Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 8/2015 Tiedekuntaneuvosto Esityslista Aika: tiistai 29.9.2015 klo 9.00 Paikka: Siltavuorenpenger 5 A, kokoushuone K108 Läsnä: Jäsenet: Varajäsenet: professori Patrik Scheinin, dekaani, pj professori Leena Krokfors professori Kirsi Tirri professori Teija Kujala tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi professori Sari-Lindblom-Ylänne professori Hannele Niemi professori Johanna Mäkelä professori Pirjo Aunio professori Markku Niemivirta professori Gunilla Holm professori Heikki Ruismäki professori Kristiina Kumpulainen akatemiaprofessori Katri Räikkönen-Talvitie professori Anu Klippi professori Sirpa Tani professori Markku Hannula professori Anu-Katriina Pesonen yliopistonlehtori Jari Lipsanen yliopistonlehtori Fritjof Sahlström yliopistonlehtori Eila Lonka apulaisrehtori Marja K. Martikainen lehtori Marko van den Berg koulutuspäällikkö Johanna Lammi XXX amanuenssi Miia Valento viestintäsihteeri Antti Moilanen opiskelija Susanna Jokimies opiskelija Tommi Mäki opiskelija Jussi Järvinen opiskelija Jouni Vainio opiskelija Ilkka Muukkonen opiskelija Petra Ajo opiskelija Minna Suorsa opiskelija Meri Leppänen opiskelija Jaakko Tähkä opiskelija Sallamaria Rautavaara Esittelijät: hallintopäällikkö Laura Tuominen (puh. 20613), 5, 7, 13 21 opintoasiainpäällikkö Virpi Kiljunen (puh. 20501), 5, 6 opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila (puh. 20506), 8, 9 opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner (puh. 20505), 8, 10 12 Sihteeri: hallintosihteeri Sirpa Koivumäki (puh.191 20609) 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Helsingin yliopiston johtosäännön 17 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä, ellei erikseen toisin määrätä. Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on saman tasoinen opintosuoritus. Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, dekaani määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajien edellytetään olevan läsnä koko kokouksen ajan. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi professori Pirjo Aunio ja opiskelija Jussi Järvinen.
3 Esityslistan hyväksyminen Hyväksytään esityslista. 4 Ilmoitusasiat Kanslerin päätöksiä - Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt FT Benjamin Cowleylle kognitiotieteen dosentin arvon. - Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt PsT Taina Laajasalolle oikeuspsykologian dosentin arvon. - Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt PsT Juha Salmitaipaleelle neuropsykologian dosentin arvon. - Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt PsT Eero Vuoksimaalle neuropsykologian dosentin arvon. Rehtorin päätöksiä - Rehtori on päättänyt 14.9.2015, että psykologian professorin tehtävään otetaan tutkimusprofessori Marko Elovainio (65/2015). - Rehtori on päättänyt 14.9.2015, että psykologian määräaikaiseen tehtävään 1.8.2015 31.12.2019 otetaan dosentti Anu-Katriina Pesonen (66/2015). 5 Tiedekunnan tavoiteohjelman päivittäminen vuodelle 2016 (Tuominen, Kiljunen) Helsingin yliopiston johtosäännön 8 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on käsitellä tiedekunnan tavoiteohjelma sekä siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja tiedekunnan budjetti. HY:n hallitus on päättänyt kokouksessaan 16.9.15 käynnistää muutosohjelman, jolla tavoitellaan 86 miljoonan euron säästöjä. Tämä merkitsee koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä henkilöstön vähentämiseksi enintään 1200 henkilöä. Muutosohjelma on laaja ja sisältää henkilöstökulujen vähennysten lisäksi myös muita säästökohteita, uudistamishankkeita sekä keinoja uusien tuottojen hankkimiseksi. Muutosohjelman toimenpiteet sisällytetään yliopiston vuoden 2016 tavoiteohjelmaan sekä strategiaan kausille 2017 2020. Tiedekuntia on ohjeistettu päivittämään tavoiteohjelmiaan vuoden 2016 osalta keskittymällä vuoden 2016 tärkeimpiin toimenpiteisiin. Tältä osin dead line on 2.10. (tekstiosat). Koko tavoiteohjelman (ml. budjetti) dead line on 19.10. Rehtori vahvistaa tiedekuntien tavoiteohjelmat 27.10. Liitteessä suunnitelma tiedekunnan tärkeimmistä toimenpiteistä vuodelle 2016 (liite 1 5). Käsitellään tiedekunnan suunnitelma vuoden 2016 tärkeimmistä toimenpiteistä. 6 Pro gradu -tutkielmat (Kiljunen) Helsingin yliopiston johtosäännön 17 :n mukaisesti hallintoelin on päätösvaltainen opintosuoritusta arvosteltaessa, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 42 :n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman hyväksymisestä ja arvostelusta, ellei tiedekuntaneuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle.
Päätösehdotus: Hyväksytään ja arvostellaan liitteessä (liite 1 6) mainitut pro gradu - tutkielmat (ei esittelyä; HY:n johtosääntö 18 ). Liitteenä pro gradujen arvosanajakauma (liite 2 6). Liitteenä perustutkinnot 2011 2015 (liite 3 6). 7 Tiedekuntaneuvoston kokousaikataulu syyslukukaudella 2015 ja gradulausuntojen jättämisen määräaika (Tuominen) HY:n voimassa olevien esittely- ja kokousmenettelyohjeiden mukaisesti hallintoelin voi päättää kokousaikansa etukäteen lukukaudeksi tai -vuodeksi kerrallaan. Mikäli esityslistalle ei ennalta sovituksi kokouspäiväksi kerry riittävästi käsiteltäviä asioita, voi puheenjohtaja harkintansa mukaan peruuttaa kokouksen ilmoittamalla siitä jäsenille kutsusta annettujen ohjeiden mukaisesti. Tiedekuntaneuvosto on 9.12.2014 vahvistanut tiedekuntaneuvoston kokousajat lukuvuodelle 2015 2016. Samassa yhteydessä on vahvistettu gradujen arvosteluun liittyvät aikataulut. Syyslukukaudelle 2015 on tiedekuntaneuvoston kokouspäiviksi sovittu syyskuun kokousten lisäksi seuraavat kokoukset: 27.10. ja 8.12. Syyslukukauden osalta on tiedekuntaneuvostossa käsiteltävien asioiden runsauden vuoksi katsottu tarpeelliseksi, että tiedekuntaneuvosto kokoontuu myös marraskuussa. Ylimääräisen kokouksen ajankohta olisi 24.11.2015. Gradulausuntojen määräajan osalta ehdotetaan muutosta gradulausuntojen jättämisen määräaikaan: lausunnon antamisen määräaikaa aikaistettaisiin liitteen ehdotuksen mukaisesti (liite 1 7), jotta tiedekuntaneuvoston kokouksen valmisteluun olisi varattu enemmän aikaa. Tavoitteena on myös, että tiedekuntaneuvoston kokouksen esityslista voidaan lähettää tiedekuntaneuvoston jäsenille jo kokousta edeltävän viikon keskiviikkona, jotta varmistetaan riittävä valmistautumisaika tiedekuntaneuvoston kokouksiin. Päätetään pitää tiedekuntaneuvoston kokous 24.11.2015 klo 9.00 alkaen. Päätetään gradulausuntojen määräajan aikaistamisesta liitteen 1 mukaisesti. 8 Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan uusien opiskelijoiden valintaperusteet vuodeksi 2016: kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon johtavat koulutukset (Laurila, Steiner) Yliopistolain mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Yliopistolla on myös oikeus opiskelijoiden määrän rajoittamiseen. Hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita. Hakijat voidaan kuitenkin erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin, jolloin samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Yliopisto voi jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi poiketa rajoitetusti yhdenmukaisista valintaperusteista. Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan ( 12) rehtori päättää yliopiston opiskelija- ja jatko-opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista ja tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan uusien opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden valintaperusteista. Rehtorin 5.2.2015 päätöksessä 16/2015 ja tämän päätöksen 15.6.2015 muutospäätöksessä Helsingin yliopiston opiskelijavalintoja koskeviksi yleisiksi linjauksiksi todetaan, että
opiskelijavalintojen tehtävänä on mitata hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opintoihin. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntää tiedekunta ja se myönnetään suoravalinnalla (ylioppilastutkintotodistuksen tai muiden todistusten tai suoritusten perusteella), tai valintakokeen perusteella, tai todistuksista ja valintakokeesta annettavien yhteispisteiden perusteella, tai aikaisempien opintosuoritusten perusteella. Valintakokeen järjestämisellä edistetään hakijoiden yhteisvertaista kohtelua valintaprosessissa. Yhteinen koe on yksi tapa verrata hakijoiden tietoja ja taitoja tilanteessa, jossa hakijajoukon muodostavat henkilöt, jotka ovat saavuttaneet kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin hyvin erilaisilla tavoilla. Valintakokeella mitataan hakijan tietoja, taitoja, motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opiskella tietyllä alalla. Linjaukset koskevat korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia, jotka alkavat 1.8.2016 tai sen jälkeen. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi. 2016 valintaperusteita on käsitelty tiedekunnan kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon johtavien koulutusten valintatoimikunnissa. Valmistelusta tiedekuntaneuvoston 29.9.2015 käsittelyä varten vastaavat: kasvatustieteiden, pedagogik, psykologian, fonetiikan, logopedian, suomenkielisen ja ruotsinkielisen luokanopettajan koulutuksen, suomenkielisen ja ruotsinkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen sekä varhaiskasvatuksen maisteriohjelman osalta opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner, erityispedagogiikan, kotitalousopettajan (sis. kotitaloustieteen) ja käsityönopettajan (sis. käsityötieteen) koulutusten osalta opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila. Liitteenä 1 (liite 1 8) on muistio keskeisistä muutoksista vuoteen 2015 verrattuna. Liitteenä 2 (liite 2 8) on esitys käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon johtavien koulutusten uusien opiskelijoiden valintaperusteiksi vuonna 2016. Muutokset on alleviivattu. Liitteenä 3 (liite 3 8) on 2016 valintojen aikataulu. Liitteenä 4 (liite 4 8) on yhteenveto ensikertalaisille hakijoille varattavista paikoista ja siirtohaun paikoista sekä hyväksyttävien enimmäismääristä eri valintaryhmissä. 1. Päätetään vahvistaa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon johtavien koulutusten uusien opiskelijoiden valintaperusteet vuodeksi 2016 liitteen 2 mukaisesti. 2. Todetaan, että valintaperusteisiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia ja täydentää valintaperusteita yliopistokohtaisilla ja valtakunnallisilla ohjeilla. 9 Erillisten erityisopettajan opintojen 2016 hakumenettely ja valintaperiaatteet (Laurila) Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 22 :n mukaan erillisten opintojen hakumenettelystä ja valintaperiaatteista päättää tiedekuntaneuvosto. Erityispedagogiikan koulutuksen ja erillisten erityisopettajan opintojen valintatoimikunta on käsitellyt kevään 2016 hakumenettelyä ja valintaperiaatteita 3.9.2015 kokouksessa. Valintatoimikunta esittää tiedekuntaneuvoston päätöksentekoa varten kaksi vaihtoehtoista menettelyä (A ja B). A-menettely on ensisijainen vaihtoehto ja B-menettelyä esitetään
käytettäväksi toissijaisena, jos A-menettelyn toteuttamiseen ei ole resurssiedellytyksiä keväällä 2016. Vaihtoehdot on esitetty rinnakkain liitteessä 1 (liite 1 9). Ensisijaisena vaihtoehtona esitettävässä A-menettelyssä valinta on kaksivaiheinen: ensimmäisen vaiheen kirjallisen kokeen perusteella kutsutaan hakijat toisen vaiheen soveltuvuushaastatteluun. A-menettelyä on kevennetty hiukan vuoden 2015 valintoihin verrattuna. Ensimmäisestä vaiheesta on poistettu erityisopettajakokemuksesta annettavat lisäpisteet (vaikuttaa tarkistustyömäärään). Lisäksi toisen vaiheen soveltuvuushaastatteluihin kutsuttavien määrää on vähennetty (vaikuttaa haastatteluiden organisointiin ja haastattelijoiden työmäärään). Toissijaisena vaihtoehtona esitettävässä B-menettelyssä valinta perustuu pääsääntöisesti kaksivaiheiseen kirjalliseen kokeeseen. Hakijat asetetaan ensin paremmuusjärjestykseen kirjallisen kokeen monivalintatehtävistä saatavien pisteiden perusteella ja toisessa vaiheessa kirjallisen kokeen soveltavat tehtävät arvioidaan vain osalta hakijoista. Tarvittaessa osa hakijoista voidaan kutsua soveltavien tehtävien tulosten perusteella haastatteluun. 1. Päätetään vahvistaa erillisten erityisopettajan opintojen 2016 hakumenettely ja valintaperiaatteet sekä ensisijaisena vaihtoehtona esitetyn A-menettelyn että toissijaisena vaihtoehtona esitetyn B-menettelyn mukaisesti. 2. Todetaan, että A- tai B-menettelyn toteutumisesta päätetään, kun käytettävät resurssit vuodelle 2016 ovat riittävästi selvillä. 3. Todetaan, että hakumenettelyyn ja valintaperiaatteisiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisluonteisia korjauksia. 10 Luokanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 (Steiner) Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 :n mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajan koulutuksen tutkintovaatimustyössä on huomioitu käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä 4) edeltävät opinnot (jos on) 5) tavoite 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8) suoritustavat ja 9) arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu luokanopettajan koulutuksen kehittämisryhmässä ja sen alajaoksissa. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan 21.5.2015, ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteiden 1-3 mukaisesti. Liitteenä 1 (liite 1 10) on esitys luokanopettajan koulutuksen kasvatustiede pääaineena tutkintovaatimuksiksi. Liitteenä 2 (liite 2 10) on esitys luokanopettajan koulutuksen kasvatuspsykologia pääaineena tutkintovaatimuksiksi. Liitteenä 3 (liite 3 10) on esitys opettajankoulutuslaitoksen yhteisen syventävien opintojen menetelmätarjottimen tutkintovaatimuksiksi. Keskeiset muutokset kauden 2012 2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna: Kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoiden tutkintorakenteita on yhdenmukaistettu erityisesti tutkimusmenetelmäopintojen, ainedidaktisten opintojen ja opetusharjoitteluiden osalta. Kasvatustieteen pääaineopinnoissa on rakennettu pääasiassa 5
opintopisteen laajuisia opintojaksoja yhdistämällä aiempia pienempiä opintojaksoja ja supistamalla laajempia. Uutena opintojaksona pääaineopintoihin on tullut Johdatus kasvatus- ja kehityspsykologiaan (5 op). Kasvatuspsykologian pääaineopintoihin uutena opintojaksona on tullut yhdessä lastentarhanopettajan koulutuksen kanssa toteutettava Kasvatus- ja kehityspsykologian jatkokurssi (5 op). Ainedidaktiikan opinnoissa (peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot) on tapahtunut merkittävä rakenteellinen muutos, jonka taustalla on perusopetuksen tuntijakouudistuksen tuoma tarve sisällyttää yhteiskuntaopin ja terveystiedon didaktiikka ainedidaktiikan opintoihin. Lisäksi tiedekunnan asettama tavoite siitä, että opintojaksojen minimilaajuus on 5 opintopistettä aiheuttaa muutospaineita tähän kokonaisuuteen. Ainedidaktiikan kokonaisuudesta on poistunut valinnaisuus lukuun ottamatta mahdollisuutta valita uskonnon tai elämänkatsomustiedon didaktiikka, mikä mm. vahvistaa kaikille yhteisen taito- ja taideaineiden didaktiikan opetusta. Opintokokonaisuus muodostuu pääasiassa 5 opintopisteen laajuisista opintojaksoista. Kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat suorittavat 3-4 opintojaksoa ilmiölähtöisinä oppimiskokonaisuuksina. Harjoitteluiden sisällöllisessä kehittämisessä on huomioitu uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien rakentamisen taito sekä yhteistyöhön oppiminen ja erityinen tuki), ohjausresurssit sekä tiedekunnan linjaukset. Monialainen harjoittelu 1 (ent. Orientoiva harjoittelu) on laajuudeltaan 3 opintopistettä, ja Monialainen harjoittelu 2 on siirretty syventävistä opinnoista aineopintoihin. Näin harjoittelut on mahdollista rytmittää optimaalisesti tutkintoon joka toiselle opintovuodelle, mikä mahdollistaa teorian ja käytännön aktiivisen vuoropuhelun läpi koulutuksen. 1. Päätetään vahvistaa luokanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 11 Lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 (Steiner) Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 :n mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimustyössä on huomioitu käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä 4) edeltävät opinnot (jos on) 5) tavoite 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8) suoritustavat ja 9) arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja sen alatyöryhmissä. Tutkintovaatimuksia on käsitelty myös koulutuksen yhteistyökokouksissa. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan 11.6.2015, ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Liitteenä 1 (liite 1 11) on esitys lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimuksiksi. Keskeiset muutokset kauden 2012 2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna:
Kasvatustieteen pääaineopintojen sisällöllinen rakenne noudattaa laitoksen yhtenäistä linjaa. Pääaineopintojen osuutta on lisätty siten, että tutkinnossa ei ole enää tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Ratkaisua perustellaan tarpeella antaa riittävästi eväitä opettajaksi kasvamiseen kolmivuotisen, lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavan tutkinnon aikana. Laitoksen johtajan päätöksen mukaisesti harjoitteluiden määrää on vähennetty kolmesta kahteen poistamalla perusharjoittelu. Perusharjoittelun opettajuuteen kasvun kannalta merkittävät sisällöt on integroitu muihin pääaineopintoihin. Laitoksen yhteisten opintojaksojen laajentuminen pääsääntöisesti viiden opintopisteen laajuisiksi aiheuttaa muutoksia perus- ja aineopintoihin. Myös opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluviin opintojaksoihin on tullut muutoksia johtuen harjoittelun siirtämisestä kokonaisuudessaan osaksi opettajan pedagogisia opintoja (VOKKE-suositusten mukaisesti) sekä laitoksen uudesta yhteisestä opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvasta opintojaksosta Johdatus kasvatus- ja kehityspsykologiaan (5 op). Opintojakson Esi- ja alkuopetus (3op) tavoitteet, sisällöt ja kirjallisuus ovat luokanopettajan koulutuksen, kasvatustiede pääaineena, tutkintovaatimusten 2016 2021 mukaiset, mutta suppeammat, koska opintojakso on lastentarhanopettajan koulutuksessa opintopistemäärältään pienempi. Opintojakso Kasvatus- ja kehityspsykologian jatkokurssi (5op) on yhteneväinen luokanopettajan koulutuksen (kasvatuspsykologia pääaineena) tutkintovaatimusten 2016 2021 kanssa. Varhaiskasvatuksen sisältöalueiden opintojen (ent. varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sisällöistä on rakennettu laajempia kokonaisuuksia, ja taito- ja taideaineiden valinnaisuus on poistettu. Taito- ja taideaineiden valinnaisten opintojaksojen poistuminen vähensi merkittävästi näiden aineiden osuutta opintokokonaisuudessa, mitä on kompensoitu luomalla uusi eheyttävä Varhaiskasvatuksen taito- ja taideaineet, hyvinvointi ja kulttuurisesti kestävä kehitys (3 op) opintojakso. Opintokokonaisuuden nimenmuutosta perustellaan siten, että varhaiskasvatus ja esiopetus eivät ole toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan esiopetus kuuluu varhaiskasvatuksen piiriin, joka on nähtävä yhtenä jatkumona matkalla alkuopetukseen ja siitä eteenpäin. Harjoitteluiden kokonaisopintopistemäärä (15 op) on pidetty perusharjoittelun poistumisesta huolimatta ennallaan nostamalla Eheyttävän harjoittelun ja Syventävän harjoittelun (ent. Päättöharjoittelu) opintopistemäärää. 1. Päätetään vahvistaa lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 liitteen mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 12 Varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 (Steiner) Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 :n mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimustyössä on huomioitu käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä 4) edeltävät opinnot (jos on) 5) tavoite 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8) suoritustavat ja 9) arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja sen Vakamo-alajaoksessa sekä Varhaiskasvatuksen tutkintovaatimustyö 2016 seminaarissa. Tutkintovaatimuksia on käsitelty myös koulutuksen yhteistyökokouksissa.
Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan 11.6.2015, ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Liitteenä 1 (liite 1 12) on esitys varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimuksiksi. Keskeiset muutokset kauden 2012 2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna: Kasvatustieteen pääaineopintojen sisällöllinen rakenne noudattaa laitoksen yhtenäistä linjaa jakautuen viiteen sisällölliseen kokonaisuuteen. Pääaineen opinnot jakautuvat kahteen eri linjaan, joista opiskelija valitsee opintojensa alussa joko pedagogisen painotuksen tai hallinnon ja tutkimuksen painotuksen. Linjat eroavat toisistaan suoritettavan harjoittelun suhteen, ja lisäksi vain pedagogisen painotuksen valinneet suorittavat uuden opintojakson Leikki ilmiönä ja varhaiskasvatuksen keskeisenä toimintamuotona (5 op). Opintojakso Johdatus varhaiskasvatuksen tutkimukseen (3 op) on poistettu, ja sen sisältöjä on siirretty pro gradu seminaareihin. Vapautuneilla opintopisteillä on vahvistettu asiantuntijuuden ymmärtämiseen ja johtajuuteen liittyviä sisältöjä. Harjoittelujen määrää on laitoksen linjauksen mukaisesti vähennetty kahdesta yhteen. Näin ollen opiskelijat suorittavat jatkossa vain joko Pedagogisen harjoittelun tai Hallinnon ja kehittämistyön harjoittelun valitsemansa painotuksen mukaisesti. 1. Päätetään vahvistaa varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimukset lukuvuosille 2012 2013, 2013 2014 ja 2014 2015 liitteen mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 13 KM Topi Litmasen väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen) KM Topi Litmasen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Stressful, important and rewarding: How higher education students experience learning in different environments tarkastettiin 21.8.2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Lars-Erik Malmberg, kustoksena professori Kirsti Lonka ja arvolausetoimikunnan jäsenenä professori Leena Krokfors. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 13). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Kai Hakkarainen ja ohjaajana dosentti Laura Hirsto. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu KM Topi Litmaselle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. KM Topi Litmanen on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 ). Arvosanaksi ehdotetaan eximia cum laude approbatur. 14 FM Noora Pyyryn väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen) FM Noora Pyyryn kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Hanging out with young people, urban spaces and ideas: Openings to dwelling, participation and thinking tarkastettiin 19.9.2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Tracey Skelton, kustoksena professori Sirpa Tani ja arvolausetoimikunnan jäsenenä dosentti Jan Löfström. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 14).
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Sirpa Tani ja ohjaajana on toiminut dosentti VTT Tarja Tolonen. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu FM Noora Pyyrylle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. FM Noora Pyyry on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 ). Arvosanaksi ehdotetaan laudatur. 15 KM Leena Käyhkön väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Tuominen) KM Leena Käyhkö on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Kivi kengässä opettajat yrittäjyyskasvatuksen kentällä. Tutkimus koulun ja paikallisyhteisön kumppanuudesta. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Yrjö Engeström ja ohjaajina ovat toimineet dosentti Ritva Engeström, professori emeritaterttu Tuomi-Gröhn ja yliopistonlehtori Pirjo Korvela. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori emeritus Kari E. Nurmi ja dosentti Tarja Römer-Paakkanen. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 15). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Leena Käyhkölle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Yrjö Engeström ehdottaa vastaväittäjäksi professori Jarna Heinosta Turun yliopistosta. KM Leena Käyhkölle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. Päätetään 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää KM Leena Käyhkölle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Jarna Heinosta, 4. todeta, ettei KM Leena Käyhkö ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Yrjö Engeström, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi professori Kai Hakkarainen. 16 KM Irene Rämän väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Tuominen) KM Irene Rämä on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Yhdessä luotua opetustilanteen vuorovaikutukseen liittyvien tekijöiden tarkastelua erityisen tuen kehyksessä. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut yliopistonlehtori Elina Kontu ja ohjaajana on toiminut professori Raija Pirttimaa Jyväskylän yliopistosta. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet dosentti professori Eija Kärnä Itä- Suomen yliopistosta ja dosentti Maili Pörhölä Jyväskylän yliopistosta. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 16).
Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Irene Rämälle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Yliopistonlehtori Elina Kontu ehdottaa vastaväittäjäksi professori Kaarina Määttää Lapin yliopistosta. KM Irene Rämälle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. Päätetään 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää KM Irene Rämälle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Kaarina Määttä, 4. todeta, ettei KM Irene Rämä ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Pirjo Aunio, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi professori Pirjo Aunio. 17 KM Tarja-Kaarina Laamasen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Tuominen) KM Tarja-Kaarina Laamanen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan (käsityötiede) kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Generating and transforming representations in design ideation. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 17). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja ohjaajina on toiminut professori Kai Hakkarainen. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen ehdottaa esitarkastajiksi professori Matti Vartiaista Aalto yliopistosta ja dosentti, yliopistonlehtori Mia Porko-Huddia Åbo Akademista. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Matti Vartiainen ja dosentti, yliopistonlehtori Mia Porko-Hudd, 2. todeta, että KM Tarja-Kaarina Laamanen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 18 KM Kaisa Rädyn väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Tuominen) KM Kaisa Räty on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan (erityispedagogiikka) kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Erityispedagogisia diskursseja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 18). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on professori Markku Jahnukainen ja ohjaajina on toiminut professori emeritus Jarkko Hautamäki. Professori Markku Jahnukainen ehdottaa esitarkastajiksi professori Joel Kiviraumaa Turun yliopistosta ja professori Raija Pirttimaata Jyväskylän yliopistosta.
HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Joel Kivirauma ja professori Raija Pirttimaa, 2. todeta, että KM Irene Räty ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 19 PsM Lea Ojan lisensiaatintutkimus, hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen) PsM Lea Oja on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi neuropsykologian alaan kuuluvan lisensiaatintutkimuksensa Behavioral and electrophysiological indicators of auditory distractibility in children with ADHD and comorbid ODD. Jatko-opintojen ohjaajana on toiminut professori Kimmo Alho. Tiedekunnan nimeäminä lausunnonantajina ovat toimineet dosentti, tutkimusjohtaja Mira Karrasch (Åbo Akademi) ja dosentti Jarmo Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto). Mira Karrasch ehdottaa arvosanaksi kiittäen hyväksytty ja Jarmo Hämäläinen ehdottaa arvosanaksi hyväksytty. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 19). PsM Salla Rikanderille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. PsM Salla Rikander on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista lausuntojen suhteen. Päätösehdotus: Päätetään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 42 ja 43 ). Arvosanaksi ehdotetaan Hyväksytty/Kiittäen hyväksytty. 20 PsM Salla Rikanderin lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen) PsM Salla Rikander on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi terveyspsykologian alaan (erityispsykologikoulutus) kuuluvan lisensiaatintutkimuksensa Vanhempien kokemus vauvan kuolemasta. Jatko-opintojen ohjaajana on toiminut professori emeritus Juhani Julkunen ja ohjaajana on toiminut psykoterapeutti Tuula Hynninen. Tiedekunnan nimeäminä lausunnonantajina ovat toimineet professori Kirsti Honkalampi (Itä- Suomen yliopisto) ja professori Katri Komulainen (Itä-Suomen yliopisto). Lausunnonantajat ehdottavat arvosanaksi hyväksytty. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 20). PsM Salla Rikanderille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. PsM Salla Rikander on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista lausuntojen suhteen. Päätösehdotus: Päätetään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 42 ja 43 ). Arvosanaksi ehdotetaan hyväksytty.
21 Jatkotutkinnon suoritusoikeuksien myöntäminen (Tuominen) Seuraava henkilö on hakenut oikeutta suorittaa jatko-opintoja (FL/ KL/ PsL/ FT, KT, PsT) käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa: M.Ed Liu Xiaoxu, Education (OKL), SEDUCE Liitteenä hakijan tiedot (liite 1 21). Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulu-tutkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus. Erityisestä syystä jatkokoulutus voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon ja koulutuksen antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Tohtoriohjelmien johtoryhmät ovat hyväksyneet hakijoiden tutkimussuunnitelmat ja jatko-opinto suunnitelmat. Myönnetään M.Ed Liu Xiaoxulle (FL/FT) oikeus suorittaa jatkotutkintoja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. 22 Kokouksen päättäminen