Puheviestintä 1 Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen
Tavoitteet kurssille Kykenet esittämään työsi keskeisen sisällön suullisesti sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta Luennot (Puheviestintä 1 ja 2) Pajaan valmistautuminen Puhepajaan osallistuminen Videon katsominen Itsearvioinnin palauttaminen
1. luento: Mitä puheviestintä on? Viestintäkompetenssi Esiintyminen Esiintymisjännitys 2. luento: Palaute- ja yleisötaidot Rakenne- ja havainnollistamisharjoituksia
Mitä puheviestintä on?
Puheviestintä tieteenalana - Puheviestintä tarkastelee ihmisten välistä vuorovaikutusta - Poikkitieteellinen ala - lähitieteitä humanistinen, käyttäytymis- ja yhteiskuntatiede - Tarkastelun kohteena eri kontekstit, ilmiöt ja tutkimustraditiot
Konteksteja Intrapersonaalinen viestintä Interpersonaalinen viestintä Ryhmäviestintä Organisaatioviestintä Joukkoviestintä Kulttuurinen viestintä esim. rasismin tutkiminen journalistiikassa, etätiimien pikaviestinvuorovaikutuksen tutkiminen TAI puolisoiden välisen vuorovaikutuksen tutkiminen omaishoitokäytännöissä
Mitä vuorovaikutus on? - Prosessi - Yhdessä tuotettua, jaettua ja tulkittua - Vuoroin vaikuttamista Puhumista ja kuuntelemista Sisältö- ja suhdeulottuvuus Roolit Identiteetit Vuorovaikutustilanne Konteksti
Vuorovaikutuskompetenssi Tiedot Metakognitiiviset taidot Muut taidot Motivaatio Viestinnän eettiset periaatteet (Rouhiainen-Neunhäuserer 2009; Valkonen 2003)
Millaisissa esiintymistilanteissa olet ollut?
Esiintyminen ja esiintymisjännitys
Tuodakseen asiansa esille ihmisen on jollain tavalla esitettävä se. (J-P Puro) Ihmisten välistä vuorovaikutusta, viestivä yksilö Työhön liittyvää, poliittiset puheet, puhe-esitystilanteet (Puro 1996; Smeds 2013)
Esiintymistilanne ETYK = ESIINTYJÄ TEKSTI YLEISÖ KONTEKSTI (Stern & Henderson 1993)
Esiintymistaitoja Orientoitumistaito Esitys vai vuorovaikutus? Ego vai tehtävä? Valmistautumisen suhteuttaminen Vuorovaikutustaito Sanattoman viestinnän suhteuttaminen Jännittämisen hyväksyminen (Isotalus 1995)
47 % miesopiskelijoista ja 56 % naisopiskelijoista pitävät esiintymisjännitystä ongelmana Yleisöpuhe / esitelmä / vieraan kielen puhuminen / puhuminen seminaareissa (Almonkari & Kunttu 2012)
Esiintymisjännitys Normaali ilmiö Vireytymisen tulkitseminen ja kanavoiminen Hyväksyminen Harjoittelu auttaa!
Yhdessä kootut vinkit jännittäjälle: - Käännä jännitys innostukseksi - Muuta mielikuvaa - Hyväksy virheet - Valmistaudu - Mielikuvaharjoittelu onnistuneesta esityksestä - Tukea käsille kansiosta tai asennosta - Fyysinen energian purku ennen esitystä - Hengittäminen esitystä ennen ja sen aikana - Rentouttavat aineet, sopivissa määrin
Suullisen työn esittäminen RAKENNE - Alku, eri osiot, loppu SISÄLTÖ - Esityksen ydinkohdat
Suullisen työn esittäminen HAVAINNOLLISTAMINEN ja KOHDENTAMINEN - Kuvat, esimerkit, sanallinen havainnollistaminen - Yleisön huomioiminen / Kuulija-analyysi SANATON VIESINTÄ - Kontaktin luominen ja ylläpitäminen
Puhepajaohjeistus Puhepaja = Esitys- ja palauteharjoitus 10 min puhe-esitys kandidaatintyöstäsi + suunnittelu ja harjoittelu Rajaa aihe ydinviestiin: - Mitä tutkit ja miksi - Tutkimusmenetelmät - Keskeiset tulokset - Johtopäätökset Työn keskeneräisyys ok!
Puhepajaohjeistus Kohdenna esitys yleisöllesi Täsmennä tavoite Havainnollista esitysmateriaalilla ja kielellisesti Harjoittele sekuntikellon kanssa Pyydä palautetta Muista itsearviointi & oma video
Puheviestintä 1 yhteenveto: Esiintyminen on vuorovaikutusta. Esiintymistä voi harjoitella. Valmistaudu: MIKSI esittelet työtäsi? KENELLE esittelet sitä? MITÄ olet esittelemässä? MITEN esität sen?
Kotitehtävä: päärakenne ja ydinviesti - Suunnittele esityksesi päärakenne ja sisällöllinen ydin. Mieti erityisesti esityksesi ydinviesti sekä aloitus ja lopetus. - Erilaisiin rakennevaihtoehtoihin voit halutessasi tutustua täällä: kielijelppi.fi/puheviestinta/jasentaminen - Tehtävä käydään suullisesti pienryhmissä läpi toisella luennolla.
Lähteet - Almonkari, M. (2007). Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Humanities, 86. - Almonkari, M. & Kunttu, K. (2012). Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn. Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2012, 2012, 7-27. - Goffman, E. (1959). The Presentation of the Self in Everyday Life. US. - Hakkarainen & Hyvärinen (1999). Puheviestintää oppimaan. Jyväskylän yliopisto. - Isotalus, P. (1995). Mitä esiintymistaito on? Puhetaiteen, yleisöpuheen ja mediaesiintymisen yhteisiä piirteitä etsimässä. Teoksessa M. Valo (toim.) Haasteita puheviestinnän opetukseen, 83-98. - Puro, J-P. (1996). Johdatus puheviestinnän teorioihin. Tampere: Gaudeamus. - Smeds, S. (2013). Esiintyminen puheviestinnän ilmiönä ja käsitteenä. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos. - Stern, C. S. & Henderson, B. (1993). Performance: Texts and contexts. USA, NY: Longman. - Valkonen, T. (2003). Puheviestintätaitojen arviointi. Näkökulmia lukiolaisten esiintymis- ja ryhmätaitoihin. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Humanities, 7. - Valo, M. (1995). Haasteita puheviestinnän opetukseen. Jyväskylän yliopisto.