Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta, jossa olemassaolevaa tietoa omaksutaan (esim. opiskelu) tai ja rjesteta a n (esim. oppikirjojen kirjoittaminen) "ja rjestelma llista ": tieteellinen tutkimus ei ole yksitta isten ongelmien ratkaisemista, vaan tarkastellut kysymykset liittyva t laajempiin kokonaisuuksiin "ja rkipera ista ": ta ma erottaa tieteen esim. intuitioon tai auktoriteettiin perustuvista uskomusja rjestelmista HAAPARANTA, L. & Niiniluoto, I. (1986). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki. KIESEPPÄ, I. A. (1998). Johdatus tieteenfilosofiaan. Kevaä lla 1998 Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksen ja rjesta ma n tieteenfilosofia-kurssin materiaali. Tieteen ominaispiirteitä Tieto ja totuus julkisuus eli va itteet ja niiden perustelut on esitetta va tiedeyhteiso lle kriittisyys eli tiedeyhteiso keskustelee va itteista ja niiden perusteluista kriittisesti ennen kuin hyva ksyy tai hylka a ne autonomisuus eli tieteen tuloksia arvioi tiedeyhteiso itse ilman ulkopuolisten tahojen vaikutusta edistyvyys eli tieteen tulokset lisa a ntyva t ma a ra llisesti ja virheelliset teoriat ja hypoteesit tulevat korvatuiksi oikeilla tai ainakin va hemma n virheellisilla vaihtoehdoilla objektiivisuus eli tieteessa tutkimuskohdetta pyrita a n tarkastelemaan ennakkoluulottomasti HAAPARANTA, L. & Niiniluoto, I. (1986). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki. KIESEPPÄ, I. A. (1998). Johdatus tieteenfilosofiaan. Kevaä lla 1998 Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksen ja rjesta ma n tieteenfilosofia-kurssin materiaali. Tieteen tavoite on tieto, jonka Platon ma a rittelee todeksi, perustelluksi uskomukseksi (Platon, Theaitetos). Mita tarkoitetaan sanottaessa, etta uskomus on tosi? Totuusteoriat (Miettinen, S. K. 1993. Logiikan peruskurssi. Gaudeamus, Helsinki): korrespondenssiteoria: totuus on vastaavuutta todellisuuden kanssa koherrenssiteoria: totuus on ristiriidattomuutta tunnettujen tosiasioiden kanssa pragmatistinen totuusteoria: totuus on toimivuutta ka yta nno ssa 1
Uskomusten perustelutapoja Uskomuksia voidaan perustella eri tavoin (C. S. Pierce): itsepa isyyden menetelma : aiemmin hankituista uskomuksista pidetaä n kiinni todisteista ja kritiikista va litta maẗta auktoriteetin menetelma : hyva ksytaä n jonkin auktoriteetin mielipide sen oikeutusta kyseenalaistamatta intuition menetelma : uskotaan se, mika vaikuttaa intuitiivisesti selva lta tieteellinen menetelma : objektiivinen, julkinen ja itseaä n korjaava Tieteellinen menetelmä Tutkimus on tieteellista vain, jos se perustuu tieteelliseen menetelma a n; vain tieteelliseen menetelma a n perustuva tiedon hankinta on ja rjestelma llista ja ja rkipera ista. HAAPARANTA, L. & Niiniluoto, I. (1986). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki. KIESEPPÄ, I. A. (1998). Johdatus tieteenfilosofiaan. Kevaä lla 1998 Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksen ja rjesta ma n tieteenfilosofia-kurssin materiaali. HAAPARANTA, L. & Niiniluoto, I. (1986). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki. KIESEPPÄ, I. A. (1998). Johdatus tieteenfilosofiaan. Kevaä lla 1998 Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksen ja rjesta ma n tieteenfilosofia-kurssin materiaali. Tiedonhankintamenetelmiä Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä eli teoriakeskeinen tiedonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesti teorian falsifikointiin: teoria > hypoteesi > testaus > teoria) Induktiivinen menetelmä eli datakeskeinen tiedonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesti teorianmuodostukseen: data > observointi > analyysi > yleistäminen > laki > teoria) Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Älyllisten toimintojen avulla saavutetut yleiset käsitykset (esim. musiikin teoria) Jokin kokonainen tutkimusala (esim. peliteoria tai systeemiteoria) Tieteenalan sisällä kehitetty systemaattinen tietojärjestelmä (esim. suhteellisuusteoria) 2
Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25) " sisältää teoreettisia termejä, jotka viittaavat teoreettisiin entiteetteihin eli olioihin, jotka eivät ole välittömästi havaittavissa, esimerkiksi alkeishiukkaset, geenit, sosiaalinen paine, kollektiivinen piilotajunta ja superego." " kertoo, millaisia olioita maailmassa on ja miten nämä oliot säännönmukaisesti liittyvät toisiinsa." Teoria kielestä perustuu teoriaan MAAILMASTA Popper, Karl R. ([1963]1995). Arvauksia ja kumoamisia [engl. Conjectures and refutations]. Tampere: Gaudeamus. Maailma 1: fyysinen maailma Maailma 2: yksilön mentaalinen maailma Maailma 3: mentaalisen toiminnan tuotteiden maailma kieli maailmojen (2 ja 3) rajapintana Millainen olio KIELI on? Mistä KIELI tulee ja minne se menee? (F. Karlsson, 2007) 3
Ero kielikäsityksessä Formalism Universal categories Clear-cut borders of linguistic units Genetically specified innate language faculty Competence data Elicitation and intuition Theory testing Functionalism Language-dependency of categories Fuzzy borders of linguistic units Construction-based views on lang. acquisition Performance data Observation and corpora Theory building Formalismi "In Chomsky's rationalist view on language, language is an inborn mental capacity that is independent of other cognitive faculties. That is, his approach subsumes both nativism and mentalism as well-as domain specifity. Accordingly, the subject matter of investigation of a generative linguist is the abstract linguistic knowledge, i.e. competence..." (Penke & Rosenbach 2004: 494 [Penke, Martina & Rosenbach, Anette (2004). What counts as evidence in linguistics. Studies in language 28:3 (2004), 480-526.].) Funktionalismi Most functional theories agree that language is a system of communicative social action, and that grammatical structure can only be understood with reference to its semantic and communicative functions (Van Valin & LaPolla 1997: 13 [Van Valin, R. D. & LaPolla, R. J. (1997). Syntax. Structure, Meaning and Function. Cambridge: Cambridge University Press.]). 4
Funktionaalinen kielitypologia Lähtökohta: funktionaaliset domeenit (esim. kieltäminen, kaksiosallistujaisen tilanteen esittäminen) manifestoituvat kielissä eri tavoin, josta seuraa, että kielet voivat olla rakenteeltaan hyvinkin erilaisia; "kielen" kaikille ihmisille yhteisen biologis-kognitiivisen ja psyko-fyysisen kytköksen (vrt. M1 ja M2) johdosta kieliä voidaan kuitenkin vertailla. Lingvistiset kategoriat täytyy määritellä kielikohtaisesti kunkin kielen omaehtoisen tarkastelun perusteella; ennalta määritellyt, M3:sta ammennetut käsitteet voivat olla käyttökelpoisia eri kielissä, mutta eivät a priori Dryer, M. S. (2006). Descriptive theories, explanatory theories, and Basic Linguistic Theory. In F. Ameka, A. Dench & N. Evans (Eds.) Catching language: issues in grammar writing. Berlin: Mouton de Gruyter, 207 234. Haspelmath, M. (2007). Pre-established categories don't exist: consequences for language description and typology. Linguistic Typology 11.1:119-132. ovat perusluonteeltaan prototyyppejä; niiden rajat ovat hämäriä Antimodulaarisuus "...gestures are an integral part of language as much as are words, phrases, and sentences -- gesture and language are one system" McNeil, David (1992). Hand and mind. What gestures reveal about thought. Chicago: University of Chicago Press, s. 2. Gesture Something 'paralinguistic'. Holistically expressive manual actions that are direct manifestations of mental images. "...any sort of expression in signing [or in speech] that can t be analysed in discrete, categorial terms." KENDON, A. (2008). Some reflections on the relationship between gesture and sign. Gesture 8:3, 348 366. LIDDELL, S. K. (2003). Grammar, gesture, and meaning in ASL. Cambridge: Cambridge University Press. MCNEILL, D. (1992). Hand and mind: What gestures reveal about thought. Chicago: University of Chicago Press. OKRENT, A. (2002). A modality-free notion of gesture and how it can help us with the morpheme vs. gesture question in sign language linguistics (or at least give us some criteria to work with). In Richard P. Meier, Kearsy Cormier & David Quinto-Pozos (eds.), Modality and structure in signed and spoken languages, 175-198. Cambridge: Cambridge University Press. 5
Gesture IN language Iconicity Unconventionality Gradience + Fonetiikka - Syntaksi - Leksikko Lingvistiikka - Morfologia - Fonologia KENDON, A. (2004). Gesture: Visible action as utterance. Cambridge: Cambridge University Press. MCNEILL, D. (1992). Hand and mind: What gestures reveal about thought. Chicago: University of Chicago Press. OKRENT, A. (2002). A modality-free notion of gesture and how it can help us with the morpheme vs. gesture question in sign language linguistics (or at least give us some criteria to work with). In Richard P. Meier, Kearsy Cormier & David Quinto-Pozos (eds.), Modality and structure in signed and spoken languages, 175-198. Cambridge: Cambridge University Press. Syntaksin merkitys [sin.tæks] 'that what you pay in the church' Kreik. syntaxis < syntassein, syn- 'yhdessä' + tassein 'järjestää' Syntaksi ~ lauseoppi Syntaksin määritelmiä Setälä (1922):»Lauseoppi (syntaksi) käsittelee lauseen rakennusta ja osia sekä myös sanojen käytäntöä lauseessa.» Häkkinen (1987):»Lauseoppi eli syntaksi tutkii sanaa laajempia jaksoja, jotka muodostavat rakenteellisen kokonaisuuden.» Karlsson (1994):»Syntaksin eli lauseopin tutkimuskohde on lauseiden rakenne: mistä pienemmistä osasista lauseet rakentuvat, mitkä osasten suhteet ja tehtävät ovat, miten osasia voi yhdistää.» Vilkuna (2000):»Lauseoppi eli syntaksi on kielentutkimuksen alue, joka tutkii sitä, miten sanat yhdistyvät suuremmiksi kokonaisuuksiksi, erityisesti lauseiksi.» Ojutkangas et al. (2009):»Syntaksin eli lauseopin alaan kuuluu se, miten sanoja yhdistellään toisiinsa lausekkeiksi, lauseiksi ja yhdyslauseiksi.» 6
Two bits of FinSL narrative Video 1. Video 2. All right, this... You know this... I know that I have seen this a few times before... I mean that I have seen this animation in tv or somewhere. I think that it has something to do with this book, propably. The snowman grabs the boy s hand and they both go upwards and fly in the sky and the snowman and the boy look down and hold hands while they are flying and they arrive at home. Towards understanding SL syntax The work on gesture, CA and the clause in different (sign) languages suggests the possibility of conceptualizing syntax as a theoretical entity in which "linking norms" are distributed on a continuum between categorical conventional and gradient unconventional ends. ENFIELD, N. (2009). The anatomy of meaning: Speech, gesture, and composite utterances. Cambridge: Cambridge University Press. FERRARA, L. & Johnston, T. (2014). Elaborating who s what: A study of constructed action and clause structure in Auslan (Australian Sign Language). Australian Journal of Linguistics 34:193 215. HODGE, G. (2013). Patterns from a signed language corpus: Clause-like units in Auslan (Australian sign language). Doctoral dissertation. Department of Linguistics, Macquarie University Sydney, Australia. JANTUNEN, T. (2016). Constructed action, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Manuscript submitted for publication, November 2016. LADEWIG, S. (2014). Creating multimodal utterances: The linear integration of gestures into speech. In Mu ller, Cienki, Fricke, Ladewig, McNeill, & Bressem (eds.), Body Language Communication, 1662 1677. Berlin: De Gruyter. LIDDELL, S. K. (2003). Grammar, gesture, and meaning in ASL. Cambridge: Cambridge University Press. syntax Gesture IN language Two different prototypes More conventional categorical syntax Iconicity Unconventionality Gradience + OKRENT, A. (2002). A modality-free notion of gesture and how it can help us with the morpheme vs. gesture question in sign language linguistics (or at least give us some criteria to work with). In Richard P. Meier, Kearsy Cormier & David Quinto-Pozos (eds.), Modality and structure in signed and spoken languages, 175-198. Cambridge: Cambridge University Press. More unconventional gradient syntax Restricted use of CA Extensive use of CA Preference for clauses that have a sequential internal organization (e.g. clauses are built with Type 1 and 2 verbals) Preference for clauses that have a simultaneous internal organization (e.g. clauses are built with Type 3 verbals) Clausal linkage may also be hierarchical (i.e. the linkage involves coordination and subordination) Clausal linkage is primarily flat (i.e. the linkage involves coordination and clause chaining) Nonmanual activity contributes to the clausal level (e.g. the role of the head is relatively salient) Nonmanual activity contributes to the discourse level (e.g. the role of the whole body is relatively salient) JANTUNEN, T. (2016). Constructed action, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Manuscript submitted for publication, November 2016. 7
'Still water' and 'sparkling water' "The de l eau pétillante/de l eau plate contrast is not limited to the lexical level. VGT [Flemish Sign Language] word order studies [...] for instance, show that there are different ways of indicating the relationship between a verb and its arguments. When there are no clear reasons (e.g. a certain grammatical mechanism) for a different reading, the argumentverb-argument constituent patterning in declarative sentences needs to be interpreted as subject-verb-object [author note: this refers to the 'still water' syntax]; however, especially in spontaneous discourse, only a limited number of clauses consist of a verb and two overtly expressed arguments. The relationship between a verb and its arguments here [i.e. in the 'sparkling water' syntax] is generally indicated by means of mechanisms such as role-taking [i.e. CA], the use of space, simultaneity, etc." (pp. 183 184.) VERMEERBERGEN, M. (2006). Past and current trends in sign language research. Language & Communication 26:168 192. On the role of the clause in SL syntax "Together, these observations and findings indicate that an analysis of signed utterances from a clause-level perspective points only to symptoms of grammaticalised clause structure in Auslan. The partly corpus-driven empirical findings presented in this thesis do not provide conclusive evidence of grammaticalised clause structure for all of the data observed in the study corpus. In other words, I am not confident that an analysis of signed utterances from a clauselevel perspective unequivocally shows that all observed signed language data can be described as fully grammaticalised clausal structures. This interpretation of the data is based on the empirical findings of the study corpus, as well as review of a wide range of literature on signed languages, spoken languages and face-to- face interaction. It also accords with my experience of using signed, spoken and written languages." (p. 217.) HODGE, G. (2013). Patterns from a signed language corpus: Clause-like units in Auslan (Australian sign language). Doctoral dissertation. Department of Linguistics, Macquarie University Sydney, Australia. 8