FIRI-raporttilomakkeen täyttöohje 5.4.2017 Suomen Akatemia: Tutkimusinfrastruktuurirahoituksen raporttilomakkeen täyttöohje Tutkimusinfrastruktuuriraportin kohteena on se tutkimusinfrastruktuurin hakemuksessa ja toimintasuunnitelmassa kuvattu hanke, jolle Akatemia on myöntänyt rahoitusta. Raporttilomake on jäsennelty siten, että alussa raportoidaan hankkeen toteutukseen liittyvät asiat (ml. resurssit), sen jälkeen tuotokset (esim. julkaisut, aineistot) ja viimeisenä tulokset ja vaikutukset. Eri kohdissa (henkilöstö, vierailut, julkaisut, tulokset) kysyttävien tietojen valinnassa tulee painottaa infrastruktuurin toimintaa, josta on hyötyä etenkin suomalaiselle tieteelle. Esimerkki 1: Suomessa työskentelevän tutkijan julkaisu tai muu tuotos, jossa on käytetty Suomessa toimivan infrastruktuuriverkoston palvelua. Tämä käytetty palvelu voi sijaita myös ulkomailla. Esimerkki 2: ulkomaalaisen tutkijan julkaisu tai muu tuotos, jos hän on käyttänyt Suomessa sijaitsevan infrastruktuurin palvelua. 1. Henkilötiedot / CV Vastuullisen johtajan henkilötiedot tuodaan järjestelmästä. Johtaja voi päivittää tietojaan tarpeen mukaan. 2. Tutkimusinfrastruktuurin perustiedot Perustiedot tuodaan Akatemian rahoituspäätöksestä. Avainsanoja ja tieteenaloja voi päivittää, mikäli se on tarpeen. Merkitse tieteenalat tärkeysjärjestyksessä. 3. Tutkimusinfrastruktuurin julkinen kuvaus Laadi yleistajuinen kuvaus infrastruktuurin tavoitteista ja toiminnasta kotimaisella (suomi tai ruotsi) ja englannin kielellä. Yleistajuinen kuvaus on luettavissa sellaisenaan Akatemian verkkosivuilla ja Akatemia voi hyödyntää sitä viestinnässään. 4. Tutkimusinfrastruktuurin toiminta Kuvaa infrastruktuurin toiminta ja sen tarjoamat palvelut. 5. Tutkimusinfrastruktuurin henkilöstö Infrastruktuurin henkilöstöä koskevat tiedot sisältyvät raporttiin, jotta raportin lukijalle muodostuisi kokonaiskuva infrastruktuurin toiminnasta. Rahoituksen käyttöä koskeva virallinen raportti muodostuu Akatemialle toimitetuista maksatuspyynnöistä. Tässä kohdassa syötetään järjestelmään tiedot myös sellaisista infrastruktuuriin liittyvistä vierailijoista, joille ei ole maksettu palkkaa Akatemian rahoituksesta. Tietoja käytetään myöhemmin kohdassa Vierailut.
Akatemian rahoituksella työskennelleitä henkilöitä koskevat esitäytetyt tiedot on tuotu raporttilomakkeelle varainkäytön raporteista automaattisesti. Tiedot perustuvat infrastruktuurin suorituspaikan Akatemialle ilmoittamiin tietoihin, eikä näiden henkilötyökuukausia tarvitse tarkistaa tai korjata. Samaa henkilöä koskevat rivit tulee yhdistää esimerkiksi silloin, jos henkilö löytyy samassa tutkijanuran vaiheessa useamman kerran (syynä voi olla esim. virhe nimen oikeinkirjoituksessa). Rahoitus muualta kuin tästä hankkeesta -kohdassa syötetään järjestelmään sellaiset hankkeeseen liittyvät vierailijat, joille ei ole maksettu palkkaa Akatemian rahoituksesta. Tietoja käytetään kohdassa Vierailut. Tutkijanuran vaiheina käytetään opetus- ja kulttuuriministeriön neliportaisen luokituksen mukaista jaottelua, johon on lisätty luokka avustava henkilöstö / muu. Henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet yliopistollista perustutkintoa (so. opiskelijat) merkitään avustaviksi henkilöiksi, riippumatta suorituspaikassa käytetystä tehtävänimikkeestä. Esimerkiksi vierailijoiden tai ei-akateemisten asiantuntijoiden (esim. tutkimuskoordinaattori tai vastaava) osalta luokitusta voi tulkita esimerkiksi suhteessa henkilön asemaan hankkeessa. Tutkimusala ja ORCID-tunniste eivät ole pakollisia tietoja. ORCID-tunnisteesta löytyy lisätietoa verkosta: http://tutkijatunniste.fi. Tutkijanuran luokitus: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageid=62049891#yo3.1.yliopistojenhenkilöstötiedonker uu-3.1.1.17tutkijanuravaihetaituntiopettajuus 6. Tutkimusinfrastruktuurin käyttäjät Kirjaa, paljonko infrastruktuurilla on vuosittain käyttäjiä (erilaisia käyttäjiä yhteensä). Käyttäjillä tarkoitetaan henkilöitä. Ilmoita tiedot infrastruktuurin käyttäjien suorittamista tutkinnoista (viimeisin). 7. Tutkimusinfrastruktuurin rahoitus Akatemian rahoitusosuutta koskevat tiedot perustuvat Akatemian rahoituspäätökseen ja maksatustietoihin. Ne tulevat järjestelmästä automaattisesti, eikä niitä tarvitse tarkastaa tai korjata. Muiden rahoittajatahojen osuudet merkitään, jotta raportin lukijalle muodostuisi käsitys infrastruktuurin rahoituspohjan laajuudesta ja kestävyydestä. Ilmoita vain rahoitus, joka on saatu vuoden 2013 aikana tai sen jälkeen. Oman organisaation osalta tässä ilmoitetaan vain rahoitus, joka on saatu infrastruktuuriin Akatemian rahoittaman hankkeen omakustannusosuuden lisäksi. 8. Tutkimusinfrastruktuuriyhteistyö ja vuorovaikutus Yhteistyöllä tarkoitetaan vuorovaikutteista toimintaa, joka edistää infrastruktuuritoimintaa ja tehtävää tutkimusta. Yhteistyökumppani (collaborator) voi myös itse tehdä aiheeseen liittyvää tutkimusta ja yhteistyökumppani voidaan ajatella infrastruktuuritoiminnan laajennuksena. Kyseinen kumppani ei kuitenkaan saa Akatemian rahoitusta raportoitavasta infrastruktuurista (ei siis ole esim. saman infrastruktuurikonsortion osapuoli). Uusi yhteistyökumppani on kumppani, jonka kanssa yhteistyö on aloitettu vuoden 2013 aikana tai sen jälkeen. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa jaetaan tietoa ja näkemyksiä esimerkiksi infrastruktuurin toiminnasta ja mahdollisuuksista. Toinen osapuoli voi olla esim. sidosryhmä (stakeholder), jolla on
kiinnostus infrastruktuurin toimintaan, mutta ei infrastruktuurin käytön edellyttämää osaamista tai resursseja. Vuorovaikutus voi sisältää myös viestinnällisen toiminnan. Lisätiedoissa voit täsmentää vastaustasi esimerkiksi nimeämällä toimijan/toimijat tai kuvaamalla vuorovaikutuksen sisältöä. 9. Vierailut Tässä osiossa raportoidaan tutkimusinfrastruktuurissa työskennelleen henkilöstön liikkuvuus sekä kotimaassa että ulkomaille vuodesta 2013 lähtien. Liikkuvuudella tarkoitetaan esim. koulutusmatkoja ja / tai muuta osaamisen kehittämiseen liittyvää. Lyhytaikaisilla vierailuilla tarkoitetaan vierailuja, joiden kesto on vähintään 1 vk (5 työpäivää), mutta alle 1kk. Kaikki saman henkilön samaan kohteeseen tekemät lyhyet vierailut kirjataan yhdelle riville. Vierailujen yhteenlaskettu kesto ilmoitetaan päivinä, viikonloput ja pyhäpäivät mukaan lukien. Pitkäaikaisilla vierailuilla tarkoitetaan yksittäisiä vierailuja, joiden yhtäjaksoinen kesto on vähintään 1 kk (kalenterikuukautta). Jokainen vierailu merkitään omalle rivilleen. 10. Tutkimusinfrastruktuurin avoimuus Infrastruktuurin käytön avoimuutta koskien: - Valitse valikosta kaikki sopivat kohdat, jotka kuvaavat infrastruktuurin tutkimustoimintaa koskevaa käyttöpolitiikkaa. - Valitse valikosta kaikki sopivat kohdat, jotka kuvaavat, mihin infrastruktuurin tuottama data tallennetaan. Infrastruktuurissa käytetyn ja luodun aineiston hallintaa koskien: - Selvitä, miten aineisto on säilytetty ja suojattu, miten sen myöhempi käyttö on mahdollistettu tai mahdollistetaan ja miten se avataan muiden käyttöön. Selvitä aineiston omistus- ja käyttöoikeudet. - Valitse valikosta kaikki sopivat kohdat, jotka kuvaavat infrastruktuurin tutkimustulosten avointa saatavuutta. - Ilmoita avoimesti saatavavilla olevan aineiston säilytyspaikka. 11. Julkaisut 2013-2017 Ilmoita infrastruktuurin palveluiden käyttöön liittyvät julkaisut vuosilta 2013 2017. Jos mahdollista, listaa vain ne julkaisut, jotka liittyvät suomalaiseen noodiin ja/tai ovat Suomessa toimivien tutkijoiden julkaisuja, joissa on hyödynnetty ulkomailla sijaitsevaa palvelua. Tutkimuksen tuloksista tuotetut julkaisut ovat yksi infrastruktuurin tuotos. Julkaisuista seurataan esimerkiksi niiden määrää julkaisutyypeittäin. Aineistoa hyödynnetään myös tutkimuksen tieteellisen vaikuttavuuden arviointiin analysoimalla julkaisujen keräämiä viittauksia bibliometrisin menetelmin. Akatemian järjestelmästä on pääsy opetus- ja kulttuuriministeriön VIRTA-palveluun, josta voit poimia raportille hankkeeseen liittyvät julkaisut. Mikäli julkaisu ei löydy VIRTA-palvelussa, syötä tiedot käsin. Julkaisutietoja luetaan myös koneellisesti, joten on tärkeää, että myös käsin syötetyt tiedot ovat pyydetyssä muodossa. Raporttiin hyväksytään kaikki OKM:n ohjeistuksen mukaiset julkaisutyypit ja -lajit. OKM:n ohjeistukset löytyvät verkosta: http://tiedonkeruu.fi -> "Tiedonkeruun käsikirjat" -> "Julkaisutiedonkeruun tutkijaohjeistukset".
Raporttiin hyväksytään ainoastaan julkaisut, jotka ovat ilmestyneet (julkaistu) raportointihetkellä. 12. Aineettomat oikeudet 2013 2017 Ilmoita infrastruktuurin tuotoksina syntyneet patentit, patenttihakemukset, työnantajalle tehdyt keksintöilmoitukset, kaunokirjalliset, kirjalliset tai taiteelliset teokset, mallisuojat ja vastaavat rekisteröitävät aineettomat oikeudet rekisteröintivuosittain vuosilta 2013 2017. 13. Uudet kehitetyt teknologiat Listaa tutkimusinfrastruktuurin piirissä kehitetyt uudet teknologiat. 14. Tutkimusinfrastruktuurin vaikutus ja vaikuttavuus Kuvaa infrastruktuurin tiedeyhteisössä tai sen ulkopuolella ilmentyviä vaikutuksia ja sen mahdollista laajempaa, tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvaa vaikuttavuutta. Vaikutuksella tarkoitetaan seurausta, jolla on suora, välitön ja osoitettavissa oleva yhteys infrastruktuuriin. Vaikutukset voidaan mahdollisesti tunnistaa jo infrastruktuurin suunnittelu- tai rakennusaikana. Ne voivat olla seurausta toiminnan kehittämisessä tai toteuttamisessa syntyneen tiedon ja / tai osaamisen hyödyntämisestä tai tutkimustyöstä itsestään (toiminta). Vaikuttavuudella tarkoitetaan seurausta, jolla on usein epäsuorien tapahtumaketjujen kautta ja usein vasta pidemmän ajan kuluessa ilmenevä yhteys infrastruktuuriin. Tutkimusinfrastruktuurin laajempaa vaikuttavuutta kartoitetaan raportissa viidestä näkökulmasta: 1. julkiset palvelut ja yhteiskunnan toiminta 2. maailmankuva, kulttuuri ja inhimillinen ymmärrys 3. talous ja elinkeinoelämä 4. terveys ja hyvinvointi 5. ympäristö ja luonnonvarat Raportin jättäjä voi arvioida infrastruktuurin vaikutukset ja vaikuttavuuden kehikkoon valitsemallaan tavalla, kaikkia kohtia ei ole tarpeen täyttää. Akatemia ei pyri ohjaamaan tutkimusinfrastruktuuria kohti tietynlaista vaikuttavuutta eikä aseta erilaisia vaikutuksia arvojärjestykseen. Alla on lueteltu esimerkkejä asioista ja asiakokonaisuuksista, joihin infrastruktuurilla voi olla vaikutuksia. Luettelon ei ole tarkoitus olla kattava, vaan kuvaava ja suuntaa antava. Akatemian ohjeistus tutkimuksen vaikuttavuuden näkökulmista on kokonaisuudessaan, perusteluineen ja asiakokonaisuuksiin liittyvine esimerkkeineen luettavissa tästä. 1. Julkiset palvelut ja yhteiskunnan toiminta - Vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon, lainsäädäntöön, sopimuksiin tai muuhun sääntelyyn - Vaikutukset koulutukseen, kasvatukseen tai muuhun sivistystyöhön - Vaikutukset muiden julkisten palvelujen toteutukseen (esim. hoiva, turvallisuus, liikenne, kulttuuripalvelut) - Vaikutukset julkisen keskustelun ja osallistumisen edellytyksiin tai julkisen sektorin toimintaan. 2. Maailmankuva, kulttuuri ja inhimillinen ymmärrys - Vaikutukset kansalaisten tiedollisiin, taidollisiin ja toiminnallisiin valmiuksiin - Vaikutukset teknologian hyödynnettävyyteen ja käyttöarvoon
- Vaikutukset inhimillisiin yhteisöihin ja kollektiivisiin kyvykkyyksiin - Vaikutukset kulttuuriseen ymmärrykseen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun. 3. Talous ja elinkeinoelämä - Yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden toiminta- tai kilpailukyvyn vahvistuminen - Työllistymismahdollisuuksien tai asiantuntijatyön lisääntyminen - Julkisen talouden tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden tai kestävyyden parantuminen - Taloudellisen toimintaympäristön tai rakenteiden uudistuminen. 4. Terveys ja hyvinvointi - Vaikutukset fyysiseen terveyteen, sairastavuuteen tai kuolleisuuteen - Vaikutukset mielenterveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin tai elämänlaatuun - Terveydenhuollon ja julkisten terveyspalvelujen toiminnan parantuminen - Terveysriskien hallinta ja ennaltaehkäisy. 5. Ympäristö ja luonnonvarat - Vaikutukset ympäristön tilaan, kuormitukseen ja seurantaan - Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön, luonnonsuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemien toimintaan - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin - Vaikutukset toiminnan sopeuttamiseen ympäristöön ja sen muutoksiin.