Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset Teollisuusneuvos Timo Ritonummi
Lyhyesti EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, 2030 2050 KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30). 80..95 % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi 30.11.2016 Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen 2021-2030 Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 3/2017, annetaan selontekona eduskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 2
Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 3
Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen. Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat EU-2030: päästöt -40 %, uusiutuvat 27 %, energiatehokkuus väh. 27 % Jäsenmaakohtaisesti EU:ssa vain päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli -39 % vuoden 2005 tasosta. Energiatehokkuustoimet Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen. Energiatehokkuus auttaa voimakkaasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), käsittelee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä -2030, lausunnoille 3/-17 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 4
EU:n päästöjenvähennystavoitteet 2030 Direktiivit: EED EPBD RED II ETS jne. EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 Päästökauppasektori (ETS) - 43% FI: max. 2 % Taakanjakosektori (ESD) - 30% FI: max. 1,3 % Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Komission ehdotus taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä (Liikenteen biopolttoaineet, sähköinen liikenne, maatalous, ) Maankäyttö (LULUCF) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 5
Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset (1) Saavutetaan hallitusohjelman energiatavoitteet Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel ) Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen) Lopetetaan kivihiilen käyttö ottaen huomioon energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeukselliset tilanteet. Valmistellaan asiaa koskeva lakiesitys tämän hallituskauden aikana. Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään Pohjoismaiden ja Baltian alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdista. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu hanke on välttämätön riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Tavoitteena on saada siirtoyhteys EU: PCI-listalle vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 6
Valtiontaloudelliset vaikutukset Strategiassa on esitetty alustavia arvioita esitettyjen toimenpiteiden kokonaan uusista rahoitustarpeista. Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa Arvio rahoitustarpeista vuosille 2018-2030 yhteensä noin 1,1 mrd. euroa Arvio esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta valtion tulojen pienenemiseen vuosina 2018-2030 nykyisellä verorakenteella yhteensä noin 1,4 mrd. euroa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 7
Kansantaloudelliset vaikutukset tasapainomallilla Muutos WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttia Vaikutus kansantuotteeseen WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttiyksikköä Kansantuote -0,59 Yksityinen kulutus -0,40-0,23 Investoinnit -0,85-0,10 Julkinen kulutus 0,00 0,00 Vienti -1,75-0,76 Tuonti -1,33 0,49 Työllisyysvaikutukset Suora työllisyysvaikutus kansantalouden tasolla on lievästi negatiivinen, koska BKT, yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat ja ulkomaankauppa hidastuu * Työllisyys - 0,15 % * 2 TWh tuulivoimaa lisää: + 400 htv, 300 ktoe biojalostamoja (metsäraaka-aine) lisää: + 2000 htv, 300 ktoe biojalostamoja (muu raaka aine) lisää: + 150 htv * Kivihiilen käytön lopettaminen: uutta lämmön tuotantoa hake- ja pellettikattilat sekä lämpöpumput: jakautumista ja työllisyysvaikutuksia vaikea arvioida Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 8
Energian loppukulutus politiikkaskenaariossa 350 TWh 300 250 200 150 100 Politiikkaskenaario Tilasto 50 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 9
Sähkön kulutus politiikkaskenaariossa 100 90 TWh 80 70 60 50 40 30 Politiikkaskenaario Tilasto 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 10
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 11
Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2 ekv 35 30 25 20 15 10 5 E-i-strategian päästövähennys Ilmastosuunnitelman lisävähennys 2013-2020 päästötavoite 2021-2030 päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto 2021-2030 päästötavoite 2020-16 % * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2030-37 % - 39 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 12
Öljynkäyttö politiikkaskenaariossa TWh 100 90 80 70 bionesteet liikenteen biopolttoaineet dieselöljy, fossiilinen bensiini, fossiilinen kevyt polttoöljy, fossiilinen lentopetroli ja -bensiini raskas polttoöljy 60 50 40 2030-50 % 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 13
Miltä Suomi näyttää 2030-luvulla Risukasoja enemmän, kivihiilikasa(t) huvenneet Aurinkopaneeleja (sähkö, lämpö) ja lämpöpumppuja (ilma-) näkyy enemmän Isot lämpöpumput (jätevesi, maalämpö jne.) ja syvä geoterminen (Otaniemi..) eivät kadulle näyj Sähköautot (EV) yleistyneet, myös linja-autot ja paketti-autot, myös kaasu- mutta ei se koko kuva ole Edelleen bensa- ja diesel-autoja (uusiutuvaa tankkiin) isoin osa autokannasta Edelleen isoja CHP-laitoksia (puu, jäte, turve jne.) kaukolämmössä ja teoll. Jätteiden kierrätys ja lajittelu edistynyt, loppu polttoon Kaukolämpö edelleen suurin lämmitysmuoto, kaukokylmä laajenee Sähköverkot vahvistuvat: jakeluverkot maakaapelille ja kantaverkko vahvistuu Tuulivoimaa (-puistoja) näkyy rannikoilla ja sisämaassakin enemmän Ydinvoimaa on valmistunut lisää Sähköakustot vielä vähäisiä (mm. vanhat EV-akut), lämpöakkuja enemmän Kuluttaja enemmän keskiössä, tietoisempia, mutta ei kaikki eikä kaiken aikaa J Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 14
kiitos