Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Koneyrittäjien Energiapäivät , Hotelli Arthur, Helsinki

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen ylijohtaja Riku Huttunen Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Yli-insinööri Jukka Saarinen Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen 14.2.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano kuntien näkökulmasta. ylijohtaja Riku Huttunen Energiavaikuttajaseminaari, Turku

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kuuleminen

Suomen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp) Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hallitusneuvos Anja Liukko

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n 2030 linjaukset

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Hallituksen energiapolitiikka

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Kansallinen ilmastopolitiikka Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Energiatuki Kati Veijonen

Puuenergian kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet Puusta energiaa ja liiketoimintaa koulutus Kuusamo Timo Määttä, Motiva

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. Kai Mykkänen Lämpöpumppuyhdistys

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Metsäenergian rooli energia- ja ilmastostrategiassa, EU:n tuomat reunaehdot ja epävarmuus

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2016

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n puhtaan energian paketti. Petteri Kuuva Fingridin verkkotoimikunta, 3.5.

Jyväskylän energiatase 2014

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Keski-Suomen energiatase 2014

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiapoliittisia linjauksia

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energiatehokkuuden välttämättömyys ja mittaamisen helppous ja vaikeus

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ajankohtaista energiasta Suomen Kaasuyhdistyksen kevätseminaari, , Scandic Simonkenttä Teollisuusneuvos Petteri Kuuva

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Ilmastokampanjan yhteyshenkilötapaaminen. Kalevi Luoma

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Päästökauppa selkokielellä

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Transkriptio:

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Lyhyesti EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, 2030 2050 KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30). 80..95 % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi 30.11.2016 Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen 2021-2030 Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 3/2017, annetaan selontekona eduskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 2

Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 3

Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen. Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat EU-2030: päästöt -40 %, uusiutuvat 27 %, energiatehokkuus väh. 27 % Jäsenmaakohtaisesti EU:ssa vain päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli -39 % vuoden 2005 tasosta. Energiatehokkuustoimet Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen. Energiatehokkuus auttaa voimakkaasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), käsittelee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä -2030, lausunnoille 3/-17 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 4

EU:n päästöjenvähennystavoitteet 2030 Direktiivit: EED EPBD RED II ETS jne. EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 Päästökauppasektori (ETS) - 43% FI: max. 2 % Taakanjakosektori (ESD) - 30% FI: max. 1,3 % Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Komission ehdotus taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä (Liikenteen biopolttoaineet, sähköinen liikenne, maatalous, ) Maankäyttö (LULUCF) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 5

Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset (1) Saavutetaan hallitusohjelman energiatavoitteet Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel ) Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen) Lopetetaan kivihiilen käyttö ottaen huomioon energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeukselliset tilanteet. Valmistellaan asiaa koskeva lakiesitys tämän hallituskauden aikana. Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään Pohjoismaiden ja Baltian alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdista. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu hanke on välttämätön riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Tavoitteena on saada siirtoyhteys EU: PCI-listalle vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 6

Valtiontaloudelliset vaikutukset Strategiassa on esitetty alustavia arvioita esitettyjen toimenpiteiden kokonaan uusista rahoitustarpeista. Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa Arvio rahoitustarpeista vuosille 2018-2030 yhteensä noin 1,1 mrd. euroa Arvio esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta valtion tulojen pienenemiseen vuosina 2018-2030 nykyisellä verorakenteella yhteensä noin 1,4 mrd. euroa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 7

Kansantaloudelliset vaikutukset tasapainomallilla Muutos WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttia Vaikutus kansantuotteeseen WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttiyksikköä Kansantuote -0,59 Yksityinen kulutus -0,40-0,23 Investoinnit -0,85-0,10 Julkinen kulutus 0,00 0,00 Vienti -1,75-0,76 Tuonti -1,33 0,49 Työllisyysvaikutukset Suora työllisyysvaikutus kansantalouden tasolla on lievästi negatiivinen, koska BKT, yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat ja ulkomaankauppa hidastuu * Työllisyys - 0,15 % * 2 TWh tuulivoimaa lisää: + 400 htv, 300 ktoe biojalostamoja (metsäraaka-aine) lisää: + 2000 htv, 300 ktoe biojalostamoja (muu raaka aine) lisää: + 150 htv * Kivihiilen käytön lopettaminen: uutta lämmön tuotantoa hake- ja pellettikattilat sekä lämpöpumput: jakautumista ja työllisyysvaikutuksia vaikea arvioida Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 8

Energian loppukulutus politiikkaskenaariossa 350 TWh 300 250 200 150 100 Politiikkaskenaario Tilasto 50 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 9

Sähkön kulutus politiikkaskenaariossa 100 90 TWh 80 70 60 50 40 30 Politiikkaskenaario Tilasto 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 10

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 11

Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2 ekv 35 30 25 20 15 10 5 E-i-strategian päästövähennys Ilmastosuunnitelman lisävähennys 2013-2020 päästötavoite 2021-2030 päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto 2021-2030 päästötavoite 2020-16 % * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2030-37 % - 39 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 12

Öljynkäyttö politiikkaskenaariossa TWh 100 90 80 70 bionesteet liikenteen biopolttoaineet dieselöljy, fossiilinen bensiini, fossiilinen kevyt polttoöljy, fossiilinen lentopetroli ja -bensiini raskas polttoöljy 60 50 40 2030-50 % 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 13

Miltä Suomi näyttää 2030-luvulla Risukasoja enemmän, kivihiilikasa(t) huvenneet Aurinkopaneeleja (sähkö, lämpö) ja lämpöpumppuja (ilma-) näkyy enemmän Isot lämpöpumput (jätevesi, maalämpö jne.) ja syvä geoterminen (Otaniemi..) eivät kadulle näyj Sähköautot (EV) yleistyneet, myös linja-autot ja paketti-autot, myös kaasu- mutta ei se koko kuva ole Edelleen bensa- ja diesel-autoja (uusiutuvaa tankkiin) isoin osa autokannasta Edelleen isoja CHP-laitoksia (puu, jäte, turve jne.) kaukolämmössä ja teoll. Jätteiden kierrätys ja lajittelu edistynyt, loppu polttoon Kaukolämpö edelleen suurin lämmitysmuoto, kaukokylmä laajenee Sähköverkot vahvistuvat: jakeluverkot maakaapelille ja kantaverkko vahvistuu Tuulivoimaa (-puistoja) näkyy rannikoilla ja sisämaassakin enemmän Ydinvoimaa on valmistunut lisää Sähköakustot vielä vähäisiä (mm. vanhat EV-akut), lämpöakkuja enemmän Kuluttaja enemmän keskiössä, tietoisempia, mutta ei kaikki eikä kaiken aikaa J Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 14

kiitos