PYHÄNNÄN KUNTA SOSIAALITOIMISTO

PYHÄNNÄN KUNTA SOSIAALITOIMISTO TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET SIIKALATVAN-HAAPAVEDEN SEUTUKUNNASSA Hyväksytty Pyhännän perusturvalautakunnassa _17_/_2 2009 21 _

PYHÄNNÄN KUNNAN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 1 1.1. Tarkoitus... 1 1.2. Käsittely... 1 -Hakeminen... 1 -Päätös... 2 -Toimeentulotuen maksatus... 2 -Perhe...... 2 -Vakinainen oleskelukunta... 3 A. PERUSTOIMEENTULOTUKI 2. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (TOTUL 11 JA 12 )... 3 2.1. Toistuvat tulot... 4 - Yksityispanot - Työttömyyspäiväraha - Vuorotteluvapaakorvaus - Asumistuki - Elatusapu ja elatustuki - Veronpalautukset - Opintoetuudet - Yritystulot 2.2 Omaisuus ja varallisuus.6 2.3 Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat 6 - Uudet asiakkaat - Kertakorvaukset 3. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN... 8 3.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot... 8 - Perusosan alentaminen... 8

3.2. Asumismenot... 9 - Vuokra/vastike... 10 - Lämmityskulut ja sähkölaskut... 11 - Asuntolainojen korot... 11 - Asumismenojen kohtuullisuusharkinta... 12 - Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot... 13 3.3. Terveydenhuoltomenot (ToTuA 1 1-kohta)... 13 - Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksut)... 14 - Hammashoito ja hammasproteesit... 14 - Lääkkeet... 14 - Silmälasit 154 - Eritysiravinto 3.5. Työmatkat (ToTuL 11 2-kohta)... 16 B. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI 4. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN HUOMIOTAVAT MENOT 4.1 Päivähoito. 16 4.2 Muut kuin 7 b tarkoitetut asumismenot...17 - Vuokratakuu - Vuokrarästit. - Muuttokustannukset 4.3 Erityisistä tarpeista johtuvat menot 18 - Elatusmaksut.19 - Hautauskustannukset 19 - Lasten harrastemenot... 20 - Kodinhankinnat ja perustamiskustannukset... 21 - Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet... 21 - Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut... 21 - Jäännösverot... 22 - Käyttövarat 22 - Ulosmittaus... 22 - Vaatetus... 22

5. ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI... 23 6. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI... 23 6.1 Opiskelukustannukset, lukiolaisten kirjat, ym..24 6.2 Opintolainojen korot 24 6.3 Opiskelijat lukukausien aikana..24 6.3.1 - Itsenäisesti asuvat yksinäiset opiskelijat lukukausien aikana 6.3.2 - Perheelliset opiskelijat lukukausien aikana 6.3.3 -Kotona asuvat keskiasteen opiskelijat lukukausien aikana 6.3.4 - Muilla kuin opintoetuuksilla opiskelevat 6.4 Opiskelijat kesäloman aikana.36 6.4.1 -Itsenäisesti asuvat/ kesäajan toimeentulotuki 6.4.2 - Kotona asuvat/ kesäajan toimeentulotuki 7 VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT..28 8 YRITTÄJÄT 29 9 POSTE RESTANTE -ASUJAT... 29 C EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI - Ehkäisevän toimeentulotuen perusteet 30 - Menettelytavat 30 10 EDUNVALVONTA/VÄLITYSTILIT 31

-1- TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1Tarkoitus Oikeus vähintään välttämättömään toimeentuloon on perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan perusoikeus. Toimeentulotukeen on subjektiivinen oikeus silloin, kun saannin edellytykset täyttyvät. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. Nämä ohjeet on tehty helpottamaan yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida käyttää päätöksen perusteena, vaan päätös on perusteltava aina lain tai asetuksen asianomaisilla kohdilla. 1.2 Käsittely Hakeminen Toimeentulotukea haetaan pääasiassa kirjallisesti, ja hakemuksen tulee olla täytetty huolellisesti ja allekirjoitettu. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Viimeisimmästä verotodistuksesta/verolipusta on tarkistettava hakijan mahdollinen omaisuus/varallisuus. Verotustiedoista on myös varmistettava, että asiakkaan kuvaus tilanteestaan ja verotustiedot vastaavat toisiaan. Jos hakemus on puutteellinen, tarvittavat lisäselvitykset pyydetään yhdellä kertaa mielellään kirjallisena ja pyyntöön sisällytetään määräaika. Kelan SOKY-järjestelmällä tarkistettavissa olevat tiedot tarkistetaan atk-teitse. Tästä on tehtävä merkintä tilanneselvitykseen. Jos hakemus voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, voidaan ne vaatia seuraavaan käsittelyyn. Mikäli hakija ei määräajassa täydentänyt hakemustaan eikä ole samassa ajassa esittänyt hyväksyttävää selvitystä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Hakemus voidaan hylätä, jos siihen ei sisällyt asian käsittelemiseksi tarpeellisia tietoja, kuten tietoja asiakkaan tuloista. Päätös on kuitenkin aina annettava.

Päätös -2- Päätös annetaan aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös pitää antaa viimeistään 7 arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätöksessä on aina mainittava ja perusteltava ne hakijan esittämät tarpeet, joita ei ole hyväksytty tai joita ei ole hyväksytty kokonaisuudessaan kohtuullisuusharkinnasta johtuen. Päätöksentekijän on myös perusteltava ainakin tilanneselostuksessa päätökset, joissa on käytetty harkintaa asiakkaan eduksi, eli esim. jätetty tuloja huomioon ottamatta tai hyväksytty menoja, jotka tavanomaisesti eivät kuulu toimeentulotuen piiriin. Myös kielteiset päätökset on perusteltava. Päätöksiin on aina merkittävä päättymisaika, myös kielteisiin päätöksiin. Jos päätöksen sisältyy perintä, on päätös uusittava, kun takautuvien perintä loppuu. Lainmukainen käsittelyjakso on kuukausi. Toimeentulotuen maksatus Normilaskelman mukainen normivaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena hakijalle. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan silloin, kun on osoittautunut, että asiakas ei pysty huolehtimaan niistä itse (toistuvat häädöt, sähkön katkeaminen). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista ja peruslähtökohta on, että laskelmaan kuuluvia laskuja seurataan asiakkaan tiliotteilta. Maksusitoumuksia annetaan lähinnä terveydenhuoltomenoihin (apteekki, hammashoito, silmälasit jne.). Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa. Perhe Perhe on määritelty ToTuL:n 3 :ssä. Myös avoliitossa asuvat muodostavat perheen, niin että avopuolison tuloilla katetaan koko perheen (myös toisen puolison lasten) elantoa. Kaikkien perheenjäsenten tulot otetaan huomioon. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset siitä, ketä perheeseen kuuluu, eroavat, on ToTuL:n 17.2 :n mukaan asiakkaalle tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä. Tämä saattaa tulla kysymykseen esim. avoliiton tai vanhempien ja täysi-ikäisten lasten kohdalla. Lapsen tulot voidaan huomioida vain hänen omien menojensa (mikä tarkoittaa lähinnä perusosaa ja asumiskuluja) osalta, eli lapsi ei ole velvoitettu elättämään vanhempiaan tai sisaruksiaan. 18 vuotta täyttäneelle perheessään asuvalle lasketaan pääsääntöisesti oma normi.

-3- Vakinainen oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta (kiireellisessä tuen tarpeessa oleskelukunta). Mm. jos ttt:n saaja menee opiskelemaan/kurssille toiselle paikkakunnalle, ttt:a haetaan sieltä. Esim. muuttotilanteissa on kuitenkin huomioitava, että toimeentulotuen myöntämisestä vastaa se kunta, jossa hakija asuu laskunsa eräpäivänä. Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita (esim. perhe asuu/oleskelee kahdella paikkakunnalla), toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa menot ovat syntyneet. SHL:n 13 :n 2-kohdan mukaan kunnan on huolehdittava ttt:n antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Kiireellisessä tapauksessa toimeentulotuen myöntää se kunta, missä hakija oleskelee hakemusta tehdessään. Pääsääntöisesti tilapäisesti kunnassa oleskelun avustamisvastuu rajoittuu matkalipun hintaan kotikuntaan. Katso toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta. A. PERUSTOIMEENTULOTUKI 2. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Tulot on aina tarkistettava ja varmistettava, että ne vastaavat elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaaliturvaetuuksia. Käsittelijän on huolehdittava siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Tulot on aina tarkistettava ja varmistettava, että ne vastaavat elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaaliturvaetuuksia. Käsittelijän on huolehdittava siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Toimeentulotukilain 11 :n mukaan tuloksi ei lasketa eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea tai lapsen hoitotukea. Tällöin ei menoksi lasketa myöskään sellaisia sairaudesta, vammasta tai huolenpidon tarpeesta johtuvia menoja, joihin em. etuudet on tarkoitettu (ToTuL 8 ). Myös erilaiset työvoimapoliittisiin etuuksiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät aktivointi- ja ylläpitokorvaukset jätetään tulona huomioon ottamatta (ToTuL 11, lisäys 101/2001 ja 1294/2002).. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat käytettävissä, eli esim. kuukauden 5 viimeisen päivän tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Säännöllisesti hakevilla huomioidaan laskelman väliset tulot. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, mahdollisesti perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus, ai-

-4- heettomat poissaolot jne.). Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta ei oteta huomioon pidätettyä ammattijärjestön ja työttömyyskassan jäsenmaksua. Lisäksi palkkatulosta ei oteta huomioon työmatkakuluja Sosiaaliturvaetuuksista on tarkistettava sekä päätös että maksutosite. Veronalaisissa etuuksissa on varmistettava, että ennakkovero on pienin mahdollinen. Ennakkoveroon on mahdollista hakea muutosta myös kesken verovuoden ja siihen tulee kehottaa esim. kun jää työttömäksi kesken vuotta tai ansiosidonnainen pv-raha muuttuu peruspäivärahaksi. Tiliotteella näkyvät tulot ja panot on tarkistettava. Pääsääntöisesti on pyydettävä varsinaiset pankin tiliotteet kaikista perheen tileistä, pikatiliotteet voidaan hyväksyä tilapäisesti ja silloin, kun varsinaisia tiliotteita ei ole käytettävissä. Tiliotteilta on tarkistettava myös, että kaikki tiedossa olevat tulot tulevat ko. tilille (esim. veronpalautus), ellei, on pyydettävä selvitys myös muista tileistä. Säästöt ja määräaikaistalletukset ovat ensisijaisia, ja ne otetaan tulona huomioon. On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti yli 17-vuotiaiden (esim. opintolaina, työtulot, korotettu opintoraha ym. ). Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään ttt:a, on selvitettävä millä tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selitys. Jos aikuinen henkilö saa täyshoitoon verrattavat ilmaiset ateriat tai muun ylläpidon, lasketaan tuloksi ateriaetu 8 /vrk. Ateriaetu huomioidaan yli viikon mittaisilta hoitojaksoilta, huomioimatta kuitenkaan lähtö- tai tulopäivää. Tulkinta perustuu ToTuL:n 8 :ään: saa vastaavan etuuden muulla tavoin. 2.1. Toistuvat tulot Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus selvitykseen yksityispanoista ja, jos selvitys on luotettava, tehdään oikaisupäätös. Pienet vipit jätetään tulona huomioon ottamatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Pelkkä ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa. Yleiskäytäntönä voidaan pitää, että vähäiset ja ei-toistuvat yhteensä alle 50 euron yksityispanot voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioon ottamatta. Toistuvat yhteensä yli 50,00 ylittävät yksityispanot otetaan tulona huomioon. Yli 2 kuukautta vanhoja yksityispanoja ei enää voida takautuvasti huomioida tulona (ellei kyseessä ole huomattava, jaksotettava tulo esim. vakuutuskorvaus) laskettaessa kuluvan kk:n normilaskelmaa. Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha maksupäiviä seurataan Kela:n sivuilta, pyrkien mahdollisimman pian säännölliseen kuukausittaiseen tuloon. Muutostilanteissa huomioidaan todellisten maksatusten mukaan. Vuorotteluvapaa, hoitovapaa. Jos vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla oleva hakee toimeentulotukea, on ensin selvitettävä mahdollisuus palata takaisin työhön. Työnantaja voi

-5- hakemuksesta keskeyttää vapaat, mutta ei ole velvollinen siihen. Jos keskeytys ei ole mahdollista, on toimeentulotukea myönnettävä tosiasiallisten tulojen perusteella. Hakijalle tehdään perusosanalennus 20% asiakassuunnitelman mukaisesti, mikäli tulee toimeentulotuen tarvetta. Asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma. Asumistuki Asumistuki on ensisijainen etuus, joten on aina tarkistettava että sitä on haettu. Asumistuen maksatusta voi seurata kelan sivuilta. Asumistuki suositellaan maksettavaksi vuokranantajan tilille toimeentulotuki asiakkailla. Elatusapu ja elatustuki on tuloksi huomioon otettavaa. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksujaan, on elatustuen hakeminen ensisijaista ttt:een nähden. Jos avioerossa elatusmaksut on kuitattu omaisuudella (esim. asunto), voidaan elatustukea vastaava määrä laskea laskennallisena elatusmaksuna. Tämä edellyttää yksilöllistä harkintaa ja voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun avioerosta ja omaisuuden jakamisesta ei ole kulunut kovin pitkää aikaa (1-2 v). Elatustukea saava voi saada ajoittain myös elatusmaksujen perinnän kautta elatustuen lisäksi elatusapua, joka on luonnollisesti tuloa. Erityisesti veronpalautusten maksatusaikana on seurattava myös mahdollisia ulosmittauksen kautta saatavia elatusapuja. Silloin kun lapsi on puolet kuukaudesta isän ja puolet kuukaudesta äidin luona eikä elatusmaksua ole määritelty, puolitetaan perusosa. Lapsilisä lasketaan tuloksi sille vanhemmalle, jolle se maksetaan, jos molemmat vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia tai, jos vanhemmat haluavat, lapsilisä puolitetaan. Jos lapsilisä menee toiselle vanhemmalle, ja toinen hakee toimeentulotukea, huomioidaan lapsilisästä puolet toimeentulotukea hakevalle, koska lapsilisä on lapsen elantoon maksettava toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus. Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta, kun kuukauden alusta lukien on ollut voimassa oikeuden päätös elatusavusta. Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena (ei oteta huomioon, jos ulosmitataan). Jos palautus on vähäinen alle 100 /talous (vrt. työmarkkinatuen kulukorvaus), se jätetään huomioon ottamatta. Jos palautus on suurempi kuin 100, huomioidaan tulona 100 euron ylittävä osuus / talous. Huomioidusta veronpalautuksesta aiheutuva norminylitys huomioidaan pääsääntöisesti helmikuun laskelmaan saakka. Jos palautus on huomattava, voidaan tuloa huomioida pidemmällekin. Veronpalautukset voidaan poikkeuksellisesti jättää kokonaan huomioon ottamatta, jos ne on käytetty/käytetään tarkoituksenmukaisesti välttämättömiin menoihin, esim. kodin hankinnat, asuntolainan lyhennys jne. Tästä on kuitenkin tehtävä maininta tilanneselostukseen ja veronpalautuksen huomioon ottaminen tällaisiin menoihin edellyttää erityistä, tosiasiallista tarvetta. Opintoetuudet Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Katso opiskelijan toimeentulotuki. Opintoetuudet ovat aina ensisijaisia etuuksia opiskelijalle.

Yrittäjän tulot -6- Yrittäjän ansiotulot selvitetään erityisellä yrittäjän tuloselvitys lomakkeella, jonka tulee olla sekä kirjanpitäjän että yrittäjän allekirjoittama. Lisäksi tarvitaan yrityksen tiliotteet. Myös veroilmoituksen kopio selvittää yrittäjän tuloja. Lisäksi yrittäjältä voidaan pyytää kirjallinen vakuutus yrityksestä elantoon ja yksityiskäyttöön saatavista tuloista erityisesti, jos yrittäjä itse hoitaa kirjanpitonsa. Vakuutuksen voi kirjoittaa tuloselvityslomakkeen lisätietoja kohtaan tai erilliselle paperille. Jos yrittäminen on kausiluonteista, lasketaan tulot koko vuoden ajalta keskimääräisenä kuukausitulona. Jos yrittäjän tuen tarve jatkuu pidempään (yli 3 kk), on toimitettava tilinpäätös tai välitilinpäätös, tilitarkastuskertomus, tase ja tuloslaskelma. Katso yrittäjät. 2.2 Omaisuus ja varallisuus Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan myös ensisijaisia ttt:een nähden (ToTuL 12 ). Varat otetaan pääsääntöisesti huomioon todellisen reaaliarvon mukaisena. Huomioon otettavaa varallisuutta ovat mm. kesäasunto, muu kiinteistö kuin käytössä oleva asunto, arvopaperit ja osakkeet, arvokkaat kulkuvälineet. Henkilöauton tarpeellisuutta ttt:n saajalla arvioidaan yksilöllisesti, vaikuttavia tekijöitä ovat ttt:n kesto, perheen koko, auton käyttötarve ja auton arvo (vuosimalli ja hankintahinta). Varallisuus otetaan tulona huomioon silloin, kun se on tosiasiassa realisoitavissa (ToTuL 11 : tulona otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot). Omaisuuden realisointiin on annettava kohtuullinen aika. Jos omaisuutta ei voi muuttaa rahaksi tai se on kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen, ttt:n tarve tilapäinen), tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintä (To- TuL 20 ja 21 ). Omistusasunto ei kuitenkaan aiheuta perintää. Jos hylkääminen perustuu omaisuuteen, jonka arvo ja laatu merkitään päätökseen, normilaskelma on tarpeeton. 2.3 Tulojen jaksottaminen (ToTuL 16 ) ja takautuvat laskelmat Uudet asiakkaat: Kun toimeentulotuen hakeminen uudella asiakkaalla perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen aikaisemmasta (esim. työttömyys, jonkin sosiaaliturvaetuuden päättyminen, palkkatulojen väheneminen jne.), lasketaan ensin takautuva normilaskelma yhden kuukauden ajalta ennen hakemuskuukautta tai sen kuukauden alusta, kun viimeiset merkittävät tulot (huomattava lopputili tms.) on saatu. Takautuvan laskelman mahdollinen norminylitys jaksotetaan siten, että ylitys jaetaan niiden kuukausien määrällä, joille takautuva laskelma on tehty ja näin saatu jaksotettu tulo otetaan varsinaisessa avustuskuukauden laskelmassa tulona huomioon (muu tulo). Toimeentulotukea ei kuitenkaan mahdolliseen normivajeeseen takautuvalta ajalta pääsääntöisesti myönnetä, siksi takautuva laskelma on tehtävä aina erikseen, ei varsinaiseen avustuskuukauteen sisältyvänä. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida esim. osamaksut, lainan lyhennykset ja ela-

-7- tusmaksut. Takautuva laskema on siis ohjeellinen sen selvittämiseksi, pitäisikö hakijalla olla säästöjä, ei varsinainen avustuslaskelma, joka tehdään kuukausittain. Lain mukaan tulot ja menot otetaan huomioon siltä kuukaudelta, jolta toimeentulotuki määrätään. Siksi takautuvien laskelmien jaksotetun tulon siirroissa pitää käyttää harkintaa. Jos uuden, ttt-normeista tietämättömän henkilön asiakkaaksi tulo on johtunut yllättävästä tilanteesta, johon hän ei ole voinut varautua eikä laskennallisia takautuvia tuloja tosiasiassa ole, ne jätetään huomioon ottamatta. Tulo voidaan jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana kuukautena, jos se tulon kertaluonteisuus ja saamisen peruste tai käyttötarve huomioon ottaen on kohtuullista. Esim. opintolaina on luonteensa perusteella jaksotettava tulo, kun siihen on oikeus, siitäkin huolimatta, että opiskelija ei sitä nosta. Takautuvaa laskelmaa ei tarvitse tehdä, jos tulot ovat säilyneet pitkään samanlaisina ja haetaan normaalia vajeen mukaista toimeentulotukea (ei erityismenoja). Jos takautuvaan laskelmaan sisältyy palkkatuloja, on muistettava, että viimeisen päivän (30-31 pv) palkka on seuraavan kuukauden tuloa. Jos esim. huomattava lopputili on maksettu 25. päivä helmikuuta ja ttt:a haetaan huhtikuussa, on takautuva laskelma tehtävä 25.2.-31.3. Jos uudella asiakkaalla on rästiintyneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL:n 15 :n mukaisesti myöntää myös takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Joissa h arkituissa erityistapauksissa voi jo maksettuunkin menoon myöntää takautuvasti toimeentulotukea. Käytännössä tilanteet ovat harvinaisia. Perusosaa ei makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta ttt:n jatkohakemuslomakkeet palauttamatta ja hakee ttt:a jälkikäteen. Eläkeläisille ja muille säännöllisillä tuloilla eläville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esim. sairauskuluihin, tehdään vähintään kahden kuukauden laskelma ja, jos laskelman ylitys ei riitä kyseiseen tilapäiseen menoerään, voidaan tukea myöntää. Myös säästöt ja omaisuus on tarkistettava. On syytä verrata normaalikuukausien norminylitystä ilman erityismenoja ja sitä, paljonko normaalitilanteessa pitäisi jäädä säästöön erityiskulujen varalle. Merkitystä on myös sillä, onko kyse sellaisesta menosta, johon voi varautua vai esim. yllättävistä, äkillisistä sairauskuluista. Muut takautuvat: Kun tukea haetaan rästiintyneisiin menoihin, laskelma tehdään siitä alkaen, kun rästit ovat syntyneet. Kun tukea haetaan esim. asuntolainan/opintolainan korkoihin, tehdään laskelma sille ajalle, jolta korot ovat kertyneet. Kun tukea haetaan erääntyneeseen sairaalalaskuun, on ateriaetu otettava huomioon tulopuolelle, vaikka henkilö tukea hakiessaan on avohoidossa.

-8- Kertakorvaukset: Jos henkilö on saanut ison kertaluonteisen tulon viimeisen 6 kk:n aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, jaetaan korvaus niin monella kuukaudella kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä (hakemuskuukaudet mukana) eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kk-tulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi (=jaksotettu kertakorvaus). Esim. henkilö on saanut joulukuussa 2.018,26 euroa ja hakee ttt:a maaliskuussa: 2.018,26 jaetaan neljällä = 504,57, joka lasketaan tuloksi maaliskuulle. Jos takautuvaa ttt:a saavalle syntyy jonain kuukautena norminylitys, ylitystä ei jaksoteta, vaan se siirretään kokonaisuudessaan seuraavan kuukauden tuloksi. 3. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot Perusosat määräytyvät ToTuL:n 9 :n mukaan. Täysi perusosa lasketaan yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle. Jos samassa taloudessa asuu useita aikuisia eli henkilö ei asu yksin, lasketaan ns. yhdessä asuvan perusosa. Myös Poste restantessa asuvalle lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Lähtökohtana on yksi jääkaappi, yksi TV-lupa periaate. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle tulee maksaa yksin asuvan perusosa (KHO). Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL:n 7 :ssä ja niihin sisältyviä menoja ei oteta huomioon erityismenoina. Myös sauna- ja pesutupamaksut sisältyvät perusosan hygieniamenoihin. Jos saunamaksuja maksetaan vuokran yhteydessä suoraan vuokranantajalle, tehdään vastaava vähennys perusosasta. Jos erityistilanteissa joudutaan myöntämään ttt:a pelkkään ravintoon (norminylitys, ryöstöt ym.), myönnetään 48 % perusosasta siihen saakka, kunnes tuloja on käytössä. Perusosan alentaminen Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän laiminlyönnillään on aiheuttanut se, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota, perusosa voidaan alentaa 20 %:lla. Alentaminen tehdään korkeintaan 2 kuukaudeksi kerrallaan ja se edellyttää perusteltua päätöstä ja asiakassuunnitelman tekemistä, paitsi tilapäisissä työvoimapoliittisiin päätöksiin perusturvissa alle 2 kk:n kestoisissa työmarkkinatuen maksun katkeamisissa, esim. unohtuneen ilmoittautumisen vuoksi. Perusosan alentamisessa on kyse työvoimapoliittisten sanktiotoimenpiteiden ja toimeentulotuen yhteensovittamisesta ja siksi yleensä alentamispäätöksen yhteydessä tulee olla

-9- tiedossa TVT:n toimenpiteet ja ratkaisu (Työvoimatoimikunnan päätös). Alentamispäätös on aina perusteltava ja siinä on mainittava työ/työvoimapoliittinen toimenpide, mistä hakija on kieltäytynyt (Työvoimatoimikunnan päätös) tai millä tavalla hän on laiminlyönyt työn hakemisen. Se, että työtä tai työharjoittelupaikkoja on tarjolla, ei riitä alentamisen perusteeksi. Kieltäytymisen tulee olla yksilöity: Ei ottanut vastaan XX:n tarjoamaa työharjoittelupaikkaa. 20 %:n alentaminen edellyttää: - henkilö on kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä (Työvoimatoimikunnan päätös) tai - henkilö on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (koulutus, harjoittelu, ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa / Työvoimatoimikunnan päätös) tai - henkilö on omalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota (ei ole hakenut työtä tai harjoittelupaikkaa, ei ilmoittautunut TVT:oon, 8 vkon työssäoloehto tai 1.1.98 alk. 3 kk:n työssäoloehto). Jos kieltäytyminen on toistuvaa, perusosaa voidaan alentaa yli 20 %:lla, enintään kuitenkin 40 %:lla. 40 % alennus voidaan tehdä, jos: - kieltäytymiset/laiminlyönti on toistuvaa (Esim. Työttömyysturvalain 11 :n mukainen toistuva kieltäytyminen) - on tehty 20 %:n alennus ja suunnitelma ja henkilö edelleen kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei sellaista voida tarjota ja lisäksi kieltäytyy suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Jos hakija on noudattanut sovittua suunnitelmaa, perusosa nostetaan takaisin normaalille tasolle. Jos taas hakija ilman perusteltua syytä on laiminlyönyt sovitut toimenpiteet, tehdään uusi alentamispäätös. Jos asiakkaan olosuhteet, työkunto, sairaudet jne. ovat sellaiset, että työnhaku on epätarkoituksenmukaista, ei alentamispäätöstä ole perusteluta tehdä. Käsittelijän on kuitenkin tulottoman kohdalla lähdettävä aktiivisesti hakemaan muita ratkaisuja esim. eläke. 3.2 Asumismenot Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu. Asuntomenoiksi lasketaan: - vuokra/yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike) - lämmityskulut - sähkö- ja kaasumaksut - vesi- ja jätevesimaksut - jätehuoltokulut - tontin vuokra

-10- - koti- ja palovakuutus (kohtuullinen, suppea kotivakuutus, vakuutuskirja liitteenä maksutositteen lisäksi) - kohtuulliset asuntolainan korot (ks. sivu 19) - kiinteistövero. Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätös viivästyy kohtuuttomasti, on syy siihen selvitettävä. Lähtökohtana on, että ttt:n saajalla on pääsääntöisesti oikeus myös asumistukeen. Opiskelija voi saada opintotuen asumislisää. Opintotuen asumislisää saavat yksin asuvat opiskelijat, lapsettomat avo- tai avioparit ja alivuokralaiset. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä on mm. väljempi asumismenojen harkinta. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole ttt:n hakijoita, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista. Vanhempiensa luona asuvan nuoren kohdalla asumismenojen huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa (ks. sivu 21). Kaikkien asumismenojen kohdalla on arvioitava myös menojen kohtuullisuutta. Vuokra/vastike Lähtökohta on, että vuokramenot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Kohtuullisuusharkinta on aina yksilöllistä. Asumistuen mukaan asunnon kohtuulliset kulut ovat perhekoon ja asunnon neliömäärän mukaan seuraavat (min = vanha asunto, max = uusi asunto). TARKISTA KELALTA Henkilöluku m 2 1 37 2 57 3 77 4 90 5 105 6 115 7 125 8 135 Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta, eikä tarkoituksena ole tukea vähimmäis toimeentulon ylittävää asumismukavuutta ja väljyyttä. Siitä huolimatta asumismenoja ei voida kohtuullistaa kaavamaisesti kenenkään kohdalla. Kelan asumistuen kohtuuasumiskuluja voidaan pitää kohtuullisia asumiskuluja arvioitaessa lähtökohtana, mutta toimeentulotuessa tulee asumiskulut myöntää tarpeellisen suu-

-11- ruisena. STM:n toimeentulotukioppaan mukaan asumistuen taso ei ole riittävä taso asumisen turvaamiselle, vaan on huomioitava kunnassa vallitseva asumiskulutaso. Jos asunto on tarpeellista suurempi, mutta vuokra on henkilöluvun mukaisesti arvioiden kohtuullinen, hyväksytään se todellisena. Yksin asuvan henkilön asuminen kaksiossa on HaO:n ratkaisun mukaan hyväksytty, jos tarjolla ei ole ollut yksiöitä. Jos asumismenot ylittävät selvästi Kelan asumistuen maksimirajat (uusi asunto) ja tuen tarve on pitkäaikainen, on mietittävä asumismenojen kohtuullisuutta. Katso asumismenojen kohtuullisuusharkinta. Kohtuullisuusharkinnassa on otettava huomioon toimeentulotukea hakevan elämäntilanne ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi vuokra-asunto ja kunnassa vallitseva vuokrataso. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy toisin ja asunnon kokoharkinta on väljempää. Asumisoikeusasunnosta otetaan huomioon vastikevuokra kuten vuokra-asunnossa. Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi (vertaa lehti-, puhelin- ja tv-maksut), eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lämmityskulut ja sähkölaskut Sähkölaskuista huomioidaan kuukauden osuus ja hakijoita kehotetaan pyytäjään laskuja kuukausittain. Tämä huomioidaan erityisesti kertahakijoiden kohdalla. Pitkäaikaisilla toimeentulotuen saajilla voidaan sähkölasku huomioida erääntymiskuukautena kokonaisuudessaan. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään 1 mottia/kk halkoihin. 30 /motti v.2008 Jos asunnossa on sähkö- tai öljylämmitys, kustannukset hyväksytään kohtuullisina laskujen mukaan tai käytetään asumistuen lämmityskulunormia 1,27 / neliö. Lämmitysöljy 90snt/l v.2008. Asuntolainojen korot Asuntolainojen koroissa on aina kiinnitettävä huomiota niiden kohtuullisuuteen. Asumistuki huomioi koroista vain 55 %, mutta ttt:ssa ne huomioidaan kokonaan, jos ne ovat kohtuulliset. Velkaisessa omistusasumisessa on aina arvioitava myös perheen kykyä suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Jos asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen ja asuntolainan korot ovat kohtuulliset perheen aikaisempaan tulotasoon nähden, korot otetaan huomioon todellisen suuruisina pääsääntöisesti 6 kk:n ajan. Päätökseen on kirjattava tämä määräaika ja jo ensimmäistä kertaa toimeentulotukea myönnettäessä. Korot huomioidaan niiden erääntymiskuukausina tai kuukausittain. Jos ttt:n tarve jatkuu yli 6 kk, harkitaan yksilöllisesti, kuinka tarkoituksenmukaista korkojen ja omistusasumisen tukeminen on tämän jälkeen.

-12- Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma seuraavan kuun alusta alkaen, kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä 6 kk:n laskelma. Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai ottaa ne huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon. Korot voidaan ottaa huomioon myös 6 kk:ta pidemmän ajan, jos asumismenot (korot mukaan lukien) vastaavat vuokra-asumisen kustannuksia ja oletetaan hakijalla olevan edellytyksiä selviytyä myös lyhennyksistä (ks. myös seuraava kohta). Asumismenojen kohtuullisuusharkinta Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää aina yksilöllistä hakijan olosuhteet ja vallitsevan vuokratason huomioon ottavaa harkintaa. Hakijalle on varattava kohtuullinen aika (6 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Kun asumismenoja kohtuullistetaan, tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Määräaikainen päätös tehdään yleensä 3-6 kk:ksi. Määräaika on kirjattava selkeästi päätökseen. Asumismenot otetaan huomioon todellisina tämänkin jälkeen, jos asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuhintaista asuntoa, mutta ei ole sitä saanut Kohtuullisuusharkintaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa: - Asumismenot ylittävät selvästi asumistuen enimmäismäärät, eikä tuen tarve ole lyhytaikainen. - Asunto on kooltaan kohtuuttoman suuri (yli 10 % asumistuessa hyväksytystä) asumistuen neliöihin verrattuna, eikä siihen ole perusteltua syytä tai tuen tarve jatkuu kauan (yli 6 kk). Perusteltu syy voi olla esim. perheen hajoaminen, lasten poismuutto, puolison kuolema jne. - Toimeentulotukea haetaan tulotason alenemisen takia, mutta hakija ei aikaisemminkaan ole pystynyt huolehtimaan asumismenoistaan, kuten esim. lainojen koroista ja lyhennyksistä. - Kyse on uuden, kalliimman asunnon vuokraamisesta/hankkimisesta ttt-asiakkuuden aikana. - Asunnon kustannukset ja asumistaso ovat olleet hankkimisajankohtana kohtuuttoman suuret suhteessa tuloihin. - Asuntolainan korkoja ei voida pitää kohtuullisina tai ne on otettu huomioon jo 6 kk:n ajan tai perheellä ei ole edellytyksiä selviytyä asuntolainoihin liittyvistä velvoitteista jatkossa.

-13- - Omistusasumisen kustannukset ylittävät selvästi perheen kokoon nähden kohtuulliset vuokra-asumisen kustannukset. Asiakas hakeutuu toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan asuntoon: Käytetään edellisen asunnon kustannuksia, kun asiakas ttt-asiakkuuden aikana hakeutuu edullisemmasta asunnosta, jossa asuminen on ollut turvattu, kalliimpaan asuntoon. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenot silloin, kun nuori on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja kun hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet tai nuori on välillä asunut muualla huolehtien asumiskuluistaan ja muuttaa takaisin kotiin. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioon ottamista. Jos asumiskulut otetaan huomioon, lasketaan nuorelle pääluvun mukainen osuus todellisista kustannuksista esim. vuokrasta. Maksetusta vuokrasta tulee esittää pankin maksukuitit tai tiliotteella tulee näkyä tilisiirto tai kuukausittain toistuva vuokran suuruinen käteisnosto. Jos kotona asuva täysi-ikäinen nuori muuttaa asumaan itsenäisesti, esim. lukio- tai ammattikouluaikanaan, on tuen myöntämisen perusteet tutkittava erityisen tarkkaan: syy miksi muutettu, vanhempien taloudellinen tilanne ja hyväksyntä muutolle, vanhempien mahdollisuus asuttaa nuori kotonaan ja vuokran suuruuden on oltava kohtuullinen. Näissä tilanteissa ei ilman erityisiä syitä myönnetä nuorelle takuuvuokraa. Jos nuoren asuminen järjestyisi edelleen kotona ja tästä on vanhempien antama tieto, on se toimeentulotukilain mukainen ensisijainen tapa nuorelle järjestää elantonsa itsenäisen asumisen sijasta, millä perusteella toimeentulotuki voidaan hylätä. 3.3 Terveydenhuoltomenot (ToTuA 1 1-kohta) Terveydenhuollon menot huomioidaan siltä osin kuin niitä ei korvata sairasvakuutuslain nojalla. Tulosidonnaisissa terveydenhuollon maksuissa maksuvapautuksen hakeminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen verrattuna. Terveydenhuoltomenoissa edellytetään julkisten palvelujen käyttöä. Terveydenhuoltomenoja ovat mm. lääkekulut, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoidon laskut. Terveydenhuollon matkojen omavastuuosuus on 9,25 /sivu. Asiakas itse hakee korvauksen kelalta. Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten Kelan/Tapaturmaviraston/vakuutusyhtiöiden/ sotilasvammalain/lääkinnällisen kuntoutuksen tai vastaavien kautta tulevat korvaukset. Terveydenhuolto vastaa myös lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja sairaanhoidollisista ilmaisvälineistä. Jos apuvälineitä tms. ei ole myönnetty terveydenhuollosta, sitä ei myönnetä myöskään ttt:na.

-14- Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksut) Lyhytaikaisen hoidon maksu otetaan menona huomioon ja myös täysi perusosa, jos hoito kestää alle kuukauden. Yli viikon mittaisissa hoitojaksoissa tuloihin lasketaan ateriaetu 8 laitoshoitovuorokausi. Tulo ja lähtöpäivää ei huomioida ateriaetuus vähennyksenä. Jos hoito kestää kolme kuukautta tai enemmän, ei perusosaa lasketa menoksi, vaan pelkkä käyttövara 90 / kk ja sairaala-/ muu laitoshoitolasku. Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle voida myöntää toimeentulotukea, vaan hoitoon tulee sisältyä kaikki välttämättömät menot. Tarvittaessa tehdään maksunalennus pyyntö perusturvalautakunnalle. Hammashoito ja hammasproteesit Pääsääntöisesti edellytetään, että hoito on asiakkaalle tarpeellinen Hakijan tulee ensin selvittää sairauskorvauksen saaminen ensisijaisena etuutena. Hammasproteesit hankitaan tarjousten perusteella valituilta palveluntuottajilta. Harkittaessa ttt:n myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen ttt-asiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Yleensä, jos ttt:n tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään, että hammashoito kustannetaan omin varoin. Jos ttt:a haetaan pelkästään hammashoitokuluihin, sitä voidaan myöntää, jos asiakas esim. eläkeläinen on pitkään elänyt normirajoilla. Jos on oletettavaa, että hakijan taloudellinen tilanne kohtuullisessa ajassa paranee, voidaan hammaslääkärilaskuista hyväksyä vain määräaika maksusuunnitelman mukaisista laskuista. Eläkeläisten hakiessa proteeseihin ttt:a tehdään kahden kk:n normilaskelma ja jos ylitys riittää hammashoitokuluihin, toimeentulotukea ei myönnetä. Tällöin proteesikustannukset arvioidaan kohtuullisuuden mukaan yksityistaksoin. Lääkkeet Käsikauppalääkkeet sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Lääkärin reseptillä määräämät lääkkeet myönnetään toimeentulotukena, jos ne jäävät vajeeksi. Pääsääntöisesti edellytetään että lääke on asiakkaalle tarpeellinen. Sairasvakuutuslain mukainen korvattavuutta ei tule asettaa terveydenhuoltomenon hyväksymisen ehdoksi. Pelkkä apteekin kuitti tai resepti ei riitä vai pitää olla molemmat, jotta voidaan todeta niiden oikeellisuus. Reseptissä näkyvä hinta ei ole asiakkaan maksama hinta. 1.4.2003 tuli voimaan laki reseptilääkkeiden vaihtamisesta edullisempaan apteekeissa. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Maksusitoumuksissa apteekkiin huomioidaan maksukaton täyttyminen.

-15- Vähäiset terveydenhuoltomenot on määritelty sisältyviksi perusosaan. Pääsääntöisesti voidaan tähän katsoa kuuluvan ilman reseptiä ostetut käsikauppalääkkeet. Annettaessa ms:ta lääkkeisiin on seurattava myös erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja vastaavien käyttöä ja tarvittaessa otettava yhteys reseptin kirjoittaneeseen lääkäriin. Toimeentulotuessa hyväksyttävät lääkkeet voidaan tarvittaessa rajata vain tiettyjen lääkäreiden (terveyskeskus, A-klinikka, MTT) resepteihin. Lääkkeistä kannattaa kysyä oman alueen terveyskeskuslääkäreiltä ja puuttua kalliisiin tai mahdollisesti väärinkäytettäviin lääkkeisiin. Jos reseptit on kirjoitettu muulle perheenjäsenelle kuin sille, jonka nimellä ttt-päätös on tehty, on ms:n selitetekstissä mainittava potilaan nimi. Annettaessa ms lääkkeisiin on asiakasta muistutettava siitä, että Kela-kortti on oltava mukana apteekissa. Matkakorvaukset Sairaudesta johtuvat matkakulut korvataan omavastuun osalta. Omavastuu osuus 9,25 /sivu. Silmälasit Myönnettäessä ttt:a silmälaseihin on otettava huomioon asiakkaan tulotaso ennen asiakkuutta ja hankinnan kiireellisyys asiakkuusaikana kuten hammashoidossakin. Lisäksi silmälasien hankinta tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuvaa: uusiminen välttämätöntä muuttuneiden arvojen takia, aikaisemmat rikkoutuneet, hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisestä johtuen. Silmälasit myönnetään maksusitoumuksena ja ennen ms:n myöntämistä on hankittava optikolta/silmälääkäriltä lausunto lasien hankinnan välttämättömyydestä ja kustannusarvio. Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset, eikä ttt:na myönnetä kosmetiikkaa (värjäys ym.), elleivät ne ole lääketieteellisesti perusteltuja. Kehyshinta on enintään 100,00, ja asiakasta tulee kehottaa etsimään edullisinta vaihtoehtoa. Kehykset uusitaan tarpeen mukaan, kun ne ovat käyttökelvottomat, enintään 3 vuoden välein. Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita: työolot, lääkärin määräys. Piilolasien hoitonesteet sisältyvät perusosaan. Eläkeläiselle, joka hakee ttt:a vain silmälaseihin, lasketaan 3 kk:n normi ja jos ylitys riittää lasien hankintaan, toimeentulotukea ei myönnetä. Itse hankitut lasit voidaan hyväksyä takautuvassa normilaskelmassa perustelluista syistä harkinnan mukaan kohtuuhintaisena. Erityisravinto (ToTuA 1 4-kohta) Raskaus, diabetes, laktoosi-intoleranssi eivät aiheuta erityiskustannuksia. Jos henkilöllä on sairaus, joka aiheuttaa erityisravintokustannuksia, hän voi hakea Kelan vammaistukea, joka on porrastettu kolmeen ryhmään. 16 vuotta täyttänyt keliakiaa sairastava voi hakea

-16- Kelasta ruokavaliokorvausta. Tukia ei oteta tulona huomioon ttt:ssa, mutta ei myöskään erityisravintokustannuksia menoina. Lapset voivat tällä perusteella saada Kelan maksamaa lapsen hoitotukea (samat euromäärät kuin vammaistuessa). Jos Kelan etuuksia ei ole myönnetty tai ne ovat vasta vireillä, on erityisravintokuluista oltava selvitys terveysasemalta. Kliinisiin erityisravintovalmisteisiin maksetaan sv-korvausta. Erityisravintokustannuksia on mahdollista hakea myös vammaispalvelulain nojalla. 3.5 Työmatkat (ToTuL 11 2-kohta) ToTuL:n 11 :n 2-kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Normaalisti otetaan huomioon julkisen liikenteen mukaiset menot omalla työssäkäynti alueella. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista perustelluista syistä oman auton käyttö työmatkoilla on välttämätön, menona hyväksytään todelliset polttoainekulut. Polttoainekustannukset v. 2008 9,10e/100km. Työvoimatoimisto myöntää ensisijaisesti avustusta työttömälle työnhakumatkoihin silloin, kun haettava työ on työvoimatoimiston osoittama. Hakijan on haettava veroprosentin alennusta verotoimistosta työmatkojen korvaukseen. B. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI 4. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN HUOMIOITAVAT MENOT 1) Lasten päivähoito 2) Muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot 3) Henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. 1)Päivähoito (ToTuA 1 3-kohta) Pääsääntöisesti kunnallisen päivähoidon tulisi olla maksutonta, jos perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Maksua voidaan myös alentaa kesken toimintakauden, jos tulotaso on alentunut olennaisesti (väh. 10 %), alennus voi olla myös määräaikainen. Asiakasmaksulain 11 :n nojalla voidaan päätetyn maksun perimisestä myös luopua mm. huollollisista syistä. Mikäli päivähoitoa suositellaan esim. lastensuojelun tukitoimena, voidaan tehdä maksunalennuspyyntö päivähoitotoimistolle.