Toimeentulotuen siirto Kelalle Tarja Ittelin etuuskäsittelypäällikkö Pohjoinen vakuutuspiiri, toimeentulotukiryhmä
Perustoimeentulotuen Kela-siirto Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen myöntäminen, maksaminen ja neuvonta siirtyivät kunnilta Kelalle. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyivät edelleen kuntien järjestämisvastuulla. Kunnat näkevät perustoimeentulotuen päätöksen etuustietopalvelun (Kelmujärjestelmä) kautta. Kela välittää kuntaan Kelmuun integroidulla etotu-palvelulla tietoa asiakkaan sosiaalityön tarpeesta, kotoutumisen edistämisestä annettujen lakien mukaisia ilmoituksia sekä tiedon siitä, että asiakas toivoo henkilökohtaista keskustelua kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa.
Perustoimeentulotuen Kela-siirto Uudistettu toimeentulotukilaki velvoittaa Kelaa ja kuntia entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Valtio ja kunnat vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kustannuksista yhtä suurella rahoitusosuudella (50/50).
Perustoimeentulotuen Kela-siirto Joitain osia siirtyi täydentävästä tuesta muihin perusmenoihin: Muuttoon liittyvät menot. Lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot. Lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot, kun ne perustuvat vahvistetun sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon. Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot. 4
Hakeminen Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Kela ratkaisee perustoimeentulotuen ja välittää hakemuksen kuntaan, jos hakija on esittänyt muita kuin perusosaan tai muihin perusmenoihin kuuluvia menoja ja pyytänyt hakemuksen välittämistä kuntaa. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea myös suoraan kunnalta. Kunta ratkaisee hakemuksen sen jälkeen kun Kela on tehnyt päätöksen perustoimeentulotuesta. 5
6
7 Pohjoinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö 2016
Tilastotietoa Hakemuksia käsitelty Kelassa viikon 12 loppuun mennessä n. 405 000 kappaletta ja Pohjoisessa vakuutuspiirissä n. 54 600 hakemusta. Keskimääräinen käsittelyaika viikolla 12 koko maassa oli 8,6 arkipäivää. Eteläinen vakuutuspiiri: 9,5 päivää Itäinen vakuutuspiiri: 9,6 päivää Keskinen vakuutuspiiri: 9,4 päivää Läntinen vakuutuspiiri: 7,5 päivää Pohjoinen vakuutuspiiri: 4,8 päivää Koko maan hakemuksista vankien hakemuksia on ollut 1176 8
Kelan palvelulinja yhteistyökumppaneille Kelan valtakunnallinen viranomaislinja 020 692 235 palvelee ma-pe klo 9-16. Se vastaa nopeisiin kysymyksiin, jotka koskevat etuuksien perusteita, hakemismenettelyä, asian käsittelyvaihetta tai etuuden määrää ja maksamista. Puhelinpalvelu sosiaalitoimelle ja palveluntuottajille toimeentulotuesta palvelee ma-pe klo 9 16 Pohjoinen vakuutuspiiri 020 634 4593 Sähköpostiosoite: RP_POHJOINENVP_TOIMEENTULOTUKI 9
10 Vangit erityisryhmänä toimeentulotuen näkökulmasta
Toimeentulotukihakemus ja liitteet (vankien osalta) Kelan hakemuslomake (TO1), sähköinen hakeminen tai suullinen hakeminen Liitteet Tiliotteet siviilitileistä (kuten muillakin hakijoilla) Vankilan maksukortin tiliote tai vankilan tilikortti Vankilan palkkalaskelma (ANSIOKORTTI) (selviää käyttö- ja toimintarahan ja palkan suuruus) (SELVITYS, minä päivinä ansiot maksetaan) Liitetietoja voi toimittaa myös Rikosseuraamuslaitoksen hakemuslomakkeella ja vapaamuotoisesti Selvitys tosiasiallisista menoista, joihin hakee tukea (tarvittaessa ostoja koskevat kuitit/tositteet) Päätös lähetetään automaattisesti VTJ:n mukaiseen osoitteeseen. Hakemuksessa ilmoitettava, jos halutaan päätös vankilan osoitteeseen. 11
Vangin toimeentulo Vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä on vankeuslain (767/2005) ja tutkintavankeuslain (768/2005) mukainen ylläpito. Jos vankila ei vastaa menosta, vangilla voi olla oikeus tukeen kuten muillakin hakijoilla käsittelijä arvio tilanteen tapauskohtaisesti Vankila järjestää vankien perushuollon, ruokahuollon ja asumisen tämän vuoksi vangilla ei yleensä ole oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan Perusosaan kuuluvat menot katetaan ensisijaisesti käyttö-, toimintarahalla tai palkalla 12
Perusosalla katettavat menot Vangille ei lähtökohtaisesti synny oikeutta toimeentulotuen perusosaan, koska vankilan tulee huolehtia vangin perusmenoista vankeusaikana Vanki kattaa perusosalla katettavat menot lähtökohtaisesti käyttö- tai toimintarahalla tai palkalla n. 42-120 euroa/kk Tällaisia menoja voivat olla kustannukset, jotka syntyvät yhteydenpidosta läheisiin, kanttiiniostot, vaatemenot ja vähäiset hygieniamenot Hakemuksessa tulee selvittää todellisuudessa käytettävissä olevat varat ja se, ettei Rikosseuraamuslaitos kata menoa tai vangin varat eivät riitä siihen 13
Muut perusmenot Vangille voidaan huomioida menoina muita perusmenoja esim. Välttämätön henkilötodistus (yksi todistus) Silmälasit (maksusitoumuksena sis. optikon näön tarkastuksen) Terveydenhuoltomenot tietyin edellytyksin (Rikosseuraamuslaitos vastaa suurimmalta osin) Voidaan tarvittaessa myöntää toimeentulotukea, jos saatu selvitys osoittaa, että Rikosseuraamuslaitos ei kata niitä eikä vanki tulojensa ja varojensa perusteella pysty niitä itse kustantamaan käsittelijä arvioi menoerän tarpeellisuuden ja suuruuden 14
Vangin ansiot Selvitetään vangin tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot ja varat tuloutetaan toimeentulotuen laskelmalle Vankeusvanki voi saada käyttö- tai toimintarahaa tai palkkaa Tutkintavanki ansioiden osalta erilaisessa asemassa kuin vankeusvanki Voi saada käyttö- tai toimintarahaa (2 /päivä) Ei välttämättä osallistu vankilan toimintaa ei saa käyttö- tai toimintarahaa voidaan huomioida esitettyjä selvityksiä vastaan käyttörahaa (n.42 /kk) vastaava määrä vähäisiä perusosalla katettavia menoja tapauskohtainen harkinta 15
Vangin terveydenhuolto Vankien terveydenhoito, sairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus maksetaan valtion varoista Kun vanki hakee toimeentulotukea terveydenhuoltomenoihin, tulee ensin selvittää, kuuluko vangin hakema menoerä Rikosseuraamuslaitoksen katettavaksi Lähtökohtaisesti voidaan huomioida vain Suomessa julkisten terveydenhuoltopalvelujen käytöstä aiheutuneet menot, jos Rikosseuraamuslaitoksen lääkärin lupa käyttää sitä ja kyseinen terveyspalvelu on vangille tarpeellinen 16
Vangin terveydenhuolto (hammashoito) Vangit voivat saada vankilassa välttämätöntä ensiapuluonteista hammashoitoa Ei-kiireellisen hammashoidon vanki kustantaa itse Julkisen terveydenhuollon hammashoidon asiakasmaksuja voidaan huomioida vangille menona laskelmassa Hammasproteesikulujen osalta edellytys, että vankilan hammaslääkäri on tehnyt hoitosuunnitelman ja kustannusarvion 17
Vangin terveydenhuolto (lääkkeet) 18 Perustoimeentulotuen myöntämisen yhteydessä ei vangeille myönnetä sähköistä maksusitoumusta lääkkeisiin lääkkeille tulee olla Rikosseuraamuslaitoksen lääkärin hyväksyntä Vankila antaa vangille lääkkeet myös poistumislupien ajaksi Jos hakemuksen yhteydessä on saatu selvitys, että lääkevalmiste ja annostus on Rikosseuraamuslaitoksen lääkärin hyväksymä, voidaan lääkemenoon myöntää vain rajattu maksusitoumus. Vanki voi myös itse maksaa lääkkeen ja hakea toimeentulotukea. Arvioidaan samoin kriteerein Poikkeuksena äkilliset tilanteet (esim. poistumisluvan aikana ilmennyt sairastuminen ja yllättävä lääkemeno) voidaan myöntää kiireellinen rajattu maksusitoumus
Vangin asumiskulut Jos vangilla ei ole perhettä, voidaan lyhyen tuomion aikana huomioida menona enintään 6 kk asumiskustannukset tältä ajalta voidaan yleensä myöntää yleistä asumistukea Jos vankeusaika on tiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja jos se kestää yli 6 kk, asumiskustannukset hyväksytään menona sille ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi Muuttoon liittyviä välttämättömäksi katsottuja menoja voidaan huomioida menona laskelmassa. Lähtökohtaisesti hakijan tulee järjestää itse muutto tuetaan omatoimimuuttoa muuttorahana Asuinirtaimiston varastointi voidaan huomioida enintään 3 kk ajaksi erityisen painavin perustein tapauskohtainen harkinta 19
Muut hakijat paitsi vangit Toimeentulotuki käsitellään muiden (koevapaudessa olevat, yhdyskuntapalvelua suorittavat jne.) kuin vankien osalta samoin periaattein kuin muiden toimeentulotuen hakijoiden osalta 20 Jos vanki on perheellinen ja muu perhe hakee toimeentulotukea, vankia ei lasketa muuhun perheeseen kuuluvaksi käsitellään hakemusten osalta erikseen ja tehdään oma laskelma ei ohjata perhettä heti asunnon vaihtamiseen huomioidaan vankeusrangaistusta suorittava perheenjäsen asumismenojen kohtuullisuutta arvioitaessa perheen henkilölukuun 6 kk rangaistuksen alkamisesta alkaen kohtuullisuusharkinta tehdään 6 kk jälkeen
Vangin vapautuessa Vangin tulona huomioidaan vankilan maksamat palkat mutta ei toiminta- ja käyttörahaa Avovankilasta vanki saa myös palkkakuitin, joka tulee esittää Jos vanki vapautuu kesken kuukauden, perusosa voidaan myöntää vapautumispäivästä alkaen Toimeentulotuen maksun kohdistaminen vapautumispäivälle, jos tuki haettu ajoissa viimeistään päätöksentekopäivästä lukien kaksi pankkipäivää 21
Vuokravakuudet ja maksusitoumukset 22 Kela antaa vuokravakuuden pääsääntöisesti paperisena maksusitoumuksena. Kela sitoutuu korvaamaan vahingon, jonka vuokralainen aiheuttaa laiminlyömällä vuokrasopimuksen mukaiset velvoitteensa Kela antaa päätöksen vuokravakuudesta tuensaajalle, joka toimittaa maksusitoumuksen vuokranantajalle. Asiakkaan pyynnöstä sitoumus voidaan lähettää Kelasta vuokranantajalle esim. suojattuna sähköpostina. Vuokravakuutena myönnetään pääsääntöisesti enintään kahden kuukauden vuokraa vastaava määrä. Perustellusta syystä esim. asunnottomuuden uhka, vakuuden määrä voi vastata kolmen kuukauden vuokraa, mikä on määritelty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (AHVL 8 ) mukaan suurimmaksi mahdolliseksi vakuuden määräksi. Vähäinen ylijäämä ei välttämättä estä vakuuden saamista tapauskohtainen harkinta