Kalliokiviaineksen ottotoiminta Rajavuoren alue, Kotka

Rudus Oy Kalliokiviaineksen ottotoiminta Rajavuoren alue, Kotka Ympäristövaikutusten arviointiselostus 19.6.2007

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 7 2 YVA-MENETTELY... 7 2.1 YLEISTÄ... 7 2.2 ARVIOINNIN TARPEELLISUUS... 8 2.3 YVA-MENETTELYN OSAPUOLET JA ORGANISOINTI... 8 2.3.1 Hankkeesta vastaava... 8 2.3.2 Yhteysviranomainen... 8 2.4 ARVIOINTIMENETTELYN VAIHEET... 9 2.5 ARVIOINNIN KULKU JA AIKATAULU... 9 3 HANKETTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, TARVITTAVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSENTEKO...11 3.1 VOIMASSA OLEVAT LUVAT...11 3.2 KESKEISET SÄÄDÖKSET SEKÄ TARVITTAVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 12 4 HANKKEEN KUVAUS... 13 4.1 SIJAINTI JA KÄYTTÖHISTORIA... 13 4.2 ALUEEN MUUT TOIMIJAT JA TOIMINNOT... 14 4.3 TOIMINTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA TUTKIMUKSET... 15 4.4 TOIMINNOT JA TILANTARVE... 15 4.4.1 Yleistä... 15 4.4.2 Pintamaan poisto ja louheen irrotus... 16 4.4.3 Murskaus, välivarastointi ja tuotteet... 16 4.4.4 Muut toiminnot... 17 4.4.5 Energia... 18 4.4.6 Liikennöinti ja toimintojen sijainnit... 18 4.4.7 Toiminnassa syntyvät jätteet... 19 4.4.8 Toiminnan päättyminen... 19 5 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT... 20 5.1 VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN... 20 5.2 VAIHTOEHTO 0 (VE0): HANKETTA EI TOTEUTETA, ALIN OTTOTASO +5 M MPY... 20 5.3 VAIHTOEHTO 1 (VE1): KIVENOTTOTOIMINTAA LAAJENNETAAN, ALIN OTTOTASO -20 M MPY... 21 5.4 VAIHTOEHTO 2 (VE2): KIVENOTTOTOIMINTAA LAAJENNETAAN, ALIN OTTOTASO -30 M MPY... 22 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 23 6.1 SIJAINTI... 23 6.2 MAA- JA KALLIOPERÄ... 24 6.3 PINTAVEDET... 24 6.4 POHJAVESI... 24 6.5 KALLIOPOHJAVESI... 26 6.6 LUONNONOLOT JA LUONNOLTAAN ARVOKKAAT KOHTEET... 27 6.6.1 Luontoselvityksen menetelmät ja lähtöaineisto... 27 6.6.2 Suunnittelualueen ja sen lähialueen luonnonolot ja luonnoltaan arvokkaat kohteet... 27

6.7 MAISEMA... 30 6.8 KULTTUURIPERINTÖKOHTEET... 30 6.9 MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE... 31 6.9.1 Lähialueen toiminnot ja asutus... 31 6.9.2 Kaavoitus... 31 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN... 36 7.1 TARKASTELUALUEEN RAJAUS... 36 7.2 TOIMINNAN VAIHEET... 37 7.3 ARVIOINNIN KOHDISTAMINEN...37 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN MERKITTÄVYYS... 38 8.1 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN... 38 8.2 VAIKUTUKSET PINTAVESIIN... 38 8.2.1 Yleistä toiminnan pintavesivaikutuksista... 38 8.2.2 Päästöjen arviointi... 38 8.2.3 Päästöjen aiheuttamien vaikutusten arviointi... 39 8.2.4 Vertailu muiden päästölähteiden suuruuteen... 39 8.3 VAIKUTUKSET POHJAVETEEN... 41 8.3.1 Yleistä toiminnan pohjavesivaikutuksista... 41 8.3.2 Pohjavesivaikutusten arviointi...41 8.3.3 Vaihtoehtojen vertailu... 43 8.3.4 Pohjaveden pilaantumisen vähentäminen ja ehkäiseminen... 44 8.4 PÄÄSTÖT ILMAAN JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 44 8.4.1 Yleistä... 44 8.4.2 Ilmaan kohdistuvien päästöjen vertailuarvot... 45 8.4.3 Päästöjen ja leviämisen arviointi... 45 8.4.4 Pölyn leviäminen... 48 8.4.5 Toiminnasta aiheutuvat kaasumaiset päästöt... 50 8.4.6 Yhteenveto ja johtopäätökset...51 8.4.7 Vaikutusten vähentäminen... 52 8.5 TOIMINNASSA SYNTYVÄ MELU JA SEN VAIKUTUKSET... 52 8.5.1 Yleistä toiminnan melusta ja sen leviämisestä... 52 8.5.2 Vertailuarvot... 53 8.5.3 Melun leviämisen arviointi... 54 8.5.4 Melun leviäminen... 55 8.5.5 Yhteenveto ja johtopäätökset...61 8.5.6 Vaikutusten vähentäminen... 62 8.6 TOIMINNASSA SYNTYVÄ TÄRINÄ JA SEN VAIKUTUKSET... 62 8.6.1 Räjäytysten aiheuttama tärinä...52 8.6.2 Räjäytysperäisen tärinän leviäminen ja havainnointi... 64 8.6.3 Rajavuoren kallionkivenottamon räjäytystyö... 65 8.6.4 Johtopäätökset tärinävaikutuksesta... 67 8.7 LUONTOVAIKUTUKSET... 67 8.7.1 Yleistä... 67 8.7.2 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnoltaan arvokkaisiin kohteisiin... 67 8.7.3 Vaikutukset Heinlahden Natura 2000 -alueeseen... 68

8.8 VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN... 69 8.9 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAANKÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN... 69 8.9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 69 8.9.2 Vaikutukset maisemaan... 70 8.10 VAIKUTUKSET LIIKENNEMÄÄRIIN JA LIIKENNETURVALLISUUTEEN... 70 8.10.1 Liikenteen vaikutusalueen kuvaus... 70 8.10.2 Vaikutukset liikennemääriin... 71 8.10.3 Liikenneonnettomuudet... 74 8.10.4 Vaihtoehtojen vertailu... 75 8.10.5 Liikennevaikutusten vähentäminen... 75 8.11 SOSIAALISET VAIKUTUKSET ELI VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 76 8.11.1 Arvioinnin toteutus... 76 8.11.2 Kysely...76 8.11.3 Haastattelut...78 8.11.4 Negatiivisten vaikutusten ehkäisy...78 8.12 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS, EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA OLETUKSET... 79 9 YHTEENVETO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 80 10 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA... 84 10.1 SEURANNAN TARKOITUS... 84 10.2 SEURANNAN TOTEUTUS JA SEURATTAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 85 10.2.1 Yleistä... 85 10.2.2 Toimintavaihe... 85 10.2.3 Jälkihoitovaihe... 85 11 TIEDOTTAMINEN... 86 Lähteet ja kirjallisuus Kartat

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 5 Tiivistelmä Rudus Oy:n Rajavuoren alueen toimintoja ovat kalliokiviaineksen ottotoiminta sekä kierrätyslouheen, kierrätysbetonin ja vanhan asfaltin varastointi ja käsittelytoiminnat. Arviointiin sisältyy toiminnan laajeneminen kiviainesten ottomäärän osalta. Lisäksi hankkeeseen on sisällytetty suunnitelmat vastaanottaa, välivarastoida ja murskata kierrätyslouhetta, kierrätysbetonia (ylijäämäbetoni ja purkubetoni), kierrätysasfalttia ja siirrettävän asfalttiaseman toiminnot. Arvioinnissa tarkastellut vaihtoehdot Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta, alin ottotaso +5 m mpy Kivenottotoiminta jatkuu voimassa olevien maa-ainesten ottolupien ja ympäristölupien mukaisesti. Ottoalueen yhteispinta-ala on noin 24 ha ja kiven kokonaisottomäärä on n. 5,6 milj. m3ktr. Toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä noin 20 vuotta. Kierrätysbetonia otetaan vastaan, välivarastoidaan ja käsitellään 2 000 t/v. Vaihtoehto 1: Kivenottotoimintaa laajennetaan, alin ottotaso -20 m mpy Ottamistoimintaa jatketaan koko ottoalueella (24 ha). Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 11,8 milj. m 3 ktr. Toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä noin 45 vuotta. Alueelle otetaan vastaan, välivarastoidaan ja käsitellään kierrätyslouhetta 100 000 t/v, -betonia 40 000 t/v ja asfalttia 10 000 t/v. Lisäksi alueella valmistetaan asfalttimassaa 100 000 t/v. Vaihtoehto 2: Kivenottotoimintaa laajennetaan, alin ottotaso -30 m mpy Ottamistoimintaa jatketaan koko ottoalueella (24 ha). Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 14 milj. m 3 ktr. Toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä noin 55 vuotta. Alueelle otetaan vastaan, välivarastoidaan ja käsitellään kierrätyslouhetta 100 000 t/v, -betonia 40 000 t/v ja -asfalttia 10 000 t/v. Lisäksi alueella valmistetaan asfalttimassaa 100 000 t/v.

6 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Vaihtoehtojen vaikutukset Pinta- ja pohjavedet Kuivanapitovesien kiintoaines voi aiheuttaa alapuolisten ojien samentumista. Louhoksen kuivanapitovesien pumppaus vaikuttaa vaihtoehdoissa 1 ja 2 jonkin verran alapuolisen valuma-alueen hydrologisiin olosuhteisiin. Pohjaveden pinta voi alentua louhintatoimen välittömässä läheisyydessä. Toiminta ei kuitenkaan vaikuta kaivovesien vedenpinnan korkeuteen. Pohjaveden laatuun toiminnalla ei ole vaikutusta. Melu, tärinä ja pöly Vaihtoehto 0: Laskennallisesti lähimmille kiinteistöille toiminnasta aiheutuvat keskiäänitasot ovat enimmillään 45 49 db, mutta pääasiassa alle 45 db. Vaihtoehdot 1 ja 2: Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melulle asetetut ohjearvotasot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melun leviämiselle otollisten olosuhteiden vallitessa ympäristöön kantautuu ajoittaisia ja hetkellisesti häiritseviä ääniä. Panosmäärät mitoitetaan siten, etteivät tärinän raja-arvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, eikä vaurioita rakennuksille tai rakenteille synny. Räjäytysten aiheuttama ilmanpaineaalto saatetaan ajoittain kokea häiritsevänä. Toiminta ei aiheuta asuinalueille terveydelle haitallisia pölypitoisuuksia eikä lisää merkittävästi alueen kokonaispölykuormitusta. Luonto ja Heinlahden Natura-alue Toiminnalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eikä sen katsota aiheuttavan merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa. Toiminnan ei arvioida heikentävän merkittävästi suojelun perusteina olevia luontotyyppejä tai lajeja Heinlahden Natura-alueella. Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja maisema Hanke on maakuntakaavaehdotuksen ja seutukaavan periaatteiden mukainen. Toiminta ei aiheuta merkittäviä muutoksia tai vaikutuksia maisemaan. Toiminta-alue ei näy asutusalueilta tai virkistysreiteiltä katsottuna. Liikennemäärät, liikenneturvallisuus Vaihtoehdossa 1 ja 2 raskaiden ajoneuvojen määrä kasvaa keskimäärin 178 ajoneuvoa / vrk, mutta vaikutus ei VT7:lla ole merkittävä liikenteen sujuvuuden tai liikenneturvallisuuden kannalta. Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen hankkeella ei arvioida olevan. Viihtyvyydessä sekä elinoloissa koetut haitat tulivat esiin lähialueen asukkaille tehdyssä kyselyssä. Merkittävimmiksi koetut haitat olivat tärinä, melu ja louhosalueelta leviävä pöly.

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 7 1 Johdanto Rudus Oy harjoittaa kalliokiviainesten ottotoimintaa (kallion louhinta, louheen murskaus ja kiviaineksen seulonta eri raekokoluokkiin) Kotkan kaupungissa Kaukolan kylässä tiloilla Rajavuori (RN:o 3:5), Rajamäki (RN:o 3:6) ja Kirkkokangas (RN:o 3:17). Rajavuoren alueen toimintoja ovat lisäksi kierrätyslouheen, kierrätysbetonin ja vanhan asfaltin varastointi sekä käsittelytoiminnat. Toiminta laajenee nykyisten, voimassaolevien maa-ainesten otto- ja ympäristölupien mukaisesta otosta sekä lisäksi on suunniteltu vastaanottaa, välivarastoida ja murskata kierrätyslouhetta, kierrätysbetonia (ylijäämäbetoni ja purkubetoni), kierrätysasfalttia sekä valmistaa asfalttia siirrettävällä asfalttiasemalla, minkä vuoksi toteutetaan YVAlain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely toiminnalle. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään toiminnan mahdolliset ympäristövaikutukset sekä ympäristönsuojelulain edellyttämät toimenpiteet ja rakenneratkaisut. Viranomaisilla, järjestöillä, lähialueen asukkailla sekä muilla kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ympäristövaikutusten arviointiin ja hankkeen suunnitteluun antamalla lausuntoja tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmasta sekä tehdystä arvioinnista. Vaikutusten arviointi on tehty kesäkuussa 2007 valmistuneen arviointiohjelman sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen siitä 19.9.2007 antaman lausunnon mukaisesti. 2 YVA-menettely 2.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain ( YVA-lain 468/1994 ja sen muutosten) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn avulla pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvan tarvitsemalle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

8 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2.2 Arvioinnin tarpeellisuus Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan asetuksen (268/1999) 6 :ssä on määritelty toiminnat, jotka edellyttävät YVA-menettelyä. Asetuksen mukaan kiven, soran tai hiekan otto edellyttää YVA-menettelyä, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä (m 3 ktr) vuodessa. Kierrätyslouheen, -betonin ja -asfaltin käsittelytoiminnot sisältyvät ympäristövaikutusten arviointiin, koska toiminta katsotaan jätteen hyödyntämiseksi. Näiden jätejakeiden hyödyntämisen YVA tulee tehdä, mikäli käsiteltävä määrä ylittää 100 tonnia/vrk tai 25 000 t/v. Uuden YVA-asetuksen mukaisesti hankkeisiin, joihin tehdään muutoksia, joista aiheutuu em. rajat ylittävää toimintaa, sovelletaan myös YVA-menettelyä. Alueen (kiinteistöt 3:5, 3:6 ja 3:17) voimassaolevien ottolupien mukaan ottoalueen koko on n. 24 ha ja alin ottotaso +5 m mpy. Uusien kiviaineksen ottosuunnitelmien mukaan alin ottotaso olisi 20 tai 30 m meren pinnan alapuolella. Rajavuoren alueen suunnitellut kiviaineksen ottomäärät ovat 200 000 250 000 m 3 ktr ja maksimissaan 400 000 m 3 ktr. Lisäksi alueelle on tarkoitus vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä kierrätyslouhetta 100 000 t/v, kierrätysbetonia 40 000 t/v ja kierrätysasfalttia 10 000 t/v. 2.3 YVA-menettelyn osapuolet ja organisointi 2.3.1 Hankkeesta vastaava Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Rudus Oy. Pääkonsulttina arvioinnin tekemisessä toimii FCG Planeko Oy (aiemmiin Suomen IP-Tekniikka Oy). Lisäksi arvioinnissa käytetään muita konsultteja ja asiantuntijoita. Hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. YVA-lain mukaisesti hankkeesta vastaavan on selvitettävä toiminnan laajentamisen ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka toimii suunnitelmakehyksenä hankkeen eri ympäristövaikutusten arvioinnille. Ympäristövaikutusten arvioinnit kootaan YVA-menettelyn lopussa ympäristövaikutusten arviointiselostukseksi (YVA-selostus). 2.3.2 Yhteysviranomainen Rudus Oy:n Rajavuoren YVA-hankkeen yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu mm. arviointiohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen (kuuluttaminen), lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoavan lausunnon antaminen ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen riittävyydestä. Tarkemmin yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA-laissa ja -asetuksessa.

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 9 2.4 Arviointimenettelyn vaiheet YVA -menettely jakautuu kahteen päävaiheeseen: Arviointiohjelma vaihe: YVA-menettelyssä rajataan aluksi tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot sekä vaikutukset ja laaditaan selvitysten tekemistä varten arviointiohjelma. Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava Rudus Oy toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelmasta ja asettaa arviointiohjelman nähtäville. Ympäristökeskus pyytää viranomaisilta tarvittavat lausunnot sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kansalaiset voivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistutuksia arviointiohjelmaa koskevassa kuulutuksessa ilmoitetulla tavalla. Ympäristökeskus esittää omassa lausunnossaan yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Arviointiselostus vaihe: Arviointiselostus tehdään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvioidaan vaikutusten merkittävyys, vertaillaan eri vaihtoehtoja keskenään sekä suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Hankkeen edellyttämistä luvista päättävät viranomaiset YVA-menettelyn jälkeen siten, kuin ympäristönsuojelulaissa (86/2000), maa-aineslaissa (555/1981) ja erityislaeissa on esitetty. 2.5 Arvioinnin kulku ja aikataulu Rajavuoren alueen kalliokiviaineksen ottotoiminnan YVA-menettely käynnistyi, kun ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen kesäkuussa 2007. Ympäristökeskus kuulutti hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman nähtävillä olosta Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ilmoitustauluilla. YVA-ohjelma on arviointimenettelyn aikana nähtävillä kunnanvirastoissa (Kotka ja Pyhtää), Kotkan kaupunginkirjastossa, Pyhtään kirjastossa, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla. Hanketta ja ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin 9.8.2007 Seuratalo Tapiolassa Kotkassa. Läsnä yleisötilaisuudessa oli hankkeesta vastaavan, konsultin ja viranomaisen lisäksi 8 henkilöä. Viranomaisilla, järjestöillä ja kansalaisilla oli mahdollisuus antaa lausuntoja ja mielipiteitä tehdystä arviointiohjelmasta yhteysviranomaiselle 24.8.2007 asti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen toimitettiin arviointiohjelmasta yhteensä 9 lausuntoa. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta 19.9.2007. YVA-selostus jätetään maaliskuun 2008 aikana Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Yhteysviranomaisen kuulutettua arviointiselostuksesta järjestetään ympäristövaikutusten arvioinnista yleisötilaisuus Seurantalo Tapiolassa, Kotkassa. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa tehdystä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. YVA menettelyn päättymisen jälkeen haetaan toimintaan tarvittavat viranomaisluvat (maaainesten ottolupa, ympäristölupa jne).

10 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva 1. YVA-menettelyn vaiheet ja aikataulu.

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 11 3 Hanketta koskevat säädökset, tarvittavat suunnitelmat ja päätöksenteko 3.1 Voimassa olevat luvat Rudus Oy:llä on Kotkan kaupungin ympäristölautakunnan 13.11.2003 myöntämä, vuoden 2013 loppuun asti voimassa oleva ympäristölupa kalliokiviaineksen louhinnalle ja louheen murskaukselle Rajavuoren alueella. Lupa koskee kiinteistöjä 3:5 Rajavuori, 3:6 Rajamäki ja 3:17 Kirkkokangas. Lisäksi Rudus Oy:llä on voimassa olevat maa-ainesten ottamisluvat (19.4.2007) kymmeneksi vuodeksi em. alueille. Lupien mukainen alin ottotaso on +5 m mpy. Lupapäätösten mukainen toiminta-alue on n. 24 ha. Lisäksi alueelle on voimassa tilalla 3:6 Rajamäki Kotkan kaupungin ympäristölautakunnan 29.7.2004 myöntämä ympäristölupa kierrätysbetonin välivarastoinnille (2 000 t/v). Lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Ennen nyt voimassa olevia maa-ainesten ottolupia Rajavuoren alueelle hakijan kiinteistöille myönnetyt maa-ainesten otto- ja sijoituspaikkaluvat ovat olleet: Tila Rajavuori RN:o 3:5: sijoituspaikkalupa kivenmurskaamolle ja -louhimolle, Kotkan kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta terveysvalvontajaosto 19.11.1985 (myönnetty Velj. Kaukasalo Ky:lle) maa-ainesten ottamislupa, Kotkan kaupunginhallitus 17.7.1986 1076, oli voimassa 18.7.2006 saakka (myönnetty Tarvex Oy:lle (Kymen Murske Oy:lle) ja siirretty 18.12.1990 Velj. Kaukasalo Ky:n nimiin ja edelleen 10.2.2005 Lohja Rudus Oy Ab:n nimiin) maa-ainesten ottolupa, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 21.6.2006, voimassa 28.7.2016 saakka (taso +15) maa-ainesten ottolupa, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 19.4.2007 (taso +5 m mpy) Tila Rajamäki 3:6 ja tila Kirkkokangas 3:17: maa-ainesten ottolupa, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 23.10.2003, voimassa 29.11.2013 saakka (taso +15) maa-ainesten ottolupa, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 19.4.2007, voimassa 25.5.2017 saakka (taso +5 m mpy) 3.2 Keskeiset säädökset sekä tarvittavat luvat ja päätökset Kiviainesten ottoa ja jalostustoimintaa säätelee keskeisesti maa-aineslaki (1981/555). Lain 3 mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaiku-

12 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus tus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Hankkeille, joissa sovelletaan YVA-menettelyä, ei voida myöntää kiviaineksen ottolupaa ennen YVAmenettelyn päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä säätelee laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä YVA-laki (468/1994) ja sen muutos (267/1999). Asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAA 268/1999) mukaan kiven, soran tai hiekan otto edellyttää YVA-menettelyä, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä (m 3 ktr) vuodessa. Toiminnan ympäristölupaa koskevat säädökset sisältyvät ympäristönsuojelulain (86/2000) lisäksi ympäristönsuojeluasetukseen (169/2000). Asetuksen 1 kohdan 7e mukaan kivenmurskaus ja kiviaineksen seulonta on ympäristöluvan alaista toimintaa. Ympäristölupa voidaan myöntää erillisestä hakemuksesta kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-menettely on päättynyt. Ympäristölupa tarvitaan muun muassa murskausaseman käyttöä varten, kun sen toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa (YSA 7 7b) ja kun toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle (luokat I ja II) ja toiminnassa voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 8 mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). YSL:n 7 mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Vesilain 18 mukaan ilman ympäristölupaviraston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen (pohjaveden muuttamiskielto). Kielto koskee myös maa-ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos siitä ilmeisesti voi aiheutua edellä mainittu seuraus. Ympäristölupaviraston luvan tarpeen määrittelee yleensä alueellinen ympäristökeskus antaessaan maa-ainesten ottamislupahakemuksesta lausuntonsa. Vesilain mukaisessa lupamenettelyssä selvitetään ovatko luvan myöntämisedellytykset, esimerkiksi onko toimenpiteestä saatava hyöty siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi (VL 9:8), olemassa. Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen annettu lupa ei syrjäytä maa-aineslain edellyttämää lupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja -asetuksen (895/1999) mukaiset kivenoton ja kiviaineksen jalostustoiminnan infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat luvat käsittelee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Kemikaalien (mm. polttonesteet) käyttöä ohjailee kemikaalilaki (744/1989), kemikaaliasetus

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 13 (675/1993), asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) sekä STM:n asetus vaarallisten aineiden luettelosta (624/2001). Polttoaineen varastointi- ja jakelurakenteita koskee KTM:n päätös 415/1998. Toiminnassa on otettava huomioon mitä luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997) sekä metsälaki (1093/1996) sisältävät. Maa-ainesten ottamisalueen yhteys ja ottamisen vaikutukset luonnonsuojelualueisiin, lain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin, eräiden eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin sekä valtioneuvoston päätöksen mukaisiin Natura 2000-verkoston alueisiin ja Metsälain 10 luettelemiin luontotyyppeihin otetaan huomioon. Luonnonsuojelulakia sovelletaan luonnon ja maiseman suojeluun ja hoitoon (Ympäristöministeriö, Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito, 2001). Toiminnan toteuttamista ohjaavat osaltaan terveydensuojelulaki (763/1994) ja terveydensuojeluasetus (1280/1994). Toiminnassa syntyviä jätteitä ja niiden käsittelyä koskevat jätelaki (1072/1993), jäteasetus (1390/1993), VNp öljyjätehuollosta (101/1997) sekä VNp ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). 4 Hankkeen kuvaus Hanke käsittää kivenotto- ja kiviaineksen jatkojalostustoiminnan. Kivenottoalueella tapahtuu kalliolouhintaa, louheen murskausta ja kiviaineksen seulontaa eri raekokoluokkiin. Valmiit tuotteet varastoidaan louhinta-alueella, josta ne kuormataan ja kuljetetaan kuorma-autoilla käyttöön. Lisäksi alueelle otetaan tällä hetkellä vastaan betonitehtailta peräisin olevaa kierrätysbetonia. Tulevaisuudessa alueella on tarkoitus vastaanottaa, välivarastoida ja murskata kierrätyslouhetta, kierrätysbetonia (ylijäämäbetoni ja purkubetoni), kierrätysasfalttia sekä valmistaa asfalttia siirrettävällä asfalttiasemalla. Asfalttiasema tulee käyttämään raakaaineenaan osittain kierrätysasfalttia. 4.1 Sijainti ja käyttöhistoria Rudus Oy:n hallinnassa oleva noin 24 ha:n tarvekiven ottoalue sijaitsee Kotkan kaupungin Kaukolan kylässä (peruskarttalehti 3023 12). Louhinta-alue sijaitsee kiinteistöillä Rajavuori 3:5, Rajamäki 3:6 ja Kirkkokangas 3:17 Kotkan Kaukolassa. Kiinteistö Rajavuori 3:5 on Rudus Oy:n omistuksessa. Kahteen muuhun em. kiinteistöön toiminnanharjoittajalla on vuonna 2006 tehty 20 vuoden mittainen otto-oikeuden luovutussopimus. Louhinta-alueen nykytilanne ja eri vaihtoehtojen suunnitelmakuvat on esitetty kohdassa 5 Arvioidut vaihtoehdot. Rajavuoren alue ja sen lähiympäristö on lähes kauttaaltaan kiviteollisuuden käytössä. Nykyisellä Rudus Oy:n louhinta-alueella on harjoitettu kiviaineksen ottoa vuodesta 1985 lähtien. Toimintaa ko. ottoalueella on harjoittanut aikaisemmin Veljekset Kaukasalo Oy, joka on myöhemmin fuusioitunut Rudus Oy:n kanssa. Alue sijaitsee haja-asutusalueen läheisyydessä, valtatien 7 pohjoispuolella, noin 6 km Karhulan keskustaajamasta länteen. Kotkan saaren keskustaajama sijaitsee n. 10 km ottoalueen kaakkois-/itäpuolella ja Mussalon satama noin 12 km etäisyydellä. Matkaa ottoalueelta Pyhtään kunnan rajalle on noin 900 metriä. Rajavuoren ottoalueen sijainti on esitetty kuvassa 2. Ottoalueen lähiympäristössä on useita muita kiven louhinta- ja jalostusalueita, joista on kerrottu tarkemmin kappaleessa 4.2.

14 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva 2. Rudus Oy:n Rajavuoren louhinta-alueen sijainti ja muut alueella toimivat yritykset. 4.2 Alueen muut toimijat ja toiminnot Rajavuoren alueen lähiympäristössä kiviaineksen otto- ja jalostustoimintaa harjoittavat mm. Palin Granit Oy, Suomen Kiviteollisuus Oy, NCC Roads Oy ja Lemminkäinen Oyj. Näiden sekä muiden toimijoiden alueet on esitetty kuvassa 2. Toimintaa on harjoitettu kunkin toimijan osalta voimassa olleiden maa-ainesten ottolupien mukaisesti. Toimijoille on myönnetty seuraavat luvat: Palin Granit Oy: Kaukolan kylä, tila RN:o 3:17 Kirkkokangas ja RN:o 5:80 AlaLekli, lupa tarvekiven louhintaan 31.12.2013 saakka, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 11.9.2003. Kaukolan kylä, tilat RN:o 5:80/Ala-Lekli ja Rno:o 3:17/Kirkkokangas, lupa kallioaineksen ottoon 10 vuodelle, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 11.9.2003.

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15 Kaukolan kylä, tila RN:o 3:8 Ollila, lupa tarvekiven louhintaan 10 vuodelle, ottosyvyys -20 m mpy, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 17.9.1998. Kaukolan kylä, RN:o 3:8 louhimo ja RN:o 3:6 Rajamäki, ympäristölupa, joka sisältää sijoituspaikkaluvan toiminnan muuttamiselle, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 17.6.1998. Suomen Kiviteollisuus Oy: Kaukolan kylä, tila RN:o 3:12 Ollila, muutos voimassa olevaan maa-ainesten ottolupaan, ottotaso -20 m mpy, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 17.6.1999. Kaukolan kylä, tila RN:o 3:12 Ollila, lupa maa-ainesten ottoon, ottotaso -10 m mpy, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 2.4.1998. NCC Roads Oy: Lemminkäinen Oyj: Pyhtään Heinlahden kylän tilat RN:o 3:123 Kivilouhimo ja RN:o 3:139 Kivivuori sekä Kotkan Kaukolan kylän tilat RN:o 3:1 Kotka-Ollila ja RN:o 3:18 Ollila, ympäristölupa kiviaineksen murskaukseen ja varastointiin 31.12.2016 asti, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 7.9.2006. Kaukolan kylä, Petäjäsuo, ympäristölupa asfalttiaseman toimintaan, Kotkan kaupungin ympäristölautakunta 12.1.2006. 4.3 Toimintaa koskevat suunnitelmat ja tutkimukset Rajavuoren louhosalueelle (kiinteistöt 3:5, 3:6 ja 3:17) on laadittu aikaisempina vuosina useita kiviaineksen ottosuunnitelmia. Viimeisimmät suunnitelmat on laadittu vuoden 2007 alussa käsittelyssä olevaa ottamislupaa varten. Ko. ottosuunnitelman mukainen alin ottotaso on +5.00 mpy. Suunnitelmassa olevaa ottotasoa on nostettu edellisestä ottosuunnitelmasta (lokakuu 2006). Alueen maa- ja kallioperän tasoa sekä ottotasoa seurataan jatkuvasti alueella tehtävin mittauksin. Mittauksilla seurataan kivenoton toteutumista suunniteltuun nähden ja inventoidaan jäljellä olevia ottovaroja. Lisäksi otto- ja ympäristölupia varten sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana on toiminnalle tehty erilaisia ympäristöselvityksiä. Näistä on kerrottu tarkemmin koh dassa 7. 4.4 Toiminnot ja tilantarve 4.4.1 Yleistä Voimassa olevan maa-ainesten ottoluvan mukainen vuosittainen ottomäärä on 100 000 180 000 m 3 ktr. Alueelta tullaan jatkossa louhimaan vuosittain keskimäärin noin 200 000 250 000 kiintokuutiometriä (m 3 ktr) kalliota. Kiviaines murskataan ja seulotaan tuotteiksi alueella. Tulevaisuudessa suurten maanrakennusurakoiden ollessa käynnissä markkina-alueella arvioidaan maksimaaliseksi vuosituotannoksi (ottomääräksi) noin 400 000 m 3 ktr. Tuotteet käytetään pääosin Kotkan talousalueen maanrakennustöissä.

16 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Tilantarve määrittyy ottoalueen rajauksesta ja suojaetäisyyksistä. Tehdyt tutkimukset ja vakiintunut käytäntö ovat osoittaneet seuraavat suojaetäisyydet tarkoituksenmukaisiksi kalliokiviaineksen ottotoiminnassa: Yleiselle tielle vähintään 50 m tien keskilinjasta Järven rantaan vähintään 100 m Asuttuun rakennukseen vähintään 300 600 m Rakentamattoman naapuritilan rajaan vähintään 10 m. 4.4.2 Pintamaan poisto ja louheen irrotus Koskemattomilta alueilta kalliopintaa verhoileva maapeite poistetaan ennen louhintaa. Pintamaat varastoidaan alueelle ja/tai käytetään muualla täyttönä maanrakennustöissä. Osa pintamaista varastoidaan ja käytetään louhoksen reuna- ja suoja-alueiden maisemointiin ja muotoiluun. Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta (louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi). Louhinnassa kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Poraus suoritetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotulla alueella, kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttaa mm. louhittavan kallion laatu ja korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttavat maasto-olosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Louhinta-alueen rajat merkitään maastoon ennen louhinnan aloittamista. Toiminta-alue merkitään lippusiimoin ja varoituskyltein. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Toiminnan aikana räjäytyksiä tehdään 1-4 kertaa viikossa. Kerrallaan irrotettavan kallion määrä on n. 5000 8000 m 3 ktr/räjäytys. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5 kg/m 3 ktr. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu joskus ylisuuria lohkareita, jotka pitää rikkoa ennen niiden murskausta (rikotus). Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) käsittelyyn. 4.4.3 Murskaus, välivarastointi ja tuotteet Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korva-

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 17 ta materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kullakin murskauskerralla murskausurakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, eivätkä ne ole ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murskauslaitoksissa käytetään yleisesti seuraavanlaisia yksiköitä: syöttiminä käytetään yleisesti pöytä-, lamelli- tai tärysyöttimiä esimurskaimina käytetään yleensä leukamurskaimia (kierto- tai pendelmurskaimia) välimurskaimina käytetään yleisesti karamurskaimia ja jonkin verran myös pieniä leukamurskaimia jälkimurskaimina käytetään kara- ja kartiomurskaimia seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaavärähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Valmiit tuotteet varastoidaan suunnitelma-alueella. Valmiita tuotteita (murskeet, sepelit) käytetään maanrakennuskohteissa sekä mm. betonin valmistuksessa. 4.4.4 Muut toiminnot Rudus Oy:llä on lupa vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä betonitehtailta peräisin olevaa kierrätysbetonia Rajamäen tilalla (RN:o 3:6). Tulevaisuudessa alueella on tarkoitus vastaanottaa, välivarastoida (ja käsitellä) seuraavia materiaaleja: Kierrätyslouhe: puhdas, rakentamisen yhteydessä irrotettu louhe, noin 100 000 t/v Kierrätysbetoni: ylijäämä- ja purkubetoni, yhteensä noin 40 000 t/v Kierrätysasfaltti: rakenteesta jyrsitty tai leikattu asfaltti, noin 10 000 t/v Lisäksi on suunniteltu, että alueelle sijoitetaan tulevaisuudessa asfalttiasema. Asfalttiaseman vuosituotannoksi on suunniteltu alustavasti noin 100 000 t/v. Toiminnan mahdollisesta aloittamisajankohdasta ei ole päätöstä. Kierrätyslouhe on rakentamisen yhteydessä irrotettua puhdasta kalliokiviainesta, joka tuodaan alueelle Kotkan talousalueen rakennuskohteista ja vastaavista. Kierrätyslouhe kuljetetaan alueelle 15 40 t kuormissa. Kierrätyslouhe välivarastoidaan alueella ja murskataan samalla murskauslaitoksella kuin paikalta irrotettu louhekin. Kierrätysbetonilla tarkoitetaan tässä ylijäämäbetonia sekä purkubetonia. Ylijäämäbetoni on betoniteollisuuden hylkytuotteista sekä betonitehtailta peräisin olevaa betonia. Purkubetoni on purku- ja saneerauskohteista tulevaa lajiteltua betonijätettä. Betoni koostuu sorasta, vedestä ja sementistä.

18 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kierrätysasfalttia syntyy maanrakennustyömailla. Asfaltin palojen puhtaus tarkastetaan asfalttijätettä vastaanotettaessa. Yleensä ottaen kierrätysasfaltti on ympäristölle ja terveydelle melko haitaton materiaali. Asfaltista ei liukene haitallisia aineita. Lajiteltu kierrätysbetoni ja -asfaltti kuljetetaan pääsääntöisesti kuorma-autoissa 5 15 tonnin kuormissa alueelle, jossa ne sijoitetaan vastaanottotarkastuksen jälkeen raaka-aineen varastokasoihin. Raaka-ainevarastoon ohjataan ainoastaan puhdasta, hyödyntämiskelpoista kierrätysbetonia ja -asfalttia. Varastokasoja kootaan ja ylläpidetään pyöräkuormaajalla. Varastokasoissa betoni homogenoidaan. Tarvittaessa suurempia betonipaloja esikäsitellään (esipaloittelu, pulverointi, rikotus). Asfaltin kappaleet eivät yleensä tarvitse esikäsittelyä. Varastokasasta materiaali syötetään murskauslaitoksen syöttösuppiloon kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Murskauslaitos koostuu murskaimesta, raudan magneettierottimesta ja seulastosta. Kierrätysbetonin ja -asfaltin murskauslaitoksessa käytetään yleisesti syöttiminä lamelli- ja tärysyöttimiä. Murskauslaitos on yleensä yksivaiheinen. Murskaimina käytetään pääsääntöisesti iskupalkkimurskaimia ja jonkin verran myös leukamurskaimia. Seulat ovat pääasiassa yksisuuntaisia vapaavärähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Kierrätysbetonin sisältämä rauta poistetaan pääosin magneettierottimella murskauksen yhteydessä sekä osittain jo ennen murskausta murskattavaa materiaalia esikäsiteltäessä. Erotettu rauta kuljetetaan pyöräkuormaajalla välivarastoon (esim. kontti), josta se toimitetaan terästeollisuuteen kierrätettäväksi uuden raudan raaka-aineena. Kierrätysasfaltin murskaus tapahtuu yleensä talvi- ja kevätaikana ilman lämpötilan ollessa murskaukseen riittävän alhainen. Kierrätyslouheesta, -betonista ja -asfaltista valmistetut tuotteet kuljetetaan varastokasoista kuorma-autoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä maarakennuskohteisiin pääasiassa 40 tonnin kuormissa. Asfalttimursketta käytetään enimmäkseen tienpäällysteiden raaka-aineena asfalttiasemilla. Tyypillisesti kierrätysasfalttimurskeen osuus uusioasfaltissa on noin 40 % ja asfalttimurskeen käyttö on lisääntymässä. Asfalttimurske sopii myös maarakentamiseen ja stabilointiin. 4.4.5 Energia Alueella tarvittava sähköenergia otetaan alueellisen sähköyhtiön verkosta. Murskauslaitoksen energianlähteenä on pääsääntöisesti sähkö. Alueella voidaan murskata myös tela-alustaisella omalla voimanlähteellä varustetulla murskauslaitoksella (Lokotrack-laitos). Murskauslaitoksen kapasiteetti on 3 000 5 000 t/vrk. Lokotrack-laitoksen kevyen polttoöljyn kulutus on n. 0,4 l/ t. Laitoksen öljynkulutus on noin 1 000 litraa vuodessa. Määrään sisältyy voiteluöljy sekä murskauslaitoksen toiminnan säätelyyn käytetty hydrauliikkaöljy. Työkoneet ja kuorma-autot ovat dieselkäyttöisiä. 4.4.6 Liikennöinti ja toimintojen sijainnit Alueella on teitä sisäistä liikennettä varten. Louhosalueen pohja on kantava, joten raskas kalusto voi liikennöidä toiminta-alueella teistä riippumatta. Alueelle saavutaan ja alueel-

Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 19 ta poistutaan Heinsuolle menevän tieyhteyden kautta valtatielle 7. Alueella sijaitsee myös polttoaineen varasto- ja jakelupiste sekä murskeen varastokatos. Murskauslaitteiston ja työkoneiden sijainti louhosalueella vaihtelee riippuen louhinta-alueesta ja kiviaineksen varastokasoista. 4.4.7 Toiminnassa syntyvät jätteet Koneiden huollossa syntyy ongelmajätteitä (jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit). Jätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Autoilla on huoltosopimukset erikoisliikkeisiin, joissa vaihdetaan autojen öljyt ja tehdään muut tarvittavat huollot. Työntekijät huolehtivat kivenottoalueella olevissa sosiaalitiloissa syntyvien yhdyskuntajätteiden kuljetuksesta roskasäiliöihin. Säiliöt tyhjennetään kunnallisen jätehuollon toimesta. 4.4.8 Toiminnan päättyminen Louhinta-alueen jälkihoito suoritetaan toiminnan lopettamisen yhteydessä. Mahdollisuuksien mukaan jälkihoitoa voidaan suorittaa myös ottamisen edetessä siistimällä luiskia vaiheittain. Siistimisen yhteydessä varmistetaan, ettei luiskiin jää lohkareita, jotka saattavat myöhemmin aiheuttaa vaaraa alueella mahdollisesti liikkuville. Jälkihoidon kokonaissuunnitelma alueelle tulee jatkossa pohjautumaan Kotkan kaupungin maankäytön suunnitteluun. Tällä hetkellä ottoalueen kalliopinta on hyvin lähellä ympäröivien alueiden maanpintaa ja reuna-alueille jäävät maaluiskat ovat korkeimmillaan 2 4m. Jäävät maaluiskat muotoillaan ja tasataan louhittuun kaltevuuteen. Oton edetessä kaikki ottoalueelle jäävät luiskat ovat kallioluiskia. Kallioluiskat jätetään louhintaa varten suunniteltuun kaltevuuteen. Pääsy luiskien reunoille estetään sekä varmistetaan, ettei luiskiin jää lohkareita, jotka saattavat myöhemmin irrota. Rajavuoren ottoalueen loppukäyttösuunnitelman valmistumisesta ja toteuttamisaikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Voimassa olevien ottolupien yhteydessä aluetta on kaavailtu ottamistoiminnan jälkeen teollisuus-/varastoalueeksi. Alueen jälkihoito vähentää ottamistoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Jälkihoitoon kuuluvat alueen siistiminen ja muotoilu, pintamateriaalien levitys, osittainen kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoidon tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue luontevasti ympäristöön, vähentää pohjaveden likaantumisriskiä, parantaa alueen turvallisuutta ja luoda parhaimmillaan alueelle uusia käyttömahdollisuuksia ja ympäristöarvoja, kuten biologisesti arvokkaita elinympäristöjä ja luontotyyppejä, teollista käyttöä tai jopa virkistyskäyttöä.