä epävarmuustekijöitä sekä yleisesti terveydensuojelutoimialaa. 9

12 2 Terveydensuojelu Terveydensuojelulla pyritään ylläpitämään ja edistämään väestön terveyttä sekä ennaltaehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle (Terveydensuojelulaki (763/1994). Terveydensuojelua ohjataan terveydensuojelulain avulla. Tässä kappaleessa käsitellään terveydensuojeluun liittyviä yleisiä asioita, kuten terveydensuojelulakia sekä kunnan terveydensuojeluviranomaista ja sen tehtäviä. TERVEYDENSUOJELULAKI Terveydensuojelulain (763/1994) 1 :ssä säädetään: Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Tässä laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.. Terveydensuojelulaki velvoittaa kunnan edistämään ja valvomaan terveydensuojelua niin, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Terveydensuojelulaissa on velvoite terveydensuojelusta tiedottamisesta ja terveydensuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä. Terveydensuojelulaki määrittelee terveydensuojelutehtävien hoitamisen kunnan määräämän lautakunnan tai muun monijäsenisen toimielimen tehtäväksi (kunnan terveydensuojeluviranomainen). Valtuusto voi antaa terveydensuojeluviranomaiselle oikeuden delegoida toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. (Terveydensuojelulaki (763/1994).) 10

13 Terveydensuojelulaissa säädetään muun muassa terveydensuojelulakia valvovien viranomaisten velvollisuuksista, ilmoituksen varaisesta toiminnasta, talousvedestä, jätteistä ja jätevesistä, asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydellisistä vaatimuksista, tarkastuksista ja valvonnasta sekä tutkimuslaboratorioista ja maksuista. Terveydensuojelulaissa säädetään myös kielloista, määräyksistä, pakkokeinoista ja seuraamuksista, joita viranomaiset voivat antaa toiminnanharjoittajille. Terveydensuojelulain nojalla on annettu tarkempia säädöksiä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista, ns. asumisterveysasetus. TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAINEN Vastuu terveydensuojelun edistämisestä ja valvonnasta on kunnilla. Kunnan vastuulle kuuluu myös terveydensuojelusta tiedottaminen sekä sitä koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen. Terveydensuojelun tehtäviä hoitaa kunnissa kunnan määräämä monijäseninen lautakunta tai muu toimielin, kunnan terveydensuojeluviranomainen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.) Kuntien terveydensuojelutehtävien siirtämistä maakunnille on suunniteltu (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017, 11). Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on kuitenkin tältä erää lopetettu ja tulevaisuudessa selviää, siirtyvätkö terveydensuojeluviranomaisen tehtävät pois kunnilta vai toteutetaanko valvonta jatkossakin entiseen malliin. Käytännön valvontatyötä tekevät terveydensuojeluviranomaisen alaisina terveysvalvonnassa toimivat viranhaltijat, kuten terveystarkastajat ja ympäristöterveystarkastajat. Terveydensuojelun valvontatehtäviä hoitavalla kunnallisella viranhaltijalla on oltava terveydensuojelulain 7 :n mukainen pätevyys; soveltuva korkeakoulu-, ammat- 11

14 tikorkeakoulu- tai teknillinen opistotason tutkinto. Kelpoisuuden täyttää myös henkilö, joka terveydensuojelulain voimaan tullessa hoiti vastaavia terveydenhoitolain (469/1965) valvontatehtäviä. Terveysvalvonta on osa ympäristöterveydenhuoltoa, johon sisältyy terveydensuojelun lisäksi elintarvikevalvonta, tupakkalain mukainen valvonta ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta. Ympäristöterveydenhuolto kuuluu osaksi kansanterveystyötä, joka puolestaan on osa perusterveydenhuoltoa. Ympäristöterveydenhuolto voidaan kuitenkin järjestää irrallaan perusterveydenhuollosta. (Hartikainen 2013, 5.) Useissa kunnissa / yhteistoiminta-alueilla ympäristöterveydenhuolto on osa teknistä toimea. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin kuuluu terveydensuojelun yleinen suunnittelu ja ohjaus. Valvira puolestaan ohjaa terveydensuojelulain nojalla annettujen säännösten toimeenpanoa ja valvontaa sekä ohjaa ja valvoo kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimintaa yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.) Valvontasuunnitelma ja valvonnan riskiperusteisuus Kunnan tulee laatia ja hyväksyä ympäristöterveydenhuollon toimialoja (terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, tupakkalain valvonta ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta) koskeva valvontasuunnitelma, joka käsittää suunnitelmallisen valvonnan. Valvontasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa valvonnan kattavuus. Valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon keskusvirastojen laatima yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä toimialakohtaiset valvontaohjelmat, kuten valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma. Suunnitelma tulee laatia paikalliset valvontatarpeet huomioiden. Aluehallintovirasto tekee arviointi- ja ohjauskäyntejä ympäristöterveydenhuollon yksiköihin ja arvioi kunnan valvontasuunnitelmaa ja sen toteumaa. Valvontasuunnitelma on valvonnan suunnittelun työväline ja siksi siihen 12

15 on hyvä sisällyttää suunnitelmallisen tarkastustoiminnan lisäksi seuraavia valvontaan kuuluvia ja sitä tukevia asioita, kuten: valvonnan painopistealueet resurssit ja niiden jakautuminen toimialoittain näytteenottosuunnitelmat valvonnasta perittävät maksut viestintäsuunnitelma koulutussuunnitelma erityistilannesuunnitelma (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017, 16.) Suunnitelmallisen valvonnan tulee perustua jatkuvaan riskinarviointiin. Valvonta tulee suunnata niihin kohteisiin, joissa katsotaan olevan suurimmat riskit. Riskin suuruus arvioidaan kohteen luonteen ja laajuuden, vaaralle altistuvien määrän sekä vaaran vakavuuden ja riskin toteutumisen todennäköisyyden mukaan. Aiemmin havaitut puutteet ovat syy valvontatiheyden tiukentamiseen, kun taas velvoitteiden asianmukainen hoitaminen puolestaan voi antaa aiheen valvontatiheyden keventämiseen. Valvontasuunnitelman osalta tulee huomioida se, että kohteiden tarkastustiheys suunnitellaan valvontatarpeen mukaan, ei valvontayksikön käytössä olevien resurssien perusteella. Valituksiin tai terveyshaittaepäilyihin liittyvä valvonta on aina tehtävä kiireellisesti. (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017, 12.) Suunnitelmalliset ja suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset Terveydensuojelulain 18 :n mukaiset kohteet (talousvettä toimittavat laitokset, vedenjakelualueet sekä elintarvikehuoneistossa käytettävä talousvesi) ja osa terveydensuojelulain 13 :n mukaisista ilmoituksen varaisista kohteista (koulut, päiväkodit, tehostettu palveluasuminen, majoitusliikkeet, kauneushoitolat, kuntosalit, kylpylät, 13

16 jne.) kuuluvat terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaiseen säännölliseen valvontaan. Kyseisiin kohteisiin tehdään terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia riskinarvioon perustuvan tarkastustiheyden mukaisesti. Valvira on antanut aiemmin valvontatiheyssuosituksia erilaisille kohteille, kuten oppilaitoksille, päiväkodeille ja palvelutaloille. Kohdekohtaiset valvontatiheyssuositukset ovat poistuneet uusimmasta valtakunnallisesta terveydensuojelun valvontaohjelmasta. Suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvan kohteen tarkastusten vähimmäistarkastustiheys on 0,2 x vuosi (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017a, 10). Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuskäyntejä tehdään terveyshaittaepäilyjen ja muiden valitusten perusteella ilmoituksenvaraisiin kohteisiin sekä asuntoihin. (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017, 6.) Hallintolain (434/2003) 39 :n mukaan tarkastuksen aloittamisajankohdasta on ilmoitettava asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianosaisella on pääsääntöisesti oikeus olla läsnä niin suunnitelmallisella kuin suunnitelman ulkopuolisellakin tarkastuksella, sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen suorittamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle. Tarkastuksesta on viipymättä laadittava kirjallinen tarkastuskertomus, josta käy ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi asianosaiselle. Valituksiin liittyvät tarkastukset on useimmiten tarkoituksenmukaista tehdä lyhyellä varoitusajalla, mutta toiminnanharjoittajalle tulee kuitenkin varata mahdollisuus osallistua tarkastukselle Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydensuojelulain mukainen valvonta Asuntojen ja muiden oleskelutilojen, kuten koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen terveydellisten olojen valvonta kuuluu terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin. Käytän- 14

17 nön valvontatehtävät on delegoitu useimmissa valvontayksiköissä pääasiassa kokonaisuudessaan viranhaltijoille ja useimmiten lautakunnan tai muun monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi tulee ainoastaan merkittävimmät päätökset, kuten asunnon tai muun oleskelutilan käyttökieltojen ja muiden hallinnollisten pakkokeinojen asettaminen tai vahvistaminen. Terveydensuojelun tehtävänä on terveydellisten olojen valvonnan lisäksi myös ennaltaehkäistä terveyshaittojen syntymistä antamalla esimerkiksi lausuntoja sekä ohjeistuksia jo kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 9, 10, 25.) Terveydensuojelulain (763/1994) 26 :ssä säädetään asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten vaatimusten osalta muun muassa seuraavaa: Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. 27 :ssä säädetään: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta 15

18 vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä. Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.. Asumisterveysasetuksessa on säädetty asunnossa ja muussa oleskelutilassa esiintyvän terveyshaitan arviointiperusteista ja mittausmenetelmistä sekä annettu toimenpiderajoja asunnoissa ja oleskelutiloissa esiintyville altisteille ja olosuhdetekijöille, kuten lämpötilalle, melulle, epäpuhtauksille ja ilmanvaihdolle. Valvira on laatinut asumisterveysasetukselle soveltamisohjeen (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2016b). Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon velvoitteena on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja yhteisön hyvinvoinnin tarkastus joka kolmas vuosi (terveydenhuoltolaki (1326/2010), 16 ja 17 :t), joten oppilaitosten osalta terveydensuojelulain mukainen tarkastus on usein järkevintä toteuttaa samanaikaisesti, koska terveydensuojeluviranomaisen edustajan on suositeltavaa osallistua yhteistarkastuksiin (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017.) Myös Valvira suosittelee koulujen ja päiväkotien suunni- 16

19 telmallisen valvonnan toteuttamista monialaisina yhteistarkastuksina (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018). Yhteistarkastusten tarkoituksena on tarkastaa kohde kattavasti eri lainsäädäntövaatimusten mukaisesti. Näin ehkäistään päällekkäisyyksiä tarkastuksissa ja mahdollisia toimenpidevaatimusten ristiriitaisuuksia. (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017, 6.) Yhteistarkastuksiin voi osallistua terveydensuojeluviranomaisen lisäksi muun muassa työsuojelun, terveydenhuollon (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvola), työterveyshuollon, ym. tahojen edustajat. Lapset kuuluvat riskinarvioinnin kannalta erityisryhmään samoin kuin nuoret, vanhukset, sairaat ja liikuntarajoitteiset (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira 2017, 10). Asuntoihin tehdään suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia terveyshaittaepäilyjen johdosta. Tarkastukset tehdään ilmoitusten perusteella ja tarkastusta voi pyytää asunnon omistaja, haltija tai muu asianosainen (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017b, 8). Terveydensuojelulain 46 :ssä säädetään, että pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa voidaan tehdä tarkastus muutoin kuin tilan haltijan tai omistajan omasta aloitteesta vain siinä tapauksessa, jos se on välttämätöntä tilassa oleskelevalle taikka naapurille aiheutuvan terveyshaitan selvittämiseksi. Tarkastus voidaan tehdä asukkaan tahdon vastaisesti vain siinä tapauksessa, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä vakavaa terveyshaittaa, joka vaatii välittömiä toimia. Tarkastus voidaan tässäkin tapauksessa tehdä vain, jos viranhaltijalle on annettu kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimesta kirjallinen määräys tarkastuksen tai muun valvontatoimen suorittamiseen. Terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset tehdään pääasiassa pintoja rikkomattomin menetelmin ja tarvittaessa voidaan tehdä suuntaa antavia mittauksia, kuten lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittauksia. Eri valvontayk- 17

20 siköiden mittalaitekapasiteetti vaihtelee. Terveydensuojelulain mukaista valvontaa tekevän tarkastajan tulee tuntea normaalin ja poikkeavan oleskelutilan sisäympäristön ominaisuudet ja tyypilliset epäpuhtaudet. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 14). Valvira on laatinut ohjeistuksia terveydensuojelulain mukaisten tarkastusten sisällöstä. Valviran laatima terveydensuojelun valvontaohjeisto sisältää kohdetyypeittäin laadittujen tarkastusohjeiden lisäksi ohjeita terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn, valvontatarpeen määrittelemiseen sekä mittauksiin ja asiakirjamalleja muun muassa tarkastuspöytäkirjoihin sekä päätöksiin. Valvontaohjeistoa tullaan päivittämään lainsäädäntöön ja valvontakäytäntöihin tulleiden muutosten vuoksi. Valvira on myös laatinut ohjeen asunnon terveyshaitan selvitysprosessiin, Ohje 4/2017 (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2017b). Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen on valmistunut vuonna 2018, Ohje 12/2018 (Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira 2018). Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen toteuttamisen sekä terveyshaitan arvioinnin kannalta olennaisimmat lait ja ohjeet: Lainsäädäntö: Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Asumisterveysasetus (545/2015) Ohjeistukset: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (Valvira 2016) Terveydensuojelun valvontaohjeisto (Valvira 2016) Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, ja terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen (Valvira 2018) Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin (Valvira 2017) 18

21 Muita hyödyllisiä ohjeita: Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. (Kansanterveyslaitos 2018). Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos; Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015) Työterveyslaitoksen ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen (Työterveyslaitos 2016) Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas (Opetushallitus 2018) TERVEYSHAITAN SELVITYSPROSESSI Terveyshaitan selvitysprosessi lähtee terveydensuojeluviranomaisessa liikkeelle joko valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen yhteydessä havaitusta epäkohdasta tai terveyshaittaepäilyilmoituksen perusteella, jonka johdosta tehdään suunnitelman ulkopuolinen tarkastus. Kuvassa 1 on esitetty ohjeellinen terveyshaitan selvittämisprosessi terveydensuojeluviranomaisessa. Tarkastushavaintojen pohjalta annetaan arvio terveyshaitasta ja annetaan tarvittaessa kehotus toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Mikäli terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen tai tekijän esiintyminen on epäselvää, kehotetaan asianomaista, yleensä kiinteistön omistajaa, teettämään tarkempia selvityksiä ja tutkimuksia ulkopuolisella asiantuntijalla. Tutkimusten valmistuttua arvioidaan, esiintyykö rakennuksessa terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita tai tekijöitä ja kuinka vakava terveyshaitta on kyseessä. Ulkopuolisen asiantuntijan tekemä altistumisolosuhteiden arviointi ja terveydenhuollon asiantuntijan tekemä terveydellisen merkityksen arviointi ovat hyödyllisiä terveyshaitan arvioinnissa. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 37.) Terveyshaittoja pyritään selvittämään, poistamaan ja rajoittamaan ensisijaisesti ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Jos ohjaus ja neuvonta eivät riitä haitan selvittämiseen ja ratkaisemiseen, voi terveydensuojeluviranomainen antaa tarvittavia määräyksiä. 19

22 (Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira 2017b, 7.) Terveyshaitan poistamiseksi laaditaan tarvittaessa hallintopäätös, jossa yksilöidään vaaditut korjaustoimenpiteet. Hallintopäätösten laatiminen terveyshaitan poistamiseksi on tarpeellista etenkin merkittävimmissä tapauksissa. Kun korjaavat toimenpiteet on tehty, tulee myös asianmukaisesta jälkivalvonnasta huolehtia, jolla terveyshaitta todetaan poistuneeksi. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 37.) Kuva 1. Terveydensuojeluviranomaisen prosessikaavio terveyshaitan selvittämiseen (Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 37). 20

23 2.3.1 Terveydensuojeluviranomaisen käyttämät ulkopuoliset asiantuntijat Terveydensuojeluviranomainen ja sen alaiset viranhaltijat eivät tee varsinaisia kuntotutkimuksia tai yleensä muitakaan tarkempia tutkimuksia. Alustavia olosuhdemittauksia ja muita mittauksia voidaan tehdä siltä osin, mitä mittalaitteita missäkin valvontayksikössä on käytettävissä. Kiinteistön omistajaa tai muuta asianomaista velvoitetaan tarvittaessa teettämään terveyshaitan selvittämiseksi tarvittavat tarkemmat tutkimukset ulkopuolisilla asiantuntijoilla, joilla on riittävä pätevyys. Terveydensuojelulakiin tuli muutoksia terveydensuojeluvalvonnassa käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimusten osalta. Pätevyysvaatimukset astuivat voimaan , mutta aiemmat pätevyysvaatimukset täyttäneet ulkopuoliset asiantuntijat saivat 24 kuukauden siirtymäajan pätevyyden todistavan henkilösertifioinnin hankkimiseen. Siirtymäaika päättyi Asumisterveysasetuksen 21 :ssä ja liitteessä 3 on määritelty tarkemmin terveydensuojelulain 49 :n mukainen, ulkopuoliselta asiantuntijalta vaadittava pätevyys; koulutuksen sisältö ja osaamisvaatimukset. Koulutus- ja työkokemusvaatimukset on esitetty erikseen sertifioiduille rakennusterveysasiantuntijoille (RTA), sisäilma-asiantuntijoille ja kosteusvaurion kuntotutkijoille. (Terveydensuojelulaki (763/1994).) Terveydensuojeluviranomaisen ulkopuolisena asiantuntijana toimivaan tutkijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, mikä tarkoittaa sitä, että hänen on oltava puolueeton, taloudellisesti ja toiminnallisesti riippumaton sekä häneen sovelletaan julkisuuslakia, joten raportit tulevat viranomaiselle toimitettaessa pääsääntöisesti julkisiksi. Myös muiden tutkijoiden on syytä huomioida toiminnassaan puolueettomuus ja muut hyvän hallinnon periaatteet. (Terveydensuojelulaki (763/1994).) 21

24 2.3.2 Terveyshaitan arviointi Asumisterveysasetuksen (545/2015) 3 :ssä säädetään asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevista yleisistä arviointiperusteista seuraavaa: Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Sovellettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. Mikäli asumisterveysasetuksessa säädetty toimenpideraja ylittyy, voidaan sitä yleensä pitää terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen esiintymisenä. Tuloksia tulkittaessa tulee huomioida epävarmuustarkastelu. Joissain tapauksissa haitan kokonaisarvioinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei toimenpiderajan ylittymisestä aiheudu terveyshaittaa -> esimerkiksi valaistus heikko yhdessä tilassa, jota ei kuitenkaan käytetä päivittäisessä toiminnassa, vaan esimerkiksi lepohuoneena. Terveydensuojeluviranomaisen on käytettävä tapauskohtaisesti harkintaansa terveyshaitan arvioinnissa ja terveyshaitan poistamiseen vaadittavien toimenpiteiden arvioinnissa. Mikäli viranomainen poikkeaa asumisterveysasetuksen toimenpiderajasta, on asian johdosta oltava riittävät perustelut ja selvitykset. Viranomainen voi myös todeta terveyshaitan esiintyvän, vaikka mikään toimenpideraja ei ylittyisi, mutta kokonaisarvioinnin kannalta terveyshaitta voidaan todeta ilmeiseksi. Toimenpiderajasta ei voida poiketa taloudellisten syiden vuoksi, vaan esiintyvien olosuhteiden riskinarvioinnin perusteella. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2016b, 8.) 22

25 2.3.3 Altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen arviointi Terveyshaitan vakavuuden arvioinnissa on oleellista arvioida, voivatko tilojen käyttäjät altistua rakenteissa tai esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmässä todetuille epäpuhtauksille ja kuinka vakavaa altistuminen on. Työterveyslaitos on laatinut ohjeen työpaikkojen sisäilmaongelmien selvittämiseen, jonka yhtenä osana on altistumisolosuhteiden arviointi. (Työterveyslaitos 2016.) Kyseistä altistumisolosuhteiden arviointia voidaan käyttää hyödyksi myös terveydensuojeluviranomaisen toimesta terveyshaitan todennäköisyyttä ja vakavuutta arvioitaessa, mutta kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tekijän / johtavan asiantuntijan tulisi antaa oma arvio altistumisolosuhteista tutkimushavaintojen pohjalta. Työterveyslaitoksen ohjeen mukainen altistumisolosuhteiden arviointi perustuu rakenteiden ja talotekniikan kunnon sekä rakennuksesta peräisin olevien epäpuhtauslähteiden sisäilmastovaikutusten arviointiin. Altistumisolosuhteiden arvioinnin pääkohtia ovat mm. päästölähteiden laajuuden, voimakkuuden, sijainnin ja sisäilmayhteyden arviointi sekä muiden epäpuhtauksien leviämiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi, kuten ilmanvaihdon toimivuus, paine-erot, tiloissa tapahtuva toiminta ja ulkoilmaolosuhteet (esim. tuuli, hiukkaslähteet). Altistumisolosuhteiden luotettavan arvioinnin pohjalla on riittävän laaja kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. (Työterveyslaitos 2016, ) Työterveyslaitoksen ohjeen mukaiset altistumisolosuhteiden arvioinnin osa-alueet: 1. Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuus (taulukko 1). 2. Rakennuksen paine-erot sekä ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan (taulukko 2). 3. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun (taulukko 3). 4. Rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet. 23

26 Mikrobivaurioiden laajuutta arvioidaan rakenneavauksilla, rakennekosteusmittauksilla ja rakenteista otettujen materiaalinäytteiden mikrobiologisilla analyyseillä. Rakenteissa on mikrobivaurioita, mikäli rakenteessa esiintyy haitallisessa määrin bakteereja, homeita, hiivoja ja/tai lahottajasieniä. Vaurioiden laajuuden arvioinnissa on huomioitava rakennetyyppi, materiaaliominaisuudet, rakenteen rakennusfysikaalinen toimivuus sekä rakennuksen sisäilmasto-olosuhteet (lämpö ja kosteus). (Työterveyslaitos 2016, 32.) Taulukko 1. Mikrobivaurion laajuuden arviointi (Työterveyslaitos 2016, ) 1. Rakenteessa ei ole mikrobivaurioita Rakennuksessa ei ole mikrobivaurioituneita rakenteita tai rakenteissa on esiintynyt paikallisia kosteusvaurioita, mutta rakenteet on korjattu ennen kuin mikrobikasvu on alkanut, esim. akuutti vesivuoto. 2. Rakenteessa on helposti rajattavia ja korjattavia mikrobivaurioita Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä ja koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). 3. Rakenteessa on laajoja mikrobivaurioita Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä ja koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). 4. Rakennuksessa on useita mikrobivaurioituneita rakenteita ja korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa. Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita, ja rakenteiden korjauslaajuus koskee useita eri rakennusosia (esim. julkisivu, alapohja) Jotta rakenteessa olevan epäpuhtauslähteen vaikutusta sisäilman laatuun voidaan arvioida, tulee rakenteen tiiveyttä ja ilmavuotoreittejä tarkastella. Alipaineisuudella on suuri vaikutus ilmavuotoihin, joten rakennuksen paine-erot on tärkeää selvittää. Epäpuhtaudet voivat kulkeutua rakenneliitoksissa ja rakenteiden läpivienneissä olevien ilmavuotojen kautta sisäilmaan. (Työterveyslaitos 2016, 33.) 24

27 Taulukko 2. Epäpuhtauslähteen ja sisäilman välisen ilmayhteyden ja paine-erojen arviointi altistumisen kannalta (Työterveyslaitos 2016, 33 34). 1. Ei ilmavuotoreittejä epäpuhtauslähteistä sisäilmaan Rakennuksen paine-erot ovat hallinnassa ympäröiviin tiloihin ja ulkoilmaan nähden. Rakennuksen tai tilan ilmanpitävyys on hyvä.* 2. Yksittäisiä/vähäisiä ilmavuotoreittejä rakenteiden tai ympäröivien tilojen kautta sisäilmaan Ilmavuotoreitit eivät ole rakenteissa säännöllisiä, ja ne ovat yksittäisiä pieniä epätiiveyskohtia tai yksittäisiä epätiiviitä rakenneliitoksia. Ilmanvaihtojärjestelmällä pystytään hallitsemaan tilojen paine-eroja ympäröiviin tiloihin ja ulkoilmaan nähden. Paine-erot eivät muutu merkittävästi tilojen käyttöajan ulkopuolella. Rakennuksen tai tilan ilmanpitävyys on lievästi riskialtis.* 3. Ilmavuotoreitit rakenteissa tai epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä Sisäilmaan on säännöllisiä ilmavuotoreittejä vaurioituneista rakenteista tai tilasta, jossa materiaaleissa tai rakenteissa on todettu mikrobivaurioita. Rakennuksen paine-erot eivät ole hallinnassa, ja tilat ovat ajoittain alipaineisia ympäröiviin tiloihin tai ulkoilmaan nähden. Rakennuksen tai tilan ilmanpitävyys on riskialtis.* 4. Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis Ilmavuotoreitit rakenteista tai epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia ympäröiviin tiloihin tai ulkoilmaan nähden yhtäjaksoisia aikoja tilojen käytön aikana ja/tai käyttöajan ulkopuolella. Rakennuksen tai tilan ilmanpitävyys on erittäin riskialtis.* *RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Altistumisolosuhteiden arvioinnin kannalta on tärkeää arvioida ilmanvaihtojärjestelmän vaikutusta sisäilman laatuun. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus, toimintakunto sekä ilmamäärien riittävyys ovat oleellisesti sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. (Työterveyslaitos 2016, 34.) 25

28 Taulukko 3. Ilmanvaihdon arviointi altistumisen kannalta (Työterveyslaitos 2016, 34). Oikein mitoitettu ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä edistää hyvää sisäilmaston laatua Ilmavirrat vastaavat rakentamismääräyskokoelma D2:ssa annettuja ohjearvoja tilojen käyttötarkoitukselle. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole sisäilman epäpuhtauslähteitä. Ilmanvaihtokoneiston tuloilman suodatustaso vastaa rakentamismääräyskokoelman D2 ohjeita. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintakunto on hyvä, ja järjestelmää huolletaan säännöllisesti Huonokuntoinen, toimimaton tai väärin mitoitettu ilmanvaihtojärjestelmä voi heikentää sisäilmaston laatua Ilmavirrat eivät vastaa rakentamismääräyskokoelman D2:ssa annettuja ohjearvoja tilojen käyttötarkoitukselle. Ilmanvaihtojärjestelmässä on mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan Ilmanvaihtokanavistossa on käytetty asbestia sisältäviä materiaaleja ja tuloilmakanavan pinnoilla ja/tai työ- ja tai oleskelutilojen pinnoilla on todettu asbestikuituja. Järjestelmässä on todettu mikrobilähteitä tai järjestelmän huolto on puutteellista ja se on erittäin likainen. Altistumisolosuhteiden arvioinnissa arvioidaan myös rakennuksesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Epäpuhtauslähteitä paikannetaan rakennus- ja taloteknisten selvitysten avulla. Sisäilmasta voidaan tarvittaessa myös mitata epäpuhtauksien pitoisuuksia, mutta esimerkiksi sisäilman mikrobimittausten osalta on muistettava epävarmuustekijät ja tuloksia tulkittaessa on huomioitava ohje- ja viitearvot. Rakennus- ja taloteknisten selvitysten havainnot ovat ensisijaisia ja mittaustuloksilla voidaan ainoastaan vahvistaa tietoa epäpuhtauslähteestä ja haitallisesta altistumisolosuhteesta. Puhtaalla mittaustuloksella ei useinkaan voida todeta rakenne- ja taloteknisten selvitysten perusteella havaittua epäkohtaa haitattomaksi. Jos sisäilmasta mitatut epäpuhtauspitoisuudet ylittävät viitearvot tai toimenpiderajat, arvio altistumisesta sijoittuu taulukossa 5 tasoille mahdollinen / todennäköinen / erittäin todennäköinen riippuen siitä, kuinka vakavista ja laajoista epäpuhtauslähteistä on kyse ja onko epäpuhtauslähteistä ilmayhteys sisäilmaan. (Työterveyslaitos 2016, 35.) 26

29 Altistumisolosuhteiden arvioinnissa huomioidaan taulukoiden 1 3 pääperiaatteet ja lopuksi tehdään arvio haitallisesta altistumisolosuhteesta yhteenvetotaulukon 4 mukaisesti. Arvio tehdään merkittävimmän sisäilman laatuun vaikuttavan epäpuhtauslähteen mukaisesti taulukoissa 1 ja 2 sekä yhteenvetotaulukossa 4, joten tason kaikkien pääperiaatteiden ei tarvitse täyttyä. Yleensä ongelmallisiksi koetuissa rakennuksissa esiintyy useita haittatekijöitä, joihin kohdistetaan kiireellisyydeltään erilaisia toimenpiteitä. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten ilmanvaihtojärjestelmän vaikutusta ja sisäilman epäpuhtauksia on tarkasteltava samanaikaisesti. Arviointi tehdään usein koko rakennukseen, mutta se voidaan tehdä myös tilakohtaisesti. (Työterveyslaitos 2016, 35.) Taulukko 4. Altistumisolosuhteiden arviointi (Työterveyslaitos 2016, 36). Haitallinen altistumisolosuhde epätodennäköinen Rakennuksessa ei ole todettu mikrobivaurioituneita rakenteita. Epäpuhtauslähteistä ei ole ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutiloihin. Tilan akustiikkamateriaaleissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. Käytössä olevat rakennusmateriaalit ja kalusteet ovat M1-luokiteltuja. Sisäilman laatu vastaa tilan käyttötarkoitukselle asetettuja viite- ja ohjearvoja. Haitallinen altistumisolosuhde mahdollinen Rakenteessa on helposti rajattavia ja korjattavia mikrobivaurioita, vauriokorjaukset ovat alle 1 m 2. Epäpuhtauslähteistä on todettu ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilojen sisäilmaan Tiloissa ja tai ilmanvaihtojärjestelmässä on mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan.** Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu paikallisia pinnoitevaurioita (emissiopäästöt).**,*** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät.* *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteen arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 27

30 Haitallinen altistumisolosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu.* Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt).**,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju.* Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan.* *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteen arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H Haitallinen altistumisolosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis.* Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu.** Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä.** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä.** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteily asetuksen toimenpiderajan** *RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteen arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). 28

31 Terveydellisen merkityksen arviointi ei ole terveyshaitan arvioinnin kannalta välttämätöntä, mutta se voi olla hyödyllinen terveyshaitan vakavuutta arvioitaessa. Sisäilmasto-ongelmien toteamisen jälkeen on usein se tilanne, ettei todettua haitallista olosuhdetta pystytä välittömästi poistamaan. Kiinteistö voi olla käyttöikänsä lopussa, eikä sitä siksi ole enää järkevää perusteellisesti korjata, mutta uusia tiloja ei aina saada välittömästi käyttöön. Tässä vaiheessa terveydensuojeluviranomaisen pohdittavaksi jää, pystytäänkö tiloissa vielä oleskelemaan tai vaaditaanko toimenpiteitä terveydellisten olosuhteiden parantamiseksi. Terveydellisen merkityksen arviointi käsite pohjautuu työturvallisuuslakiin (738/2002), jota valvoo työsuojeluviranomainen. Työturvallisuuslain 10 :n mukaan työpaikalla havaittujen haitta- tai vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi tulee tehdä, mikäli kyseisiä tekijöitä ei voida poistaa. Kun kyseessä on työpaikan sisäilmasto-ongelma, arvioi työterveyshuolto altistumisolosuhteisiin liittyvän haitan ja vaaran terveydellisen merkityksen sisäilmasto-ongelmiin perehtyneen työterveyslääkärin johdolla ja antaa siitä tarvittaessa lausunnon. Altistumisolosuhteet on oltava selvitettynä riittävän tarkasti rakennusterveyteen pätevöityneen tutkijan johdolla ennen kuin terveydellistä merkitystä pystytään arvioimaan. (Työterveyslaitos 2016, 39.) SISÄILMATYÖRYHMÄ Useimmissa kunnissa sekä suuremmilla toimijoilla on nykyään omat sisäilmatyöryhmät, joissa käsitellään kohdekohtaisesti esille tulleita uusia sisäilmaongelmia sekä käynnissä olevia sisäilmaongelmien selvitysprosesseja. Sisäilmatyöryhmät arvioivat tehtyjen tutkimusten tuloksia ja tarvittavia toimenpiteitä. Usein myös tiedotus järjestetään sisäilmatyöryhmän kautta. Kunnissa järjestetään useimmiten kohdekohtaisia sisäilmatyöryhmiä ja lisäksi voi olla toimenpideryhmä, joka huolehtii varsinaisten toimenpiteiden koordinoinnista, ym. tehtävistä. Terveydensuojeluviranomaisen on hyvä olla mukana sisäilmatyöryhmissä. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 23.) 29

32 Rakennuksen asianmukainen huolto ja ylläpito ovat avainasemassa sisäilmaongelmien ehkäisemisessä. Normaaliin rakennuksen kunnossapitoon kuuluu rakennuksessa havaittujen teknisten vikojen nopea korjaaminen niiden havaitsemisen jälkeen. Sisäilmatyöryhmän tehtävä on selvittää ja käsitellä laaja-alaisempia ja vaikeampia sisäympäristön ongelmia, jotka on hyvä käsitellä monialaisena yhteistyönä. Sisäilmaongelmien ratkaisuprosessiin sisältyy ongelmasta ilmoittaminen, ongelman alustava selvittely ja mahdolliset lisäselvitykset, ongelman määrittely, ongelman poistamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä niiden onnistumisen seuranta ja viestintä läpi koko prosessin. Sisäilmatyöryhmän on syytä laatia selkeä toimintamalli sisäilmaongelmien käsittelyyn. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 23, 26.) Kuvassa 2 on esitetty sisäilmatyöryhmän prosessikaavio, joka on hyvin samankaltainen kuin terveydensuojeluviranomaisen terveyshaitan prosessikaavio. 30

33 Kuva 2. Sisäilmatyöryhmän prosessikaavio terveyshaitan selvittämiseen (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2018, 27). 31

34 3 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Rakennusten terveydellisistä olosuhteista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä sovellettavin osin terveydensuojelulaissa (763/1994) ja työturvallisuuslaissa (738/2002) ja näiden lakien nojalla annetuissa asetuksissa ja määräyksissä sekä erilaisissa soveltamisohjeissa. Rakennusten kuntotutkimuksilla pyritään selvittämään rakennuksen rakenteellista ja sisäilmateknistä kuntoa. Kun kyseessä on rakennuksen terveydellisten olosuhteiden arviointi, on kuntotutkijan tehtävänä useimmiten selvittää rakennuksen epäpuhtauslähteet, tilojen käyttäjien altistumisreitit sekä epäpuhtauksien pitoisuustasot. Kuntotutkija voi havaintojensa perusteella suositella jatkotoimenpiteitä haitan hallitsemiseksi. Terveyshaitan arviointi ei kuulu kuntotutkijan tehtäviin, vaan se on terveydensuojeluviranomaisen tehtävä. (Ympäristöopas 2016, 8, 9.) KUNTOTUTKIJAN PÄTEVYYS Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tekeminen vaatii ammattitaitoa ja erikoisosaamista. Kuntotutkijan on tunnettava eri aikakausien tyypilliset rakenneratkaisut ja rakennetyypit, rakennusmateriaalit ja riskirakenteet sekä LVI-tekniset ratkaisut, jotta hän pystyy luotettavasti arvioimaan ja selvittämään mahdollisia vaurioita sekä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkijan tulee myös pystyä arvioimaan vaurioiden syitä ja siksi hänen on ymmärrettävä rakennuksen ja sen osien rakennusfysikaaliset lämmön- ja kosteudensiirtymisilmiöt ja miten nämä ilmiöt voivat aiheuttaa todetun kosteusvaurion. Tutkijalla tulee olla ymmärrys normaalin ja poikkeavan sisäympäristön ominaisuuksista ja tyypillisistä epäpuhtauksista sekä niiden luotettavista tutkimus- ja mittausmenetelmistä. Hänen on pystyttävä tekemään tutkimus- ja mittaustulosten perusteella oikeita johtopäätöksiä rakennuksen kunnosta ottaen huomioon kohteen rakennustekniset tiedot ja havainnot. Jotta epäpuhtauksien kulkeutumista ja niiden sisäilmavaikutuksia pystytään ymmärtämään, tulee tutkijalla olla käsitys eri il- 32

35 manvaihtojärjestelmien toiminnasta sekä rakennuksen painesuhteiden ja vuotoilmareittien vaikutuksesta sisäilman laatuun. Vaikeissa ja moniongelmaisissa kohteissa on usein tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa ja tällöin viestintä on tärkeässä roolissa. Kuntotutkijalla on usein keskeinen ja koordinoiva rooli isoissa hankkeissa. (Ympäristöopas 2016, 12.) Nykyään on erilaisia riippumattomien tahojen tekemiä pätevyys- testaus- tai henkilösertifiointimenettelyjä, joilla voidaan todentaa tutkijoiden pätevyyksiä. Kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia tekevien henkilöiden osaamisessa ja koulutustaustassa on vielä tällä hetkellä suuria eroja. Uusilla sertifiointimenetelmillä pyritään kehittämään ja yhtenäistämään tutkijoiden osaamistasoa. Kosteus- ja hometalkoiden kehittämishankkeissa on määritelty kuntotutkijoiden peruskoulutus- ja työkokemusvaatimuksia sekä tarvittavien osaamisvaatimusten sisältöjä. (Ympäristöopas 2016, 12.) Mikäli kuntotutkija toimii terveydensuojeluviranomaisen ulkopuolisena asiantuntijana, on hänellä oltava terveydensuojelulaissa (763/1994) ja asumisterveysasetuksessa (STMa 545/2015) määritelty pätevyys. Asumisterveysasetuksen liitteessä 3 on määritelty tarkemmin ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset. Koulutus- ja työkokemusvaatimukset on esitetty erikseen sertifioiduille rakennusterveysasiantuntijoille (RTA), sisäilma-asiantuntijoille ja kosteusvaurion kuntotutkijoille. Ulkopuolisten asiantuntijoiden tulee tuntea tärkeimmät sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät, mittaus- ja näytteenottomenetelmät sekä epäpuhtauksien toimenpiderajat. (Ympäristöopas 2016, 12, 13.) Rakennusterveysasiantuntijan tulee pystyä hallitsemaan ja johtamaan sisäilmaongelman selvitysprosessia kokonaisvaltaisesti. Hänen tulee myös osata hyödyntää erityisasiantuntijoiden palveluja. Hänen tulee osata tulkita mittaustuloksia ja laatia yhteenveto rakennuksen tutkimuksista saaduista tuloksista. Hänen tulee myös pystyä rapor- 33

36 toimaan tuloksista kirjallisesti ja suullisesti. Sisäilma-asiantuntijalla on pätevyys sisäympäristön epäpuhtauksien tutkimiseen, kun taas kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyys kohdistuu rakennuksen tekniseen tutkimiseen. Kosteusvaurion kuntotutkijalla tulee olla talonrakennusalan tutkinto. (Ympäristöopas 2016, 13.) Koska kuntotutkijan toimintakenttä on erittäin laaja ja haastava, on käytännön kokemus tärkeää pätevyyden kerryttämisessä. Työkokemusta on kerrytettävä tekemällä kuntotutkimuksia yhteistyössä kokeneen tutkijan kanssa. Kokenut tutkija toimii aluksi vastuullisena tutkijana ja myöhemmin tutkimussuunnitelmien ja tutkimusselostuksien tarkastajana. Kenttätutkimuksien tekeminen työpareina on erittäin suositeltavaa myös myöhemminkin, jolloin osaaminen eri aihealueista siirtyy tehokkaasti työuransa alussa olevalle tutkijalle. Terveydensuojeluviranomaisten käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden (RTA, sisäilma-asiantuntija, kosteusvaurioiden kuntotutkija) työkokemusvaatimus on vähintään kolme vuotta rakennusten kuntoon ja terveyshaittoihin liittyviä tutkimustehtäviä. (Ympäristöopas 2016, 14.) KUNTOTUTKIMUKSEN LAAJUUS JA SISÄLTÖ Kuntotutkimuksen laajuuteen ja sisältöön vaikuttavat tutkimuksen lähtökohdat. Mikäli etukäteen on jo tiedossa, että rakennuksessa on korjaamattomia kosteus- ja mikrobivaurioita tai jos kyseessä on äkillinen vesivahinko, on tutkimusten kohdistaminen oikeisiin rakenteisiin suhteellisen helppoa. Mikäli ongelma (esim. vaurio) ja sen aiheuttaja on selkeä, yksinkertainen ja selkeästi rajattava ja vaurioiden laajuus voidaan luotettavasti todeta jo ensimmäisen kohdekäynnin yhteydessä, on korjaustoimenpiteiden aloittaminen joskus mahdollista ilman tarkempia mittauksia ja erityistä korjaussuunnittelua perustuen kuntotutkimusraportissa esitettyyn korjaustapa- tai huoltoohjeistukseen. Tällaisissa tapauksissa tilaajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että korjauksista jää riittävä dokumentaatio. Kaikkien korjaustöiden osalta on aina selvitettävä mahdollinen rakennusluvan tarve rakennusvalvontaviranomaiselta. (Ympäristöopas 2016, 18.) 34

37 Sisäilmasto-ongelman selvittäminen vaatii usein enemmän selvitystyötä ja laaja-alaisia tutkimuksia. Kuntotutkimukseen sisältyy yleensä asiakirjaselvitys, riskinarvio sekä paikan päällä tehtävät tutkimukset ja mittaukset. Usein ongelman selvittelyn lähtökohtana voi olla käyttäjien oireilu tai tiloissa esiintyvät poikkeavat hajut, joiden lähde ei ole selvillä. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimuksen yhteydessä voi olla järkevää teettää myös perusteellinen LVV-/LVI-järjestelmien, vesikattojen tai julkisivujen kuntotutkimus. Haitta-aine-tutkimukset ovat useimmiten myös tarpeellisia. (Ympäristöopas 2016, 18.) Kuvassa 3 on esitetty kuntotutkimuksen vaiheet ja prosessin eteneminen. Kuva 3. Kuntotutkimuksen vaiheet (Ympäristöopas 2016, 21). 35

38 LÄHTÖTIEDOT, KOHDEKÄYNTI, ALUSTAVA RISKIARVIO JA TUTKIMUSSUUNNITELMA Lähtötiedot on syytä selvittää mahdollisimman kattavasti. Tarvittavia lähtötietoja ovat muun muassa kohteen alkuperäiset suunnitelmat, kuten rakennus-/rakennepiirustukset, työselostukset, LVI-piirustukset, huoltokirjat, kohteeseen aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten raportit, terveydensuojelun asiakirjat, rakentamisaikaiset ja korjausten aikaiset työmaamuistiot ja muut asiakirjat. Lähtötietoihin sisältyvät myös erilaisten käyttäjäkyselyjen tulokset sekä tilojen käyttäjiltä, kiinteistön ylläpidosta vastaavilta tahoilta sekä rakentajilta ja suunnittelijoilta haastatteluin saadut tiedot. (Ympäristöopas 2016, 22.) Tutkimussuunnitelman laadintaa varten on aina syytä tehdä erillinen kohdekäynti, jossa tarkastetaan pintapuolisesti kohteen tilat. Kohdekäynnillä saa hyvän yleiskuvan kohteen kunnosta, rakenneratkaisuista ja materiaaleista, mikä auttaa lähtötietojen käsittelyssä. Kohdekäynnillä voidaan myös haastatella tilojen käyttäjiä, kiinteistön omistajaa ja huoltohenkilökuntaa. Kohteen suunnitelmiin on hyvä tutustua huolellisesti jo ennen alustavaa kohdekäyntiä. Kohdekäynnin perusteella saadaan myös lisätietoa siitä, minkälaista asiantuntemusta kohteen kunnon selvittäminen vaatii. (Ympäristöopas 2016, 25.) Alustavalla riskiarviolla pyritään selvittämään mahdolliset rakennukseen liittyvät riskit, joihin kuntotutkimuksessa on kiinnitettävä tarkempaa huomiota. Näitä ovat erityisesti riskirakenteet sekä vaurioihin viittaavat tekijät, kuten kosteusjäljet ja hajut. Riskinarvio tehdään lähtötietoihin sekä alustavaan kohdekäyntiin perustuen. Riskinarvion perusteella voidaan tarvittaessa hankkia lisää asiakirjoja ja haastatella tilojen käyttäjiä, huoltohenkilökuntaa ja muita tahoja. Hyvä riskiarvio on laadukkaan kuntotutkimuksen perusta ja sillä saadaan rajattua ja kohdistettua kuntotutkimus oikeisiin asioihin. (Ympäristöopas 2016, 24.) 36

39 Tutkimussuunnitelma laaditaan lähtötietojen ja kohdehavaintojen perusteella. Kuntotutkimuksen lähtökohta vaikuttaa merkittävästi tutkimussuunnitelman sisältöön. Pääsääntöisesti tutkimussuunnitelmassa määritellään tutkimuksen tavoitteet, kootaan lähtötiedot, tehdään alustava riskiarvio ja määritellään tutkimusmenetelmät, joita kuntotutkimuksessa käytetään. Tutkimusmenetelmien valinta perustuu lähtötietoihin sekä alustavaan riskiarvioon. (Ympäristöopas 2016, 29.) TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA Fysikaalisten olosuhteiden ja sisäilman epäpuhtauksien tutkimiseen käytettyjen mittausmenetelmien sekä materiaalien emissio- ja haitta-ainetutkimusten menetelmien tulee olla validoituja ja/tai yleisesti hyväksyttyjä. Tutkimus- ja mittaustulosten tulee olla tulkittavissa luotettavasti ja tulkinnan tueksi tulee olla laadittu yleisesti hyväksytyt ohjeet ja/tai soveltuvat viitearvot. (Ympäristöopas 2016, 30.) Käytettävät tutkimusmenetelmät ja mittausten laajuus valitaan tapauskohtaisesti. Kustannussyyt rajoittavat useimmiten tutkimusten ja mittausten laajuutta. Mikäli mittausten tai näytteiden määrä on liian pieni, tulee siihen liittyvä epävarmuus tiedostaa ja tuoda esille tulosten tulkinnassa. Mittauskaluston on oltava kunnossa ja asianmukaisesti kalibroitu. (Ympäristöopas 2016, 30.) Kuntotutkimuksissa yleisesti käytettyjä rakenne- ja kosteusteknisiä tutkimuksia ovat muun muassa: Tilojen aistinvarainen tarkastelu ja pintakosteuskartoitus, sisältää kaikki tilat, myös käyttötiloihin kuulumattomat tilat. Rakennuksen ulkopuolinen tarkastus. Rakenneavaukset rakenteiden kunnon ja toteutuksen tarkastamiseksi, sisältää myös rakennusmateriaalinäytteiden oton ja analyysit. Rakenteiden sisältä tehtävät mittaukset, esim. rakennekosteusmittaukset. Ilma- ja lämpövuotojen mittaukset. 37

40 Tuuletetuista rakennusosista tehtävät mittaukset. Maaperän ominaisuuksien mittaukset. Salaojaverkoston ja sadevesijärjestelmän toiminnan varmistaminen. (Ympäristöopas 2016, 30.) TUTKIMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA TULOSTEN ANALYSOINTI Varsinainen kuntotutkimus toteutetaan tutkimussuunnitelman mukaisesti käyttämällä asianmukaisia tutkimus- ja mittausmenetelmiä. Rakenteiden toteutus ja kunto tutkitaan rakenneosittain siltä osin, kun se on jäänyt lähtötietojen osalta epäselväksi ja se on tutkimuksen lähtökohtien perusteella tarpeellista. Tutkittavat rakenteet käydään huolellisesti läpi. Kuntotutkimusoppaassa (Ympäristöopas 2016) on esitetty ohjeellisia rakennusosakohtaisia tarkastuslistoja. Rakenneavauksia tehdään tarvittaviin paikkoihin (alustavasti määritelty tutkimussuunnitelmassa). Rakenneavauksien osalta huomioidaan mahdolliset haitta-aineet sekä tarvittavat osastoinnit ja alipaineistukset. Rakenteista voidaan mitata kosteutta ja ottaa materiaalinäytteitä ja toimittaa ne analysoitavaksi laboratorioon (mm. mikrobit, haitta-aineet). Näytteet tulee analysoida hyväksytyillä menetelmillä. Maanpinnan kallistukset sekä sade- ja pintavesien ohjaus tarkastetaan. Märkätiloihin ja muihin tiloihin, joissa käsitellään vettä, liittyvät riskit kartoitetaan. Rakenteiden tiiveyttä ja epäpuhtauksien kulkeutumista voidaan selvittää erilaisin tutkimuksin. Sisätiloissa voidaan tehdä olosuhdemittauksia (suhteellinen kosteus ja lämpötila) sekä epäpuhtauksien pitoisuuksien mittauksia (hiilidioksidi ja muut kemialliset yhdisteet, hiukkaset, pölyt, kuidut, mikrobit). (Ympäristöopas 2016, ) Tutkimusten toteuttamiseen löytyy ohjeistuksia muun muassa Rakennustiedon ylläpitämästä RT-kortistosta (Rakennustieto Oy 2019). Kosteus- ja sisäilmatekniseen kuntotutkimukseen sisältyy olennaisena osana myös ilmanvaihdon toimivuuden ja puhtauden tarkastus. Joskus on järkevää toteuttaa samassa yhteydessä laajempi ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus LVI-asiantuntijan toimesta. Ilmanvaihdon riittävyyttä tilojen käyttäjämäärään nähden voidaan arvioida 38

41 IV-suunnitelmien, hiilidioksidimittausten sekä ilmamäärien mittausten avulla. Ilmanvaihtojärjestelmän asianmukaista toimintaa sekä rakennuksen paine-eroja voidaan selvittää mittaamalla paine-eroa rakennuksen ulkovaipan yli tai eri tilojen välillä. (Ympäristöopas 2016, ) Tulosten analysoinnissa tulee ottaa huomioon menetelmäkohtaiset tulkintaohjeet ja toimenpiderajat. On myös otettava huomioon mittauslaitteistoihin liittyvät epävarmuustekijät sekä mittausepävarmuus. (Ympäristöopas 2016, 98.) TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta on aina laadittava asianmukainen tutkimusselostus. Tutkimusselostuksessa esitetään selkeästi tutkimus- ja mittaustulokset sekä näihin liittyvät johtopäätökset. Saadut tiedot esitetään selkeästi erillään kuntotutkijan omista havainnoista, tuloksista ja johtopäätöksistä. Tutkimusselostuksessa esitetään yleensä toimenpide-ehdotuksia / korjaustapaehdotuksia jokaisen havaitun epäkohdan osalta. Kuntotutkijan korjausrakentamis- ja korjaussuunnittelupätevyys vaikuttaa korjaustapaehdotusten tarkkuuteen. Yleensä tarkempi korjaussuunnitelma laaditaan erikseen korjaussuunnitteluun pätevöityneen suunnittelijan toimesta. (Ympäristöopas 2016, 91.) Tutkimusselostuksessa on tarkoituksenmukaista esittää arvio eri korjausten ja toimenpiteiden kiireellisyydestä. Tutkimusselostuksessa on esitettävä selkeästi toimenpiteitä vaativat poikkeamat ja vauriot, niiden sijainti, laajuus ja syyt. (Ympäristöopas 2016, 91.) Tutkimusselostuksen ohjeellinen sisältö on seuraavanlainen: Kansilehti Tiivistelmä (laajemmissa selvityksissä) Sisällysluettelo (laajemmissa selvityksissä) 39

42 Yleistiedot Kohteen yleiskuvaus Lähtötiedot Tutkimusmenetelmät Rakenneteknisten tutkimusten tulokset ja tulosten tarkastelu Ilmanvaihto-/LVI-järjestelmien tutkimusten tulokset ja tulosten tarkastelu Sisäilman olosuhde- ja epäpuhtausmittaustulokset ja tulosten tarkastelu Muiden selvitysten tulokset ja tulosten tarkastelu Yhteenveto tärkeimmistä suositeltavista toimen piteistä Päiväys ja allekirjoitukset Liitteet (Ympäristöopas 2016, 91.) 40

43 4 Päiväkodin kuntotutkimus Opinnäytetyön yhtenä pääkohtana on Päiväkoti Päivänpesän mahdollisen terveyshaitan selvittäminen kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen avulla. Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on annettu suositus kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen teettämiseksi. Opinnäytetyön olennaisena osana on arvioida kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen riittävyyttä terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta. Kuntotutkimus on toteutettu käytettävissä olevien resurssien ja osaamisen puitteissa. Tutkimuksella pyritään selvittämään merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät. Kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta on laadittu erillinen tutkimusraportti, joka on opinnäytetyön liitteenä. Tässä kappaleessa esitellään lyhyesti tutkimuskohde, tutkimuksen tavoite ja lähtökohdat sekä tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät. TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS JA TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA Tutkimuskohteena on vuonna 1978 rakennettu yksikerroksinen tiiliverhoiltu puurunkoinen päiväkotirakennus (kuvat 1 ja 2). Rakennukseen on tehty peruskorjausta ja laajennus vuonna Vesikatto on uusittu vuonna 2012, jolloin kattoa on myös korotettu ja vesikatteen alle on asennettu aluskate. Rakennuksen pinta-ala on n. 250 m 2. Tiloissa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokone on uusittu vuonna Päiväkodin lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö vesikiertoisilla pattereilla. Rakennus on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Päiväkoti on 20-paikkainen ja henkilökuntaa on 6 7. Osalla päiväkodin henkilökunnasta on esiintynyt oireilua, joka on yhdistetty päiväkodin tiloissa oleskeluun. Oireilu helpottaa tiloista poissa ollessa. Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen rakenteellista ja sisäilmateknistä kuntoa. Tutkimuksessa pyritetään erityisesti selvittämään mahdollisia 41

44 tekijöitä ja olosuhteita, joista voi aiheutua haittaa sisäilman laadulle. Tutkimukseen ei sisälly varsinaista korjaussuunnittelua, mutta havaittujen epäkohtien osalta annetaan toimenpidesuosituksia. Kuva 4. Päiväkotirakennus etupihan puolelta kuvattuna. Kuva 5. Päiväkotirakennus takapihan puolelta kuvattuna. 42

45 LÄHTÖTIEDOT Päiväkotirakennukseen liittyviä taustatietoja kartoitettiin ennen varsinaisten kenttätutkimusten aloittamista. Tutkimuksen tilaajalta ja kiinteistön omistajalta pyydettiin kohteen alkuperäiset sekä peruskorjauksen aikaiset rakennus- ja LVI-piirustukset, työselostukset sekä muut kohdetta koskevat tiedot. Kiinteistön omistajalta ja kiinteistön ylläpidosta vastaavalta taholta selvitettiin kohteen huoltohistoriaa ja onko rakennukseen tehty aiemmin tutkimuksia ja selvityksiä. Kattoremontista ja ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksesta ei löytynyt dokumentteja. Tilojen käyttäjiä haastateltiin, jotta saatiin tiedoksi heidän havaintonsa koskien rakennuksen kuntoa ja sisäilmasto-olosuhteita. Aiemmat terveydensuojelun raportit huomioitiin. Kohteessa tehtiin homekoiratutkimus huhtikuussa 2018 ja terveydensuojelulain mukainen tarkastus kesäkuussa 2018 ja näiden havainnot vaikuttivat myös tutkimuksen suunnitteluun Päiväkoti Päivänpesän terveydensuojelulain mukainen tarkastus Kesäkuussa 2018 tehdyn terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä käytiin läpi päiväkodin terveydellisiä olosuhteita, kuten hygieenisiä käytäntöjä, esim. pyykkihuoltoa, lelujen pesua, tilojen siivottavuutta ja siivousta, sisätilojen lämpötilaa, kosteutta, valaistusta ja meluisuutta sekä rakennuksen kuntoa ja muita sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tarkastushavaintojen pohjalta annettiin muun muassa seuraavia toimenpidesuosituksia: Lepo- ja leikkihuoneessa ulkoseinää vasten olevan kaappisänkykotelon sisäpuoliset rakenteet suositeltiin pinnoitettavan, koska kaappisängyn takana oleva seinä- ja alapohjarakenne oli pinnoittamaton ja kaappisängyn takana todettiin olevan ilmavuotoja. Kyseinen epäkohta aiheuttaa muurahaisten kulkeutumista sisätiloihin sekä vetoa ja lattioiden viileyttä lepo- ja leikkihuoneessa. Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevan ulkovälinevaraston purkamista suositeltiin, sillä varastossa on selkeä mikrobiperäinen haju, mikä on aistittavissa 43

46 myös ulkona varaston oven edustalla. Epäpuhtaudet voivat kulkeutua ulkovälinevarastosta myös sisätiloihin. Henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteen uusimista suositeltiin siinä esiintyvän poikkeavan hajun vuoksi. Sokkelin vierustalla kulkeva laatoitus suositeltiin poistettavan sokkelin kosteudenhallinnan ja muurahaisten torjunnan kannalta järkevämmäksi. Päiväkotiin suositeltiin tehtävän kuntotutkimus, jossa selvitetään mahdollisten kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä muiden sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseksi. Keittiön liesituulettimen vaihtamista suositeltiin, koska nykyisessä mallissa ei ole tehonsäätöä Homekoiratutkimus Homekoirayrittäjä kävi kolmen koiran (labradorinnoutaja) kanssa tekemässä homekoiratutkimuksen Päiväkoti Päivänpesän tiloissa. Kaikki koirat merkkasivat samat kaksi paikkaa päiväkodin sisätiloissa. Toinen ilmaisukohta sijaitsi henkilökunnan pukuhuoneen ovensuussa. Kyseessä oli pistemäinen ilmaisukohta, josta ilma leviää henkilökunnan toimiston sekä eteistilan suuntaan. Lattiamateriaalissa havaittiin poikkeamaa, mutta maton päältä tehty pintakosteusmittaus ei näyttänyt poikkeamaa. Kyseinen pukuhuone sijaitsee rakennuksessa sellaisessa kohdassa, jossa vesi jää ulkopuolella seisomaan rakennuksen viereen, mikä lisää rakenteiden kosteuskuormaa. (Puurunen 2018.) Toinen ilmaisukohta sijaitsi lepo- ja leikkihuoneessa ja kyseessä oli laaja-alainen ilmaisukohta. Kyseisen ilmaisukohdan alueella on ollut aiemmin vesivahinko, jolloin vettä on tullut katon läpi lattialle saakka. Ulkoseinärakenteen kohdalla on ilmaisukohdan alueella ylös nostettavia kaappisänkyjä, jotka voivat aiheuttaa ulkoseinän kastepisteen 44

47 siirtymisen lähemmäs sisäpintaa. Ilmaisukohdan alueella on myös ollut alkuperäisen pohjakuvan mukaan vanha väliseinä. Koirien ilmaisun perusteella jäi epäselväksi, johtuuko ilmaisu lattiasta vai kulkeutuuko ilma muualta rakenteesta. (Puurunen 2018.) Sosiaalitilan ovensuun ilmaisukohdan osalta toimenpiteeksi on ehdotettu ilmaisukohdan lattian kosteusmittausta betonin sisältä sekä ulkonurkkauksen seinän ja lattian kosteuden sekä kunnon selvittäminen. Lisäksi on suositeltu lattiamateriaalin vaihtoa. Lepo- ja leikkihuoneen ilmaisukohdan osalta on suositeltu ulkoseinä-, katto- ja lattiarakenteiden laajempialaista tarkastelua. Lattian kosteuden mittaamista sekä nykyisen lattiapäällysteen poistamista ja betonin hiomista suositellaan. (Puurunen 2018.) TUTKIMUSMENETELMÄT Tässä kappaleessa esitellään tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät sekä lisäksi muutama sellainen tutkimusmenetelmä, jota ei ollut mahdollista tässä tutkimuksessa käyttää, mutta jotka olisivat olleet tarpeellisia rakennuksen kunnon ja epäpuhtauslähteiden sisäilmayhteyden arvioimiseksi. Kunkin menetelmän kohdalla on mainittu, onko kyseistä menetelmää käytetty tutkimuksessa Aistinvarainen arviointi ja pintakosteuskartoitus Aistinvaraiseen arviointiin sisältyy tilojen kunnon silmämääräinen havainnointi sisältä ja ulkoa sekä hajujen havainnointi. Hajuhavainnot ovat aina hetkellisen tilanteen havaintoja ja niihin vaikuttavat mm. hajuaistin yksilöllinen herkkyys, eri aineiden hajukynnys, ilmanvaihdon tehokkuus ja painesuhteet. Aistinvaraisen tarkastelun yhteydessä kiinnitetään hajujen lisäksi huomiota muun muassa pintamateriaalien soveltuvuuteen, kuntoon ja ikään, kosteus- ja mikrobivauriojälkiin, riskialttiisiin rakenneratkaisuihin, ilmanvaihdon toimintaan, tilojen käyttötottumuksiin, pintalämpötiloihin, hormien, kuilujen, putkikanaalien, ontelotilojen, yms. olemassaoloon ja sijaintiin, tilojen huoltoon ja kunnossapitoon, ilmavuotoihin sekä muihin rakennuksen kuntoon ja 45

48 sisäilman laatuun mahdollisesti vaikuttaviin tekijöihin. Rakennuksen ulkopuolella havainnoidaan muun muassa rakennuksen ulkovaipan kuntoa ja mahdollisia merkkejä ylimääräisestä kosteusrasituksesta, kuten julkisivuverhouksen sammaloitumista, sokkelin rapautumista ja kostumista, sadevesi- ja salaojaverkoston kuntoa ja toimintaa, vesikatteen tiiveyttä sekä maanpintojen muotoilua rakennuksen ympärillä. (Ympäristöopas 2016, ) Aistinvaraisen arvioinnin yhteydessä tehdään yleensä pintakosteuskartoitus ja tarpeen mukaan voidaan käyttää esimerkiksi merkkisavua ja paine-eromittaria. Tässä tutkimuksessa pintakosteuskartoituksessa käytetään GANN Hydrotest LG2 pintakosteudenosoitinta, jossa pinta-anturi B50 (asteikko 0-199). Pintakosteuskartoitukset ovat suuntaa antavia ja rakenteita rikkomattomia vertailututkimuksia. Mikäli rakenteissa havaitaan poikkeavia kosteusarvoja, on ne tarkistettava rakennekosteusmittauksin. (Ympäristöopas 2016, 53.) Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet Rakenneavausten avulla saadaan tarkastettua rakenteen rakennetyyppi, arvioitua aistinvaraisesti materiaalien kuntoa ja tehtyä tarvittavia mittauksia ja näytteenottoja rakenteiden sisältä. Rakenneavausten perusteella voidaan todeta, onko rakenteet toteutettu olemassa olevien suunnitelmien mukaisesti ja saadaan selville niiden rakenteiden toteutustapa, joista ei ole saatu lähtötietojen perusteella selvyyttä. Rakenneavausten sijainnin, koon ja riittävän määrän päättää tutkija havaintojensa ja lähtötietojen perusteella. Rakenneavaukset kohdistetaan erityisesti epäiltyihin vauriokohtiin. (Ympäristöopas 2016, ) Mikrobikasvua materiaalissa voidaan arvioida aistinvaraisesti, mutta usein on tarpeellista ottaa myös materiaalinäytteitä mikrobitutkimuksiin, sillä mikrobikasvusto ei aina ole silmin havaittavaa, eikä mikrobilajeja ja -sukuja pystytä selvittämään aistinvarai- 46

49 sesti. Mikrobikasvun selvittämiseksi on suositeltavinta käyttää asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia määritysmenetelmiä, kuten materiaalinäytteen laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmää ja mikroskopoimalla tehtyä analyysiä. (Ympäristöopas 2016, ) Vanhoja rakennuksia tai ulkoilman kanssa kosketuksessa olevia rakenneosia tutkittaessa on suositeltavaa ottaa vertailunäytteitä saman rakenteen vaurioitumattomiksi tiedetyistä osista. Vanhojen ja ulkoilman kanssa kosketuksissa olevien rakenteiden mikrobipitoisuudet voivat olla melko suuriakin. (Ympäristöopas 2016, 49.) Tässä tutkimuksessa rakenneavauksia tehdään vaurioituneiksi epäiltyihin ulkoseinärakenteisiin. Lisäksi tehdään jalkalistojen irrotuksia ilmavuotokohtien havainnoimiseksi. Ulkoseinärakenteiden rakenneavaukset tehdään rasiaporausmenetelmällä sisäpuolelta seinän alaosaan. Ulkoseinärakenteen alaosasta alaohjauspuun päältä otetaan näytteeksi mineraalivillaa ja sosiaalitilan kynnyksen alta tasoitetta ja liimaa. Näytteet toimitetaan Kuopioon Mikrobioni Oy:n akkreditoituun laboratorioon tutkittavaksi mahdollisen mikrobikasvun selvittämiseksi. Materiaalinäyte otetaan puhdistetuilla työvälineillä, puhtaat suojakäsineet käsissä steriiliin pussiin. Laboratoriossa näyte hienonnetaan ja viljellään suoraan kolmelle elatusalustalle (2 % mallasuute ja DG18 homeille, THG bakteereille). Menetelmä on validoitu laboratoriossa Asumisterveysasetuksen soveltamisoppaan mukaiseen laimennossarjamenetelmään verraten. Tuloksena saadaan homelajistot, sekä homeiden ja bakteereiden määrä semikvantitatiivisesti (+ asteikolla ilmaistuna ei kasvua kasvua). (Mikrobioni 2018.) Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteuksia voidaan mitata erilaisin menetelmin. Menetelmät voidaan jakaa tarkkoihin ja suuntaa-antaviin mittauksiin. Tarkkoja kosteusmittausmenetelmiä ovat 47

50 näytepala-, porareikä- ja viiltomittausmenetelmä sekä materiaalin kosteuspitoisuuden määritys kuivaus - punnitus -menetelmällä. Suuntaa antavia mittausmenetelmiä ovat puolestaan rakenteiden sisältä tehdyt hetkelliset kosteusmittaukset, porareikämittaus toistuvasti samasta mittausreiästä, mittaukset putkittamattomasta porareiästä, porareikämittaus suosituslämpötila-alueen ulkopuolella, porareikämittaus pian poraamisen jälkeen, näytepalamittaus siten, että mittapäätä ei asenneta välittömästi mittausputkeen, näytepalamittaus pienemmällä näytemäärällä tai epätarkalla syvyydellä. (Ympäristöopas 2016, ) Tässä tutkimuksessa käytettiin ainoastaan viiltomittausmenetelmää. Viiltomittausmenetelmää käytetään muovimattopinnoitteen alapuolisen suhteellisen kosteuden selvittämiseksi. Viiltomittauksella saadaan selvitettyä liimattavan lattiapäällysteen, kuten muovimaton alapintaan ja liimakerrokseen kohdistuva todellinen kosteusrasitus. Mittauksella saadaan tietoa alapohjalaatan kosteudesta. (Ympäristöopas 2016, s. 55.) Menetelmällä saadaan tarkimmat tulokset +20 C:n lämpötilassa. Liimojen ja mattojen kriittisenä kosteuspitoisuutena päällystämisen jälkeen pidetään yleensä 85 RH%, ellei materiaalille ole määritelty selvityksissä muuta kriittistä kosteuspitoisuutta. Kun kyseessä on vanha rakennus, tulee mitattuja kosteuspitoisuuksien arvioinnissa ottaa huomioon kosteusrasituksen kesto, esimerkiksi kestääkö kyseinen päällyste RH% kosteuspitoisuutta pitkällä aikavälillä. On vanhoja orgaanisia ainesosia, kuten kaseiinia sisältäviä tasoitteita, jotka eivät kestä yli 75 RH% pitkällä aikavälillä. Toisaalta osa vanhoista päällysteistä ja liimoista voi puolestaan kestää hyvinkin korkeita kosteuspitoisuuksia. Mittausten määrä päätetään aina kohdekohtaisesti. Viiltomittauskohtia valittaessa huomioidaan pintakosteuskartoituksen tulokset sekä rakennetyyppitiedot. Mittaukset kohdennetaan oletettuihin kosteisiin kohtiin. Mittauksia tulee tehdä riittävästi, jotta lattiapäällysteen alapuolista kosteutta pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti. Oletetusta kuivasta ja hyväkuntoisesta kohdasta on hyvä tehdä referenssimittaus. Kun kyseessä on tilanne, jossa rakenne on kuivunut jo pitkään, on 48

51 syytä ottaa huomioon pienemmätkin kosteuspitoisuuserot. (Ympäristöopas 2016, 55 56, Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet, Merikallio, ym ) Mittauksessa käytetään Vaisala Oy:n valmistamia HMP42 -kosteus- ja lämpötilamittapäitä. Mittaus tehdään asentamalla mittapää muovimattopinnoitteen alle pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistetään höyrytiiviiksi ja mittapään annetaan tasaantua vähintään 15 minuutin ajan, minkä jälkeen tulokset luetaan HMI41 -lukulaitteella. HMP42 -mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ±2...3 RH%. Laitteisto oli kalibroitu Ilmavirtaus- ja paine-eromittaukset Paine-eromittaus Rakennuksen paine-erot vaihtelevat runsaasti ja vaihtelut voivat olla voimakkaita ja nopeita. Paine-eroihin vaikuttavat tuuli, savupiippuvaikutus ja ilmanvaihdon sekä tilojen käytön yhteisvaikutus. Paine-erot aiheuttavat ilman virtaamisen eri huonetilojen ja kerrosten välillä tai ulkovaipparakenteen läpi. Ilmassa oleva kosteus, lämpö ja epäpuhtaudet siirtyvät ilmavirtausten mukana. Ilmavirtaukset voivat kuivattaa tai kastella rakenteita, joten niiden arviointi on tärkeää kuntotutkimuksen yhteydessä. (Ympäristöopas 2016, 116.) Ilmamäärien mittauksella saadaan jo viitteitä tilan ilmavirtojen tasapainosta. Lisäksi on hyvä mitata paine-ero tilan ja sitä ympäröivien tilojen sekä ulkoilman välillä. Mittaukseen käytetään paine-eromittaria. Kyseessä on sähköinen mitta-anturi, joka on useimmiten kytketty elektroniseen tiedon tallentimeen, dataloggeriin. Dataloggerin avulla saadaan tehtyä pidempiaikaisia seurantamittauksia. Paine-eroa voidaan mitata myös nestemanometrillä (hetkelliset mittaukset), jossa paine-eron mittaus perustuu U- putkessa olevan nesteen pintojen korkeuseron mittaamiseen. Paine-erojen nopeiden ajallisten vaihteluiden takia lyhytaikaisten mittausten tekeminen ei anna riittävän luo- 49

52 tettavaa kuvaa rakennuksen painesuhteista, vaan mittaukset on järkevintä tehdä jatkuvatoimisena pitkäaikaisseurantana noin 1 2 viikon mittausjaksolla. Jos dataloggeria ei ole käytettävissä, on suositeltavaa tehdä useita lyhytaikaisia mittauksia peräkkäin ja laskea mittausten keskiarvo. Kun mitataan paine-eroa sisä- ja ulkoilman välillä ( ulkovaipan yli ) tulee mittaus tehdä tilan ilmanvaihdon normaaleissa käyttöasetuksissa, tilan normaalin käytön aikana ja ikkunoiden ja ovien ollessa kiinni. Jotta tuulen vaikutusta pystytään arvioimaan, olisi mittaus syytä tehdä eri julkisivuilta tuulen vaikutuksen arvioimiseksi. Mittaus on suositeltavinta tehdä tavanomaisissa sää- ja lämpöolosuhteissa. (Ympäristöopas 2016, 87.) Tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä paineeromittaria. Homekoiratutkimuksen yhteydessä on toukokuussa 2018 tehty hetkellisiä paine-eromittauksia sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron selvittämiseksi. Lämpökuvaus Ilmavuotokohtien paikallistamisessa voidaan käyttää apuna lämpökuvausta. Ilmavuotojen selvittämiseksi on järkevintä tehdä ns. kaksivaiheinen lämpökuvaus, jossa ensimmäinen kuvaus tehdään rakennuksen tasapainotilanteessa (rakennus useita tunteja tasapaineisena) ja toinen kuvaus voimakkaassa alipaineessa. Ilmavuotokohdat tulevat esille alipaineistuksen seurauksena laajenevina kylminä kohtina. Rakennuksen normaaleissa käyttöolosuhteissa tehty yksi lämpökuvaus ei yleensä kerro luotettavasti siitä, onko kyse lämmöneristeiden puutteista vai ilmavuotokohdista. (Ympäristöopas 2016, 59.) Tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä lämpökameraa. 50

53 Merkkiainetutkimukset Merkkiainetutkimuksella pystytään selvittämään ilmavuotokohtien tarkat sijainnit. Menetelmässä tutkitaan merkkiaineen liikkumista ilmavirtausten mukana rakenteissa ja/tai eri tilojen välillä. Merkkiainekokeessa tutkittavan rakenteen sisälle lasketaan merkkiainekaasua, josta kaasu pyrkii kulkeutumaan ilmavirtausten mukana alipaineisen tilan suuntaan. Merkkiainekaasu havaitaan tutkittavassa tilassa ja vuotokohdat paikallistetaan merkkiaineanalysaattorilla. Tutkittavassa tilassa tulee olla riittävä alipaine rakenteeseen nähden (vähintään -5 Pa). (Ympäristöopas 2016, 59.) Tässä tutkimuksessa ei tehty merkkiainetutkimuksia. Merkkisavu- ja puhdassavututkimukset Merkkisavua voidaan käyttää aistinvaraisen arvioinnin tukena ilmavuotojen määrittämisessä ja ilmavirtauksen voimakkuuden ja suunnan hetkellisessä arvioinnissa. Kyseessä on paksu valkoinen savu. Merkkisavuna käytetään yleensä rikkihappoa, joka muodostaa sisäilman kosteuden vaikutuksesta näkyvää savua. Suurten tilojen ilmatiiveyden tutkimiseen voidaan myös käyttää ns. puhdassavua. Tutkittavaan rakenteeseen lasketaan savukoneen avulla paksua ja tiivistä savua. Tutkittava huonetila alipaineistetaan tarvittaessa ennen savun laskemista, jolloin savu pyrkii huonetilaan ilmavuotokohtien kautta. Savun kulkeutumista tarkastellaan aistinvaraisesti. Tutkittava huonetila täyttyy nopeasti savusta, mikäli ilmavuotokohdat ovat suuria. Tämä vaikeuttaa tarkastelua. Ilmavuotokohtien ollessa hyvin pieniä, voi savun kulkeutuminen jäädä havaitsematta. Puhdassavu on yleensä glykolipohjaista haitatonta savua. Savukokeita voidaan hyödyntää myös ilmanvaihdon toimivuuden tutkimiseen, esimerkiksi tutkittaessa tuloilman leviämistä huonetilaan syöttämällä savua tuloilmakanavaan. (Ympäristöopas 2016, 32.) Tässä tutkimuksessa tehtiin savukynällä pienimuotoisia merkkisavututkimuksia ilmavuotojen arvioimiseksi. 51

54 4.3.5 Olosuhdemittaukset ja sisäilman epäpuhtaudet Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaukset on aina suositeltavaa sisällyttää kuntotutkimukseen. Mittaus tehdään oleskeluvyöhykkeeltä. Tarvittaessa voidaan valita myös muita mittauskohtia, jotta saadaan selville tarkasteltavaan rakenteeseen kohdistuva rasitus. Mittaukset on suositeltavinta toteuttaa noin 1 2 viikon pitkäaikaisseurantana. Mittausjakson aikana tulee myös mitata ulkoilman lämpötila ja kosteus. Rakennuksen lämpötilan sekä ilmankosteuden mittaamisessa ja tulosten tulkinnassa on huomioitava standardi SFS-EN 12599, asumisterveysasetus (545/2015) sekä asumisterveysasetuksen soveltamisohje. (Ympäristöopas 2016, 62.) Päivähoitopaikoissa asumisterveysasetuksen mukainen huoneilman lämpötilan toimenpideraja lämmityskaudella on C ja lämmityskauden ulkopuolella C. Tässä tutkimuksessa sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitataan Rotronic CP11 -monitoimimittarilla, joka on kalibroitu 1/2017. Mittarilla saadaan mitattua: lämpötila: C / ±0,3 5~40 C suhteellinen kosteus: 0,1 99,9 % / ±3 % 25 C) muutoin ±5 % hiilidioksidipitoisuus: ppm / ± (30 ppm + 5 % ppm. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden (CO2) mittauksella saadaan selvitettyä tilan käytön aikaista ilmanvaihdon riittävyyttä. Hiilidioksidia päätyy sisäilmaan ulkoilmasta ja tilojen käyttäjistä. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm, kaupunkialueilla hieman korkeampi. Sisäilmasta voidaan mitata hetkellistä hiilidioksidipitoisuutta edustavassa tilanteessa tai pitkäaikaisena seurantamittauksena, jolla saadaan luotetta- 52

55 vampaa tietoa hiilidioksidipitoisuuksien vaihteluista ja pitoisuustasoista. Hiilidioksidimittari tulee sijoittaa oleskeluvyöhykkeelle siten, että se ei ole suoraan hengitysilman tai tuloilmapuhalluksen vaikutusalueella. (Ympäristöopas 2016, ) Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin Rotronic CP11 -monitoimimittarilla, joka on kalibroitu 1/2017. Hiilidioksidipitoisuuden mittaus kuuluu asumisterveysasetuksen mukaisiin ilmanvaihdon yleisiin arviointiperusteisiin. Asumisterveysasetuksen mukainen sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on mg/m 3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus, joka on noin 400 ppm. (Valvira 2016b, 16.) Teolliset mineraalivillakuidut Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä sisäilmassa selvitetään geeliteippinäytteiden avulla. Näytteet otetaan geeliteipillä pinnoille kahden viikon aikana laskeutuneesta pölystä. Näytteistä lasketaan Mikrobioni Oy:n laboratoriossa valomikroskooppia käyttäen yli 20 μm (mikrometriä) pituiset teolliset mineraalikuidut. Analyysin tulos ilmoitetaan kuitujen lukumääränä pinta-alaa kohden (kuitua/cm 2 ). Laboratorion menetelmäkohtainen mittausepävarmuus on 26 %. Näytteenkeräyspaikan tulee olla sellainen, jossa huoneilman pöly voi vapaasti laskeutua näytteenkeräykseen käytettävälle alueelle kahden viikon ajan. Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2 (Valvira 2016b, 9). Sisäilman mikrobit ja muut epäpuhtaudet Sisäilman mikrobimittaukset eivät sisältyneet tutkimukseen. Sisäilman mikrobimittauksiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja nykysuositusten mukaan rakennuksen mikrobilähteitä tutkitaan ensisijaisesti avaamalla rakenteita ja ottamalla rakennusmateriaalinäytteitä laboratoriotutkimuksiin. Mikrobien kulkeutumista sisäilmaan 53

56 on suositeltavaa tutkia arvioimalla rakenteissa olevia epätiiveyksiä sekä rakennuksen painesuhteita. Tutkimukseen ei sisälly VOC-yhdisteiden tai muiden kaasumaisten yhdisteiden mittauksia hiilidioksidipitoisuutta lukuun ottamatta. 54

57 5 Tulokset Kuntotutkimuksen tulokset on esitetty kokonaisuudessaan opinnäytetyön liitteenä 1 olevassa kuntotutkimusraportissa. Tässä kappaleessa esitellään lyhyesti kuntotutkimuksen merkittävimmät havainnot ja tulokset Kuntotutkimuksen havainnot ja tulokset Päiväkodin ulkoseinä- ja sokkelirakenteissa havaittiin kosteusteknisiä ongelmia. Päiväkoti on rakennettu kallion päälle, jonka vuoksi sade- ja sulamisvedet jäävät helposti rakennuksen perustusten vierelle aiheuttaen ylimääräistä kosteusrasitusta sokkelirakenteeseen ja sitä kautta myös ulkoseinärakenteeseen. Ulkoseinän tiilimuurauksen takaa puuttuu havaintojen perusteella tuuletusrako, mikä voi aiheuttaa kosteusongelmaa ulkoseinärakenteessa, kun esimerkiksi tiilimuurauksen läpi imeytynyt sadevesi ei pääse kuivumaan riittävän tuuletuksen ansiosta ja se pääsee siirtymään suoraan ulkoseinän sisempiin rakenneosiin. Ulkoseinien alaosista otetuissa neljässä mineraalivillanäytteessä todettiin laboratoriotutkimusten perusteella mikrobikasvua. Yhdessä mineraalivillanäytteessä oli selvä mikrobikasvu ja muissa epäily mikrobikasvusta. Salaoja- ja sadevesijärjestelmien toimivuudessa todettiin puutteita. Vesi lammikoituu keväisin rakennuksen vierustalle rakennuksen luoteisosassa. Sokkelissa ei tutkimushavaintojen perusteella ole kosteudeneristystä, joten maaperän kosteus pääsee siirtymään sokkelirakenteeseen kapillaarisesti. Kosteusrasitus on suurempaa rakennuksen pohjoisen / luoteen puoleisessa päädyssä, jossa kallion pinta on lähellä maanpintaa ja sokkelin maanpäällistä osaa on näkyvillä vähemmän kuin rakennuksen toisessa päädyssä. Lattiapinta on myös lähempänä maanpinnan tasoa rakennuksen pohjoispäädyssä kuin eteläpäädyssä. 55

58 Alapohja-, yläpohja- ja väliseinärakenteissa ei todettu tutkimushavaintojen perusteella viitteitä vaurioista, mutta kyseisiä rakenteita ei tutkittu perusteellisesti. Kyseisten rakenteiden kuntoa selvitettiin lähinnä lähtötietojen sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella. Muovimattopinnoitteen alapuolista suhteellista kosteutta tutkittiin viiltomittausten avulla. Viiltomittaustulokset olivat tavanomaiset, eikä viitettä kohonneesta kosteudesta ollut. Alapohjalaatan alla on muovikalvo lämpöeristeen ja alapohjalaatan välissä. Tämä voi aiheuttaa tietyissä tapauksissa kosteusriskejä alapohjaan, kuten silloin, jos tapahtuu vesivahinko, jonka seurauksena pohjalaatta kastuu ja kosteus ei pääse poistumaan maaperän suuntaan. Sisäilman laatua mahdollisesti heikentäviksi tekijöiksi todettiin voimakkaasti mikrobiperäiseltä haiseva ulkovälinevarasto sekä lepohuoneessa sijaitsevan kaappisängyn ja ulkoseinän välissä oleva tuuletuskotelo, jonka sisällä ei ollut lainkaan pintamateriaaleja rakenteiden päällä ja korvausilmaa kulkeutuu rakenteiden raoista sisätiloihin. Alapohjalaatan ja ulkoseinärakenteen välissä todettiin muissakin paikoin rakoja, jotka viittaavat ilmavuotoihin rakenteissa. Lattialistojen takaa paljastui kuolleita muurahaisia, mikä on myös viite ilmavuotoreitistä. Lisäksi henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteessa todettiin poikkeava kemikaalimainen haju. Ilmanvaihto on hiilidioksidimittaustulosten perusteella tilojen käyttäjämäärälle riittävä. Ilmanvaihtokone on melko uusi ja suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. Ilmanvaihtokanavien puhdistus on tehty vuonna 2017 ja samalla on tehty ilmamäärien säätöjä. Raporttia puhdistuksesta tai ilmamäärien säädöistä ei kuitenkaan ollut nähtävissä. Kanavistossa on vanhoja, osittain huonokuntoisia ja vaikeasti puhdistettavia kanavia, jotka voivat vaikuttaa ilmanvaihtojärjestelmän puhtaustasoon. Ilmanvaihtoventtiilien ympärillä oli kosteusjälkiä. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa ylittäviä teollisten mineraalivillakuitujen pitoisuuksia ei todettu. 56

59 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteiden arviointi tehtiin työterveyslaitoksen ohjeen mukaisesti (Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen). Altistumisolosuhteiden selvittämiseksi arvioitiin rakenteiden mikrobivaurioiden laajuus, ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot. Lisäksi arvioitiin ilmanvaihtojärjestelmän vaikutusta sisäilmaan ja muiden rakennuksesta peräisin olevien epäpuhtauksien esiintymistä. Koska tutkimuksessa ei pystytty selvittämään aukottomasti rakenteiden kuntoa ja epäpuhtauslähteiden ilmayhteyttä sisäilmaan, ei myöskään täysin luotettavaa altistumisolosuhteiden arviointia pysty tekemään Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi Yhdessä ulkoseinän alaosasta otetussa mineraalivillanäytteessä todettiin selvä mikrobikasvu ja muissa näytteissä todettiin epäily mikrobikasvusta rakenteessa. Ulkoseinän eristeet ovat ulkoilman kanssa kosketuksissa, joten niissä esiintyy tyypillisesti mikrobeja, vaikka varsinaisia kosteusvaurioita ei olisikaan. Toimiston ja pienen leikkihuoneen rakenneavauksista aistittiin kuitenkin mikrobiperäistä hajua ja rakennuksen pohjois- ja luoteisosassa on selkeitä ongelmia sade- ja sulamisvesien johtamisessa pois rakennuksen viereltä. Lisäksi rakennuksen sokkelirakenne voidaan tulkita riskirakenteeksi samoin kuin ulkoseinärakenne, josta puuttuu tuuletusrako. Näiden havaintojen johdosta voidaan mikrobivaurioita olettaa olevan ainakin rakennuksen pohjois- ja luoteisosan ulkoseinärakenteiden alaosissa. Sokkelirakenteen kosteus- ja mikrobivauriot ovat myös havaintojen perusteella todennäköisiä, mutta sokkelirakenteen kuntoa ei tässä tutkimuksessa tutkittu tarkemmin. Korjaukset ulottuvat todennäköisesti yli 1 m 2 :n alueelle, joten Työterveyslaitoksen ohjeessa olevan mikrobivaurioiden laajuuden arvioinnin perusteella päiväkotirakennuksen mikrobivauriot voidaan tulkita laaja- 57

60 alaisiksi. Rakennuksessa on ollut vesivahinkoja, mutta ne on saatujen tietojen mukaan korjattu välittömästi vuotojen havaitsemisen jälkeen Ilmayhteys epäpuhtauslähteestä sisäilmaan ja rakennuksen paineerot Ilmavuotojen selvittämiseksi ei tehty tarkempia mittauksia tässä tutkimuksessa. Rakenteissa voidaan olettaa aistinvaraisten havaintojen perusteella olevan ilmavuotoreittejä. Muurahaisten kulkeutumista seinärakenteen läpi sisätiloihin, alapohjalaatan ja ulkoseinän liitoksen rakoa sekä kaappisänkyjen takana olevasta tuuletuskotelosta tulevaa viileää ilmaa voidaan pitää viitteenä ilmavuotoreiteistä. Rakennuksen paineeroja ei mitattu pidempiaikaisella mittauksella, mutta homekoirayrittäjän tekemän hetkellisen paine-eromittauksen perusteella havaittiin, että rakennus on lievästi alipaineinen. Ovien ja ikkunoiden avaamiset vaikuttavat paine-eroihin. Lieväkin alipaine mahdollistaa epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteista sisäilmaan, mikäli rakenteissa on ilmavuotoreittejä. Päiväkodin ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteistä sisäilmaan voidaan Työterveyslaitoksen ohjeen luokituksen perusteella todeta olevan vähäisen ja säännöllisen välillä. Epäpuhtauslähteen ja sisäilman välisen ilmayhteyden tarkka arviointi vaatisi ilmavuotojen ja paine-erojen tarkemman tutkimisen Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilmaan Ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja säädetty saatujen tietojen mukaan elokuussa Puhdistus- ja säätötyöstä ei löytynyt dokumentteja. Kanavistossa havaittiin jonkin verran pölyä. Ilmanvaihtokone on melko uusi (2012) ja ilmanvaihtokoneiston tuloilman suodatustaso (M5) vastaa ohjearvoja, mutta suodatustaso se ei ole paras mahdollinen. Todennäköisesti suodatustaso on kuitenkin riittävä, koska kyseessä ei ole vilkasliikenteinen tai merkittäviä epäpuhtauslähteitä sisältävä alue. Järjestelmää huolletaan hyvin ja ilmamäärät ovat hiilidioksidimittausten perusteella tilojen käyttäjämää- 58

61 rille riittäviä. Kanaviston täydellinen puhdistaminen on kuitenkin haastavaa ja kuitulähteitä voi edelleen olla kanaviston vanhassa osassa. Ilmanvaihtokanaviston kunnossa on puutteita Muut rakennuksesta peräisin olevat epäpuhtaudet Laskeutuvasta pölystä otetuissa näytteissä todettiin pieniä määriä teollisia mineraalikuituja. Kuitujen määrä ei ylittänyt asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa. Muita rakenteista peräisin olevia epäpuhtauksia ei tämän tutkimuksen yhteydessä mitattu. Henkilökunnan sosiaalitilassa on lattiapinnoitteesta johtuva poikkeava haju, mikä voi olla merkki kohonneesta VOC-pitoisuudesta sisäilmassa. Ulkovälinevarastossa on hajun perusteella mikrobivaurioita. Epäpuhtauksia voi kulkeutua varastotilasta sisätiloihin ovien ja ikkunoiden sekä rakenteissa olevien epätiiveyskohtien kautta Altistumisen todennäköisyys Päiväkotirakennuksen haitallinen altistumisolosuhde on todennäköinen, koska ulkoseinän alaosien vauriot koskevat laajempaa kuin 1 m 2 :n aluetta. Havaintojen ja tutkimustulosten perusteella ulkoseinien vauriot eivät mahdollisesti käsitä koko rakennusta, sillä kosteusriskit ovat suurempia rakennuksen pohjois- ja luoteisosassa. Rakennuksessa ei ole todettu voimakasta alipainetta, mutta ilmavuodot ovat todennäköisiä. Sisätiloissa ei tutkimusten yhteydessä havaittu mikrobiperäistä hajua. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Merkittävimmiksi sisäilman laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi tutkimushavaintojen perusteella voidaan todeta ulkoseirakenteiden (ja mahdollisesti sokkelirakenteen) kosteus- ja mikrobivauriot sekä rakenteiden epätiiveyskohdat. Lisäksi ulkovälinevarasto, jossa aistittiin voimakas mikrobiperäinen haju sekä rakenteiden ilmavuodot ovat si- 59

62 säilman laadun riskitekijöitä. Päiväkotirakennuksessa on peruskorjaustarvetta. Tutkimukset eivät olleet perusteellisia, joten rakenteiden vaurioista ja vaurioiden laajuudesta sekä altistumisolosuhteista ei voida tehdä täysin varmoja johtopäätöksiä. Tutkimustulosten perusteella homekoirien merkkausten syynä henkilökunnan sosiaalitilassa on todennäköisesti lattiapinnoitteesta tuleva poikkeava haju. Homekoirayrittäjän kertoman mukaan tietyillä VOC-yhdisteillä on mikrobien kanssa samankaltainen haju, jonka koira saattaa merkata. Kynnyksen alta otetusta tasoitteesta ja liimasta löytyi lisäksi mikrobeja, joka voi omalta osaltaan vaikuttaa koirien aistimuksiin. Lepo- ja leikkitilan merkkaus johtuu todennäköisesti kaappisängyn tuuletuskotelon sisältä rakenteiden kautta tulevasta ilmavuodosta. Tämän tutkimuksen perusteella sisäilman laadun kannalta ensisijaisia ja mahdollisimman pian tehtäviä kevyempiä toimenpiteitä ovat: - Kaappisängyn takana olevan kotelon sisäpuolisten rakenteiden tutkiminen ja muuttaminen asianmukaisiksi -> pintamateriaalien asentaminen. - Mikrobivaurioituneen ulkovälinevaraston purkaminen. - Henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteen vaihtaminen hajuttomaan pinnoitteeseen. - Ilmanvaihtokanavista yläpohjarakenteisiin aiheutuvan kondenssin estäminen mahdollisuuksien mukaan. - Kattovesien johtaminen kauemmaksi rakennuksesta syöksytorviin asennettavien lisäputkien avulla. - Salaojajärjestelmän toimivuuden tarkastus ja tarvittaessa puhdistus. Laajempaa peruskorjausta suunniteltaessa suositeltavia jatkotutkimuksia ovat: - Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen teettäminen. 60

63 - Ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kunnon tarkempi kartoittaminen korjauslaajuuden selvittämiseksi rakenneavausten, materiaalinäytteiden sekä rakennekosteusmittausten avulla. - Yläpohjan ja väliseinien kunnon kartoittaminen tarkemmin tutkimuksin. - LVI-järjestelmien peruskorjaustarpeiden kartoittaminen. Rakennuksen tulevassa peruskorjauksessa suositeltavia toimenpiteitä ovat: - Valesokkelirakenteen muuttaminen kosteusteknisesti toimivammaksi. - Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen ulkoseinä- ja sokkelirakenteista ja niiden rakenteiden puhdistaminen, joiden uusiminen ei tule kyseeseen (huom. rakenteiden desinfiointia ei nykyään suositella). - Ulkoseinärakenteen riittävän tuulettumisen varmistaminen. - Sokkeli- ja ulkoseinärakenteiden kosteusteknisen toimivuuden parantaminen lisäämällä sokkeliin vedeneristys sekä sokkelin vierustalle sepelikaista ja muotoilemalla maanpinnat rakennuksesta poispäin kaataviksi (tarvittaessa suositeltavaa toteuttaa jo ennen peruskorjausta). - Sadevesi- ja salaojajärjestelmien kunnostus ja tarvittaessa uusiminen. - Ilmanvaihtokanaviston kunnostaminen / uusiminen ja mahdollisten kuitulähteiden poistaminen. - Tarvittaessa ikkunoiden, vesipeltien sekä ulko-ovien uusiminen. 61

64 6 Johtopäätökset ja pohdinta Opinnäytetyön tavoitteena oli päiväkodin kuntotutkimuksen toteuttaminen sekä tehdyn kuntotutkimuksen riittävyyden arviointi. Ajatuksena oli myös pohtia työssä terveyshaitan selvittämiseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Päiväkodin kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa todettiin sisäilman laatuun vaikuttavia epäkohtia, mutta terveyshaitan luotettavan arvioinnin kannalta olisi tarvittu laajemmat tutkimukset. Tässä kappaleessa esitetään muun muassa kuntotutkimukseen liittyviä johtopäätöksiä sekä yleistä pohdintaa terveyshaitan selvittämiseen liittyen. PÄIVÄKODIN TERVEYSHAITAN ARVIOINTI Päiväkotirakennuksessa todettiin olosuhteita, joista voi aiheutua terveyshaittaa rakennuksessa oleskeleville. Osalla henkilökunnasta on esiintynyt päiväkodin tiloissa oleskellessa oireilua, jonka yhteyttä rakennuksen olosuhteisiin he ovat pohtineet. Ulkoseinärakenteissa todettuja kosteus- ja mikrobivaurioita voidaan katsoa terveydensuojelulain mukaiseksi terveyshaitaksi, etenkin kun seinärakenteissa on havaittavissa myös ilmavuotokohtia, joiden kautta epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Ulkoseinärakenteista löytyy tyypillisesti jonkin verran mikrobeja rakennusmateriaalinäytteitä tutkittaessa, mutta rakenteissa esiintyvät poikkeavat hajut ja kosteusvaurioindikaattorit antavat viitteen vaurioista. Kaikista rakenneavauksista ei aistittu mikrobiperäistä hajua, vaan haju painottui rakennuksen pohjoisosiin tehtyihin avauksiin (toimisto ja pieni leikkitila). Rakennuksen pohjoisosan rakenneavauksista otetuista materiaalinäytteistä löytyi myös korkeimmat mikrobipitoisuudet (pieni leikkitila). Rakenteisiin havaittiin tulevan ulkopuolista kosteusrasitusta ja sokkeli- ja ulkoseinärakenne voidaan katsoa riskirakenteeksi. 62

65 Ulkovarastossa oleva mikrobiperäiseltä vaikuttava haju sekä epäpuhtaudet voivat kulkeutua mahdollisten ilmavuotojen kautta sisätiloihin. Mikrobiperäinen haju oli selkeästi aistittavissa henkilökunnan toimistoon tehdystä rakenneavauksesta. Henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteesta tuleva kemikaalimainen haju on myös hyvä huomioida mahdollisia terveysriskejä arvioitaessa samoin kuin kaappisänkyjen tuuletuskotelo, jonka takaa tulee vuotoilmaa rakenteiden kautta. Korvausilman tulisi tulla hallitusti tuloilmanvaihdon kautta, eikä epäpuhtaiden rakenteiden kautta. Terveyshaitasta ja sen vakavuudesta ei voida tämän tutkimuksen tulosten perusteella tehdä täysin varmoja johtopäätöksiä, sillä tutkimukset olivat suppeita. Tutkimustulosten perusteella terveydensuojeluviranomainen voisi kuitenkin velvoittaa korjaamaan rakennuksessa havaittuja epäkohtia. Huomioitavaa kuitenkin on, että tutkijan pätevyys ei periaatteessa ollut riittävä kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tekemiseen. KUNTOTUTKIMUKSEN RIITTÄVYYDEN JA LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Päiväkoti Päivänpesän kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa jäi epäselväksi monia asioita, kuten ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuus. Kaikkia rakenneosia ei tutkittu kattavasti. Ilmayhteys epäpuhtauslähteen ja sisäilman välillä todettiin ainoastaan aistinvaraisten havaintojen perusteella, sillä ilmavuotojen selvittämiseksi ei tehty tarkempia tutkimuksia. Myöskään rakennuksen paine-erojen selvittämiseksi ei tehty mittauksia. Altistumisolosuhteiden arvioinnin kannalta olisi oleellista selvittää kulkeutuuko rakenteissa todetut epäpuhtaudet sisätiloihin. Aistinvaraisten havaintojen perusteella voitiin kuitenkin olettaa, että ilmavuotoja on ja ne ovat paikoin merkittäviä. Tutkimuksessa jäi epäselvyyksiä lähinnä siksi, koska käytettävissä ei ollut kaikkia tarvittavia mittalaitteita ja tilaajan kanssa sovittiin, että rakenneavauksia tehdään vain 63

66 muutamaan kohtaan, koska tilat olivat tutkimusten aikaan käytössä. Toisaalta oma ammattitaitonikaan ei ollut koulutus- ja työkokemustaustastani johtuen paras mahdollinen kuntotutkimuksen tekemiseen. Omalta osaltani pätevyysvaatimukset eivät aivan täyty, kun ajatellaan kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyyttä ja kuntotutkimuksen tekemistä, koska kosteusvaurion kuntotutkijalla tulisi olla talonrakennusalan tutkinto pohjakoulutuksena ja kokemusta kuntotutkimusten suorittamisesta. En myöskään ole vielä sertifioitu rakennusterveysasiantuntija. Luotettavan kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tekeminen vaatii laajaa ammattitaitoa ja kokemusta niin rakennusteknisissä kuin sisäilmateknisissäkin asioissa. Lisäksi luotettavan kuntotutkimuksen tekeminen vaatii riittävät mittalaiteresurssit. Suppean kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen avulla voidaan saada selville paljonkin epäkohtia, kuten tässäkin Päiväkoti Päivänpesän tutkimuksessa saatiin, mutta paljon voi jäädä myös epäselväksi. Aina ei välttämättä ole tarpeellista tai edes järkevääkään tutkia kaikkea perusteellisesti. Mitä parempi ammattitaito tutkijalla on rakennus- ja sisäilmateknisistä sekä rakennusfysikaalisista asioista, sitä luotettavammin hän pystyy valitsemaan oleellisimmat tutkimuskohdat ja löytää jo piirustuksista ja aistinvaraisten havaintojen sekä pintapuolisten mittausten perusteella ne oleellisimmat tutkimuskohdat ja riskit. Kuntotutkimuksen riittävyyden arviointi korostuu etenkin epäselvissä tapauksissa. Jos rakennuksessa on selkeitä riskitekijöitä, mutta ongelma ei ole täysin rajattavissa tiettyyn kohtaan, niin silloin on erityisen tärkeää tehdä riittävän kattavat tutkimukset. Tutkimuksen luotettavuudessa korostuu kunto- ja sisäilmatutkijan ammattitaito ja tutkimuksen tilaajan antamat mahdollisuudet kunnollisen tutkimuksen tekemiseen. Terveydensuojeluviranomaisen velvoittamissa tutkimuksissa voidaan tarvittaessa kohdentaa tutkimuskehotuksia esimerkiksi tiettyihin rakenteisiin tai rakenneosiin, jotta etenkin selkeimmät riskipaikat tulisi tutkittua. 64

67 Terveydensuojeluviranomaisen tulee pystyä luottamaan ulkopuolisen asiantuntijan osaamiseen ja ammattitaitoon esimerkiksi tutkimuksen rajaamisessa. Ainahan tutkimuksen rajaus ei ole tutkijasta kiinni, vaan tilaaja on saattanut tilata vain suppean tutkimuksen. Näissä tapauksissa terveydensuojeluviranomaisella tulisi olla riittävä ammattitaito arvioida, tarvitaanko terveyshaitan selvittämiseksi laajempia tutkimuksia. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että tehtyjen tutkimusten riittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti. Useimmiten terveydensuojeluviranomainen varmasti luottaa tiedoksi saadun kuntotutkimuksen tuloksiin, mutta tarvittaessa pitäisi olla valmis kehottamaan lisätutkimuksiin, mikäli tutkimuksessa on selkeästi jätetty jotain oleellista tutkimatta. TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN ROOLI TERVEYSHAITAN SELVITTÄMISESSÄ Terveydensuojeluviranomaisen alaiset viranhaltijat tekevät suunnitelmallista ja suunnitelman ulkopuolista valvontaa terveydensuojelulain alaisissa valvontakohteissa. Tarkastuksilla ei useinkaan tehdä laajempia mittauksia, vaan ainoastaan hetkellisiä olosuhdemittauksia. Joillain valvontayksiköillä on käytettävissään laajempi kapasiteetti erilaisia mittalaitteita ja toisilla taas ainoastaan mittalaitteet lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaamiseen. Pintapuolisen tarkastuksen yhteydessä saadaan harvoin tehtyä luotettavaa arviota terveyshaitasta, joten usein avuksi tarvitaan ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia. Terveydensuojeluviranomaisella voi olla suurikin rooli terveyshaitan selvittämisessä sen valvontaan kuuluvissa kohteissa, sillä terveydensuojeluviranomainen ja sen alaiset viranhaltijat voivat antaa kehotuksia ja määräyksiä terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi. Roolin suuruus kuitenkin vaihtelee tapauskohtaisesti ja ehkä myös valvontayksikkökohtaisesti. 65

68 TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN PÄTEVYYS Terveydensuojelulaki ei edellytä terveydensuojeluviranomaisen valvontatehtäviä hoitavalta viranhaltijalta rakennusteknistä koulutusta, vaan soveltuvaa koulutusta. Pelkkä rakennustekninen koulutus ei varmasti olisikaan riittävä koulutus, sillä terveyshaitan luotettavan arvioinnin kannalta tulee olla laaja-alaista osaamista sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä ja olosuhteista, mutta riittävä rakennustekninen osaaminen on myös tärkeää. Kokemus ja osaaminen karttuvat työtä tehdessä, mutta omalta osaltani olen kokenut rakennusterveysasiantuntijaopinnot sekä tämän opinnäytetyön erittäin hyödyllisinä rakennusteknisen osaamisen kannalta. Opittavaa riittää edelleen, mutta koen pystyväni luotettavammin arvioimaan terveyshaitan selvittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä, kuntotutkimusraportteja sekä kunto- ja sisäilmatutkimusten riittävyyttä ja terveyshaitan vakavuutta. Sisäympäristöongelmat ovat kuitenkin ajoittain erittäin haastavia selvittää, joten aina mikään hankittu pätevyys ei auta ongelman selvittämisessä. ULKOPUOLISEN ASIANTUNTIJAN ROOLI TERVEYSHAITAN SEL- VITTÄMISESSÄ Ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä tutkimuksilla on usein merkittävä rooli terveyshaitan selvittämisessä. Terveydensuojeluviranomainen ei useinkaan pysty selvittämään rakenteiden piilovaurioita, vaan se on lähes aina ulkopuolisen asiantuntijan tehtävä. Ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla terveydensuojelulaissa ja asumisterveysasetuksessa määritelty pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden selvittämiseksi ja tutkijan ammattitaito onkin avainasemassa terveyshaitan luotettavan selvittämisen kannalta. Lisäksi mittausten, tutkimusten ja selvitysten sekä näytteiden ottaminen on toteutettava luotettavasti ja hyväksytyin menetelmin. Esimerkiksi homekoiratutkimuksia ei voida pitää ainakaan toistaiseksi terveydensuojeluviranomaisen hyväksymänä tutkimusmenetelmänä, joten tuloksia ei voida käyttää viranomaispäätösten perusteena. Kiinteistön omistajilla ja muilla asianomaisilla on kuitenkin oikeus teettää 66

69 haluamiansa tutkimuksia, kunhan terveydensuojeluviranomaisen velvoittamat tutkimukset toteutetaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. KUNTOTUTKIMUKSEN TILAAJAN ROOLI TERVEYSHAITAN SEL- VITTÄMISESSÄ Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tilaajalla on harvemmin kovin syvällistä osaamista ja ammattitaitoa sisäilmaongelmien selvittämiseen. Tutkimuksia tilataan oman kokemukseni mukaan usein liian suppeina. Olen huomannut sen, että joskus sisäilmanongelmaa selvitetään yhdellä tai kahdella sisäilmanäytteellä ja jos tuloksissa ei näy mitään, niin todetaan, että ongelmaa ei ole, vaikka muita selkeitä riskitekijöitä olisikin. Onneksi nykyään tehdään paljon myös laajempia kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia, joissa ongelmia saadaan selvitettyä luotettavammin. Tutkimukset ovat kalliita, joten siinä mielessä on järkevääkin harkita, tarvitaanko perusteellista tutkimusta johonkin rakennukseen vai saadaanko ongelman syy selville suppeammalla tutkimuksella tai omin voimin. Ongelmaksi muodostuu ajoittain myös se, että vaikka tutkitaan ja korjataan, niin tilojen käyttäjät eivät silti pysty oleskelemaan tiloissa, mikä voi tehdä tutkimukset ja korjaukset lopulta turhiksi. Ongelmat olisikin hyvä saada jo hyvissä ajoin selville, ennen kuin tilanne pääsee muodostumaan liian vakavaksi. Aina parempi jo ongelmat saadaan ennaltaehkäistyä täysin. Tutkimuksen tilaajan tärkein tehtävä on tilata riittävän laaja tutkimus riittävän pätevyyden omaavalta tutkijalta. Tutkimusten tilaajien tietämystä sisäympäristöongelmista tulisi lisätä ja sitä varmasti parhaillaan pyritäänkin lisäämään. OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät mielestäni hyvin. Opinnäytetyön olisi voinut rajata koskemaan vain päiväkodin kosteus- ja sisäilmateknistä kuntotutkimusta, mutta halusin sisällyttää työhön myös omaan alaani liittyvän näkökulman ja tiedossa oli jo 67

70 valmiiksi, että tällä koulutus- ja kokemuspohjalla kuntotutkimuksesta ei tule välttämättä kovin laajaa ja perusteellista. Kuntotutkimuksessa selvisi päiväkotirakennuksen ongelmakohtia, vaikka tutkimus olikin melko suppea. Kuntotutkimukseen valmistautuminen oli hieman puutteellista, mikä osittain johtui varmasti kokemattomuudestani kuntotutkijana ja yksinkertaisesti käytettävissä olevan ajan rajallisuudesta. Kenttätutkimusten tekemiseen aiheutui myös haastetta tutkimuskohteen toiminnan vuoksi, sillä rakenneavausten tekemiseen ja näytteiden ottoon ei loppujen lopuksi jäänyt kovin paljoa aikaa. Sain opinnäytetyön ansiosta hyvää kokemusta kuntotutkimuksen riittävyyden arviointiin terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta. Terveystarkastajana pääsee harvoin näin syvälle kuntotutkimusmaailmaan, sillä yleensä kuntotutkijat käyvät tekemässä tutkimukset ja terveysvalvonta saa tutkimusten valmistuttua raportin tarkasteltavaksi. Kuntotutkimuksen tekeminen herätti ajattelemaan sitä, kuinka laaja-alaista osaamista sisäilmaongelmien selvittäminen oikeasti vaatii ja kuinka helposti asioita voi jäädä huomaamatta. 68

71 Lähdeluettelo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille , päivitys vuosille Helsinki Hallintolaki (434/2003). Annettu Helsingissä Hartikainen, T Ympäristöterveydenhuollon opas kuntapäättäjille. Opas luottamushenkilöille. Kuntaliiton julkaisu. Helsinki Maankäyttö- ja rakennuslaki L /132. Merikallio, T., Niemi, S. & Komonen, J Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Helsinki: Suomen Betonitieto Oy. Mikrobioni, Rakennusmateriaalinäytteen tutkimusseloste. Opetushallitus, Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas. (luettu ) Puurunen, J Homekoiratutkimus. Tutkimusraportti Rakennustieto Oy, RT tietoväylä. (luettu ) RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Terveydensuojelun valvontaohjeisto. Tarkastusohje 5: Koulut, päiväkodit ja vanhainkodit. Laadittu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, 2016a. Terveydensuojelun valvontaohjeisto. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, 2016b. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa I, asumisterveysasetus Ohje 8/2016. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, 2017a. Terveydensuojelun valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille , päivitys Verkkojul- 69

72 kaisu. (luettu ) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, 2017b. Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin. Ohje 4/2017. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen ja selvittämiseen. Ohje 12/2018. Sosiaali- ja terveysministeriö Asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. asumisterveysasetus. Annettu Helsingissä Sosiaali- ja terveysministeriö Kosteus- ja homevauriot. WWW-sivut. (luettu ) Terveydenhuoltolaki L /1326. Terveydensuojelulaki L /763. Annettu Helsingissä Työterveyslaitos, Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Helsinki Työturvallisuuslaki L /738. Ympäristöopas Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Toimittanut Pitkäranta, M. Hansaprint Oy, Turenki. Liitteet 70

73 LIITE 1 Päiväkoti Päivänpesä TUTKIMUSSUUNNITELMA

74 1 Sisällysluettelo 1 KIINTEISTÖN TIEDOT JA TAUSTA... 2 KOHTEEN TIEDOT... 2 TILAAJAN TIEDOT... 2 TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAATIJA... 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE... 2 LÄHTÖAINEISTO... 3 KOHTEEN KUVAUS Aiemmat tutkimukset ja niiden havainnot... 4 ALUSTAVAN KOHDEKÄYNNIN HAVAINNOT... 5 RISKIRAKENTEET JA ALUSTAVA RISKIARVIO TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ... 6 ENNEN KENTTÄTUTKIMUKSIA... 6 RAKENTEISIIN JA SISÄILMAN LAATUUN KOHDISTUVAT TUTKIMUKSET... 6 ILMANVAIHTO... 9 TUTKIMUSSELOSTUS... 10

75 2 1 Kiinteistön tiedot ja tausta KOHTEEN TIEDOT Päiväkoti Päivänpesä Koulutie 10, Heinävesi TILAAJAN TIEDOT Heinäveden kunta Kermanrannantie 7, Heinävesi Yhteyshenkilö: Jenni Ylikotila p , jenni.ylikotila@heinavesi.fi TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAATIJA Eeva Vasko, rakennusterveysasiantuntijaopiskelija Tapparakatu 1-3, Pieksämäki p , eeva.vasko@leppavirta.fi TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Päiväkoti Päivänpesän terveydellisiä olosuhteita sekä rakenteiden kuntoa. Osalla päiväkodin henkilökunnasta on esiintynyt oireilua, jonka yhteyttä sisäilman laatuun halutaan selvittää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksessa mahdollisesti esiintyviä sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä ja olosuhteita.

76 3 LÄHTÖAINEISTO Käytettävissä oleva lähtöaineisto tutkimussuunnitelmaa laadittaessa: Alustavan kohdekäynnin havainnot Raportti homekoiratutkimuksesta Terveystarkastajan tarkastuskertomukset ja Tilaajan toimittamia alkuperäisiä ARK-, RAK- ja LVI-piirustuksia Alkuperäinen rakennustapaselitys ja rakennusselitys KOHTEEN KUVAUS Tutkimuksen kohteena on vuonna 1978 valmistunut 1-kerroksinen harjakattoinen päiväkotirakennus. Rakennus on peruskorjattu vuonna 2000 ja vesikatto on uusittu vuonna Kattoa on myös korotettu uusimisen yhteydessä. Ilmanvaihtokone on uusittu vuonna Kohteessa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksen alkuperäinen kerrosala on ollut 240 m 2 ja tilavuus 820 m 3. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen on tehty laajennus, johon tuli uusi kuraeteinen. Laajennuksen pinta-ala on arvion mukaan noin m 2. Laajennus on tehty pääsisäänkäynnin katoksen kohdalle. Kantavat pystyrakenteet ja palkit ovat puuta ja terästä. Yläpohjan kantavana rakenteena on alkuperäisen rakennusselityksen mukaan Siporex-kattoelementit. Ulkoseinän julkisivumateriaalina on pääasiassa tiilimuuraus (limittämätön, ns. votsisauma) ja osittain lauta. Laajennusosan ulkoseinän alaosa on rapattu, seinärakenteesta ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta lisää piirustuksia on mahdollisesti löydettävissä myöhemmin arkistosta. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Väliseinät puurunkoisia, kantavat rakenteet ovat terästä ja puuta. Vesikatteena on konesaumattu peltikatto. Rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne, sokkelinhalkaisu 70 mm ja eristeenä

77 4 alkuperäisten tietojen mukaan OL levy tai PL-VL 70 levy. Perustusten yläpinnoissa on suunnitelmien perusteella 1-kertainen kosteuseristys (1-kylmä + 1-kuumabitumisivelyt) tai bitumihuovalla muurattavien tai puurakenteiden kohdalta. Rakennepiirustusten perusteella lattiataso on hieman maanpinnan tasoa alempana, rakennus on matalaperusteinen. Kuva 1. Päiväkotirakennuksen pohjakuva Aiemmat tutkimukset ja niiden havainnot Päiväkotirakennukseen ei ole tehty kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia. Tiloissa on tehty homekoiratutkimus Jukka Puurunen Oy:n toimesta. Tutkimuksesta on laadittu raportti Koirat ilmaisivat kaksi kohtaa, toinen oli pistemäinen ilmaisu henkilökunnan pukuhuoneen ovensuulla ja toinen laaja-alaisempi ilmaisu lepohuoneen päädyssä ulkoseinää vasten olevien sänkyjen läheisyydessä. Ilmaisut kohdistuivat lattiarakenteisiin.

78 5 ALUSTAVAN KOHDEKÄYNNIN HAVAINNOT Alustavalla kohdekäynnillä tehtiin seuraavat havainnot: Maaperän kaltevuudet perustuksista poispäin eivät ole riittävät. Ikkunapeltien kaltevuus ei ole suositusten mukainen (tulisi olla vähintään 1:3, eli noin 18 astetta, mutta nykyään suositellaan jopa 30 asteen kaltevuutta) Sokkelissa on reikä ulkovaraston liittymäkohdassa. Sokkelin maalipinta on huonossa kunnossa maanpinnan läheisyydessä. Talon päädyssä sijaitsevan ulkovälinevaraston edustalla sekä sisällä on aistittavissa mikrobiperäinen haju. Saatujen tietojen mukaan vesi seisoo rakennuksen päädyssä etenkin keväisin. Rakennuksen nurkalla olevasta syöksytorvesta on vedetty putki hieman kauemmaksi perustuksista. Rakennus on osittain rakennettu kallion päälle (ulkovaraston pääty). Ilmanvaihtoventtiilien läheisyydessä on merkkejä kosteudesta. Sisäkattolevyjä ei ole vaihdettu kattoremontin yhteydessä. Henkilökunnan pukuhuoneen muovinen lattiapinnoite on hieman irrallaan kynnyksen kohdalla ja pinnoitteessa on aistittavissa kemikaalimaista hajua. Lepohuoneessa sijaitsevan sänkykotelon takana olevasta tuuletusvälistä oli aistittavissa tunkkaista hajua. Muilta osin ei aistittu poikkeavia hajuja. Pintakosteuskartoituksessa tuli esille vain yksittäisiä kosteuspoikkeamia, eikä poikkeamat olleet suuria. Pieniä poikkeamia havaittiin muun muassa siivouskomeron edustalla olevassa pienryhmähuoneessa ja suurempi poikkeama-alue lepohuoneessa vanhan väliseinän kohdalla. RISKIRAKENTEET JA ALUSTAVA RISKIARVIO Lähtötietojen perusteella päiväkotirakennuksessa olevat riskirakenteet: perustukset: valesokkelirakenne ulkoseinät: ei tuuletusrakoa tiilimuurauksen takana

79 6 Maanpintojen kallistus ei ole kaikilla sivuilla perustuksista poispäin viettävä. Sokkelin vieressä on laatat, jotka kallistuvat sokkeliin päin. Ikkunapeltien kaltevuus on puutteellinen. Näistä voi aiheutua ylimääräistä kosteusrasitusta perustuksiin ja ulkoseinärakenteisiin. Nykyisen henkilökunnan toimiston kohdalla on ollut kylmiöt, jotka on poistettu. Ei ole tietoa, onko kylmiöistä aiheutunut kosteusvaurioita seinä- tai lattiarakenteisiin. 2 Tutkimuksen sisältö Tutkimuksessa pyritään selvittämään sisäilman laadun kannalta merkittävimmät puutteet ja vauriot rakenteissa sekä mahdolliset muut sisäilman laatua heikentävät tekijät aistinvaraisten havaintojen, mittausten, rakenneavausten ja rakennusmateriaalinäytteiden laboratorioanalysoinnin avulla. Ilmanvaihdon riittävyyttä tutkitaan pääasiassa hiilidioksidimittausten sekä järjestelmän kunnon ja puhtauden aistinvaraisen tarkastelun avulla. Tutkimusselostuksessa esitetään tutkimuksen havainnot sekä annetaan toimenpidesuosituksia. ENNEN KENTTÄTUTKIMUKSIA Tutkimussuunnitelman laatimista varten on tutustuttu tilaajalta saatuihin rakennusta koskeviin asiakirjoihin ja kohteessa on tehty alustava kohdekäynti, jonka havainnot on esitetty edellä. RAKENTEISIIN JA SISÄILMAN LAATUUN KOHDISTUVAT TUTKI- MUKSET - Kaikki tilat on tarkastettu alustavan kohdekäynnin yhteydessä aistinvaraisesti ja tiloissa on tehty pintakosteuskartoitus. Tilakierroksella on kirjattu ylös kosteusjäl-

80 7 jet sekä pintakosteuskartoituksessa havaitut poikkeamat. Tilakierroksella on lisäksi havainnoitu muita sisäilman laatuun mahdollisesti vaikuttavia tai siitä kertovia tekijöitä, kuten poikkeavia hajuja. - Julkisivujen ja vesikaton kunto tarkastetaan aistinvaraisesti ja arvioidaan mahdollisia epätiiveyskohtia, joista vesi voi päästä läpi. - Piha-alueiden kaltevuus ja sadevesijärjestelmän toimivuus arvioidaan aistinvaraisesti. - Eri rakenneosien rakennetyypit varmistetaan mahdollisuuksien mukaan rakenneavauksin, jotta saadaan selville vastaavatko rakenteet piirustuksia vai onko rakenteissa poikkeamia, joista voi aiheutua riskejä. Samalla arvioidaan rakenteiden kuntoa ja otetaan rakennusmateriaalinäytteitä. Näytteet toimitetaan Kuopioon Mikrobioni Oy:n laboratorioon tutkittavaksi. Rakenneavauksia tehdään ulkoseinärakenteisiin (pääasiassa alaosa) noin 5 kpl. Jalkalistojen irrotuksia tehdään muutama eri puolilta taloa. Henkilökunnan pukuhuoneen kynnys irrotetaan ja kohdasta otetaan tarvittaessa materiaalinäyte. Ulkoseinän alaohjauspuun kunto tarkastetaan rakenneavauksista ja alaohjauspuusta (alapuolelta) otettaan tarvittaessa materiaalinäyte. - Rakennusmateriaalinäytteitä otetaan max. 6 kpl epäillyistä vauriokohdista. Näytteenotto kohdennetaan riskirakenteisiin sekä muihin mahdollisiin vuoto-/kosteusvauriopaikkoihin. Alustavan riskinarvion mukaan näytteitä otetaan ulkoseinän lämmöneristemateriaalista. Näytteitä voidaan tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan ottaa myös sokkelihalkaisun lämmöneristeestä. Mikäli suunniteltu näytemäärä katsotaan tutkimuksen edetessä riittämättömäksi, keskustellaan mahdollisista lisänäytteistä tilaajan kanssa. Suunnitellut näytteenottokohdat on esitetty kuvassa 4 (sijainnit voivat muuttua). - Yläpohjarakenteen kosteusteknistä kuntoa arvioidaan aistinvaraisesti. Materiaalinäytteitä otetaan tarvittaessa mikrobivaurioiden selvittämiseksi. - Kosteusmittauksia tehdään viiltomittausmenetelmällä lattiapäällysteen alapuolisen suhteellisen kosteuden määrittämiseksi (vähintään 3 4 kpl). Viiltomittauksien

81 8 yhteydessä arvioidaan liimattavien lattiapinnoitteiden kuntoa. Viiltokosteusmittauksia tehdään etenkin niihin kohtiin, joissa on havaittu poikkeamaa pintakosteuskartoituksen yhteydessä. - WC-/pesutiloihin ei tehdä rakenneavauksia. Pintamateriaalien kuntoa arvioidaan aistinvaraisesti ja pintakosteuskartoituksen avulla. Märkätilojen vedeneristyksen olemassaolo ja toimivuus pyritään selvittämään taustatietojen avulla. - VOC-mittaukset eivät sisälly tutkimukseen. Muovimattopinnoitteesta on mahdollista ottaa materiaalinäytteet VOC-tutkimuksiin, mikäli pinnoitteen alla havaittaisiin kosteutta. Asiasta keskustellaan tarvittaessa tilaajan kanssa. - Muutamia jalkalistoja irrotetaan niiden taustojen tutkimiseksi ja otetaan mahdollista vauriota epäiltäessä materiaalinäytteet mikrobipitoisuuden määrittämistä varten. Tilan kiintokalusteiden sokkelien taustoja tutkitaan levyrakenteita avaamalla. - Tilojen siisteyttä ja pölyisyyttä arvioidaan, sekä selvitetään yläpölykertymien määrät aistinvaraisesti. Tilojen kuitu- ja hiukkaslähteitä selvitetään aistinvaraisesti. Lisäksi huonetilojen ilman mineraalivillakuitujen pitoisuutta sekä sisäilman mikrobipitoisuutta selvitetään kahden viikon laskeumanäytteillä (noin 3 kpl). Laskeumanäytekohdat päätetään myöhemmin (noin 1,5 m korkeudella oleva puhdistettu alue tulee olla kaksi viikkoa koskemattomana, haastavaa lasten käytössä olevissa tiloissa). - Rakennusmateriaalien haitta-ainepitoisuuksia selvitetään tarvittaessa toimittamalla materiaalinäyte laboratoriotutkimuksiin. Haitta-aineselvityksien tarpeesta keskustellaan etukäteen tilaajan kanssa. - Ulkoseinien ja alapohjan läpivientien ja liittymien ilmatiiveyttä selvitetään merkkisavun avulla. Merkkiainetutkimus ei sisälly tähän tutkimukseen. - Rakennuksen painesuhteiden selvittäminen ei sisälly tähän tutkimukseen. Tiloissa on tehty hetkellinen paine-eromittaus homekoiratutkimuksen yhteydessä. - Tilojen hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitataan Rotronic CP11 monitoimimittarilla (kalibroitu 1/2017).

82 9 Kuvassa 4 on esitetty suunnitellut rakenneavauskohdat sekä viiltokosteusmittauskohdat. M1 M6 V1 M2 V2 V4 M6 V3 M3 M4 Kuva 2. Suunnitellut tutkimuskohdat ILMANVAIHTO Ilmanvaihtokoneiden kunto, puhtaus ja käyntiajat tarkastetaan. Tuloilmakanavien puhtautta arvioidaan. Tilojen tulo- ja poistoilmamääriä ei mitata tämän tutkimuksen yhteydessä. Selvitetään löytyykö tietoja / mittausraportteja aiemmista mittauksista ja ilmamäärien säädöistä. Arvioidaan mahdollisuuksien mukaan vastaavatko ilmamäärät suunnitelmia ja ovatko ne riittäviä tilojen käyttäjämäärään nähden. Tilojen ilmanjakoa tarkastellaan myös. Ilmavirtauksia ja tilojen välisiä paine-eroja tarkastellaan merkkisavun avulla. Tilojen käyttäjiltä ei tullut esille huomautuksia ilmanvaihdon riittävyydestä muutoin, kuin henkilökunnan toimiston osalta, mikäli tilassa on useampi henkilö esimerkiksi palaverissa.

83 10 TUTKIMUSSELOSTUS Kuntotutkimuksesta laaditaan tutkimusselostus. Tutkimusselostuksessa esitetään kuntotutkimuksessa tehdyt toimenpiteet, havainnot, tulokset, tulosten tarkastelut sekä johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset havaittujen vaurioiden osalta. Tutkimussuunnitelmaan liittyvissä asioissa lisätietoja antaa Eeva Vasko, p , Pieksämäellä Eeva Vasko

84 LIITE 2 Päiväkoti Päivänpesä KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tutkimusraportti

85 1 Yhteenveto Tämä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on osa rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen opinnäytetyötä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, esiintyykö Päiväkoti Päivänpesän rakenteissa kosteus- ja mikrobivaurioita sekä kartoittaa muita mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Päiväkoti on 20-paikkainen ja henkilökuntaa on 6 7. Osalla päiväkodin henkilökunnasta on esiintynyt oireilua, jonka on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Lapsilla ei ole havaittu selkeää sisäilmaan liitettyä oireilua, mutta lasten vanhemmat olivat aiemmin huomauttaneet päiväkodin henkilökunnalle poikkeavasta hajusta toimistossa ja lepohuoneessa. Kyseessä on 1-kerroksinen puurunkoinen tiiliverhoiltu rakennus. Päiväkotirakennus on valmistunut vuonna 1978 ja rakennukseen on tehty peruskorjausta vuonna Päiväkodin vesikatto ja ilmanvaihtokone on uusittu vuonna 2012 ja tässä yhteydessä kattoa on myös korotettu. Rakennus on pinta-alaltaan noin 250 m 2. Päiväkotirakennuksessa on riskirakenteita, kuten valesokkeli ja tiiliverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. Päiväkodin kuntoa ja terveydellisiä olosuhteita tutkittiin ja selvitettiin kohteesta saatujen lähtötietojen ja -aineistojen, henkilöstön haastattelujen, aistinvaraisen arvioinnin, pintakosteuskartoituksen, rakenneavausten, viiltokosteusmittausten, rakennusmateriaalinäytteiden (mikrobit) ja kuitunäytteiden avulla. Lisäksi päiväkodilla tehtiin olosuhdemittauksia sisäilman lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien osalta. Tutkimusajankohta oli kevät syksy Ennen tutkimusten aloittamista päiväkodilla on tehty homekoiratutkimus, jonka havainnot ohjasivat hieman rakenneavausten sijainnin suunnittelua. Päiväkotirakennuksessa havaittiin kosteusteknisiä ongelmia ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden osalta. Ulkoseinien alaosista otetuissa mineraalivillanäytteissä todettiin

86 2 mikrobikasvua. Yhdessä näytteessä oli selvä mikrobikasvu rakenteessa ja muissa epäily mikrobikasvusta. Ongelma voi osittain aiheutua siitä, että päiväkoti on rakennettu kallion päälle, jonka vuoksi sade- ja sulamisvedet eivät poistu niin tehokkaasti piha-alueelta ja rakennuksen viereltä, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta perustuksiin. Salaoja- ja sadevesijärjestelmien toimivuudessa on puutteita, mikä lisää myös perustusten kosteusrasitusta. Sokkelissa ei ole kosteudeneristystä, joten maaperän kosteus pääsee siirtymään sokkelirakenteeseen kapillaarisesti. Mahdollisia vaurioita havaittiin etenkin rakennuksen pohjoisen / luoteen puoleisessa päädyssä, jossa kallion pinta on lähellä maanpintaa. Lisäksi riskitekijöiksi sisäilman laadun kannalta todettiin voimakkaasti mikrobiperäiseltä haiseva ulkovälinevarasto sekä kaappisänkyjen tuuletuskotelo, jonka takana ei ollut pintamateriaaleja rakenteiden päällä ja korvausilmaa kulkeutuu rakenteiden raoista sisätiloihin. Henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteessa todettiin poikkeava haju. Ilmanvaihto on tehtyjen hiilidioksidimittausten perusteella tilojen käyttäjämäärälle riittävä. Ilmanvaihtokone on melko uusi ja suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. Ilmanvaihtokanaviston puhdistus on tehty vuonna 2017 ja samalla on tehty ilmamäärien säätöjä. Kanavistossa on vanhoja, osittain huonokuntoisia ja vaikeasti puhdistettavia kanavia, jotka voivat vaikuttaa ilmanvaihtojärjestelmän puhtaustasoon. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa ylittäviä teollisten mineraalivillakuitujen pitoisuuksia ei todettu. Merkittävimpiä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä tämän tutkimuksen perusteella ovat ulkoseinärakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot sekä rakenteiden epätiiveyskohdat. Havaittujen epäkohtien korjaamiseksi on ehdotettu toimenpiteitä, joilla epäpuhtauksille altistumisen ja kosteusvaurioiden syntymisen riskiä saadaan vähennettyä tai jo syntyneitä vaurioita poistettua.

87 3 Sisällysluettelo YHTEENVETO PERUSTIEDOT... 5 KOHTEEN TIEDOT... 5 TILAAJAN TIEDOT... 5 TUTKIMUKSEN TEKIJÄ... 5 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA RAJAUS... 5 TUTKIMUKSEN AJANKOHTA... 6 LÄHTÖTIEDOT... 6 KOHTEEN KUVAUS... 6 PERUSKORJAUS... 8 RISKIRAKENTEET... 9 AIEMMAT TUTKIMUKSET JA HAVAINNOT... 9 TUTKIMUSMENETELMÄT AISTINVARAINEN ARVIOINTI JA PINTAKOSTEUSKARTOITUS RAKENNEAVAUKSET JA RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEET PAINE-ERO JA ILMAVUOTOJEN TUTKIMINEN RAKENNEKOSTEUSMITTAUKSET OLOSUHDEMITTAUKSET JA SISÄILMAN EPÄPUHTAUDET Sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus Teolliset mineraalikuidut Sisäilman mikrobit ja muut epäpuhtaudet HAVAINNOT JA TUTKIMUSTULOKSET PAIKANNUSPIIRROS AISTINVARAISET HAVAINNOT PIHA-ALUE, MAANPINNAN MUODOT JA VEDENPOISTO Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset PERUSTUKSET, ALAPOHJA Perustukset, alkuperäinen osa Perustukset, kylmä ulkovälinevarasto Perustukset, laajennusosa Alapohjarakenne, alkuperäinen osa Alapohjarakenne, laajennusosa Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ULKOSEINÄT, IKKUNAT JA OVET Ulkoseinärakenteet, alkuperäinen osa Ulkoseinärakenteet, laajennusosa Ikkunat ja ovet... 32

88 Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset PILARIT, PALKIT, VÄLISEINÄT JA PINTARAKENTEET Pilarit ja palkit Väliseinärakenne Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset YLÄPOHJAT JA VESIKATOT Yläpohjarakenteet Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset SISÄILMAN OLOSUHTEET SEKÄ TEOLLISET MINERAALIKUIDUT Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset RAKENNUKSEN PAINE-EROT Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset KÄYTTÖVESI-, VIEMÄRÖINTI- JA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Perustiedot ja havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET Liite 1 Materiaalinäytteet, tulosraportti RM , Liite 2 Kuitumittaukset, tulosraportti MK ,

89 5 1 Perustiedot KOHTEEN TIEDOT Kohde: Päiväkoti Päivänpesä Osoite: Koulutie 10, Heinävesi TILAAJAN TIEDOT Tilaaja: Heinäveden kunta, Tekninen toimi, Kermanrannantie 7, Heinävesi Yhteyshenkilö: Jenni Ylikotila, tekninen johtaja p , jenni.ylikotila@heinavesi.fi TUTKIMUKSEN TEKIJÄ Eeva Vasko, rakennusterveysasiantuntijaopiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate TUTKIMUKSEN TAVOITE JA RAJAUS Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää päiväkotirakennuksen rakenteellista ja sisäilmateknistä kuntoa. Lähtökohtana tutkimukselle on selvittää mahdolliset tilojen käyttäjille sisäilmahaittoja aiheuttavat tekijät ja olosuhteet. Päiväkodin rakenteellista ja sisäilmateknistä kuntoa pyritään selvittämään mahdollisimman laajasti käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Käytettävissä ei ole mittalaitteistoa muun muassa merkkiainetutkimuksiin tai painesuhteiden mittaamiseen. Raportissa tuodaan esille mahdolliset lisätutkimustarpeet. Tutkimukseen ei sisälly korjaussuunnittelua.

90 6 TUTKIMUKSEN AJANKOHTA Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on toteutettu toukokuun syyskuun 2018 aikana. Alustava kohdekäynti tehtiin ja tutkimussuunnitelma valmistui Rakennetutkimukset tehtiin ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta ja kuntoa tarkasteltiin LÄHTÖTIEDOT Käytettävissä ollut lähtöaineisto: Raportti homekoiratutkimuksesta , Jukka Puurunen Oy. Terveystarkastajan tarkastuskertomukset ja Tilaajan toimittamia alkuperäisiä sekä peruskorjauksen (v. 2000) aikaisia ARK-, RAK-, LVI- ja sähköpiirustuksia. Alkuperäinen rakennustapaselitys ja rakennusselitys Peruskorjaus- ja muutostöiden rakennustyöselitys KOHTEEN KUVAUS Tutkimuskohteena on vuonna 1978 rakennettu 1-kerroksinen tiiliverhoiltu puurunkoinen päiväkotirakennus (kuvat 1 ja 2). Rakennukseen on tehty peruskorjaus ja laajennus vuonna Vesikatto on uusittu vuonna 2012, jolloin kattoa on korotettu ja vesikatteen alle on asennettu aluskate. Rakennuksen pinta-ala on n. 250 m 2. Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneisto on uusittu vuonna Päiväkodin lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö vesikiertoisilla pattereilla. Rakennus on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Päiväkoti on 20-paikkainen ja henkilökuntaa on 6 7. Rakennuksen pohjapiirros on esitetty kuvassa 3. Päiväkodin henkilökunnalla on esiintynyt oireilua, joka on liitetty päiväkodin tiloissa oleskeluun. Oireilu helpottaa päiväkodista poissa ollessa. Henkilökunnalta saatujen

91 7 tietojen mukaan myös ulkopuolisilla kävijöillä on esiintynyt oireilua päiväkodin tiloissa oleskellessa. Kuva 1. Päiväkotirakennus etupihan puolelta kuvattuna. Kuva 2. Päiväkotirakennus takapihan puolelta kuvattuna.

92 8 Kuva 3. Päiväkotirakennuksen pohjapiirros peruskorjauksen jälkeen. PERUSKORJAUS Päiväkotirakennukseen on tehty osittainen peruskorjaus vuonna Peruskorjauksen yhteydessä päiväkodin huonejakoa muutettiin väliseinien muutoksilla ja rakennukseen tehtiin laajennus pääsisäänkäynnin katoksen paikalle, johon tuli uusi kuraeteinen. Samalla purettiin vanha ulkovälinevarasto katoksen yhteydestä ja sen tilalle tehtiin katos. WC- ja pesutilat siirrettiin eri kohtaan ja vanhat WC-tilat muutettiin eteis- ja varastotiloiksi. Keittiötä pienennettiin ja osa keittiöstä muutettiin henkilökunnan taukotilaksi (nykyään toimisto). Kylmiö ja kuiva-ainevarasto purettiin pois. Lepoja leikkihuonetta laajennettiin. Kaikkien tilojen muovimatot uusittiin ja seiniä sekä kaappeja maalattiin. Talon päädyssä sijaitsevaa ulkovälinevarastoa laajennettiin hieman. Ulkoseinärakenteisiin ei tehty muutoksia muutoin kuin laajennusosan kohdalla. Laajennusosan perustuksien ympärille tehtiin peruskorjauksen yhteydessä uudet sa-

93 9 laojat, mutta lähtötiedoista jää epäselväksi, onko samassa yhteydessä uusittu koko rakennuksen salaojajärjestelmä (todennäköisesti ei). Vanhat kylmiöt on myös purettu, jotka sijaitsivat nykyisen henkilökunnan toimiston kohdalla. RISKIRAKENTEET Rakennuksen riskirakenteet: Perustukset: valesokkelirakenne, sokkelihalkaisu Ulkoseinät: tiilirungon takana puutteellinen tuuletusrako, ei tuuletusaukkoja tiiliverhouksen alimman rivin saumoissa Alapohja: Alapohjalaatan ja alapuolisen lämmöneristeen välissä on muovikalvo AIEMMAT TUTKIMUKSET JA HAVAINNOT Päiväkotirakennukseen ei ole tehty aiemmin kosteus- ja sisäilmateknistä kuntotutkimusta. Päiväkodin tiloissa tehtiin homekoiratutkimus ulkopuolisen homekoirayrittäjän toimesta toukokuussa Tiloissa kiersi tutkimuksen yhteydessä kolme koiraa, joista jokainen merkkasi samat kaksi kohtaa. Toinen merkkauskohta oli pistemäinen ja se sijaitsi henkilökunnan sosiaalitilan ovensuulla ja toinen laaja-alaisempi merkkauskohta sijaitsi lepo- ja leikkihuoneen takaosassa (kuvat 4a ja 4b). Lepo- ja leikkihuoneen merkkauskohdan läheisyydessä oli ennen kattoremonttia ollut kattovuoto, jolloin vettä oli tullut lattialle saakka. Vuoto ja siitä aiheutuneet vauriot on saatujen tietojen mukaan korjattu. Henkilökunnan sosiaalitilassa on voimakkaalta haiseva lattiapinnoite ja pinnoite on hieman irrallaan kynnyksen kohdalta. Terveydensuojelulain mukaisessa tarkastuksessa on annettu toimenpidekehotuksia muun muassa kaappisänkyjen takana olevan tuuletuskotelon sisällä olevien ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden pinnoittamisen, henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteen vaihdon, ulkovälinevaraston purkamisen (jossa mikrobiperäinen haju),

94 10 kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen teettämisen, sokkelin vierustalla olevan laatoituksen poistamisen sekä keittiön liesituulettimen vaihtamisen osalta. Kuvat 4a ja 4b. Pistemäinen merkkauskohta henkilökunnan sosiaalitilan ovensuulla sekä laajempi merkkauskohta lepo- ja leikkihuoneen nurkan alueella.

95 11 Tutkimusmenetelmät AISTINVARAINEN ARVIOINTI JA PINTAKOSTEUSKARTOITUS Aistinvaraiseen arviointiin sisältyi tilojen kunnon silmämääräinen havainnointi sisältä ja ulkoa sekä hajujen havainnointi. Hajuhavainnot ovat aina hetkellisen tilanteen havaintoja ja niihin vaikuttavat mm. hajuaistin yksilöllinen herkkyys, eri aineiden hajukynnys, ilmanvaihdon tehokkuus ja painesuhteet. Pintakosteuskartoituksessa käytettiin GANN Hydrotest LG2 pintakosteudenosoitinta, jossa pinta-anturi B50 (asteikko 0-199). Käytettävissä ei ollut juuri kalibroitua mittalaitteistoa, joten pintakosteuskartoitus on tehty 12/2015 kalibroidulla pintakosteudenosoittimella. Pintakosteuskartoitus on suuntaa antava mittaus. RAKENNEAVAUKSET JA RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEET Rakenneavaukset kohdistettiin vaurioituneiksi epäiltyihin ulkoseinärakenteisiin. Lisäksi tehtiin jalkalistojen irrotuksia. Kaikki ulkoseinärakenteiden rakenneavaukset tehtiin rasiaporausmenetelmällä sisäpuolelta seinän alaosaan. Rakennusmateriaalinäytteet toimitettiin Kuopioon Mikrobioni Oy:n akkreditoituun laboratorioon mikrobitutkimuksiin. Materiaalinäyte otetaan puhtailla työvälineillä steriiliin pussiin. Laboratoriossa näyte hienonnetaan ja viljellään suoraan kolmelle elatusalustalle (2 % mallasuute ja DG18 homeille, THG bakteereille). Menetelmä on validoitu laboratoriossa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016, osa IV) mukaiseen laimennossarjamenetelmään verraten. Tuloksena saadaan homelajistot, sekä homeiden ja bakteereiden määrä semikvantitatiivisesti (+ asteikolla ilmaistuna kasvua tai ei kasvua).

96 12 PAINE-ERO JA ILMAVUOTOJEN TUTKIMINEN Tässä tutkimuksessa ei mitattu rakennuksen paine-eroja, eikä tehty merkkiaine- tai puhdassavututkimuksia. Myöskään rakennuksen tiiveyttä ja ilmavuotolukua ei voitu määrittää. Ilmavuotoja arvioitiin savukynän ja rakenneliitosten tiiveyden aistinvaraisen arvioinnin avulla. Homekoiratutkimuksen yhteydessä on tehty toukokuussa 2018 hetkellisiä paine-eromittauksia sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron selvittämiseksi. RAKENNEKOSTEUSMITTAUKSET Muovimattopinnoitteen alapuolisen suhteellisen kosteuden selvittämiseksi käytettiin viiltomittausmenetelmää. Mittaus suoritetaan Vaisala Oy:n valmistamilla HMP42 - kosteus- ja lämpötilamittapäillä. Tulokset luetaan HMI41 -lukulaitteella. Laitteisto on kalibroitu HMP42 -mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± RH-%. Viiltomittaukseen käytetyt mittalaitteet lainattiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä. Muovimattojen ja liimojen kriittisenä kosteuspitoisuutena päällystämisen jälkeen pidetään yleensä 85 RH%, ellei materiaalille ole määritelty selvityksissä muuta kriittistä kosteuspitoisuutta (Merikallio, ym. 2007, Betonirakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen). Kun kyseessä on vanhempi rakennus, on kuitenkin mietittävä rakennekohtaisesti kestääkö kyseinen rakenne pitkäaikaisesti yli 75 RH% kosteuspitoisuutta. OLOSUHDEMITTAUKSET JA SISÄILMAN EPÄPUHTAUDET Sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä hiilidioksidipitoisuutta mitattiin Rotronic CP11 -monitoimimittarilla, joka on kalibroitu 1/2017. Mittarilla saadaan mitattua: lämpötila: C / ±0,3 5~40 C

97 13 suhteellinen kosteus: 0,1 99,9% / ±3% 25 C) muutoin ±5% hiilidioksidipitoisuus: ppm / ± (30ppm + 5 % ppm. Rakennuksen lämpötilan sekä ilmankosteuden mittaamisessa ja tulosten tulkinnassa on huomioitava standardi SFS-EN 12599, asumisterveysasetus (545/2015) sekä asumisterveysasetuksen soveltamisohje Teolliset mineraalikuidut Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä sisäilmassa selvitettiin geeliteippinäytteiden avulla. Näytteet otetaan geeliteipillä pinnoille kahden viikon aikana laskeutuneesta pölystä. Näytteistä lasketaan Mikrobioni Oy:n laboratoriossa valomikroskooppia käyttäen yli 20 μm (mikrometriä) pituiset teolliset mineraalikuidut. Laboratorion menetelmäkohtainen mittausepävarmuus on 26 %. Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2 (asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa III) Sisäilman mikrobit ja muut epäpuhtaudet Sisäilman mikrobimittaukset eivät sisälly tutkimukseen. Muun muassa Ympäristöopas 2016 mukaan sisäilman mikrobimittauksiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, eikä sisäilmatutkimuksen perusteella voida tehdä luotettavaa arviota rakennuksen mikrobilähteistä tai terveydellisistä olosuhteista. Näin ollen rakennuksen mikrobilähteitä on järkevintä tutkia selvittämällä rakenteissa olevat mikrobivauriot. Mikrobien kulkeutumista sisäilmaan on suositeltavaa tutkia arvioimalla rakenteissa olevia epätiiveyksiä sekä rakennuksen painesuhteita. Tutkimukseen ei sisälly VOC-yhdisteiden tai muiden kaasumaisten yhdisteiden mittauksia hiilidioksidipitoisuutta lukuun ottamatta. Hiilidioksidipitoisuuden mittaus kuuluu asumisterveysasetuksen mukaisiin ilmanvaihdon yleisiin arviointiperustei-

98 14 siin. Asumisterveysasetuksen mukainen sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on mg/m 3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus, joka on noin 400 ppm. (asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa I.)

99 15 Havainnot ja tutkimustulokset PAIKANNUSPIIRROS Kuvassa 5 on esitetty rakenneavaus- ja näytteenottokohdat sekä viiltomittausten sijainnit. Ulkoseinän rakenneavauskohdat on merkitty punaisella tähdellä, kuitunäytteidenottokohdat sinisellä nuolella, viiltomittauskohdat ruskealla ympyrällä ja kynnyksen alta otetun rakennemateriaalinäytteen sijainti sinisellä viisikulmiolla. Kuva 5. Paikannuspiirustus. AISTINVARAISET HAVAINNOT Päiväkodin sisätiloissa ei aistittu kohdekäyntien yhteydessä poikkeavaa hajua muualla kuin henkilökunnan sosiaalitilassa, jossa oli aistittavissa muovimattopinnoitteesta aiheutuvaa hajua. Lepohuoneen yhteydessä teknisen tilan vieressä oleva tarvikevarasto oli hieman tunkkainen (tilassa on vain poistoilmaventtiili, korvausilma tulee vä-

100 16 lioveen asennetun säleikön kautta). Sisäilma oli muilta osin raikasta. Ulkona rakennuksen pohjoispäädyssä keittiön ja ulkovälinevaraston sisäänkäyntien edustalla (kuva 6), oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Haju oli voimakas myös ulkovälinevaraston sisällä. Kuva 6. Keittiön sisäänkäynnin ja ulkovälinevaraston edusta rakennuksen pohjoispäädyssä. Lepo- ja leikkihuoneeseen tulee muurahaisia ulkoseinää vasten olevan kaappisängyn takaa. Kaappisängyn tuuletuskotelon taakse ei ole asennettu pintamateriaaleja, vaan pohjalaatta ja seinärakenteen levytys ovat paljaana (kuva 7a ja 7b). Tuuletuskotelon sisältä aistittiin tulevan vuotoilmaa, joten kotelon takana olevissa rakenteissa on hyvin todennäköisesti ilmavuotoja. Päiväkodin henkilökunnan mukaan lepo- ja leikkihuone on kylmillä ilmoilla viileä ja lattia on kylmä.

101 17 Kuva 7a ja 7b. Näkymä lasten lepo- ja leikkihuoneen ulkoseinää vasten olevan kaappisängyn tuuletuskotelon sisällä ilmasäleikköjen kohdalta kuvattuna. Ilmanvaihtokanavien pääte-elinten (tulo- ja poisto) ympärillä havaittiin kosteusjälkiä sisäkattolevyissä (ei kaikissa). Sisätilojen pintamateriaaleissa ei muilta osin havaittu merkkejä kosteusrasituksesta. Ulkovälinevaraston katolta tulevat sade- ja sulamisvedet ovat kastelleet tiiliverhousta rakennuksen pohjoispäädyssä ja tiiliseinässä on havaittavissa lievää sammaloitumista. Sokkelin maalipinnassa on pieniä kohtia, joista maali on kulunut, mutta selkeää maalin hilseilyä ei ole havaittavissa. Rakennuksen ulkovaippa on muilta osin asianmukaisessa kunnossa. Lattiataso on päiväkodin eteläpäädyssä maanpinnan tasoon nähden huomattavasti korkeammalla kuin rakennuksen pohjoispäädyssä. Seuraavat toimenpiteet suositellaan toteutettavan mahdollisimman pian: - Ulkoseinää vasten olevan kaappisängyn takana olevien rakenteiden kunnon tarkastaminen ja ilmavuotojen korjaaminen sekä rakenteiden päällystäminen asianmukaisilla pintamateriaaleilla. - Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevan ulkovälinevaraston purkaminen.

102 18 - Mikäli ulkovälinevaraston purkaminen ei tule kyseeseen, on poikkeavan hajun syyn selvittäminen ja korjaaminen suositeltavaa. PIHA-ALUE, MAANPINNAN MUODOT JA VEDENPOISTO Päiväkodin piha-alueen pinta on pääosin nurmikkoa ja sisäänkäyntien sekä kulkureittien kohdalla on asfalttia. Salaojajärjestelmä on rakennuspiirustusten ja rakennustapaselostusten mukaan olemassa, mutta järjestelmää ei ole talonmieheltä saadun tiedon mukaan puhdistettu tai huollettu ainakaan viime vuosina. Peruskorjausta ja laajennusosaa koskevassa rakennustyöselityksessä on mainittu, että piha-alueen kuivattamiseksi on tehty asemapiirroksen osoittamaan paikkaan salaojitus 90 mm salkosiiviläputkella, noin 600 mm:n syvyyteen. Putki on suunnitelmien mukaan johdettu pihaalueen vierellä sijaitsevaan sivuojaan ja ympäröity 200 mm vahvuisella salaojahiekkakerroksella, kaivanto on täytetty perusmaalla sekä ylimpänä 200 mm ruokamultakerroksella, joka on nurmetettu. Piirustuksista ei käy selkeästi ilmi, onko salaojitus tehty peruskorjauksen yhteydessä koko rakennuksen ympärille, vai vain laajennusosan ympärille. On mahdollista, että salaojajärjestelmä on laajennusosaa lukuun ottamatta alkuperäinen eli vuodelta Rakennuksen nurkilla on salaojakaivot (kuva 8a). Rakennuksessa on räystäskourut ja syöksytorvet, mutta kattovesiä ei ole johdettu syöksytorvilta sadevesiviemäröintiin. Räystäskourut ja syöksytorvet on uusittu vuoden 2000 peruskorjauksen yhteydessä koko rakennukseen ja ne on uusittu toisen kerran kattoremontin jälkeen. Räystäskouruja ja syöksytorvia ei saatujen tietojen mukaan asennettu välittömästi kattoremontin yhteydessä, vaan vasta parin vuoden päästä, eli mahdollisesti vuonna Räystäskourut puhdistetaan kahdesti vuodessa. Sadevedet johdetaan syöksytorvista maahan ja piha-alueella on muutamia sadevesikaivoja hieman kauempana rakennuksesta. Henkilökunnalta saatujen tietojen mukaan vesi jää usein seisomaan rakennuksen luoteisnurkalle (kuvat 8a ja 8b). Sadevesiä on pohjoispäädyssä pyritty ohjaamaan syöksytorviin liitettyjen putkien avulla kauemmaksi rakennuksesta.

103 19 Kuvat 8a ja 8b. Rakennuksen luoteisnurkka, johon sade- ja sulamisvedet kerääntyvät. Rakennuksen nurkissa on salaojakaivot. Rakennuksen pohjoispääty on rakennettu kallion päälle. Sokkelin vierustalla on laatoitus, jonka kaltevuus on paikoittain perustuksiin päin. Muurahaiset ovat pesineet laatoituksen alle. Rakennuksen etupuolella oli kasvillisuutta seinän vierustalla, mutta kasvillisuus on poistettu kesän 2018 aikana. Rakennuksen itäpuolella sekä eteläpäädyssä maanpinnan kaltevuus on rakennuksesta poispäin, tosin sokkelin vieressä olevien laattojen kaltevuus on näilläkin sivuilla osittain tasainen tai perustuksiin päin suuntautuva. Muilla sivuilla maanpinnan kaltevuus on melko tasainen (kuva 9). Maanpinnan muotoilua vaikeuttaa piha-alueella lähellä maanpintaa kulkevat kaapelit sekä kallio rakennuksen pohjoispäädyssä.

104 20 Kuva 9. Maanpinta on tasainen rakennuksen etupuolella Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Sade- ja sulamisvesien kertyminen rakennuksen nurkalle kertoo salaoja- ja sadevesijärjestelmien toimimattomuudesta sekä maanpinnan muotoilun epäkohdista. Sokkelin vierustalla on laatoitus, joka voi ohjata sade- ja sulamisvesiä perustuksiin päin. Kattovesien johtaminen rakennuksen vierustalta on puutteellista, mikä lisää kosteusrasitusta rakennuksen perustuksiin / ulkoseinärakenteeseen. Salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä on matalaperusteisessa rakennuksessa vuotta riippuen maaperän laadusta, joten alkuperäisen osan salaojajärjestelmä alkaa olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella, mikäli sitä ei ole uusittu. Salaojajärjestelmän suunnitelmalliseen ylläpitoon kuuluu salaojakaivojen tarkastus kahden vuoden välein ja salaojaputkien painehuuhtelu vedellä sekä tarkastuskaivojen lietepesien tyhjennys noin viiden vuoden välein ja tarpeen mukaan (RT ).

105 21 Seuraavat toimenpiteet suositellaan toteutettavan mahdollisimman pian: - Salaojajärjestelmän kunnon ja toimivuuden tarkastaminen ja huolto. - Sadevesiviemäröinnin asianmukaisuuden ja toimivuuden tarkastus. - Kattovesien johtaminen syöksytorvista sadevesiviemäreihin. Mikäli rännikaivojen asentaminen ei tule kyseeseen ennen peruskorjausta, suositellaan kattovesien ohjaamista kauemmaksi rakennuksesta syöksytorviin asennettavien jatkoputkien avulla. - Rakennuksen ympärillä olevien laattojen poistaminen ja kuivattavien sepelikaistojen tekeminen rakennuksen vierustoille. - Huoltosuunnitelman laatiminen sade- ja salaojajärjestelmille. Rakennuksen tulevassa peruskorjauksessa tulisi huomioida seuraavat toimenpideehdotukset: - Salaojajärjestelmän uusiminen, mikäli vanha järjestelmä todetaan huonokuntoiseksi ja toimimattomaksi. - Maanpintojen muotoilu niin, että sade- ja sulamisvedet valuvat rakennuksesta poispäin (tämä toimenpide suositeltavaa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan jo ennen peruskorjausta, mikäli peruskorjaus ajoittuu yli 5 vuoden päähän). PERUSTUKSET, ALAPOHJA Perustukset, alkuperäinen osa Rakennus on rakennetapaselostuksen mukaan perustettu teräsbetonianturoilla matalaperustuksena luonnollisten maakerrosten varaan. Rakennuksessa on valesokkelirakenne, joka on luokiteltu riskirakenteeksi (KH ; Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007). Sokkelihalkaisussa lämpöeristeenä on rakennusselityksen mukaan joko OL tai PL-VL 70 levy (rakennepiirustuksista ei käy ilmi kumpaa levyä on käytetty). Routaeristyksenä on käytetty Kallrex-P20 levyä. Perustusten yläpinnat on kosteuseristetty joko 1-kertaisella kosteuseristyksellä (1-kylmä + 1-

106 22 kuumabitumisivelyt) tai bitumihuovalla muurattavien tai puurakenteiden kohdalta. Kuvissa 10 ja 11 on esitetty alkuperäisen osan sokkeli-, ulkoseinä- ja alapohjarakenteet. Kuva 10. Rakennekuva, perustukset, alapohja, ulkoseinä. Kuva 11. Leikkauspiirustus.

107 Perustukset, kylmä ulkovälinevarasto Kylmän ulkovälinevaraston perustukset ja sokkelirakenne poikkeavat lämpimän osan rakenteista. Ulkovälinevaraston rakenteet on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Kylmän ulkovälinevaraston seinärakenne Perustukset, laajennusosa Pääsisäänkäynnin kohdalla olleen vanhan ulkovälinevaraston teräsbetonipalkkiperustukset on purettu ja laajennusosan perustukset on rakennettu teräsbetonista matalaperusteisina. Anturat on rakennettu teräsbetonista K-20. Koko 500 X 250 mm, teräkset 2 12 mm. Perustukset on kaivettu samaan syvyyteen kuin vanhan osan perustukset, eli noin 70 cm:n syvyyteen. Perusmuuri on tehty teräsbetonista K-20, vahvuus 300 mm; perusmuurin halkaisu 70 mm polystyreenilevyllä. Laajennusosan rakennekuva on esitetty kuvassa 13.

108 24 Kuva 13. Laajennusosan rakenteet Alapohjarakenne, alkuperäinen osa Alapohjarakenne on koko rakennukseen alueelta alapuolelta lämmöneristetty maanvarainen betonilaatta. Rakenneselostuksen ja rakennekuvien perusteella alapohja on eristetty 100 mm Kallrex P-20 levyllä ja yhden metrin leveydellä ulkoseinästä on lisäeristyksenä vastaava 50 mm levy. Rakennuksen alapuoliset täytöt ovat alkuperäisten suunnitelmien mukaan tehty soralla. Alkuperäisen rakennusselostuksen mukainen alapohjan rakennetyyppi on seuraavanlainen: - lattiapäällyste, pääosin muovimatto - 60 mm betonilaatta teräshierrettynä, jossa 3015 B 500 V verkko, osassa tiloista on lattialämmitys (alkuperäisten suunnitelmien mukaan leikki- ja askarteluhuone, eteishallit sekä lasten WC-tilat, mutta saatujen tietojen mukaan lattialämmitys on mahdollisesti vain laajennusosan kuraeteisessä). - 2-kertainen polyeteenimuovikalvo saumat limittäen - lämpöeristys 100 mm Kallrex P-20 levy ja lisäeristys yhden metrin leveydellä ulkoseinästä lukien 50 mm paksu em. levy - sorastus vähintään mm (mainittu kaksi eri sorakerrospaksuutta) - liikuttelematon maapohja

109 25 Alapohjarakenne on esitetty perustuksia koskevassa kappaleessa olevassa rakennekuvassa (kuva 10). Alkuperäisen osan muovimattopinnoitteet on poistettu peruskorjauksen yhteydessä vuonna Alusta on tasoitettu ja pinnoitteeksi on asennettu Tarkett-matot. Pesuhuoneissa on käytetty RTV-ryhmän ALTRO SAFETY WET ROOM VM IVORY lattiamattoa -> henkilökunnan sosiaalitilassa matosta tulee hajua. Jalkalistana on käytetty pesuhuoneita lukuun ottamatta Tarkettin FEATURE LINE jalkalistaa Alapohjarakenne, laajennusosa Laajennusosan (kuraeteisen) alapohjarakenne on seuraavanlainen: - lattiapinnoite, Pukkilan keraaminen karhea lattialaatta 75 x 75 mm - kostean tilan lattiatasoite, kallistukset 1:50, vesieristeenä Keragum-massa ja vahvistuskangas - 80 mm teräsbetonilaatta, lattialämmitys, BY 13, luokka C-X-30, raudoitus 5-200, B 500 K - polystyreeniroutaeristyslevyt R mm - tiivistetty sora 300 mm Laajennusosan alapohjarakenne on havainnollistettu laajennusosan perustuksia koskevan kappaleen kuvassa 13. Ulkovälinevaraston alapohjarakenne on esitetty edellä perustuksia koskevassa kappaleessa olevassa rakennekuvassa (kuva 12) Havainnot ja mittaustulokset Perustukset Maali on paikoittain kulunut sokkelipinnasta. Sokkelin maalipinnassa on kuluneisuutta etenkin rakennuksen etupuolella, mutta myös muilla sivuilla sokkelin näkyvän osan alaosassa. Rakennuksen eteläpäädyssä sokkelia on näkyvissä enemmän kuin

110 26 pohjoispäädyssä, jossa kallion pinta on lähellä maanpintaa. Sokkelissa ei ole kosteuseristystä. Ulkoseinän puurankarungon alasidepuun ja sokkelin välissä on bitumihuopakaista estämässä puurakenteiden kosteusrasitusta. Ulkoseinän alaosaan tehdyistä rakenneavauksista pystyttiin havaitsemaan bitumihuopakaista alaohjauspuun alla. Kylmän ulkovälinevaraston ja toimiston ulkoseinän liitoskohdassa on havaittavissa saumakohta (liikuntasauma?). Sokkelissa oli kyseisen sauman kohdalla reikä maanpinnan tasossa, mutta reikä on paikattu (kuva 14). Sauman kohdalla ei vaikuttaisi olevan veden- ja kosteudenkestävää elastista massausta. Sokkelihalkaisueriste näkyi reiästä ennen paikkaamista. Kuva 14. Ulkovälinevaraston ja toimiston ulkoseinän liitoskohta, paikattu reikä. Maanpinnan kallistukset ja sokkelin vieressä oleva laatoitus ovat paikoittain perustuksiin päin suuntautuvat ja tästä syystä sade- ja sulamisvedet voivat jäädä etenkin rakennuksen länsi-/luoteis-/pohjoispuolella rakennuksen vierelle.

111 27 Alapohja Alapohjarakenteissa ei havaittu aistinvaraisen tarkastelun yhteydessä merkkejä poikkeavasta kosteusrasituksesta. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin pieniä kosteuspoikkeamia keittiön takana sijaitsevan pienryhmähuoneen sekä lepo- ja leikkitilan lattiassa. Pienryhmähuoneessa havaittu poikkeama oli pistemäisellä alueella, kun taas lepohuoneessa poikkeama-alue oli pitkä ja kapea ja se sijoittui mahdollisesti puretun väliseinän kohdalle. Pintamateriaalit ovat asianmukaisessa kunnossa niin muovimattopintojen kuin laattapintojenkin osalta. Sosiaalitilan lattiapinnoitteena olevasta muovimattopinnoitteesta aiheutuu tilaan poikkeavaa hajua. Sosiaalitilan oviaukon kynnyksen alta otettiin materiaalinäyte mikrobitutkimuksiin (liite 1). Näytteessä todettiin epäily mikrobikasvusta korkean hiivapitoisuuden vuoksi. Kohteessa tehtiin kolme viiltomittausta Lepohuoneesta kyseisenä päivänä mitattu sisäilman lämpötila oli +27,2 o C ja suhteellinen kosteus, eli RH: 46,7 %. Ulkona oli kyseisenä päivänä aurinkoinen ja erittäin lämmin sää: lämpötila noin +30 o C ja RH: 33,6 % (keskipäivä). Viiltomittaukset tehtiin lepohuoneessa, henkilökunnan sosiaalitilassa ja toimistossa. Lepohuoneen mittauskohta valittiin siitä kohdasta, jossa pintakosteudenosoittimella mitattiin hieman korkeampia arvoja. Toimisto ja sosiaalitila valikoituivat mittauskohdiksi siksi, koska kyseiset tilat sijaitsevat rakennuksen pohjoispäädyssä, jossa maanpinnan taso on lähempänä lattiatasoa. Viiltomittausten tulokset on esitetty taulukossa 1. Mittaustulosten perusteella muovimattopinnoitteen alla ei todettu kohonnutta kosteutta. Taulukko 1. Viiltokosteusmittausten tulokset. Lämpötila (C o ) RH (%) Td ( o C) Tw ( o C) a (g/m 3 ) x (g/kg) h (kj/kg) Lepohuone 28,3 41,6 14,0 19,1 11,55 10,03 54,23 Toimisto 26,6 43,7 13,2 18,1 11,03 9,51 51,08 Sosiaalitila 26,0 40,3 11,5 17,1 9,86 8,47 47,88

112 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Perustukset Havaintojen perusteella sokkelirakenteeseen aiheutuu merkittävää kosteusrasitusta maaperästä sekä sade- ja sulamisvesistä. Kosteus voi siirtyä kapillaarisesti sokkelin läpi ulkoseinärakenteisiin ja aiheuttaa kosteus- ja mikrobivaurioita. Vesihöyryä voi myös siirtyä diffuusiolla rakenteiden läpi tietyissä olosuhteissa. Sokkelin puutteellinen kosteuseristys ja maanpinnan korkeustaso etenkin rakennuksen pohjoispäädyssä sekä sade- ja sulamisvesien poistoon liittyvät epäkohdat lisäävät riskirakenteeksi luokitellun valesokkelirakenteen kosteusvaurioriskiä. Myös sokkelihalkaisueriste voi olla kastunut, mutta sen kuntoa ei tutkittu tarkemmin tässä tutkimuksessa. Sokkelin yläpinnassa on kosteuseristeenä bitumihuopa, joka estää kosteuden siirtymistä sokkelirakenteista ulkoseinärakenteisiin, mutta bitumihuovan toimivuus kosteuseristeenä voi kuitenkin vuosikymmenten aikana heikentyä. Ulkoseinän alaosan mineraalivillaeriste vaikuttaisi rakenneavauksen havaintojen perusteella olevan suoraan kosketuksissa sokkelin yläosaan, sillä tuulensuojalevy on asennettu ilmeisesti vain tiilimuurauksen kohdalle. Jatkotutkimusehdotukset: - Rakennekosteusmittaukset sokkelihalkaisusta ja ulkoseinän alaohjauspuusta. - Valesokkelirakenteen kunnon tarkempi tutkiminen ottamalla materiaalinäytteet alaohjauspuusta ja seinälevyn alaosasta. Seuraavat toimenpiteet suositellaan toteutettavan mahdollisimman pian. - Sadevesi- ja salaojajärjestelmän toimivuuden tarkastaminen ja huolto. Rakennuksen tulevassa peruskorjauksessa tulisi huomioida seuraavat toimenpideehdotukset: - Perusmuurin vedeneristyksen parantaminen.

113 29 - Sokkelirakenteeseen aiheutuvan kosteuskuorman vähentäminen lisäämällä rakennuksen ympärille sepelikaista nykyisen sokkelin vierellä olevan laatoituksen tilalle (suositeltavaa toteuttaa tarvittaessa jo ennen peruskorjausta) - Valesokkelirakenteen muuttaminen kosteusteknisesti toimivammaksi. - Tarvittaessa sadevesi- ja salaojajärjestelmien uusiminen osittain tai kokonaan. Alapohja Havaintojen ja tehtyjen mittausten perusteella alapohjarakenteiden osalta ei syntynyt epäilyä merkittävistä vaurioista tai epäkohdista, joista voisi aiheutua riskejä sisäilman laadun kannalta. Kosteustasot muovimattopinnoitteen alla olivat viiltokosteusmittausten tulosten perusteella asianmukaisia, eikä muovimattopinnoitteen alta aistittu tulevan poikkeavaa hajua viiltomittauskohdista. Henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteessa on aistittavissa poikkeava haju. Vastaava pinnoite on lasten WC-tilassa, mutta siellä ei ole aistittavissa yhtä voimakasta hajua. Rakenteellisesti arvioiden kyseinen alapohjarakenne ei ole erityisen vaurioherkkä, mikäli alapohjalaatan on annettu kuivua asianmukaisesti rakennusvaiheessa ja rakenteeseen ei ole päässyt kosteutta esimerkiksi vesivahinkojen seurauksena. Betonilaatan ja sen alapuolella olevan lämmöneristeen välissä on rakennustapaselostuksen ja rakennuspiirustusten mukaan muovikalvo, joka on riski lähinnä siinä tapauksessa, jos rakennusvaiheessa betonilaatan kosteus jää liian korkeaksi ja se pinnoitetaan vesihöyryä huonosti läpäisevällä pinnoitteella, kuten muovimattopinnoitteella. Toinen riski liittyy vesivahinkoihin, sillä pohjalaattaan päässyt kosteus ei pääse muovikalvon takia niin helposti siirtymään maaperään, vaan voi jäädä rakenteisiin. Muovin pintaan voi myös tiivistyä kosteutta. Jatkotutkimusehdotukset: - Tarvittaessa tarkemmat rakennekosteusmittaukset.

114 30 Seuraavat toimenpiteet suositellaan toteutettavan mahdollisimman pian: - Sosiaalitilan lattiapinnoitteen vaihtaminen uuteen hajuttomaan pinnoitteeseen. ULKOSEINÄT, IKKUNAT JA OVET Ulkoseinärakenteet, alkuperäinen osa Ulkoseinät ovat puurunkoisia ja tiiliverhoiltuja, eristeenä on mineraalivilla. Ulkoseinän tiilimuuraus on limittämätön, eli ns. votsisauma. Alkuperäisen osan ulkoseinärakenne on seuraavanlainen: - n. 100 mm lohkopintainen kalkkihiekkatiili puhtaaksi muurattuna tai lauta - tuulensuojalevy, 12 mm bituliittilevy - mineraalivillalevy 50 mm PV-IL + 50 x 50 k 600 vaakarunko - mineraalivillalevy 100 mm PV-IL + 50 x 100 k 600 pystyrunko - muovitiivistyspaperi / muovikalvo 0,15 mm - 12 mm lastulevy - maalaus Kuvassa 15 on esitetty ulkoseinän alkuperäinen rakennekuva. Kuva 15. Alkuperäisen osan ulkoseinän rakenne.

115 31 Kylmän ulkovälinevaraston ulkoseinissä on 50 x 100 k 600 puurunko ja julkisivumuuraus. Ikkunoiden päällä sekä kylmän varaston seinäpäällysteenä on vaakapaneelaus RT /UPV 19 x 120. Alkuperäisen osan ulkoseinien lautaverhoukset on kunnostettu ja maalattu peruskorjauksen yhteydessä vuonna Ulkoseinärakenteet, laajennusosa Laajennusosan ulkoseinärakenne poikkeaa alkuperäisen osan seinärakenteesta. Laajennusosan ulkoseinärakenteessa on ilmarako. Laajennusosan ulkoseinärakenne on havainnollistettu perustuksia koskevan kappaleen kuvassa 13. Laajennusosan ulkoseinärakenne on seuraavanlainen: - pintakäsittely: maalaus Remontti-Ässällä - sisäverhouslauta STP 18:95, pesualtaan kohdalla ikkunan alareunan korkeudelle Kaakeliluja, vesieristys ja keraaminen laatoitus - höyrynsulkumuovi 0,2 mm - puurunko 50 x 125 mm k mineraalivilla 125 mm - koolaus 50 x 50 mm + mineraalivilla 50 mm - tuulensuojakipsilevy 9 mm - pystylautakoolaus 25 x 50 mm k ilmarako 25 mm - vaakakoolaus 25 x 100 mm - rakorimalautaverhous, lauta 22 x 150, rima 22 x 40 - maalaus Teho öljymaalilla - ulkopuolen alaosassa ikkunan alareunaan saakka rapattu ja maalattu verhomuuraus puretuista julkisivutiilistä, yläosa puurakenteinen Laajennuksen yhteydessä purettujen ikkunoiden kohdalla ulkoseinärakenne on seuraavanlainen: - lastulevy 12 mm, pintakäsittelynä maalaus

116 32 - höyrynsulkumuovi 0,2 mm - puurunko 50 x 100 mm + mineraalivilla - vaakakoolaus 50 x 50 mm + mineraalivilla - tuulensuojalevy 12 mm - ilmarako - puhtaaksi muurattu tiiliseinä puretuista tiilistä Ikkunat ja ovet Ikkunat ovat pääasiassa alkuperäisiä karmiin kiinnitettyjä lämpölasi-ikkunoita. Alkuperäiset ikkunat on maalattu ja tiivistetty peruskorjauksen yhteydessä ja heloituksia on puhdistettu ja korjattu. Vesipellit ovat 0,6 mm sinkittyä teräslevyä (kuva 16). Vesipeltien kaltevuus ei mahdollisesti ole aivan 15. Laajennusosaan tuli uusia ikkunoita ja ne ovat peittomaalilaatuisia, tuuletuspuitteellisia ikkunoita. Uusien ikkunoiden vesipellit ovat Ruukin PVC pinnoitettua 0,6 mm peltiä. Ikkunat on varustettu alumiinirunkoisilla metallihyttysverkoilla. Kuva 16. Ikkunoiden vesipellit.

117 33 Peruskorjauksen yhteydessä uusitut väliovet ovat huullettuja peittomaalilaatuisia laakaovia. Osassa väliovista on lasiaukot. Ulko-ovet ovat maalattuja, huullettuja HDFlevyrakenteisia ovia. Lasit ovat eristyslasia. Ovirunko on jäykistetty molemmin puolin alumiinilevyllä. Entisten ulkoiluvälinevarastojen ovet on peruskorjauksen yhteydessä maalattu ja siirretty varaston ja teknisen tilan oviksi. Muut vanhat ovet on kunnostettu peruskorjauksen yhteydessä. Vanhoista väliovista on poistettu vanhat puukynnykset ja korvattu laahuskynnyksillä. Keittiön ja ryhmähuoneen välissä on lasiaukollinen heiluriovi Havainnot ja mittaustulokset Ulkoseinärakenteet Ulkoseinän tiilimuurauksessa havaittiin selkeitä kosteuden aiheuttamia jälkiä ainoastaan rakennuksen pohjoispäädyssä, jossa ulkovaraston vesikatolta tulleet sadevedet ovat kastelleet seinärakennetta oven vieressä. Ulkovälinevarastoon on asennettu sadevesikourut ja syöksytorvet, joten vettä ei pitäisi enää valua katolta rakennuksen seinään ainakaan niin suuressa määrin. Pohjoispäädyn tiilimuurauksessa on havaittavissa lievää sammaloitumista. Muilta osin tiilimuuraus on siisti ja se näyttää tiiviiltä. Talonmieheltä saadun tiedon mukaan ulkovälinevaraston vesikatteessa ei ollut ennen kattoremonttia rintataitetta seinärakenteen ja kattopellin liitoskohdassa. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin neljä rakenneavausta ulkoseinien alaosiin. Rakenteen todettiin vastaavan suunnitelmia siltä osin kuin rakennetta pystyttiin rakenneavauksista havainnoimaan. Ulkoseinien alaosista alaohjauspuun päältä otettiin materiaalinäytteet mineraalivillasta. Näytteet otettiin toimistosta, pienestä leikkitilasta, lepohuoneesta sekä entisestä pikkukeittiöstä. Näytteenottopaikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 5 olevassa paikannuspiirustuksessa. Ulkoseinän alaosiin rakennuksen pohjoispuolelle tehdyistä rakenneavauksista (toimisto ja pieni leikkitila) aistittiin tulevan

118 34 mikrobiperäistä hajua (kuvat 17a, 17b, 18a ja 18b). Haju oli voimakkain toimiston rakenneavauksen kohdalla. Seinärakenteen eristeenä oleva vuorivilla oli tummahkoa. Kyseistä seinää vasten on mikrobiperäiseltä haiseva ulkovälinevarasto, josta voi tulla hajua myös seinärakenteeseen. Lepohuoneen ja entisen pikkukeittiön rakenneavauksista ei aistittu selkeää mikrobiperäistä hajua. Pienestä leikkitilasta otetussa näytteessä todettiin laboratoriotulosten perusteella selvä mikrobikasvu rakenteessa (yhden sieniitiölajin pitoisuus korkea) ja muissa näytteissä epäily mikrobikasvusta materiaalissa (pienet sieni-itiöpitoisuudet, mutta indikaattorimikrobeja). Materiaalinäytteiden tulosraportti on kuntotutkimusraportin liitteenä (liite 1.). Kuvat 17a ja 17b. Toimiston ulkoseinän rakenneavaus.

119 35 Kuvat 18a ja 18b. Pienen leikkitilan rakenneavauskohta. Ulkoseinärakenteen tiiveyttä ja mahdollisia ilmavuotokohtia ei selvitetty luotettavin mittauksin. Ilmavuotoja arvioitiin aistinvaraisesti sekä savukynän avulla. Rakennuksen eteläpäädyssä oli havaittavissa kovettunutta höyrynsulkumuovia, joka oli erilaista kuin muista rakenneavauksista havaitut höyrynsulkumuovit. Kovettunut muovi ei ole höyrynsulkumuoviksi tarkoitettua, vaan mahdollisesti rakennusmuovia. Höyrynsulkumuovit vaikuttivat olevan tiiviisti asennettu ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdassa, mutta liitoksia tarkasteltiin vain rakenneavauskohdista. Höyrynsulkumuovin liitokset ikkunarakenteiden sekä yläpohjan ja ulkoseinän liitoskohdassa jäivät tässä tutkimuksessa tarkastamatta. Kaappisänkyjen takana olevan tuuletuskotelon kautta todettiin tulevan viileää ilmaa sekä muurahaisia, joten ilmavuotoreitti on ilmeinen. Tutkimuksessa ei tullut esille muita voimakkaita ilmavuotokohtia, mutta lattian ja seinän liitoksissa on todennäköisesti epätiiveyttä muissakin kohdissa, sillä lattialistan takana havaittiin olevan paikoin iso rako alapohjalaatan ja ulkoseinän liitoksen välissä. Pienessä leikkitilassa lattialistan takana havaittiin muurahaisia, mikä kertoo myös epätiiveyskohdasta.

120 36 Ikkunat ja ovet Vesipeltien kaltevuus ei aistinvaraisen arvion mukaan ole kaikilta osin edes 15 ja rakennuksen itäpuolen vesipelleissä on havaittavissa vääntymistä, mikä vähentää kaltevuutta. Ikkunat ja ovet ovat aistinvaraisesti arvioituna asianmukaisessa kunnossa Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinien alaosissa on tutkimushavaintojen ja -tulosten perusteella viitteitä kosteusja mikrobivaurioista. Vauriot ovat havaintojen ja tutkimustulosten perusteella merkittävimpiä rakennuksen pohjois-/luoteisosassa, jossa maanpinta on lähempänä lattiatasoa ja kallion pinta on korkealla. Rakennuksen luoteisosassa vesi seisoo ajoittain rakennuksen läheisyydessä, mikä on omalta osaltaan voinut vaikuttaa kosteuden siirtymiseen kapillaarisesti sokkelirakenteiden läpi ulkoseinärakenteisiin. Kosteutta on voinut siirtyä seinärakenteisiin myös diffuusion johdosta. Ulkoseinärakenteen huono tuulettuvuus voi lisätä rakenteen kosteusriskejä. Höyrynsulkumuovina on käytetty paikoin vääriä materiaaleja, mikä voi heikentää seinärakenteen tiiveyttä ja näin ollen mahdollistaa epäpuhtauksien pääsyn rakenteista sisäilmaan. Ulkoseinärakenteiden ja alapohjan liitoskohdissa voidaan epäillä olevan selkeitä ilmavuotoreittejä, vaikka ainakin paikoin höyrynsulkumuovi on tiiviisti asennettu alapohjan ja ulkoseinän liitoskohdissa. Havaintojen perusteella on todennäköistä, että valesokkelirakenteesta / sokkelihalkaisusta on ilmavuotoreittejä sisätiloihin. Vesipeltien puutteellinen kaltevuus voi aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta ulkoseinä- ja ikkunarakenteisiin. Puuikkunoiden tekninen käyttöikä on noin vuotta riippuen rasitusasteesta ja huoltotoimia tulee tehdä säännöllisin väliajoin (RT ). Näin ollen ikkunoiden tekninen käyttöikä ei ole välttämättä vielä ylittynyt. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida tehdä varmaa arviota vaurioiden laajuudesta, joten seuraavat lisätutkimukset ovat suositeltavia: - Ulkoseinärakenteiden suhteellisen kosteuden mittaukset.

121 37 - Laajemmat rakenneavaukset ja materiaalinäytteiden ottaminen eristetilan kolmesta eri korkeudesta, jotta saadaan selville sijaitsevatko vauriot ainoastaan ulkoseinien alaosissa. - Alaohjauspuun ja tarvittaessa lastulevyn alaosan kunnon tarkempi tutkiminen (jos kosketuksissa sokkeliin tai pohjalaattaan). - Tarvittaessa tarkempia ulkoseinärakenteen tiiveysmittauksia. Rakennuksen tulevassa peruskorjauksessa tulisi huomioida seuraavat toimenpide-ehdotukset: - Vaurioituneiden rakennusmateriaalien poistaminen. - Rakenteen muuttaminen kosteusteknisesti toimivammaksi vähentämällä sokkelirakenteen kosteuskuormaa, estämällä kosteuden siirtyminen sokkelirakenteesta ulkoseinärakenteisiin kapillaarikatkon sekä valesokkelirakenteen korjauksen avulla sekä parantamalla tarvittaessa ulkoseinärakenteen tuulettuvuutta. Tässä yhteydessä uusittava höyrynsulkumuovit. - Ikkunoiden ja tarvittaessa ulko-ovien uusiminen. - Ikkunoiden vesipeltien uusiminen ja tarvittaessa ja kaltevuuden lisääminen. Mikäli peruskorjauksen ajankohta ajoittuu yli 5 vuoden päähän, suositellaan seuraavien toimenpiteiden toteuttamista jo aiemmin: - Ulkoseinärakenteen ilmatiiveyden parantaminen -> tiivistämällä höyrynsulkumuovin limityksiä ja liitoskohtia sekä parantamalla läpivientien ilmanpitävyyttä. Huom. kevytrunkoisten ulkoseinärakenteiden tiivistykseen ei sovellu vastaavat tiivistysjärjestelmäratkaisut kuin betonirunkoisille seinärakenteille, koska tiivistysmateriaalien tarttuvuus levyrakenteisiin on usein heikko ja levyssä tapahtuu verrattain suuria kosteus- ja lämpötilavaihteluista aiheutuvia liikkeitä, mikä voi aiheuttaa tiivistysten rikkoutumista (Ympäristöministeriön luonnos kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjausoppaasta). - Ikkunoiden ja ovien huoltotarpeen kartoittaminen -> maalaus, tiivistykset.

122 38 PILARIT, PALKIT, VÄLISEINÄT JA PINTARAKENTEET Pilarit ja palkit Kaikki kantavat pystyrakenteet ja palkit ovat terästä ja puuta (kuva 19). Kuva 19. Pilarirakenne Väliseinärakenne Väliseinissä on pääasiassa 12 mm lastulevypinnoite ja mäntypuusta soirorunko 50 x k 600. Eteishallin, ruokailu/askartelu-, lepo/leikki- ja ryhmähuoneen seinissä on äänieristys 100 mm PV L-levyllä. Alkuperäisten rakennesuunnitelmien mukaan keittiön sekä WC- ja pesuhuoneiden seinät ovat olleet 75 mm kalkkihiekkatiiltä. WCtilojen jakoseinät ovat olleet jakoseinäelementtejä ja ovet samaa rakennetta. Väliseinien perustustapa jää epäselväksi rakennesuunnitelmista. Peruskorjauksen yhteydessä uusittujen väliseinien rakenne on seuraavanlainen: - pintakäsittely, maalaus Remontti-Ässällä - lastulevy 12 mm, pinnoiteluokka 3, avosaumat 5 mm

123 39 - runkotolpat mitallistettua soiroa 50 x 75 mm k mineraalivilla 75 mm - lastulevy 12 mm - pintakäsittely: maalaus Remontti-Ässällä Pesuhuoneen väliseinärakenne on seuraavanlainen: - pintakäsittely: maalaus Remontti-Ässällä - lastulevy 12 mm, pinnoiteluokka 3, avosaumat 5 mm - runkotolpat mitallistettua soiroa 50 x 75 mm k mineraalivilla 75 mm - muottivaneri 12 mm - Keragum-vesieristyskäsittely - pintamateriaali: Fabresan seinälaatat 200 x 200 mm Kaikissa kosteiden tilojen seinissä on tehty vesieristys muottivanerin päälle Kiilto Oy:n Keragum -massalla. Pesuhuoneen ja kuraeteisen vastaisen seinän (entinen ulkoseinä) rakenne on sisäpuolelta lukien seuraavanlainen: - Fabresan seinälaatat - Keragum vesieristyskäsittely - muottivaneri 12 mm (vanha lastulevy ja höyrynsulkumuovi poistettu) - vanha puurunkorakenne (oviaukko rakennettu umpeen ja tiiliverhous purettu) - vaakakoolaus 22 x 100 mm - pystypaneeli STP 18 x 95 mm - pintakäsittelynä öljymaalaus Havainnot ja mittaustulokset Väliseinien kuntoa ei selvitetty perusteellisesti tässä tutkimuksessa. Väliseiniin ei tehty rakenneavauksia tai rakennekosteusmittauksia, joten niiden kunnosta ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä. Väliseinissä ei havaittu aistinvaraisesti puutteita.

124 40 Laajennuksen ja vanhan osan välinen väliseinä on osittain uutta ja osittain vanhaa rakennetta. Vanhasta ulkoseinästä on purettu tiiliverhous ja sisäpuolella ollut lastulevy sekä höyrynsulkumuovi on korvattu muottivanerilla. Vanhasta seinästä on jäänyt jäljelle puurunkorakenne Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Väliseinissä ei havaittu epäkohtia aistinvaraisesti arvioituna, eikä rakennepiirustusten perusteella tullut selkeää epäilystä väliseinien alaosiin liittyvistä kosteusriskeistä. Väliseinien perustustavasta ei kuitenkaan saatu varmaa käsitystä rakennuspiirustusten perusteella -> alkaako alaohjauspuu suoraan anturalta (kuvien perusteella ei vaikuta siltä)? Laajennusosan ja vanhan osan väliseen väliseinärakenteeseen on voinut jäädä valesokkeliin liittyviä kosteusriskejä, koska kyseiseen seinään on jätetty vanha puurunkorakenne. Mikäli väliseinien kunto halutaan selvittää tarkemmin, tulisi väliseinien alaosiin tehdä rakenneavauksia ja rakennekosteusmittauksia. YLÄPOHJAT JA VESIKATOT Yläpohjarakenteet Vesikatto on remontoitu vuonna 2012, jolloin kattoa korotettiin, asennettiin aluskate ja vesikatteeksi vaihdettiin konesaumapelti. Kattoremontista ei löytynyt dokumentteja, eikä yläpohjaan tehty rakenneavauksia, joten rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa. Sisäkattolevyjä ei ole vaihdettu kattoremontin yhteydessä, joten yläpohjan rakenteet ovat osittain alkuperäisiä. Lepohuoneen kohdalla on ollut kattovuoto ennen remonttia ja tuolloin sisäkattolevyt on vaihdettu vesivahinkokohdassa. Lasten WC-/pesutilassa oli putkivuoto, jonka aiheuttamat vauriot on korjattu. Yläpohja on puhdistettu huolellisesti hiiren ulosteista ja muista epäpuhtauksista kattoremontin yhteydessä.

125 41 Alkuperäinen yläpohjarakenne on esitetty kuvissa 20 ja 21. Alkuperäisen yläpohjan rakenne alhaalta lukien on seuraavanlainen: - akustiikkalevy mm Siporex kattoelementti Kallrex S-25 pontattu tasakattolevy - 75 x 100 k n. 470 koolaus, sidottuna alumiinilistoilla - Vartti -aaltominerit-kate Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevan ulkovälinevaraston vesikaton ja päiväkodin ulkoseinän liitoskohdassa ei talonmieheltä saadun tiedon mukaan ollut asianmukaista rintataitetta ennen vuoden 2012 kattoremonttia. Kaikki vanhat akustiikkalevyt on poistettu vuonna 2000 peruskorjauksen yhteydessä. Kaikkiin tiloihin, paitsi pesuhuoneeseen ja kuraeteiseen, on asennettu uudet akustiikkalevyt (AKUSTO-Fantasy-levyt, koko 20 x 600 x 1200 mm, reunamalli R1). Levyt on asennettu alustaan liimaten. Pesuhuoneessa ja kuraeteisessä on sisäkattomateriaalina paneeli. Kuva 20. Alkuperäinen yläpohjarakenne 1/2.

126 42 Kuva 21. Alkuperäinen yläpohjarakenne 2/2. Peruskorjauksen yhteydessä tehdyn laajennuksen yläpohjan rakenne on seuraavanlainen: Kuraeteisen yläpohja - pintakäsittely: maalaus - sisäverhouslauta STP 18 x 95 mm - koolaus 50 x 50 mm k 600 mm + mineraalivilla 50 mm - höyrynsulkumuovi 0,2 mm - kattoristikon kantava rakenne + puhallusvilla 300 mm - tuulensuojalevy 1,2 m reuna-alueella - tuulettuva ullakko - vesikaton kantava rakenne - panssari-aluskate - ruoteet 50 x 100 mm k noin 460 mm - varttikate o sisäjiiri ja muut katon pellitykset on tehty 1,0 mm vahvuisella muovipinnoitetulla galvanoidulla pellillä

127 43 Ulkoilukatoksen yläpohja - pintakäsittely: öljymaalaus - höylätty lauta 18 x 120 mm, raot noin 5 mm - kantava puurakenne - vesikaton kantava puurakenne - panssari-aluskate - ruoteet 50 x 100 k noin 565 mm - varttikate Peruskorjauksen yhteydessä asennettujen kattotuolien alapintaan on asennettu räystäiden osalla harvalaudoitus, joka on maalattu (samoin kuin alkuperäisellä osalla) Havainnot ja mittaustulokset Sisäkattomateriaalina olevissa akustiikkalevyissä havaittiin kosteusjälkiä muutamien ilmanvaihtoventtiilien ympärillä, joten tulo- ja poistoilmanvaihtokanavien eristyksissä on mahdollisesti puutteita tai on aiemmin ollut. Sisäkattolevyissä on myös havaittavissa pieniä rikkoutuneita kohtia. Pienen leikkitilan kohdalla oli ennen kattoremonttia ollut lämpövuotokohtia, sillä räystäältä muodostui kyseisessä kohdassa maahan asti ulottuvia jääpuikkoja. Ongelma oli poistunut kattoremontin yhteydessä. Vesikatto on aistinvaraisesti arvioiden hyväkuntoinen ja tarkastusluukusta havainnoituna yläpohjassa ei havaittu poikkeavia hajua tai kosteusjälkiä. Yläpohjassa on havaintojen perusteella eristemateriaalina mineraalivillaa levyinä ja puhallusvillaa (kuva 22). Yläpohjan päätykolmioissa on tuuletusaukot. Epäselväksi jäi, onko räystäiden alla tuuletusrakoa. Päiväkodin vesikatto on esitelty kuvissa 23 25b. Lepohuoneen kohdalla on ollut kattovuoto ennen kattoremonttia. Vettä oli tullut lattialle asti. Vuodon aiheuttamat kosteusvauriot on saatujen tietojen mukaan korjattu. Lepohuoneen sisäkattolevyt on vaihdettu vuotokohdasta.

128 44 Kuva 22. Yläpohjan eristetila. Kuva 23. Vesikatto.

129 45 Kuva 24. Vesikatto rakennuksen pohjoispäädystä kuvattuna. Kuva 25a ja 25b. Ulkovälinevaraston vesikate ja vesikaton eteläpääty ilmanvaihtokonehuoneen yläpuolella. Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevan ulkovälinevaraston vesikatossa on reikä harjalla (kuva 26).

130 46 Kuva 26. Kylmän ulkovälinevaraston yläpohja, reikä vesikaton harjalla Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohjarakenteissa havaitut epäkohdat liittyvät lähinnä sisäkattolevyihin. Muilta osin yläpohjarakenteet olivat aistinvaraisesti arvioituna asianmukaisessa kunnossa. Mikäli yläpohjan rakenteista ja niiden kunnosta halutaan tarkempaa tietoa, tulisi rakenteisiin tehdä rakenneavauksia ja rakennekosteusmittauksia. Ullakkotilan riittävä tuulettuvuus on hyvä varmistaa. Esimerkiksi yläpohjan höyrynsulun asianmukaisuudesta ja liitoksista pystyrakenteisiin ei voida tehdä johtopäätöksiä rakenteita rikkomattomin menetelmin. Ulkovaraston vesikaton reikä mahdollistaa sadevesien pääsyn varaston sisälle. Seuraavat toimenpiteet suositellaan toteutettavan mahdollisimman pian: - Vaurioituneiden akustiikkalevyjen uusiminen tai vaurioituneiden kohtien käsitteleminen siten, ettei kuituja pääse irtoamaan.

131 47 - Ilmanvaihtojärjestelmän tulo- ja poistoilmakanavien pääte-elinten ympärillä sisäkattolevyssä olevien kosteusjälkien syyn selvittäminen ja tarvittaessa korjaaminen (esim. ilmanvaihtokanavien eristäminen). - Ulkovaraston vesikaton reiän paikkaaminen (mikäli varastoa ei pureta). - Yläpohjan ullakkotilan riittävän tuulettuvuuden selvittäminen -> onko päätykolmioissa olevien tuuletusritilöiden lisäksi esim. räystäiden alla tuuletusrakoa? Tarvittaessa tuuletuksen parantaminen. SISÄILMAN OLOSUHTEET SEKÄ TEOLLISET MINERAALIKUIDUT Havainnot ja mittaustulokset Lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä hiilidioksidipitoisuutta mitattiin kohdekäyntien yhteydessä. Lepohuoneesta mitattu sisäilman lämpötila oli +27,2 o C, hiilidioksidipitoisuus 500 ppm ja suhteellinen kosteus, eli RH: 46,7 % (tilassa oli 3 aikuista mittaushetkellä). Ulkona oli kyseisenä päivänä aurinkoinen ja erittäin lämmin sää: lämpötila yli +30 o C, hiilidioksidipitoisuus 401 ppm ja RH: 33,6 % (keskipäivä). Päiväkodissa käytetään tuulettimia kesäisin. Henkilökunnan mukaan lepohuone on talvisin viileä ja lepohuoneen lattiat ovat kylmät. Kohdekäyntien yhteydessä havaittiin, että ulkoseinää vasten olevan kaappisänkykotelon takaa tulee viileää ilmaa. Päiväkodilla tehtiin pidempiaikainen olosuhdemittaus , jolloin paikalla oli 16 hoitolasta sekä noin viisi henkilökunnan jäsentä. Mittari oli aamupäivän lepohuoneessa (hyllykön päällä, noin 1,3 m korkeudessa), jossa oli mittaushetkellä osa paikalla olevista lapsista ja hoitajista, ja osa oli ulkona. Mittari siirrettiin ruokailun ajaksi ruokailutilaan (hyllylle, noin 1,5 m korkeudelle) ja päiväunien ajaksi takaisin lepohuoneeseen, jossa suurin osa lapsista nukkui päiväunet. Päiväkodin sisätilojen lämpötila vaihteli mittauksen aikana 21,1 22,1 C:n välillä. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli 58,7 64,9 %:n välillä. Mitatut sisäilman hiilidioksidipitoisuudet on esitetty kuvassa 27.

132 48 Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat ppm välillä. Ulkona oli puolipilvinen sää, ulkoilman lämpötila oli iltapäivällä noin 19,8 C, RH: noin 63,2 % ja hiilidioksidipitoisuus noin 405 ppm. Henkilökunnan toimistosta terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä mitattu hiilidioksidipitoisuus oli enimmillään n ppm (tilassa 4 hlö). Kuva 27. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet. Teolliset mineraalikuidut Päiväkodin tiloista otettiin neljä kuitunäytettä (kuva 28), joista tutkittiin laboratoriossa teollisten mineraalikuitujen määrä kuutiosenttimetriä kohden. Näytteet otettiin toimiston ensiapukaapin päältä, lepohuoneen hyllykön päältä (noin 1,2 m korkea), pienryhmätilan hyllykön päältä (noin 1,2 m korkea) sekä ruokailutilan kaapin päältä (korkeus noin 2 m). Näytteenottokohdat oli valittava niin, että ne eivät olleet lasten ulottuvissa. Lepohuoneesta otetussa näytteessä oli laboratoriotulosten mukaan 0,2 kuitua/cm 2 ja muissa näytteissä 0,1 kuitua/cm 2. Kuitutyyppejä ei määritelty pölynkoostumusmittauksella.

133 49 Kuva 28. Kuitunäytteenotto geeliteipillä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Päiväkodin sisätilojen lämpötilat, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuudet eivät ylitä asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja. Mitatut hiilidioksidipitoisuudet olivat melko matalia. Kesällä sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus nousevat usein ulkoilman olosuhteiden seurauksena, kun tiloissa ei ole jäähdytystä. Talvella sisäilman suhteellinen kosteus on usein matalampi. Koneellinen ilmanvaihto kuivattaa sisäilmaa. Pinnoille laskeutuneesta pölystä määritetyt teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet eivät ylitä asumisterveysasetuksessa määriteltyä toimenpiderajaa 0,2 kuitua/cm 2. Teollisten mineraalikuitunäytetulokset on esitetty liitteenä 2 olevassa laboratorion tulosraportissa. Lepohuoneesta otetussa näytteessä kuitupitoisuus on toimenpiderajalla, mutta epävarmuustarkastelun perusteella tulosta ei voida pitää raja-arvon ylittymisenä. Tulosten perusteella tiloissa esiintyy pieniä määriä teollisia mineraalikuituja.

134 50 Toimenpide-ehdotukset: - Ilmanvaihtojärjestelmän vanhojen osien perusteellinen tarkastaminen mahdollisten kuitulähteiden varalta. RAKENNUKSEN PAINE-EROT Havainnot ja mittaustulokset Homekoirayrittäjä mittasi rakennuksen hetkellistä paine-eroa ja totesi rakennuksen olevan pääasiassa lievästi alipaineinen, mutta paine-erot vaihtelivat runsaasti ovien avaamisen mukaan. Hän myös totesi ilmavirtausten kulkevan keittiön puoleisesta osasta eteiseen päin Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen paine-eroista ei voida tehdä tarkkoja johtopäätöksiä ilman pidempiaikaista mittausta. Rakennukseen suositellaan tehtävän pidempiaikainen paine-eromittaus painesuhteiden selvittämiseksi. Paine-eromittauksen tekeminen on suositeltavaa etenkin ilmamääriä säädettäessä. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Päiväkodin ilmanvaihtojärjestelmänä on lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneisto on uusittu vuonna 2012 (KAIR Power 5110-EC), jolloin IV-koneelle rakennettiin erillinen tila rakennuksen eteläpäätyyn. Raitisilman otto on rakennuksen itäpuolella ilmanvaihtokonehuoneen takana (kuva 29a). Jäteilman poisto on vesikatolla (kuva 29b). Suurin osa kanavista on vanhoja. Ilmanvaihtokanavat on asennettu pääosin yläpohjaan. Oleskelutiloissa on huonekohtaiset tuloilma- ja poistoilmaventtiilit/-pääte-elimet. Alkuperäiset tuloilmakanavien pääteelimet ovat 2-kert. säädettäviä ja suunnattavia säleikköjä sekä säädettäviä sisäänpuhallussäleikköjä. Poistoilmakanavien pääte-elimet ovat säädettäviä säleikköjä ja palo-

135 51 turvapoistoilmaventtiilejä. Varastotiloissa, siivousvälinetilassa ja WC-tiloissa on poistoilmaventtiilit ja muissa tiloissa tulo- ja poisto. Lepohuoneen varastotilojen oviin on asennettu korvausilmasäleiköt. Keittiössä on liesituuletin. Pääsisäänkäynnin kohdalla on oviverhopuhallin. Ilmanvaihtokanavat on edellisen kerran nuohottu , jonka jälkeen ilmamäärät on tarkistettu. Puhdistuksesta ja ilmamäärien säätämisestä ei löydy dokumentteja. IVkoneen suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa ja pääte-elimiä imuroidaan muutaman kerran vuodessa. Ilmanvaihto pidetään päällä jatkuvasti, mutta sen tehoa pienennetään käyttöajan ulkopuolella. Kuvat 29a ja 29b. Raitisilmasäleikkö ja jäteilmapuhallin.

136 Havainnot ja mittaustulokset Osasta poistoilmakanavien pääte-elimistä kuului melko kova ääni (etenkin lepo- ja leikkitila). Tulo- ja poistoilmakanavien pääte-elimet sijaitsevat osassa tiloista melko lähekkäin, kuten pienryhmätilassa (kuvat 30a). Lepo- ja leikkitilan yhteydessä olevan varaston sekä henkilökunnan pukuhuoneen poistoilmaventtiilit on vuorattu tinapaperilla (kuva 30b), koska venttiilin ja kattolevyn välissä ollut rako oli tiivistetty. Kuvat 30a ja 30b. Tulo- ja poisto pääte-elimet vierekkäin pienessä leikkitilassa ja osa poistoilmaventtiileistä vuorattu tinapaperilla. Keittiön liesituulettimessa ei ole tehonsäätömahdollisuutta, vaan liesituuletin on yhteydessä ilmanvaihtoon. Astianpesukoneesta tulee keittiötilaan kosteutta astianpesun yhteydessä. Ruokailutilan poistoilmakanavaa tarkastellessa havaittiin, että kanavan yksi osa saattaa olla tukossa (kuvat 31a ja 31b). Alkuperäisissä LVI-suunnitelmissa mainitaan, että tärkeimmät kanavahaaraumat varustetaan kertasäätöpelleillä.

137 53 Ilmanvaihtokanavat / -kanavien liitokset vaikuttavat paikoin huonokuntoisilta sekä epätiiviiltä ja niissä on ruuveja pystyssä (kuvat 31a, 32a, 32b). Ilmanvaihtokanavissa ei ilmeisesti ole asianmukaista eristystä, koska sisäkattolevyissä on kondenssijälkiä pääte-elinten ympärillä. Kuvat 31a ja 31b. Ruokailutilan poistoilmakanava, kanavassa mahdollisesti tukos.

138 54 Kuva 32a ja 32b. Kanavistossa ruuveja pystyssä -> mahdollisesti epätiiveyttä. Ilmanvaihtojärjestelmä oli aistinvaraisten havaintojen perusteella melko puhdas, mutta kanavissa oli havaittavissa jo vähän pölyä. Kuvissa 31a ja 31b esitetyssä tukossa olevassa kanavan osassa oli havaittavissa runsaammin pölyä, joten se osuus on jäänyt todennäköisesti edellisen puhdistuksen yhteydessä puhdistamatta. Lepo- ja leikkitilan pienestä tuloilmakanavasta tuli päätelaitteen irrotuksen jälkeen ilmavirran mukana pientä hiukkasmaista roskaa. Ilmanvaihtojärjestelmässä voi olla kuitulähteitä jäljellä vanhoissa kanavissa, mutta tutkimuksen yhteydessä kuitulähteitä ei havaittu, eivätkä mitatut kuitupitoisuudet ylittäneet toimenpiderajaa. Alkuperäisten LVI-suunnitelmien perusteella äänivaimennetuista kanavista mainitaan, että kanava verhotaan 50 mm mineraalivillalevyllä PV-PN 100 L listakiinnityksin sekä päällystetään rei itetyllä alumiinilevyllä. Tulo- ja poistoilmasuodattimet olivat melko puhtaita ja niiden puhtauden seurantaan on automaattinen järjestelmä (kuvat 33 35). Tuloilmasuodattimen luokka on M5.

139 55 Kuva 33. Poistoilmasuodatin. Kuva 34. Tuloilmasuodatin.

140 56 Kuva 35. Suodattimien puhtauden seuranta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset IV-kanavien teoreettinen käyttöikä voi olla jopa 50 vuotta, mikäli kanavia huolletaan ja puhdistetaan asianmukaisesti. Tällä perusteella vanhojen IV-kanavien tekninen käyttöikä ei ole vielä ylittynyt. RT-kortissa ei ole määritelty IV-kanavistolle teknistä käyttöikää. Päiväkodin IV-kanavistossa on kuitenkin havaittavissa epäkohtia muun muassa kiinnityksien ja liitoksien tiiveyden osalta. Ilmanvaihtokanaviston epäkohdat vaikeuttavat kanaviston puhdistamista. Päätelaitteiden teoreettinen käyttöikä on 25 vuotta, joten vanhojen päätelaitteiden uusiminen voi olla tarpeellista. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksesta, ilmamäärien mittauksesta ja säädöstä ei löytynyt dokumentteja. Tilaajan on aina syytä vaatia dokumentit. Hiilidioksidimittausten tulosten perusteella päiväkodin ilmanvaihto on tilojen käyttäjämäärälle riittävä. Toimistotilassa ilmanvaihto on todennäköisesti mitoitettu vähäiselle henkilömäärälle, joten hiilidioksidipitoisuus voi kyseisessä tilassa nousta korkeaksi, mikäli tilassa pidetään esimerkiksi palaveria useamman henkilön kesken.

141 57 Päiväkodin ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmasuodattimen luokka on M5, joka ei poista pienimpiä ulkoilman epäpuhtauksia. Suodatustaso voi kuitenkin olla riittävä, kun kyseessä ei ole vilkasliikenteinen tai muita merkittäviä epäpuhtauslähteitä sisältävä alue. Mikäli suodatin vaihdetaan jossain vaiheessa F7 luokan suodattimeen, on ilmanvaihtojärjestelmän säädöt tarkastettava, jotta rakennukseen ei aiheudu liikaa alipainetta. Ilmanvaihtokoneen uusimisen aikaan vuonna 2012 on ollut voimassa ilmavaihdon osalta rakennusmääräyskokoelma D2 (2003). Tässä kokoelmassa on määritetty ilmavaihdon osalta siten, että päiväkodeissa lepo-, leikki- ja ryhmähuoneissa ulkoilmavirta on vähintään 6 (dm 3 /s)/hlö ja 2,5 (dm 3 /s)/m 2. Eteisen ulkoilmavirran tulee olla vähintään 2 (dm 3 /s)/m 2. Märkäeteisen poistoilmavirran tulee olla vähintään 5 (dm 3 /s)/m 2. Jakelukeittiön ulkoilmavirran ja poistoilmavirran tulee olla 5 (dm 3 /s)/m 2. Ilmanvaihtoa koskevia nykymääräyksiä annetaan ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017). Asetuksen 9 :ssä säädetään seuraavasti: Oleskelutilojen ulkoilmavirraksi on mitoitettava vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohti suunniteltuna käyttöaikana, jos tilan käyttötarkoituksesta ei aiheudu lisäilmavirran tarvetta. Koko rakennuksen ulkoilmavirraksi on mitoitettava kuitenkin vähintään 0,35 (dm 3 /s)/m 2 lattian pinta-alaa kohden suunniteltuna käyttöaikana, jos rakennuksen tilan käyttötarkoituksen erityisluonteesta ei aiheudu lisäilmavirran tarvetta. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden suunnitteluarvo on noin 1200 ppm/(cm 3 /m 3 ) Asumisterveysasetuksen 10 :ssä, Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto määritellään seuraavasti: ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Ulkoilmavirta saa kuitenkin olla 4 dm 3 /s henkilöä kohden, jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä.

142 58 Seuraavat toimenpiteet suositellaan toteutettavan mahdollisimman pian: - Ilmamäärien tarkistukset ja säädöt (dokumenttia aiemmista tarkistuksista tai säädöistä ei löytynyt) sekä painesuhteiden mittaaminen. - Ilmanvaihtokanavien kunnon kuitulähteiden tarkempi tutkiminen. - Keittiön liesituulettimen vaihtaminen sellaiseen malliin, jossa tehon säätäminen on mahdollista. Rakennuksen tulevassa peruskorjauksessa tulisi huomioida seuraavat toimenpide-ehdotukset: - Tarvittaessa kanaviston kunnostus / uusiminen. - Kondenssiveden muodostumisen estäminen ilmanvaihtokanavista sisäkattolevyihin ja muihin yläpohjarakenteisiin. KÄYTTÖVESI-, VIEMÄRÖINTI- JA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Perustiedot ja havainnot Rakennuksen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö, ja jakotapana ovat vesikiertoiset patterit. Lämpöpatterit ovat pääasiassa alkuperäisiä (kuva 36). Lepohuoneeseen on uusittu patteri (kuva 37). Termostaateissa ja linjasäätäjissä ei havaittu epäkohtia. Patteriverkostoa säädetään tarpeen mukaan. Kaukolämmön runkoputkistot on asennettu pintatyönä verholistakoteloissa (kuva 38b). Talonmieheltä saatujen tietojen mukaan lasten WC-tilan putkivuodon jälkeen on uusittu koko pohjoispäädyn lämpöputkisto.

143 59 Kuva 36. Alkuperäinen lämpöpatteri. Päiväkodin lämpö on alun perin vedetty lämpöjohdolla ala-asteen lämpökeskuksesta. Päiväkoti on kytketty suoraan kaukolämpöön talojen välisen kanaalin vuodon vuoksi vuonna Päiväkotiin on tässä yhteydessä hankittu uusi vaihdinpaketti, jossa on vaihdin lämpimälle vedelle ja lämmitykselle. Lämmityksen vaihtimella lämpötila säädetään ilmastoinnin mukaan ja jälkisekoituksella otetaan samalta vaihtimelta lämpö patteriverkostoon. Vanha lämpöjohtopumppu ja lämpimänveden kiertopumppu ovat jääneet käyttöön, mutta lämpimän veden vaihdin ja käyttämättömäksi jäänyt putkisto on poistettu.

144 60 Kuva 37. Lepo- ja leikkihuoneeseen uusittu lämpöpatteri. Kiinteistön alkuperäiset viemäriputket ovat Uponal- tai HT-putkia. Muoviputkien käyttöikäennuste on 50 vuotta, mutta todellisuudessa muoviputkien käyttöikä voi olla pidempikin. Ongelmat esiintyvät usein muoviputkien liitoskohdissa. Tässä tutkimuksessa ei tutkittu viemärijärjestelmän kuntoa tarkemmin. Alkuperäiset käyttövesiputket ovat kupariputkia (DE110 tai DE 130). Kohteen vesikalusteita on uusittu peruskorjauksen yhteydessä (kuva 38a). Vesi- ja viemärikalusteet olivat asianmukaisessa kunnossa (kuva 38b).

145 61 Kuvat 38a ja 38b. Rakennuksen pohjoispäädyn putkiasennus ja lasten WC-tilan vesikalusteita Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kaukolämpökeskuksen ja järjestelmän laskennallinen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta, joten päiväkodin järjestelmän tekninen käyttöikä on alkuperäisien osien osalta ylittynyt ja vuonna 1990 uusittujen osien osalta lopussa. Vanhentuneiden laitteiden huolto- ja korjauskustannusten kasvu on todennäköistä, eikä laitteiden toiminta enää vastaa vaatimuksia ja rikkoutumisriski kasvaa. Toimenpide-ehdotukset: - Yli 15 vuotta vanhojen kaukolämpölaitteiden kunnon ja toimivuuden tarkastaminen vuosittain. - Käyttövesi-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmien kunnon selvittäminen asiantuntevan tahon toimesta.

146 62 Rakennuksen tulevassa peruskorjauksessa tulisi huomioida seuraavat toimenpide-ehdotukset: - Tarvittaessa käyttövesi-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmien kunnostus / uusiminen.

147 63 Altistumisolosuhteiden arviointi Altistumisolosuhteiden arviointi tehtiin työterveyslaitoksen ohjeen mukaisesti (Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen). Altistumisolosuhteiden arvioinnissa huomioitavia asioita ovat päästölähteiden laajuus ja voimakkuus sekä niiden sijainti ja ilmayhteys sisäilmaan ja muut epäpuhtauksien leviämiseen vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto, paine-erot, mahdollisesti toiminta tiloissa ja ulkoilmaolosuhteet (esim. tuuli, hiukkaslähteet). Yhdessä päiväkodin ulkoseinän alaosasta otetussa näytteessä todettiin selvä mikrobikasvu ja muissa ulkoseinänäytteissä todettiin epäily mikrobikasvusta rakenteessa. Ulkoseinän eristeet ovat ulkoilman kanssa kosketuksissa, joten niissä esiintyy tyypillisesti mikrobeja, vaikka varsinaisia kosteusvaurioita ei olisikaan. Toimiston ja pienen leikkihuoneen rakenneavauksista aistittiin kuitenkin mikrobiperäistä hajua ja rakennuksen pohjois- ja luoteisosassa on selkeitä ongelmia sade- ja sulamisvesien johtamisessa pois rakennuksen viereltä. Lisäksi rakennuksen sokkelirakenne on luokiteltu riskirakenteeksi. Näiden havaintojen johdosta voidaan kosteus- ja mikrobivaurioita olettaa olevan ainakin rakennuksen pohjois- ja luoteisosan ulkoseinärakenteiden alaosissa. Päiväkotirakennuksen haitallinen altistumisolosuhde on todennäköinen, koska ulkoseinän alaosien vauriot koskevat laajempaa kuin 1 m 2 :n aluetta. Havaintojen ja tutkimustulosten perusteella ulkoseinien vauriot eivät mahdollisesti käsitä koko rakennusta, vaan kosteusriskit ovat suurempia rakennuksen pohjois- ja luoteisosassa. Rakennuksessa ei ole todettu voimakasta alipainetta, mutta ilmavuodot ovat todennäköisiä. Sisätiloissa ei tutkimusten yhteydessä havaittu mikrobiperäistä hajua. Altistumisolosuhteiden luotettavan arvioinnin tueksi tarvittaisiin lisäselvityksiä rakennuksen ilmavuotojen, painesuhteiden sekä vaurioiden laajuuden osalta.

148 64 Yhteenveto ja johtopäätökset Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen havaintojen ja tulosten perusteella päiväkodin ulkoseinärakenteen alaosassa on kosteus- ja mikrobivaurioita etenkin rakennuksen pohjoisen- ja luoteenpuoleisissa osissa. Vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet maaperän kosteuden sekä sade- ja sulamisvesien siirtyessä kapillaarisesti sokkelirakenteeseen, josta puuttuu kosteuseristys. Myöskään diffuusion ja konvektion vaikutusta ei voida täysin poissulkea. Vauriot eivät tämän tutkimuksen havaintojen ja tulosten perusteella ole erityisen laaja-alaisia. Vaurioilla katsotaan kuitenkin olevan merkitystä sisäilman laatuun. Tulkinnassa tulee huomioida se, että ulkoseinärakenteet ovat kosketuksissa ulkoilman kanssa, joka sisältää aina mikrobeja. Aina kyse ei ole kosteus- ja mikrobivauriosta, mikäli ulkoseinän materiaalinäytteestä löytyy mikrobeja. Kahdesta ulkoseinään tehdystä rakenneavauksesta oli kuitenkin aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju ja kosteusriskit ovat ilmeisiä, joten kyseessä voidaan olettaa olevan kosteus- ja mikrobivaurio. Vaurioiden syntyyn on vaikuttaneet todennäköisesti rakenteissa olevat riskit, rakennuspaikka (kallionpinnan korkeustaso), salaojajärjestelmän toimimattomuus, sadevesijärjestelmän puutteet (kattovesien johtaminen perustusten vierelle), puutteet maaperän kallistuksissa rakennuksen vierellä, sokkelin vedeneristyksen puuttuminen ja ulkoseinärakenteen tuulettuvuuden puutteet sekä mahdolliset ilmavuodot ulkoseinärakenteissa. Pienen leikkitilan kohdalla ennen kattoremonttia olleet lämpövuodot ovat myös voineet aiheuttaa kosteuden tiivistymistä seinärakenteeseen. Ilmanvaihto on hiilidioksidipitoisuuksien perusteella tilojen käyttäjämäärälle riittävä ja sisäilma on aistinvaraisesti arvioiden raikasta ja hajutonta, lukuun ottamatta henkilökunnan sosiaalitilassa esiintyvää lattiapinnoitteen hajua. Ulkovälinevarastosta tuleva haju ja epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisätiloihin oven tai toimiston ikkunan ol-

149 65 lessa auki sekä mahdollisista ilmavuotokohdista seinärakenteiden läpi. Mitatut kuitupitoisuudet eivät ylittäneet asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa, mutta ilmanvaihtokanavistossa voi olla vanhoja kuitulähteitä. Kuntotutkimushavaintojen ja -tulosten perusteella haitallinen altistumisolosuhde on Työterveyslaitoksen altistumisen arviointia sovellettaessa todennäköinen, koska ulkoseinien vaurioiden voidaan olettaa koskevan ulkoseinän alaosaa / sokkelirakennetta ainakin rakennuksen luoteis- ja pohjoisosassa yli 1 m 2 :n alueella. Kuntotutkimuksessa jäi kuitenkin epäselväksi muun muassa ulkoseinärakenteen vaurioiden laajuus. Sokkelirakenteiden ja väliseinien kuntoa, rakenteiden ilmavuotoja ja rakennuksen painesuhteita ei tutkittu kattavasti. Tehdyn kuntotutkimuksen perusteella ei voida täysin aukottomasti arvioida haitallisen altistumisolosuhteen todennäköisyyttä. Tarvittavien korjausten suunnittelua varten tarvittavia lisätutkimuksia ovat ulkoseinärakenteiden vaurioiden laajuuden tarkempi selvittäminen -> laajemmat rakenneavaukset + rakennekosteusmittaukset, sokkelirakenteiden mahdollisten vaurioiden kartoittaminen, väliseinien kunnon tutkiminen sekä tarvittaessa merkkiainekokeiden ja pidempikestoisten paine-eromittausten tekeminen ilmavuotojen selvittämiseksi. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmän kunnon, etenkin kanaviston, tarkempi tutkiminen on suositeltavaa. Tämän tutkimuksen perusteella sisäilman laadun kannalta ensisijaisia mahdollisimman pian tehtäviä kevyempiä toimenpiteitä ovat: - Kaappisängyn takana olevan kotelon sisäpuolisten rakenteiden tutkiminen ja muuttaminen asianmukaisiksi -> pintamateriaalien asentaminen. - Mikrobivaurioituneen ulkovälinevaraston purkaminen. - Henkilökunnan sosiaalitilan lattiapinnoitteen vaihtaminen hajuttomaan pinnoitteeseen. - Ilmanvaihtokanavista yläpohjarakenteisiin aiheutuvan kondenssin estäminen mahdollisuuksien mukaan.

150 66 - Kattovesien johtaminen kauemmaksi rakennuksesta syöksytorviin asennettavien lisäputkien avulla. - Salaojajärjestelmän toimivuuden tarkastus ja tarvittaessa puhdistus. Laajempaa peruskorjausta suunniteltaessa suositeltavia jatkotutkimuksia ovat: - Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen teettäminen. - Ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kunnon tarkempi kartoittaminen korjauslaajuuden selvittämiseksi rakenneavausten, materiaalinäytteiden sekä rakennekosteusmittausten avulla. - Yläpohjan ja väliseinien kunnostustarpeiden kartoittaminen tarkemmin tutkimuksin. - LVI-järjestelmien peruskorjaustarpeiden kartoittaminen. Rakennuksen tulevassa peruskorjauksessa suositeltavia toimenpiteitä ovat: - Valesokkelirakenteen muuttaminen kosteusteknisesti toimivammaksi. - Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen ulkoseinä- ja sokkelirakenteista ja niiden rakenteiden puhdistaminen, joiden uusiminen ei tule kyseeseen (huom. rakenteiden desinfiointia ei nykyään suositella). - Ulkoseinärakenteen riittävän tuulettumisen varmistaminen. - Sokkeli- ja ulkoseinärakenteiden kosteusteknisen toimivuuden parantaminen lisäämällä sokkeliin vedeneristys sekä sokkelin vierustalle sepelikaista ja muotoilemalla maanpinnat rakennuksesta poispäin kaataviksi (tarvittaessa suositeltavaa toteuttaa jo ennen peruskorjausta). - Sadevesi- ja salaojajärjestelmien kunnostus ja tarvittaessa uusiminen. - Ilmanvaihtokanaviston kunnostaminen / uusiminen ja mahdollisten kuitulähteiden poistaminen. - Tarvittaessa ikkunoiden, vesipeltien sekä ulko-ovien uusiminen.

151 67 Pieksämäellä Eeva Vasko rakennusterveysasiantuntijaopiskelija Liitteet Liite 1 Rakennusmateriaalinäytteet, tulosraportti RM , Liite 2 Teolliset mineraalikuitunäytteet, tulosraportti MK ,

152 raportti RM Eeva Vasko Heinäveden kunta Kermanrannantie Heinävesi TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Päivänpesä NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Eeva Vasko, Heinäveden kunta, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä suoraviljelymenetelmällä. Hienonnettua materiaalia ripoteltiin noin 0,5 ml suoraan elatusalustoille. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C:ssa 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Tulokset tulkitaan käyttäen Mikrobioni Oy:n omaa validointiaineistoa. tulkinta ei mikrobikasvua materiaalissa tulos elatusalustalla - sienten pesäkemäärä: + JA - bakteerien pesäkemäärä: + JA - korkeintaan 2 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) epäily mikrobikasvusta materiaalissa - sienten pesäkemäärä: ++ TAI - vähintään 3 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) TAI - bakteerien pesäkemäärä: +++ selvä mikrobikasvu materiaalissa - sienten pesäkemäärä: +++ TAI - sädesienipesäkemäärä: +++ MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 1 pmy/0,5 ml. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.