Summer 2008 English pages... 20 35 STEVIS 1
Finnsteve magazine 1/2008 Sisältö KANNEN KUVA: Ensimmäinen Finnsteven tilaamista uusista nostureista lipui Vuosaareen 2. kesäkuuta iltapäivällä. Suomen suurin nosturi reissasi Rotterdamista Vuosaareen proomulla. Ajoittain kovassa vastatuulessa tehty matka kesti yhdeksän päivää. Katso myös juttu sivuilla 10 13 ja englanninkielinen juttu sivuilla 22 25. Published by: FINNSTEVE OY AB P.O. Box 225 (Saukonkuja 5) FI-00181 Helsinki Finland Phone +358 10 56560 Editor-in-chief: Leena Liuskanto Editor: Sari Tiiro, Optima Oy English translations: Taina Saarinen Sami Viitanen Lay-out: Got You Oy Printed by: STAR-OFFSET Oy Helsinki, Finland ISSN 1236-0414 Cover photo: Soile Kallio COVER PHOTO: The first Finnsteve crane arrived in Vuosaari, Helsinki, on 2 June 2008. The voyage from Rotterdam took nine days. See also pages 22 25. Pääkirjoitus... 3 Kasvoja satamassa: Sari Ahokkaan kesätyö työnjohtajana...4 Kari Noroviita: Satamakeskuksessa on tekemisen meininki... 6 Tarja Hirvonen: Intoa pursuen kohti uusia haasteita...8 Anneli Kurkela: Tärkeässä työssä... 9 Niskanen ja Himmanen: Valvojat...10 Omin silmin Vuosaaressa...14 Kiertoajelulla...15 Kuva joka kantilta...16 Vuosaari-uutisia...17 Ajankohtaista satamista...18 ENGLISH PAGES Harbour News The crane overseers etc...20 A member of Group Finnsteve in a nutshell...35 2 STEVIS
Pääkirjoitus Lisää Lisää vuorovaikutusta ENGLISH PAGES 20 35 Helsingin uudessa Vuosaaren satamassa näyttää päivä päivältä valmiimmalta. Paljon on vielä tehtävää ja viimeisteltävää, mutta sataman kokonaisuus alkaa hahmottua. Meiltä finnsteveläisiltä on jo ehditty useasti tiedustella Vuosaareen liittyviä käytännön asioita. Olemme tähän asti joutuneet vastaamaan, etteivät kaikki yksityiskohdat ole vielä tarkentuneet. Nyt alamme olla viisaampia, ja kesän lopussa, kun lähes kaikki omat tilamme ja toimintapisteemme ovat valmiita, pystymme kertomaan vielä enemmän. Pian lomakauden jälkeen käynnistämme tiiviin tiedotusrupeaman, jonka aikana annamme asiakas- ja sidosryhmien mukaan räätälöityä täsmätietoa Finnsteven tavasta toimia uudessa satamassa. Olen itse varsin tuore finnsteveläinen: aloitin työni Finnsteven markkinoinnin ja myynnin johdossa puoli vuotta sitten. Olen saanut näköalapaikalta seurata, miten Suomeen nousee aivan uusi, moderni satama, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota myös ympäristöön ja turvallisuuteen. Koska logistiikan arvoketjussa on kyse mitä suurimmassa määrin ajan hallinnasta, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti, turvallisesti ja kerralla oikein -periaatteella, säästämme paitsi asiakkaidemme aikaa ja vaivaa myös ympäristöä. Jotta palvelukonseptimme Vuosaaressa vastaisi mahdollisimman hyvin sekä tämän päivän, että huomisen tarpeita, haluamme kuunnella asiakkaitamme ja kumppaneitamme herkällä korvalla. Pyrimme syksyn aikana lisäämään vuorovaikutusta asiakasryhmiemme kanssa muutoinkin kuin tiedottamalla: tulemme käymään keskinäisiä prosesseja lävitse asiakkaidemme kanssa ja hiomaan yhteistä toimintaa entistäkin sujuvammaksi. Käytän tässä tilaisuutta hyväkseni ja korostan, että olemme kiitollisia asiakkaidemme ja kumppaniemme Vuosaarta kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta; kaikki Finnsteven toimintaan liittyvät kysymykset, huomiot ja kehittämisideat ovat erittäin tervetulleita ja tarpeellisia. Vaikka katseemme onkin suunnattu marraskuun loppuun, jolloin toimintamme Vuosaaren uudessa satamassa käynnistyy, pidämme huolta siitä, että palvelumme nykyisissä Helsingin satamissa jatkuu laadukkaana muuttoon asti. Lisäksi kehitämme jatkuvasti toimintaamme myös Kotkassa ja Turussa, joissa kummassakin on menossa merkittäviä laajennushankkeita. Toivotan kaikille lukijoillemme lämmintä kesää! Tapio Orne Finnsteven markkinointijohtaja STEVIS 3
Teksti: Jukka Behm Kuvat: Soile Kallio kasvoja satamassa Sari Ahokas tarkistaa, että Merwedijkin purku sujuu aikataulun mukaan. 37 konttia on siirtynyt. Kaikki ok. Kesätyö työnjohtajana Sari Ahokas laskeutui kesäksi alas satamanosturista ja siirtyi tuuraamaan ahtauksen työnjohtajia. Sari Ahokas, 37, istuu aurinkolasit otsalla avolavapakettiautossa ja katselee, kuinka nosturi tyhjentää punakylkisen aluksen vatsaa. Hampurista lipunut Merwedijk jättää 205 konttia Länsisatamaan. Tilalle se saa 110 konttia. Ahokas tarkistaa tilanteen näytöltä: työt on aloitettu klo 7.35, ja tällä hetkellä kontteja on siirtynyt maihin 37. - Aikataulussa ollaan. Näyttää siltä, että saan iltapäiväksi toisen nosturin. Se nopeuttaa lastin purkamista, Ahokas sanoo. Purkutyö on aamukahvitauon jälkeen vasta alussa, samoin Ahokkaan ura laivapuolen työnjohtajana. Itse asiassa haastatteluhetkellä on jäljellä vielä kaksi päivää ohjattua koulutusta ennen kuin hän aloittaa virallisesti kesätyönsä. Ihmisten johtamista Mercedes-Benz -kupissa tiskipöydällä lukee automerkin lisäksi omistajansa nimi: Sari. Ei Ahokas Mersulla aja vaan Volvolla, mutta ystävä sattuu kauppaamaan saksalaisia kulkuneuvoja. Ahokas istuu tietokoneen ääreen. Työpiste löytyy rakennuksesta L9, kolmannesta kerroksesta, ja avokonttorista voi valita minkä tahansa vapaan koneen. Työpäivä on alkanut aamulla puoli seitsemän maissa. Ensimmäiseksi Ahokas kopioi laivameklarien tekemän purku- ja lastausplanin, vei fipsin eli käsikannettavan laivalle ja ryhtyi seuraamaan töiden etenemistä. Listasta näkyy, että tänään Kouki, NO, ohjaa konttinosturia ja Nordlund, LU, ja Kurttila, LU, ajavat lukkeja. Niskanen, RM, saa seisoa laivassa 4 STEVIS
ja määrätä, mihin konttiin nosturin on tartuttava. - Kun on hyvä porukka, ei tarvitse tehdä mitään. Menen laivan luo, jos ilmenee poikkeavaa, esimerkiksi jotain konttia ei halutakaan lastata tiettyyn paikkaan. Ensimmäistä kertaa Ahokas ei esimiestehtävissä ole. Nosturijaoksessa hän on toiminut työhön osallistuvana työnjohtajana. Johtotöihin hän hakeutui aikoinaan selän takia, sillä se kiukutteli laivojen kiinnityksiä ja nosturin työasentoja. -Periaatteessa tämä on nyt ihan samaa työtä, ihmisten johtamista. Miesten maailmassa Näyttömies. Jalkamies. Kansimies. Perämies. Ahtauksessa ja merenkulussa riittää mies-nimikkeitä. Helsingin Sanomat haastatteli vuonna 2001 harvinaisuutta, satamanosturinkuljettajana työskentelevää naista. Ahokas esittelee lehtileikettä, jossa hän hymyilee ohjaamossa aurinkolasit silmillään. Silloin kolmikymppinen Ahokas oli ajanut nosturia viisi vuotta. - Kolme naista on tässä satamassa ahtaajina, sanoo Ahokas, ensimmäinen nainen ahtauksen työnjohtajana. Hänen mielestään nainen pärjää miesten maailmassa. - Ainakin olen itse pärjännyt, 18 vuotta. Ahokas sanoo päässeensä satamaan suhteilla, sillä täti on töissä portilla. Kaksikymppinen Ahokas aloitti tuontikirjanpitäjänä, mutta kun hakuun tuli toimistoesimiehen ja nosturinkuljettajan paikka, hän haki kumpaankin. - Esimies kysyi, kumpi oikeasti kiinnostaa enemmän. Vastaus oli nosturinkuljettajan työ. Tekeminen kiinnostaa enemmän kuin konttorissa istuminen. Ja tekemiseen hänet valittiin. Viiden kuukauden koulutuksen jälkeen Ahokas oli suorittanut nosturiajokortin. Ohjaamossa vietti välillä aikaansa Aku Ankkojensa kanssa myös poika Mathias Ahokas, nyt 17-vuotias, sillä päiväkotijärjestelyt eivät vuorotyöläiseltä aina onnistuneet. Hesarin haastattelun mukaan pojan toiveammatti oli sama kuin mitä äiti teki, mutta nyt opinnot ovat viemässä hänet kemian alan prosessinhoitajaksi. Yhteydenpitoa ja raportointia Neontakkinen Ahokas hyppää taas avolavapakettiauton etupenkille. Työnjohtajille on varattu kaksi autoa, mutta jos ne ovat käytössä, on tartuttava polkupyörään. Vyöllä roikkuu radiopuhelin. Yhteyttä ahtaajaporukan kanssa pidetään puolin ja toisin. Kaikkea sattuu: kontteja kiinni pitävät karat ovat jäässä tai muuten jumissa ja purku hidastuu. Iltapäivä kuluu laivaraporttien ja palkkojen laskemisen merkeissä. Työpäivä loppuu puoli neljältä, ja sitä ennen käydään läpi purku- ja lastaustilanne seuraavan vuoron työnjohtajan kanssa. Molemmat kodit lähellä satamaa Viikko iltaa ja viikko aamua, joka neljäs lauantai satamassa: siinä kaksi vuotta sitten Helsingin Satamasta Finnsteven palvelukseen siirtyneen Ahokkaan työrytmi. Vapaa-aikaan kuuluu kuntosalia ja mökkeilyä. Mökki Vuosaaren sataman lähellä on ykköskoti, ja vaikka se ei talviasuttava olekaan, viime vuosien kaltaisina talvina se pysyy lämpimänä. - Siellä ollaan ja nautiskellaan, saunotaan, mutta ei tietenkään levätä. Aina on pientä remppaa. Helmikuussa hankittu kakkoskoti sijaitsee Mellunmäessä, kahden ja puolen kilometrin päässä uudesta satamasta, jossa hyvää on se, että kaikki on nostureita myöten uutta. Huonoa on se, että uusi satama sijaitsee mökin lähellä: jos on tyyntä, ääniä kantautuu ja kolina kuuluu. Harrastuksia on myös moottoripyörän takana istuminen, kunhan kuskina on oma mies Jussi Ahokas. - Luotan häneen niin paljon, Ahokas hymyilee. Pyörää hän ei toistaiseksi aja, vaikka satamassa hänellä on ajokortti kaikkeen liikkuvaan paitsi pikkutrukkiin, kurottajaan ja vetomestariin. Elokuussa motoristikaksikon tavoitteena on Itävalta ja kahden viikon loma. - Katsotaan, ollaanko niin kauan, vai palataanko maitojunalla kotiin. Haaveita Aikoinaan Ahokas pääsi opiskelemaan Kotkan merenkulkuoppilaitoksen, mutta meni töihin veljensä perustamaan kahvilaan, kun tämä kerran pyysi. - Olin niin kiltti. Nyt kaduttaa, etten ottanut vastaan opiskelupaikkaa. Merenkulku oli siis haaveena ennen työtarjousta satamasta. Lokakuussa Ahokas palaa nosturin ohjaamoon. Hän viihtyy ahtaajana, mutta yksi haave on ylitse muiden: kaikkein mieluiten hän perustaisi oman, pienen vanhainkodin. STEVIS 5
Vuosaaren satamakeskuksen kehittäminen perustuu ajatukseen tehokkaasta ja sujuvasta läpivirtaussatamasta, linjaa satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita. Teksti: Jaana Rantalainen, kuva: Soile Kallio Satamakeskuksessa on tek Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita luotsaa satamahanketta eteenpäin hyvillä mielin ja haasteita uhmaten. Vuosaaren satamakeskus on suuri kokonaisuus, jonka ydin on itse satama. Tarkalleen satamakeskuksen muodostavat porttialueen sisääntulovyöhyke, suljettu satama-alue ja sen vieressä sijaitseva sataman yritysalue sekä Meriportin yritysalue. Satamakeskuksessa muut logistiikkatoiminnot yhdistyvät saumattomasti satamatoimintoihin. - Satamakeskusta suunniteltaessa yhtenä suurena ajatuksena taustalla on ollut, että kaikki toiminnot tukevat perusjuttuja eli itse satamaa ja siellä kulkevia tavaravirtoja, toteaa satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita. Suomen ulkomaankaupan pääsatamassa keskitytään kontti- ja roroliikenteeseen. Konttilaituritilaa satamassa on 2 x 750 metriä ja lastilautoille on varattu 15 paikkaa. Ensimmäisenä toimintavuotena Vuosaareen odotetaan 450 000 TEU:ta konttiliikennettä ja 380 000 traileria. Uudenlainen työnjako Helsingin Satama on rakentanut satamakeskuksen perusinfrastruktuurin: kaiken asfaltin alla olevan kuten kunnallistekniikan, valaistuksen, raiteistot 6 STEVIS
emisen meininki ja joitakin rakennuksia. Satama-alueella toimivat operaattorit vuokraavat maa-alueensa Helsingin Satamalta ja vastaavat itse omalla toiminta-alueellaan tarvittavien tilojen rakentamisesta. - Vuosaaressa toteutetaan erilaista työnjakoa kuin Länsisatamassa. Esimerkiksi Finnstevellä on täällä noin 70 hehtaarin alue, jossa se järjestää itse kaikki palvelunsa. Operaattorit myös tuovat tänne omaa, uutta lastinkäsittelykalustoa, Noroviita selvittää. Finnsteve tekee Vuosaaren satamaan huomattavat investoinnit, joiden avulla se pystyy järjestämään sekä asiakkaidensa että työntekijöidensä kannalta mahdollisimman tehokkaan ja toimivan kokonaisuuden. Operaattori on ostanut Vuosaarta varten neljä uutta nosturia ja rakentaa satamaan omat terminaalit, korjaamon, parkkitalon ja sosiaalitilat. Myös tietojärjestelmien rakentaminen on suuri urakka. Toimintaedellytysten luoja Helsingin Sataman harteilla on Vuosaaren infran kuten radan, teiden, vesialueiden ja laitureiden ylläpito siten, että ne vastaavat liikenteen muuttuvia tarpeita. - Tärkeä tehtävä on myös koko satamakeskuksen kehittäminen sekä koko satamaa koskevista ympäristöja turvallisuusasioista huolehtiminen. Tehtäviimme kuuluu myös erilaisten sopimusten kuten vuokra- ja kunnossapitosopimusten hoitaminen, Kari Noroviita listaa. Noroviita aloitti Vuosaaren satamakeskuksen johtajana viime elokuussa. Tällä hetkellä päällimmäisinä mielessä ovat sataman käyttöönottoon liittyvät kysymykset. Kun ympäristö on kaikille uusi, eikä totuttuja toimintatapoja ole, haasteita riittää. Oman mausteensa tuovat jatkuvasti kehittyvät tarpeet, mutta samalla uusi satama tarjoaa kaikille mahdollisuuden uudistaa toimintaansa. - Vastaamme kaikkiin muuttuviin ja ristiriitaisiinkin tarpeisiin, joita täällä on. Tärkein tehtävämme on hyvien toimintaedellytysten luominen kaikille toimijoille. Se sisältää muun muassa tarkoituksenmukaisten toiminta-alueiden järjestämisen jokaiselle siten, että samalla pidetään mielessä sataman perusajatus sujuvana ja tehokkaana läpivirtaussatamana, Noroviita kertoo. - Oma työni on tällä hetkellä paljolti kokouksissa istumista, asioiden yhteensovittamista ja kokonaisuuden kannalta hyvien ratkaisujen hakemista. Myös lukuisat viranomaisvaatimukset tuovat oman lisänsä hoidettavien asioiden joukkoon. Ainutkertainen tilaisuus Aiemmin merikapteenina työskennellyt Kari Noroviita on ollut Helsingin Sataman palveluksessa vuodesta 1990. Ennen satamakeskuksen johtajan pestiä hän toimi Helsingin satamakapteenina. Vuosaaren satamakeskukseen kohdistuvat odotukset ovat suuret ja sen toimintaa seurataan suurennuslasin kanssa. Noroviita on ottanut uuden tehtävänsä vastaan hyvillä mielin ja innostuneesti. - Tämä on ainutkertainen tilaisuus, koska täysin uusia satamia rakennetaan ani harvoin. On todella mielenkiintoista ja haasteellista olla mukana tässä projektissa, jossa luodaan jotakin aivan uutta. STEVIS 7
Perusfaktaa Vuosaaren satamasta Intoa pursuen kohti uusia haasteita Teksti: Jaana Rantalainen Kuva: Soile Kallio Vuosaaren satamakeskuksen tuore osastosihteeri Tarja Hirvonen on intoa täynnä: hän on aloittanut uuden työn uudessa satamassa toukokuun alussa ja odotukset ovat korkealla. Tarja Hirvonen kertoo tulleensa Vuosaareen erittäin positiivisella mielellä ja motivaatio korkealla. - On upeata aloittaa työt puhtaalta pöydältä aivan uudessa satamassa. Työilmapiiri täällä on loistava ja työkaverit ovat mahtavia, Tarja Hirvonen kehuu. Hirvonen tietää, mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt Helsingin Sataman palveluksessa 35 vuotta. Kaikki Helsingin satamat on koluttu vuosien saatossa, ja viimeiset kaksikymmentä vuotta hän työskenteli Helsingin Sataman pääkonttorissa. Viimeksi hän toimi Eteläsatamassa tuotantojohtajan sihteerinä ja markkinointiassistenttina. Työ Vuosaaren satamakeskuksen osastosihteerinä tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, vaikka kokemusta näistäkin töistä on Hirvoselle vuosien varrella kertynyt. Tehtävät tosin Upea asia elämässäni, kuvaa Tarja Hirvonen työtään Vuosaaren satamakeskuksessa. tarkentuvat vielä satamakeskuksen toiminnan kehittymisen myötä. - Tehtäviini kuuluvat muun muassa satamakeskuksen johtajan Kari Noroviidan sihteerinä toimiminen, osaston asiakirjojen ja laskujen käsittely, kokousjärjestelyt ja messujärjestelyissä auttaminen, Hirvonen listaa. - Lisäksi olen yksi asiakasrekisterin pääkäyttäjistä, mikä tarkoittaa käytännössä rekisterin ylläpitoa ja päivittämistä. Toimin myös osastokokousten sihteerinä. - Puuhaa riittää, mutta olen todella tyytyväinen, että voin työskennellä täällä. Se on upea asia elämässäni ja antaa puhtia jaksaa vielä seuraavat 15 vuotta, Hirvonen hymyilee. Suomen ulkomaankaupan pääsatama; rahtilaivojen linjalähtöjä noin 60 viikossa; matkustajia rahtilaivoissa vuosittain noin 200 000 satamakeskuksen alue kokonaisuudessaan 230 ha; suljetun satama-alueen osuus siitä 115 ha; suljetusta satama-alueesta 90 ha on rakennettu täyttömaalle aidalla erotetulla, suljetulla satama-alueella saavat liikkua vain ne, jotka työskentelevät siellä kuten Finnsteven ahtaajat sataman rakennuttamisesta vastaa Helsingin Sataman Vuosa-projekti; liikenneyhteyksistä puolestaan vastaa Tiehallinnon, Merenkulkulaitoksen ja Ratahallintokeskuksen yhteisprojekti Vuoli; Vuoli-projekti rakentaa meriväylän, satamatien tunnelin kautta suoraan kehä III:lle sekä 19 kilometriä pitkän satamaradan, joka liittyy Keravalla Suomen juna-radan pääverkostoon Suomen suurin infrastruktuurihanke: sataman infran ja liikenneväylien rakentamisen kustannukset yhteensä noin 687 miljoonaa euroa; kun mukaan lasketaan satamaan sijoitettu yksityinen raha, summa tuplaantuu; esimerkiksi Finnsteve investoi Vuosaaren satamaan vuoden 2008 aikana noin 100 miljoonaa euroa virallisia avajaisia juhlitaan 28.11.2008; Finnsteve aloittaa tavarankäsittelyn uudessa satamassa jo muutamaa päivää aiemmin satamaan ja satamasta pois kulkee alkuvaiheessa noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuosaaren sataman meriväylän virallisia avajaisia vietettiin 19.toukokuuta; varsinainen liikenne väylällä käynnistyy marraskuussa, kun satama aloittaa toimintansa. meriväylän pituus on 32 kilometriä, minimileveys 200 metriä ja haraussyvyys eli varmistettu vesisyvyys on 12,5 metriä; väylä on kaksikaistainen lukuun ottamatta noin 10 kilometrin osuutta, jonka puoliväliin tulee ankkurointialue kohtaamispaikaksi; yksikaistaisella osuudella 25 metriä kapeammat alukset voivat kohdata toisensa. 8 STEVIS
Tärkeässä työssä Teksti: Sari Tiiro Kuva: Soile Kallio Anneli Kurkela nauttii nopeatempoisesta työstään Vuosaaren satamahankkeen projektiassistenttina. Anneli Kurkela ottaa päivittäin vastaan useita vieraita ja esittelee heille Vuosaaren satamaa. - Minulla on treffit Anneli Kurkelan kanssa, huikkaan Vuosaaren satamatyömaan portilla. Vartija ojentaa kulkuluvan ja kysäisee: - Missä yrityksessä? Olen hetken äimän käkenä, kunnes hiffaan: Ai niin, Vuosaaren satamaalueellahan on nyt paljon muitakin kuin varsinaisen satamahankkeen väkeä. Hetken kuluttua olen Helsingin Sataman auton kyydissä. Projektiassistentti Anneli Kurkela ohjaa meitä varmoin ottein Vuosaaren työmaaalueen läpi ja kertoo, että rakennustyömaalla työskentelee päivittäin noin 1500 ihmistä. - Taas näyttää erilaiselta kuin eilen. Maisema muuttuu täällä nopeasti. Kerran sattui, että kun olin ollut poissa täältä yhden päivän, en seuraavana päivänä tahtonut löytää perille. Tien paikka oli muuttunut sillä väliin, Kurkela nauraa. Kaikkea mahdollista ja välillä kunnon ruokaakin Kohta olemme Lounas-Matin parakissa syömässä jauhemaksapihvejä. - Täältä saa kunnon perusruokaa. Minulle hyvää vaihtelua, sillä turhan usein tulee popsituksi kahvitarjoiluista ylijäänyttä pullaa, Kurkela toteaa. Vierailujen järjestäminen ja vieraiden opastaminen on yksi osa hänen työtään. Uusi satama kiinnostaa, ja kesää kohti vierailijoiden virta Vuosaareen vain kiihtyy: on Helsingin Sataman asiakkaita, asiakkaiden asiakkaita, kaupungin viranhaltijoita, rakennusliikkeiden edustajia, opiskelijaryhmiä, valokuvaajia, toimittajia. Paljon muutakin Vuosa-projektin assistentin työpäivään mahtuu. - Kaikkea mahdollista! Saan tehdä todella monipuolisia ja vaihtelevia töitä. Niitä ovat esimerkiksi avustaminen Vuosaari-hankkeen tiedotuksessa ja osallistuminen markkinointi- ja viestintämateriaalin tuottamiseen. Kurkelan työasemalta löytyvät myös muun muassa satama-alueen ilma- ja havainnekuvat ja kartat. Nyt olemmekin jo Vuosaaren satamaprojektin toimistotiloissa. Pyyhällän Kurkelan perässä. Viihtyisän näköistä. Väliaikaista tosin, sillä projektitoimisto sijaitsee entisen Vuosaaren telakan konttorirakennuksessa, joka puretaan uuden sataman alta pois. Mutta yhtä laillahan projektitkin ovat väliaikaisia: kun ne ovat saaneet työnsä onnistuneesti päätökseen, ne lakkaavat olemasta. Toimiston yhden lasiseinän takana vilahtaa Vuosan projektinjohtajan Antti Mäkisen profiili. Anneli Kurkelan pomo? - Juu. Viisas mies. - Varsinainen tietopankki, lehtinaisen ihannemies, lisään mielessäni. Jokainen päivä on erilainen Olemme istahtaneet projektitoimiston ison kokouspöydän ääreen. Tarjoilulautasella on kaksi houkuttelevaa korvapuustia. Päätämme kuitenkin nauttia vain kahvit. Kurkelalla on vielä muutama minuutti ennen seuraavaa tapaamista, jossa hän esittelee vieraille perusfaktaa Vuosaaresta. Hän kertoo tulleensa Vuosaaren satamahankkeeseen töihin noin neljä vuotta sitten, ensin Vuoliprojektiin ja sitten Vuosa-projektiin. Pakko kysyä tyhmä kysymys: Miksi vastavalmistunut kansainvälisen liiketoiminnan tradenomi valitsi työpaikakseen satamatyömaan? Kovin monen nuoren naisen korviin se ei kuulostane kaikkein vetovoimaisimmalta vaihtoehdolta? Vai vaikuttiko taustalla kotikaupunki Kemi, joka sekin on satamakaupunki? - Ehei, synnyinseudullani ei ollut valintaani merkitystä, Kurkela hymyilee ja jatkaa: - Tämähän on ennen näkemätöntä. Satamia on kyllä laajennettu, mutta täysin uutta satamaa ei elossa olevien sukupolvien aikana ole Eurooppaan rakennettu. - Tykkään ihan hirveästi. Jokainen päivä on erilainen, enkä aamulla tiedä, mitä työpäivä tuo tullessaan. Siistiä. - Kaikkein tärkein syy oli kuitenkin se, että haluan tehdä työtä, jolla on merkitystä. Hyvin kiteytetty. Vastaansanomattomasti. STEVIS 9
Miehemme Nantongissa Kiinassa. Mika Niskasen (vasemmalla) ja Jari Himmasen taustalla nostureiden pitkiä jalkoja loppukasausvaiheessa. Finnsteve ottaa Vuosaaressa käyttöön neljä uutta konttinosturia. Mika Niskanen ja Jari Himmanen valvovat, että Finnsteve saa sitä, mitä tilaa. Valv - Näin laajaa satamanosturien valmistuksen valvontaprojektia ei Suomen oloissa liene aiemmin viety läpi, toteaa projektipäällikkö, tekninen tarkastaja Mika Niskanen Finnstevestä. Hän ja Finnsteven nosturien kunnossapitopäällikkö Jari Himmanen ovat lukeneet teknisiä dokumentteja, istuneet palavereissa, matkustaneet komponentteja valmistaviin tehtaisiin paikan päälle, tarkastaneet ja valvoneet. Hieno kokemus Äkkipäätään voisi kuvitella, että mikäs sen mukavampaa kuin reissata Kiinassa ja Euroopassa ihan työkseen. - Lentokenttä, hotelli ja ruokapaikka. Siinä meidän vakiomaisemat, miehet naurahtavat. - Mutta on tämä ollut valtavan hieno kokemus. Mielenkiintoista ja myös haasteellista. Entäpä miten matkat, joilta isät eivät ole ehtineet illaksi kotiin, ovat vaikuttaneet perheen arkeen? - Onneksi meidän kummankin lapset ovat jo isompia. Pienten lasten vanhemmille tällaiseen projektiin osallistuminen olisi varmasti hankalampaa. Kilokaupalla luettavaa Mika Niskanen on ollut nosturiprojektissa mukana alusta alkaen. - Kaikki alkoi siitä, kun Finnstevessä mietittiin, millaisia nostureita Vuosaaressa tarvitsemme. Pyrimme ottamaan huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Sitten oli vuorossa nosturivalmistajien kilpailutus ja evaluointi. Tässä vaiheessa myös Jari Himmanen tuli mukaan projektiin. Lokakuussa 2006 Finnsteve allekirjoitti Kalmar Industriesin kanssa Kahden ensimmäisen nosturin ylärakenteet kasattavina Rotterdamissa. 10 STEVIS
ojat Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Mika Niskanen Nosturin kantopyörien pintaa ultrataan. sopimuksen neljän konttinosturin hankinnasta. Vuoden 2007 alussa alkoi nosturien eri osia valmistavien alihankkijoiden kartoitus. Kaupan ehtoihin kuului, että Finnsteve hyväksyy valmistajan ehdottamat alihankkijat, ja siksi Niskanen ja Himmanen kävivät etukäteen tutustumassa alihankkijoihin muun muassa Puolassa ja Tsekissä. Valmistuksen valvonta alkoi materiaalitodistusten läpikäynnillä. Osa niistä saatiin Suomeen, osan Finnsteven kaksikko kävi lukemassa paikan päällä alihankkijoiden luona. Luettavaa kertyi tuhansia sivuja. Koska valtaosa nostureissa käytettävästä materiaalista on terästä, muutamalta alihankkijalta haettiin teräslevynäytteet, jotka suomalainen Inspecta Oy analysoi ja testasi. Teräsnäytteille tehtiin muun muassa kylmähauraustesti, sillä Suomessa nosturin on kestettävä pakkasta. Tarkat silmät ja pitkä pinna Ensimmäisiä osia alettiin valmistaa syyskuussa 2007 puolalaisella konepajalla. Yhteensä nosturien osien valmistuksessa on ollut kymmenkunta eurooppalaista ja kolme kiinalaista konepajaa. - Jokainen alihankkija on tehnyt jotakin osaa. Puomia ja jalkoja on tehnyt yhtä aikaa kaksikin alihankkijaa, jotta pysytään aikataulussa, Niskanen ja Himmanen kertovat. Nosturien valmistuksen valvonnassa ostajilla on eri käytäntöjä: toiset eivät tarkasta mitään, toiset tarkastavat kaikki osat. Finnsteve teki ratkaisun, että se tarkastaa lujuusopillisesti olennaiset osat. - Jos ajatellaan nosturin merkittävien komponenttien määrää, olemme tarkastaneet niistä noin kuudesosan, miehet toteavat. STEVIS 11
Isojen komponenttien tarkastamisessa on haastetta. Dokumentit on luettava huolellisesti ja ja paikan päällä on katseltava silmä tarkkana. - Pitää olla henkisesti vireä koko ajan. Virhe voi olla mitä yllättävimmässä kohdassa, emmekä voi tuudittautua siihen, että alihankkija tekisi työnsä joka kerta yhtä hyvin, Mika Niskanen kuvaa. - Meidän tehtävämme asiakkaana on luoda painetta valmistajan omaa laatujärjestelmää kohtaan, Jari Himmanen lisää. Alihankkijoilta osat on kuljetettu Rotterdamiin, jossa Kalmarin yhteistyökumppani on koonnut osat yhteen. Loppukeväällä Finnsteven asiantuntijamiehet tekivät useammankin tarkastusreissun Rotterdamiin. - Tutkimme komponentit ulkoapäin ja mittasimme muun muassa maalikalvon paksuuden. Menimme myös sisään palkkeihin tarkastamaan hitsaussaumat. Valmistuksen rytmiä kuvaa se, että kuusi viikkoa ennen ensimmäisen nosturin lähtöä Suomeen sen jalat olivat vielä alihankkijalla teossa. Työ jatkuu Vuosaaressa Ensimmäinen Finnsteven tilaamista nostureista on jo vinssattu pystyyn Vuosaaressa ja toinen on vuorossa näinä päivinä. Kaksi muuta nosturia tulevat myöhemmin kesällä. Nosturihankinnan valvontaprojekti jatkuu vielä Vuosaaressakin: Finnsteve valvoo uusien nosturien loppukasausta paikan päällä, toimintaohjelmien sisäänajoa ja varsinaista käyttöönottoa. Lopullisesti Kalmar luovuttaa nosturit Finnstevelle marraskuun alussa eli noin kuukautta ennen sataman toiminnan käynnistymistä. SUOMEN SUURIN Finnsteven Vuosaareen tilaamat konttinosturit ovat suurimpia Suomen satamiin koskaan toimitettuja nostureita. Ensimmäistä Finnsteven nosturia kuljettava proomu lähdössä Rotterdamista toukokuun lopussa. Merimatka kesti yhdeksän vuorokautta. 12 STEVIS
Tiesitkö, että Finnstevelle tulee Vuosaareen neljä Post-Panamax -kokoluokan konttinosturia. Vastaavanlaisia nostureita on käytössä muun muassa Antwerpenin satamassa. Finnsteven nosturien valmistuksesta vastaa Cargotec-konserniin kuuluva Kalmar Industries. Yksi nosturi painaa noin 1,180 miljoonaa kiloa eli 1180 tonnia ja se on 99-prosenttisesti terästä. Kaapelia ja sähköjohtoa yhdessä nosturissa on yli 25 kilometriä. Yhden konttinosturin valmistamiseen tarvitaan noin 50 000 työtuntia. Nosturin puomin ulottuma on 46 metriä ja se pystyy lastaamaan ja purkamaan jopa 17 konttia leveitä aluksia. Puomi pystyasennossa nosturin korkeus on 98 metriä. Vertailun vuoksi: Helsingin Olympiastadionin torni 72 m, Helsingin Länsisataman nosturi 76 m, Näsinneula 168 m Nosturit tuodaan Rotterdamista Vuosaareen proomulla, jonka reitti kulkee Tanskan kautta Ison-Beltin salmen sillan alta. Proomumatkan nosturi reissaa ikään kuin pää jalkoihin taivutettuna: nosturin yläkolmio on laskettu jalkojen väliin. Vuosaaressa nosturin yläkolmio vinssataan ylös jalkojen päälle. Aikaa nostoon menee 6 8 tuntia. Finnsteven uudet nosturit maksavat 7 8 miljoonaa euroa kappale. Nosturin elinkaari on yli 20 vuotta. STEVIS 13
Omin silmin Vuosa Vuosaaren sataman sanotaan olevan maailmalla harvinainen, koska sinne pääsee moottoritietä pitkin lähes perille asti. Ja totta se onkin: itse ajelin aurinkoisena iltapäivänä Hyvinkäältä Vuosaareen Kehä kolmosta. Matka taittui joutuisasti alle tunnissa, ja kilometrejä kertyi noin 65. Loppupään huipennus oli vajaat kaksi kilometriä pitkä tunneli. Tunnelissa on kaksi ajoputkea ja kummassakin kaksi kaistaa. Sadan metrin välein on ajoputkia yhdistäviä käytäviä, joita voidaan käyttää hätätilanteissa. Toivottavasti sellaisia ei kuitenkaan tule. Tunnelissa oli tietysti hämärää ja jopa aavemainen tunnelma, vaikka valaistus onkin varmasti hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Ajaessa minusta tuntui, että menen koko ajan vähän alaspäin ja sitten taas ylöspäin. Näin todennäköisesti tapahtuikin, sillä syvimmällä kohdalla tunnelissa mennään 25 metriä merenpinnan alapuolella, minkä kuulin myöhemmin opastetulla kiertoajelulla. Tunneli on tarkoitettu ainoastaan autoliikenteelle; jalankulkijoilla tai pyöräilijöillä ei ole sinne asiaa. Asfaltti saa pään pyörälle Tunnelista päästyäni ajoin Vuosaaren satamakeskuksen pääportille ja hyppäsin bussin kyytiin opastetulle kiertoajelulle muiden satama-alueesta kiinnostuneiden kanssa. Tosin täytyy tunnustaa, että olin käynyt satamassa vierailulla jo viikkoa aikaisemmin, joten paikka oli jo osittain tuttu. Silmiinpistävintä satama-alueella on asfaltin määrä. Alue onkin Suomen suurin asfalttityömaa: asfalttia on käytetty 460 000 kuutiota! Samalla määrällä saisi rakennettua kymmenen metriä leveän tien Helsingin ja Kuopion välille. Satama-alueen valaistus on suunniteltu tarkkaan, jotta valo ei leviäisi lähisaarilla oleviin kesämökkeihin. Tämän vuoksi valo leviääkin suoraan alaspäin. Meriväylästä oppaamme Merja Wilska kertoi, että väylä on 32 kilometriä pitkä ja syvyydeltään 12,5 metriä. Vuosaarta lähestyessään laivojen täytyy väistellä lukuisia saaria. Alusten kapteeneista se tuskin on hauskaa, mutta itseäni huvitti mielikuva isoista laivoista puikkelehtimassa siksakkia kuin lanteet keinuen saarten lomassa. Näköalatasanne bongareille Satama-alueen itäpäähän on pystytetty 11 metriä korkea ja 1,5 kilometriä pitkä melumuuri. Muurin merenpuoleiseen päähän on rakennettu näköalatasanne lintu- ja laivabongareille. Tasanteelta näkee myös satama-alueelle, ja jatkossa se on yleisölle avoin paikka. Sieltä on hulppeat näkymät merelle ja koko alueelle. Kannattaa käydä tutustumassa! 14 STEVIS
aressa Kiertoajelulla Helsingin Satama järjestää Vuosaaren satamassa kiertoajeluja yleisölle jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Stevis-lehden toimitus tenttasi toukokuisella kierroksella, mikä uudessa satamassa kiehtoo. Satama-alueella on jo valmiitakin rakennuksia, mutta paljon on vielä kesken. Aivan porttialueen vieressä sijaitseva Gatehouse oli vielä hupun peitossa, mutta siitä taitaa tulla nähtävyys jännittävän arkkitehtuurinsa vuoksi. Gatehousen viereen tulee ropax-alusten matkustajaterminaali. Helsingin Sataman porttialueelle tulee automaattista tunnistustekniikkaa siten, että jos saapuvissa autoissa on mikrosirut, laitteet tunnistavat autot automaattisesti ja opasteet ohjaavat kuljettajia oikeaan paikkaan satamaalueen sisällä. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miltä satama näyttää, kun se on valmis tämän vuoden marraskuun lopussa. Toivottavasti saan silloin uuden tilaisuuden tutustua satamakeskukseen! Havaintoja Vuosaaresta kirjasi toimittaja Jaana Rantalainen. Kuvat otti Soile Kallio. Lea Hakola ja Tiina Ojala, Lindström Oy - Alue kiinnostaa ammatin puolesta, koska useat nykyiset asiakkaamme muuttavat tänne yritysalueelle. Todennäköisesti saamme täältä myös uusia asiakkaita. Myymme muun muassa työvaatteita ja mattoja. Emme ole käyneet täällä aikaisemmin, joten on kiva nähdä, mitä täällä tapahtuu. - Sekin on kiintoisaa, millaisia ja minkä kokoisia rakennuksia tänne tulee. Ylipäätään koko alue on mielenkiintoinen; tämä on iso alue, johon on kiva tutustua. Tosin paljonhan täällä on vielä rakennettavaa. Christian Kurtén, diplomi-insinööri - Vuosaari-hanke kiinnostaa minua helsinkiläisenä. Olen myös kiinnostunut merenkulusta. Toimin Helsingin Meripelastusyhdistyksen puheenjohtajana, ja Vuosaaren sataman aukeaminen vaikuttaa myös meidän toimintaamme. Olemme tutkineet tässä lähellä erästä tonttia, joka voisi olla yksi vaihtoehto veneiden säilytyspaikaksi. - Tulin tänne nyt, koska halusin nähdä, miten täällä on edistytty. Olen käynyt täällä aiemminkin viimeisen vuoden sisällä. Timo Koskinen ja tiimi, Maanmittauslaitos - Olemme viettäneet tiimipäivää ja retki Vuosaareen on päivän huipentuma, naurahtaa Timo Koskinen vesisateessa tiiminsä naisten ympäröimänä. - Kävin täällä viime syksynä työasioissa piirtämässä teitä, joten alue on jo tuttu. - Tämä on todella iso alue ja täällä on hirveästi asfalttia. Hauska yksityiskohta on se, että tänne on tuotu kiviä ja soraa Helsingin keskustasta Stockmannin työmaalta, kertoivat tiimiläiset. -Jännittävää tulla satama-alueelle nyt, kun tänne vielä pääsee yksityishenkilönä. Satama on ollut paljon esillä tiedotusvälineissä, joten on mukava nähdä paikka myös omin silmin. Mukana Lea Hakola ja Tiina Ojala. Christian Kurtén, kuskina Tapio Ruuska oppaana Merja Wilska. Maanmittauslaitoksen tiimi. STEVIS 15
Kuva joka kantilta Teksti: Jaana Rantalainen Kuva: Soile Kallio Automaattinen tunnistustekniikka ottaa yksiköistä kuntokuvat ja Finnsteven porttialueella Vuosaaressa otetaan käyttöön autojen ja yksiköiden automaattinen tunnistustekniikka. Porttialueelle tulee kameralaitteisto, joka kuvaa kaikki saapuvat yksiköt kaikkialta: edestä, takaa, sivuilta ja päältä. - Voimme varmistaa yksiköiden kunnon ottamalla kuntokuvat. Epäselvissä tilanteissa voidaan kuvien avulla tarkistaa, että autot ja yksiköt ovat saapuneet satamaan ehjinä, selvittää atk-päällikkö Nils Lamberg Finnstevestä. Lisäksi kameralaitteiston avulla kuvataan ja tunnistetaan auton ja perävaunun rekisterinumero sekä kontin tunnus ja tyyppikoodi. Näin tiedetään, mitä yksiköitä tulee sisään. Tunnistus tapahtuu kameran ottamasta kuvasta ohjelmallisesti eli tietokoneohjelma etsii kuvasta muun muassa rekisterinumeron ja kontin tunnisteen. - Kuvaus tehdään Finnsteven tunnistaa yksiköt Finnsteven portilla. Vuosaaressa tunnistustekniikkaa hyödynnetään myös autojen ja yksiköiden ohjauksessa. portilla sekä sisään että ulos mentäessä. Ulos mennessä varmistamme, että auto ja yksikkö saavat poistua satamasta. Vuosaaressa kameroita otetaan käyttöön viisi kameraa per kaista eli yhteensä kymmenen. Sähköinen asiointi tehostuu Kun satamatoiminta Vuosaaressa lähtee loppuvuodesta käyntiin, automaattista tunnistustekniikkaa on tarkoitus kehittää edelleen. Samalla kehitetään sähköistä asiointia siten, että asiakkaat voivat tehdä autoja ja yksiköitä koskevat ilmoitukset web-sivuilla. - Jos asiakkaat lähettävät ennakkotiedot autoista ja yksiköistä etukäteen, voimme tunnistustekniikan avulla ohjata ne jatkossa automaattisesti oikeaan paikkaan Finnsteven toiminta-alueella ilman, että kuskin täytyy nousta pois autosta. Ohjaus tapahtuu tällöin valotaulujen avulla, Lamberg kertoo jatkosuunnitelmista. Automaattinen tunnistustekniikka on ollut käytössä Länsisatamassa jo muutaman vuoden, mutta suunnitelmissa oleva autojen automaattinen ohjaus on uutta. Myös kaikki kymmenen kameraa ovat nykyisinkin jo käytössä, ja ne on tarkoitus siirtää Vuosaareen sitten, kun niiden asennuspaikat ovat valmiina. 16 STEVIS
Vuosaari-uutisia Nosturinkuljettajien koulutus käyntiin Vuosaaressa Vuosaareen liittyviä kehitys- ja koulutusprojekteja viedään systemaattisesti eteenpäin kesälläkin. Nosturinkuljettajien koulutuksen Finnsteve aloitti heti, kun ensimmäisen uuden nosturin hallintalaitteiden säädöt saatiin tehdyiksi ja nosturi otettiin testiajoihin. Kaikki Finnsteven noin 30 nosturinkuljettajaa käyvät kesän aikana Vuosaaressa tekemässä tuttavuutta uusiin nostureihin. Erityisen tärkeää on tulla tutuksi uusien nostureiden hallintalaitteiden kanssa. Finnsteven omat kouluttajat ovat vierailleet Antwerpenin satamassa tutustumassa vastaavaan nosturityyppiin. Muita Finnstevessä käynnistyneitä Vuosaari-kehityshankkeita on muun muassa Lapvik-projekti*. Projektipäällikkö Paavo Mäntylän vetämässä projektissa suunnitellaan Vuosaaren lo-lopalvelua (lift on lift off): kartoitetaan laituripaikat ja vientikentät, suunnitellaan testiympäristöt, joissa laivat puretaan ja lastataan ja selvitetään optimaaliset ajoreitit. Projektiin osallistuvat FIPStuotannonohjausjärjestelmän (Finnsteve Intelligent Planning System) käyttäjät, tuotannonohjaajat ja tuotannonsuunnitelijat. *Lapvik-niminen paikka löytyy Hangon seudulta; Finnsteven projektin nimi Lapvik puolestaan on lyhenne, joka tulee sanoista laituripaikat ja vientikentät. Kekseliästä, ja pysyy varmasti mielessä... Kuvat: Veli Takanen Konttivarikon toimintaan lisää joustavuutta Finnstevessä suunnitellaan parhaillaan myös Vuosaaren sataman konttivarikon layoutia. - Kehitämme Space-tuotannonohjausjärjestelmää, joka otetaan käyttöön myös Vuosaaren sataman varikolla. Saamme järjestelmän koekäyttöön Länsisatamaan nyt kesällä, kertoo tuotantopäällikkö Kari Alhojoki. Space-järjestelmä tuo lisää joustavuutta, koska tyhjät kontit saadaan järjestelmän avulla siirrettyä luontevasti eteenpäin varikolta stuffaukseen ja sieltä edelleen kentälle. Tiedot tuotannonohjausjärjestelmästä tulevat automaattisesti käyttäjien käsi- ja konepäätteisiin. Kohta valmista Finnsteven omien tilojen rakentaminen Vuosaaressa edennyt suunnitelmien mukaan Finnsteven tilat Vuosaaressa alkavat ulospäin näyttää melko lailla valmiilta. Sisätyöt sen sijaan jatkuvat vielä kesäkuukausina. - Rakentaminen on pysynyt aikataulussa koko projektin ajan, kertoo Finnsteven Vuosaari-projektin päällikkö Aarne Winqvist. - Lähes kaikki omat rakennuksemme ovat valmistumassa elokuun loppuun mennessä. Kontitusterminaali V15 valmistuu syyskuun puolella. Yleiskuva uudella Vuosaaren satama-alueella muuttuu kesän aikana silmin nähtävästi: ensimmäinen Finnsteven tilaamista nostureista on jo tämän lehden ilmestyessä pystyssä ja kolme muuta lipuvat Vuosaareen pitkin kesää ja syksyä. Lisäksi Finnsteven kenttäalueet saavat pintaansa asfaltin. Vuosaaren ro-ro-kentät loppusuoralla Muutto edessä. Finnsteven omat rakennukset Vuosaaren satamassa valmistuvat hyvää vauhtia. Kuvassa finnsteveläisiä tutustumassa Vuosaaren terminaaleihin. Vuosaaren sataman ro-ro-liikenteeseen liittyviä suunnittelupalavereja pidetään kesällä tihentyvällä tahdilla. Suurimmat linjaukset on Finnstevessä tehty, mutta yksityiskohtia on hiottava ja käytännön asioita hoidettava. - Seuraavaksi odottelemme Vuosaaren ro-ro-kentille asfalttia sekä viivojen ja numeroiden maalausta, kertoo suunnittelupäällikkö Mikko Juuti Finnstevestä. STEVIS 17
Ajankohtais Palvelu pelaa lomakautenakin Helsingin Länsisatamaan uusia kenttäpaikkoja Satama ei lepää kesälläkään. - Olemme jakaneet lomakauden neljään osaan. Näin varmistamme, että kokeneita ammattilaisia on kesäkuukausinakin riittävästi. Lisäksi laivojen ahtauksessa on kymmenkunta kesätyöntekijää, Olli Pulli Helsingin Länsisatamasta toteaa. Myös Helsingin Sörnäisten roro-liikenteeseen erikoistuneessa satamassa on varauduttu alkaneeseen kesälomasesonkiin. - Jotta voimme taata aikatauluissa pysymisen ja hyvän asiakaspalvelutason, meillä on kesälomasijaisia, jotka ovat tuttuja jo viime kesältä ja osaavat tehtävänsä, kertoo suunnittelupäällikkö Mikko Juuti Finnstevessä. Liikennejärjestelyt Helsingin Länsisataman LV7-rampin läheisyydessä muuttuivat toukokuun alussa, kun Tallink aloitti liikennöinnin uudessa laituripaikasssa Superstar-aluksellaan. - Heidän asiakkaansa ovat omaksuneet uuden reitityksen oikein hyvin. Ohjeistuksista on selvästi ollut apua, eikä rekkojen ole tarvinnut harhailla, iloitsee Finnsteven tuotantopäällikkö Olli Pulli. Muuttuneiden liikennejärjestelyjen vuoksi Finnsteve menetti L7-terminaaliin meneville yksiköille tarkoitettuja kenttäpaikkoja. - Neuvottelimme tilanteesta Helsingin Sataman kanssa ja saimme yli 20 uutta paikkaa, Pulli kertoo. Suomen ulkomaankauppa on ollut laskusuunnassa. Finnsteven vientija tuontiterminaaleissa käsitellyn tavaran määrä näyttää kuitenkin pysyneen samoissa lukemissa kuin viime vuonna; tuontiterminaalissa nähtiin kesän kynnyksellä jopa hienoista nousua. - Meillä Länsisatamassa sahatavara on kasvattanut osuuttaan metsäteollisuuden viennistä. Tuonnissa taas perinteistä sesonkitavaraa kuten kiviä on tänä keväänä tuotu vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Finnsteven operoimien laivanostojen määrä oli huhtikuun lopussa noin kymmenen prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Lisää kurottajia Länsisataman konttivarikolle Finnsteven konttivarikolle Helsingin Länsisatamassa saadaan kesäkuussa kaksi uutta kurottajaa, joiden avulla voidaan edelleen nostaa palvelun tasoa. - Uusien työkoneiden toimintavarmuus on aina vanhoja koneita parempi. Nyt meillä on Lännessä yhteensä 12 kurottajaa, joista suurin osa siirretään aikanaan Vuosaareen, selvittää tuotantopäällikkö Kari Alhojoki, joka vastaa Finnsteven konttivarikko- Tiedonkulku tehostuu Helsingin Länsisataman konttiterminaalin poikkeustilanteisiin liittyvä viestintä paranee. Finnsteve on koonnut kuljetusliikkeiden ja kuljettajien yhteystietoja Länsistamasta lähetettäviä SMS-viestejä varten (Contacts for Mobile Information). palveluista. Työtahti Länsisataman varikolla on jatkunut normaalin kiivaana: ensimmäisen vuosikolmanneksen jälkeen oltiin hivenen edellä viime vuoden vastaavista luvuista. Kotkan Mussalossa varikkotoiminta on ollut jatkuvassa kasvussa, ja Turussakin. näkyy hienoista nousua edellisvuoteen verrattuna. Helsingin Sörnäisten sataman varikolla liikutaan viime vuoden luvuissa. 18 STEVIS
ta satamista Kotkassa vipinää Kotkan finnsteveläisille alkuvuosi on ollut mukavan kiireinen. Tammi-huhtikuussa laivaoperoinneissa koettiin 10 prosentin ja terminaalistuffauksissa yli 20 prosentin kasvu viime vuoden vastaavan ajanjakson lukuihin verrattuna. Mussalon B-laiturin jatkamisprojekti on käynnissä, mutta tilan ahtaudesta huolimatta finnsteveläiset ovat Kesätyöntekijät Turussa ensin koulun penkille Turussa ollaan iloisella mielellä, sillä katkolla ollut Turun ja Tukholman välinen junavaunuliikenne jatkuu ainakin vuoden 2009 loppuun asti. Turun finnsteveläisille se tietää töiden jatkumista normaaliin tapaan. - Myös autopuolella on hyvää kerrottavaa, sillä Turkuun tulevien uusien autojen määrä on kasvanut huo- pärjänneet yllättävän hyvin. - Asiakkaamme ovat noutaneet nopeasti kontit terminaalista, mikä on vauhdittanut konttien kiertoa ja auttanut meitä paljon. Olemme pärjänneet hyvin tilojen suhteen, mikä on ollut positiivinen yllätys, toteaa tuotantopäällikkö Ari Roponen Finnstevestä tyytyväisenä. mattavasti viime vuoteen verrattuna. Suurin osa autoista menee Venäjälle transitona, kertoo tuotantopäällikkö Erik Hacklin Finnstevestä. Traileriliikenteessä sen sijaan koettiin pieni notkahdus, joka johtui Travemünden sataman seisokeista. Suomen suveen Turussa on varauduttu palkkaamalla lähes 30 kesätyöntekijää. Suurin osa heistä on ollut Finnstevessä töissä aiempinakin kesinä, mutta siitä huolimatta kaikki saivat viikon koulutuksen ennen töihin ryhtymistä. Laivausehdot uudistuvat Suomen satamissa noudatettavat laivausehdot uudistuvat heinäkuun alussa. Vakiolaivausehdot 2008 noudattelevat pitkälle vuonna 1996 voimaan tulleita Vakiolaivausehtoja, mutta kaksi uutta ehtoa niissä on. - Nyt ehdoissa on kirjattu aiempaa selvemmin, miten Suomen satamissa käsitellään kontteja ja miten irtoperävaunuja, kertoo Vakiolaivausehtoja uudistaneen työryhmän puheenjohtaja Asko Räty Stora Ensosta. Finnsteve alkaa noudattaa uudistuneita laivausehtoja 1.7.2008. Uusien ehtojen käyttöönotosta ei aiheudu merkittävää muutosta Finnsteven kontti- ja trailerliikenteseen, toteaa yhtiön kehityspäällikkö Veli Takanen. Laivausehdot määrittelevät sekä lastinantajan ja rahdinkuljettajan välisiä että rahdinkuljettajan ja vastaanottajan välisiä vastuita ja kustannusten jakautumista. Ensimmäiset Vakiolaivausehdot syntyivät 1994, ja niiden taustalla oli tuolloin voimaan tullut pohjoismainen merilaki. Laivausehtoja täydennettiin 1996. Laivausehtojen laatijat edustavat monipuolisesti sataman eri toimijoita. Mukana ovat viejät ja tuojat, suomalaiset ja ulkomaiset varustamot, laivaagentit, satamaoperaattorit, satamat, meklarit, juristit, huolintatoimi, merivakuutus ja kuljetusten välittäjät. Vakiolaivausehtojen taustajärjestönä on Kansainvälisen Kauppakamarin Suomen-osasto eli ICC Finland. Vakiolaivausehdot 2008 on laadittu suomeksi ja käännetty englanniksi. Lisätietoja: www.icc.fi; Logistiikka-lehti 5/2008 Tässä uutisessa on käytetty lähteenä myös Logistiikka-lehdessä 4/2008 ilmestynyttä Asko Rädyn kirjoitusta Laivausehtomme uusiksi. STEVIS 19