Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 58/2007 vp Heikoimmassa asemassa olevien lasten aseman turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kuilu hyvin ja heikosti toimeentulevien lapsiperheiden välillä on kasvanut. Suuri osa lapsiperheistä voi hyvin, mutta toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on maassamme lähes 53 000, mikä on 22 prosenttia kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista. Näissä perheissä elää yli 100 000 lasta. Köyhimpien lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymiskehityksen vähentäminen on asetettu tavoitteeksi hallitusohjelmassa, ja sitä varten käynnistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Kuitenkaan hallitusohjelma ei lupaa heikoimmassa asemassa oleville lapsiperheille juurikaan mitään konkreettista. Luvatut lapsilisän korotukset koskevat vain yksinhuoltaperheiden sekä monilapsisten perheiden lapsia, mikä on vain noin 30 % kaikista lapsista maassamme. Kuitenkin juuri köyhimpien perheiden lasten osalta lapsilisän korotukset ovat merkityksettömiä, sillä ne samalla leikkaavat toimeentulotukea. Tarvitaankin erityisesti taloudellisia täsmätoimia näiden köyhimpien lapsiperheiden aseman parantamiseksi ja syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi. Tarvitaan lapsilisän korotusta, mutta mielestämme myös toimeentulotuen kehittämistä ottamaan huomioon lasten tarpeet nykyistä paremmin. Mahdollisuuksien tasa-arvo tulee turvata kaikille lapsille. Lasten taloudellisen hyvinvoinnin perusta ei voi olla harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa. Se asettaa lapsiperheet eriarvoiseen asemaan, sillä kunnissa mahdollisuudet harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämiseen vaihtelevat. Köyhimpien lapsiperheiden aseman turvaamiseksi olisikin nostettava lasten perusosan tasoa toimeentulotuessa tai muutettava toimeentulotukijärjestelmää siten, ettei lapsilisä tai osa lapsilisästä vähennä tuen tasoa määrittelemällä toimeentulotuki ns. etuoikeutetuksi tueksi. Tällöin taattaisiin paremmin juuri köyhimpien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että hallitusohjelmassa esitetyt lapsiperheille kohdennetut tuet eivät ota huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsiperheitä ja lisäävät siten heidän syrjäytymistään, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen köyhimmille lapsiperheille riittävän toimeentulon ja onko hallitus harkinnut toimeentulotukijärjestelmän kehittämistä siten, että se tukee paremmin näitä lapsiperheitä? Versio 2.0

Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2007 Satu Taiveaho /sd Anneli Kiljunen /sd Miapetra Kumpula-Natri /sd 2

Ministerin vastaus KK 58/2007 vp Satu Taiveaho /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Satu Taiveahon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 58/2007 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että hallitusohjelmassa esitetyt lapsiperheille kohdennetut tuet eivät ota huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsiperheitä ja lisäävät siten heidän syrjäytymistään, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen köyhimmille lapsiperheille riittävän toimeentulon ja onko hallitus harkinnut toimeentulotukijärjestelmän kehittämistä siten, että se tukee paremmin näitä lapsiperheitä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen, lasten aseman parantaminen sekä vanhemmuuden tukeminen on nostettu keskeisesti esille. Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla muun muassa lapsiperheiden taloudellista asemaa. Hallitusohjelman mukaisesti perhepoliittisia tulonsiirtoja kehitetään edelleen hallituskaudella. Niitä kohdennetaan erityisesti ryhmille, joilla selvitysten mukaan on ollut heikoin taloudellisen tilanteen kehitys 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tasoa nostetaan vuoden 2008 alusta lukien 10 eurolla kuukaudessa. Samoin tukea kohdennetaan perheen ja työn yhteensovittamisen parantamiseen niin työajan lyhentämiseen liittyvän taloudellisen tuen, päivähoidon palvelujärjestelmän kehittämisen kuin vanhempainvapaajärjestelmän kehittämisenkin kautta. Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairausvakuutuksen vähimmäistasoa korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta lukien. Lisäksi hallitus pyrkii toimillaan vahvistamaan perheiden kasvatusvastuun kantamista kuntien perhepalvelujärjestelmän kehittämisen avulla osana myös kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Palvelujärjestelmää kehitetään toimimaan yhteistyössä perheiden kokonaishyvinvoinnin tukemiseksi niin sanotun perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Samoin palvelujen kehittämisessä painopistettä lisätään lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden lisäämiseen sekä parisuhde- ja perheneuvonnan palvelujen ennalta ehkäisevän roolin vahvistamiseen. Vaikka lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen parantaa kaikkien lapsiperheiden hyvinvointia, syntyy aina erityinen hyöty vaikeimmassa asemassa oleville lapsiperheille. Yhteiskunnan eri toimintasektoreita koskevan laajemman lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvän strategian ja toimintaohjelman luomiseksi hallitus käynnistää erillisen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman. Hallituksen näkemyksen mukaan hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. 3

Ministerin vastaus Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, jota valmistelemaan asetetaan komitea. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan sekä työttömyysturvan uudistamista. Tukien saajan asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistuksen yhtenä kohderyhmänä tulevat olemaan myös lapsiperheet. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

Ministerns svar KK 58/2007 vp Satu Taiveaho /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 58/2007 rd undertecknat av Satu Taiveaho /sd m.fl.: Är regeringen medveten om att de stöd till barnfamiljerna som framförs i regeringsprogrammet inte beaktar de barnfamiljer som har det allra sämst ställt och att detta därför ökar utslagningen bland dem, vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att de fattigaste barnfamiljerna skall säkerställas en tillräcklig utkomst och har regeringen övervägt en utveckling av systemet med utkomststöd så att det på ett bättre sätt skall stödja dessa barnfamiljer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I programmet för statsminister Vanhanens II regering har som centrala angelägenheter lyfts fram tryggandet av barnfamiljernas välfärd, förbättrandet av barnens ställning och stödjandet av föräldraskapet. Regeringen binder sig till att minska illamåendet och risken för utslagning bland barn, unga och familjer. Barnfamiljernas fattigdom minskas och strävan är att ingripa i ojämlikhetsutvecklingen genom att förbättra bl.a. barnfamiljernas ekonomiska ställning. Under regeringsperioden kommer utvecklandet av de familjepolitiska inkomstöverföringarna att fortsätta i enlighet med regeringsprogrammet. Dessa riktas särskilt till de grupper vars ekonomiska ställning enligt utredningar utvecklats sämst på 1990-talet och under de första åren av 2000-talet. Nivån på barnbidragets ensamförsörjartillägg höjs från början av 2008 med 10 euro per månad. Stöd anvisas likaså för att förbättra samordningen av familj och arbete, vilket sker genom ekonomiskt stöd i anslutning till en förkortning av arbetstiden samt genom en utveckling av dagvårdens servicesystem och systemet med föräldraledighet. Miniminivån på moderskaps-, faderskaps- och föräldradagpenning samt sjukförsäkring höjs till arbetsmarknadsstödets nivå från början av 2009. Vidare strävar regeringen efter att stärka familjerna i att bära sitt fostringsansvar. Detta görs genom att kommunernas familjeservicesystem utvecklas, till en del även genom kommun- och servicestrukturreformen. Servicesystemet utvecklas så att det bidrar till att stödja familjernas välbefinnande som en helhet i enlighet med en s.k. verksamhetsmodell för familjservicecentralerna. I utvecklandet av tjänsterna läggs tyngdpunkten även på en ökning av utbudet av hemservice för barnfamiljerna samt på stärkandet av en förebyggande roll i par- och familjerådgivningstjänsterna. Även om en utveckling av servicesystemet för barnfamiljer förbättrar välbefinnandet i alla barnfamiljer, gagnas alltid de barnfamiljer på ett särskilt sätt som har den sämsta ställningen. I syfte att skapa en mer omfattande strategi och ett verksamhetsprogram som berör de olika verksamhetssektorerna i samhället och som gäller barns, ungas och familjers välbefinnande inleder regeringen ett särskilt politikprogram för barns, ungas och familjers välfärd. Regeringen anser att välmående barn och unga är den bästa åldersförsäkringen för ett åldrande Finland och att det lönar sig att investera i barns, ungas och familjers välfärd. Syftet med politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd är att förebygga och minska illamåendet och marginalise- 5

Ministerns svar ringen. De flesta riskfaktorer när det gäller tillväxt och utveckling kan upptäckas redan i den tidiga barndomen. Resurser inom olika sektorer anvisas till en sund och trygg utveckling av barn och unga samt till familjers välfärd. Regeringen inleder en reform av den sociala tryggheten och en kommitté tillsätts för att bereda reformen. Målet med reformen av den sociala tryggheten är att göra arbete mer sporrande, minska fattigdomen och garantera en tillräcklig nivå av grundtrygghet i alla livssituationer. I samband med reformen av den sociala tryggheten övervägs samtidigt en reform av beskattningen, grundtryggheten och utkomstskyddet för arbetslösa. Stödmottagarnas ställning förbättras genom att systemet görs enklare och tydligare. I reformen kommer en av målgrupperna att vara barnfamiljerna. Helsingfors den 28 maj 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 6