JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSSTRATEGIA 2007 2011 Hyväksytty hallituksessa 13/12/2006 Jyväskylän yliopisto on laaja alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, minkä tuloksena yliopisto yltää myös huippusaavutuksiin. Jyväskylän yliopiston painoalat ovat luonnontieteet, ihmistieteet, liikunta ja terveys sekä opettajankoulutus. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Laatu ja sen jatkuva kehittäminen tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä on keskeinen menestystekijä. Jyväskylän yliopisto noudattaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita. Menestyäkseen entistäkin paremmin kovenevassa globaalissa kilpailuympäristössä Jyväskylän yliopisto ottaa tutkimustoiminnassa huomioon nykyiset vahvuusalueet ja ennakoitavissa olevat muutostarpeet. Suomen menestyminen perustuu tulevaisuudessakin väestön korkeaan koulutus ja osaamistasoon. Sen säilyttäminen edellyttää tutkimukselta ja koulutukselta kansainvälistä huippulaatua. Uusi teknologia vaikuttaa yhä enemmän ihmisen koko elinkaareen, joten luonnontieteiden ja tieto ja viestintätekniikan perustutkimus on ensiarvoisen tärkeää. Ihmisen toimintaan ja elämänkulkuun sekä eri väestöryhmien liikuntaan ja terveyteen kohdistuva tutkimus luo edellytyksiä kulttuurisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiselle. Huippututkimuksen tulosten sujuva siirtäminen yhteiskunnan käyttöön edellyttää, että liiketoimintaosaamiseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kansalliset, kuten tiede ja teknologianeuvoston strategista huippuosaamista koskevat linjaukset, tukevat yliopiston omia valintoja. TAVOITTEET Tavoite 1. Asema tiedeyhteisössä Yliopiston tavoitteena on olla yksi Suomen johtavista tiedeyliopistoista ja kärkialoilla kansainvälisesti merkittävä. Tämän saavuttamiseksi asetetaan seuraavat erityistavoitteet: 1) Yliopistolla on kansainvälisesti johtavilla aloilla Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksikköjä ja akatemiaprofessuureja. 2) Yliopisto lisää merkittävästi osallistumistaan EU:n rahoittamaan tutkimukseen ja kasvattaa siten rooliaan ja näkyvyyttään eurooppalaisella tutkimusalueella. 1
3) Yliopisto lisää merkittävästi osuuttaan myös muiden kansainvälisesti rahoitettujen tutkimusohjelmien toteuttamisessa. 4) Tutkimustulokset julkaistaan sellaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä ja julkaisuissa, joilla on laajaa kansallista tai kansainvälistä näkyvyyttä. 5) Yliopisto on kilpailukykyinen kansainvälisten huippututkijoiden rekrytoinnissa. Tavoite 2. Tieteelliset läpimurrot Tavoitteena on tukea tieteellistä erinomaisuutta, edesauttaa tieteellisten läpimurtojen syntymistä ja tehdä tutkimusta tieteiden välisillä rajapinnoilla. Erityisiksi tavoitteiksi asetetaan seuraavaa: 1) Yliopistolla on Euroopan tiedeneuvoston (ERC) ja muiden kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden tukemia huippuryhmiä. 2) Yliopiston tutkijat tai tutkimusryhmät saavat kansainvälisiä palkintoja. 3) Tutkimustyön tuloksena syntyy kansainvälisillä markkinoilla hyödynnettävissä olevia innovaatioita. Tavoite 3. Strategiset kumppanuudet Yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa solmimiensa strategisten kumppanuuksien avulla yliopisto on mukana luomassa kansallisia ja kansainvälisiä osaamisklustereita ja laadukkaita innovaatioympäristöjä. Erityisesti 1) Yliopisto on merkittävä toimija kansallisissa huippuosaamisen keskittymissä. 2) Tutkimukseen keskittyviä kansainvälisiä sopimuksia tehdään vain laadukkaiden yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. 3) Yhteistyötä lisätään eurooppalaisten kumppaneiden lisäksi erityisesti yhdysvaltalaisten ja enenevästi myös japanilaisten, kiinalaisten ja intialaisten kumppaneiden kanssa. Tavoite 4. Yhteiskunnallinen vastuu Jyväskylän yliopisto kantaa omalta osaltaan yhteiskunnallista vastuuta kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisestä. Yliopisto osallistuu asiantuntemuksellaan erityisesti seuraavien globaalien kysymysten ratkaisemiseen: 1) Ilmakehän ja ilmaston muutosten seuraamukset ja energiakysymykset 2) Taloudellinen integraatio 3) Väestön ikääntyminen 4) Informaatioteknologiaa hyödyntävän yhteiskunnan tasapainoinen kehittyminen 5) Koulutustaso 2
KEINOT Vahvuusalueet ja profilointi Vuonna 2006 julkaistujen tutkimuksen kokonaisarvioinnin tulosten perusteella yliopisto on määritellyt painoalansa, tutkimukselliset ja teknologiset vahvuutensa sekä monitieteiset osaamiskeskittymänsä. Laitokset ja tiedekunnat ovat tunnistaneet tutkimusstrategioissaan omat vahvuutensa ja esittäneet keinot strategiansa toteuttamiseksi. Tiedeneuvosto ohjaa tiede ja tutkimuspoliittisin suosituksin laitoksia strategiatyössä. Yliopiston ja tiedekuntien johto tukee laitoksia vahvuusaluepolitiikan toteuttamisessa vuosittaisten tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. Tällöin varmistetaan myös yliopiston, tiedekuntien ja erillislaitosten strategioiden yhteensopivuus. Hallintovirasto ja erityisesti tutkimuspalveluyksikkö huolehtivat siitä, että laitoksilla on käytössään sellainen tutkimus ja rahoituspoliittisia linjauksia koskeva tietopohja, joka auttaa laitoksia tutkimuksen kehittämisessä. Henkiset voimavarat ja kriittinen massa Koska korkeatasoisista osaajista kilpaillaan globaaleilla markkinoilla, yliopisto tehostaa aktiivista rekrytointipolitiikkaansa sekä täyttää professuurinsa ja tutkijatohtorin virkansa pääsääntöisesti kansainvälisen haun kautta. Kielipoliittiseen ohjelmaansa tukeutuen yliopisto vastaa henkilöstön kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin ottaen kuitenkin huomioon myös sivistysyliopiston perinteen suomen kielen aseman vaalimisessa. Vapautuvat professuurit kohdennetaan etupäässä tutkimuksen vahvuusalueille pitäen kuitenkin huolta siitä, ettei virkoja määritellä liian kapea alaisiksi. Yliopisto kehittää virkarakennettaan siten, että se tukee entistä paremmin tutkimusta. Edistääkseen tutkijanuralle siirtymistä ja ulkomaisten tutkijoiden rekrytointia yliopisto perustaa tutkijatohtorin virkoja. Tohtorikoulutettavat ovat tutkimustyössä merkittävä voimavara. Hallituksen hyväksymien tohtorikoulutettavien valintakriteereiden toteutumista seurataan. Laitoskokoa kasvatetaan yhdistämällä pieniä laitoksia. 3
Kansainvälinen vetovoima ja vaikuttavuus Kansainvälisen vetovoiman perustana ovat tunnetut tutkijat, laadukas tutkimusympäristö ja kiinnostavat tutkimuskohteet. Yliopisto kehittää aktiivisesti vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Yliopisto suosittelee kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi seuraavia toimia: 1) Tiedekunnat nimeävät omissa tutkimusstrategioissaan tieteenaloittain kansainvälisesti merkittävimmät tieteelliset lehdet tai muut tieteenalalle ominaiset kansainväliset julkaisufoorumit, joissa tieteelliset tulokset suositellaan julkaistaviksi. 2) Uusista merkittävistä tuloksista kerrotaan kansainvälisissä konferensseissa. 3) Yliopiston asiantuntijat osallistuvat laajasti globaaliin keskusteluun ja toimivat merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. 4) Vaikuttavuuden seuraamiseksi kehitetään tiedebarometri. Tutkimuksen infrastruktuuri Yliopisto huolehtii siitä, että sen tutkimusinfrastruktuuri pidetään toimivana ja ajanmukaisesti varustettuna. Erityisesti huolehditaan siitä, että 1) monitieteiset laboratoriot Agorassa, Nano Science Centerissä ja Vivecassa pidetään ajantasaisina, 2) kiihdytinlaboratorio on vastaisuudessakin EU:n osittain rahoittama iso tutkimusinfrastruktuuri, 3) yliopiston vastuulla olevat yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavat yksiköt säilyttävät valtakunnallisen asemansa (mm. kiihdytinlaboratorio, koulutuksen tutkimuslaitos ja soveltavan kielentutkimuksen keskus), 4) ihmistieteiden metodikeskus kehittyy ihmistieteiden tutkimusmenetelmien merkittäväksi osaajaksi ja tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta, 5) kansallista infrastruktuuriohjelmaa ja EU:n 7PO:n infrastruktuuriohjelmaa sekä yritysrahoitusta hyödynnetään tieteellisten laitteistojen, tietokantojen ja muiden tutkimusta tukevien infrastruktuurien rakentamisessa ja ylläpidossa, 6) kirjaston tietoaineistot ovat ajantasaisia, tiedeviestintä laadukasta ja tieteellisen laskennan välineet ja tietohallinto kaikin puolin toimivia. Tutkimusrahoitus ja tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen rahoituspohjaa monipuolistetaan ja laadulla kilpaillun rahoituksen määrää lisätään. Erityisesti kiinnitetään huomiota perusrahoituksen riittävyyden turvaamiseen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Yliopisto osoittaa erillistä rahoitusta isojen koordinoitujen kansainvälisten hankkeiden valmisteluun. Tekes rahoitusta ja yritysrahoitusta lisätään myös niillä tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet 4
tämän rahoituksen piiriin. Tiedeneuvosto ja tutkimuspalvelut järjestävät rahoitushakemusten laatimisen avuksi tukipalveluja, ja yhteyksiä rahoitusorganisaatioihin vahvistetaan. Laadukas tutkimus ja kasvava ulkopuolinen tutkimusrahoitus edellyttävät osaavaa johtamista ja laadukkaita tukipalveluja. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat ammattimaisen tutkimusjohtamisen edellytysten parantaminen sekä laadukkaiden tutkimuksen ja projektihallinnon tukipalvelujen kehittäminen. Tieteellisen vaikuttavuuden lisääminen kumppanuuden kautta Laatimiensa toimintasuunnitelmien pohjalta yliopisto tehostaa yhteistyötään omaa tutkimusprofiilia täydentävien sektoritutkimuslaitosten ja T&K intensiivisten yritysten kanssa. Yliopisto osallistuu aktiivisena tutkimusstrategian luojana ja toteuttajana strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi 1) Valitaan laitosten ja tutkimusryhmien merkittävimmät ja tiedeyhteisöjen yleisesti arvostamat yhteistyökumppanit. 2) Valikoitujen kumppaneiden kanssa käynnistetään sopimuspohjaista yhteistyötä mm. tohtorikoulutuksessa ja tutkijatohtorivaihdossa. 3) Yliopisto osallistuu perustettavan Euroopan teknologiainstituutin (EIT) toimintaan teknologiaprofiilinsa mukaisesti. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus Osana yhteiskunnallista palvelutehtävää yliopisto huolehtii siitä, että tuotettu tutkimustieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot saatetaan yhteiskunnan hyödynnettäviksi. Tutkimustuloksien hyödyntämisessä tiedeyhteisön käytössä on tehokkaat innovaatiotoiminnan tukipalvelut ja laadukas välittäjäorganisaatioiden verkosto. MITTARIT Strategian toteutumista mitataan erityisesti tutkimuksen laadun, kansainvälisen vaikuttavuuden ja verkottumisen näkökulmasta. Mittareilla seurataan kehitystrendejä ja prosentuaalisia muutoksia. Lähtötasona on vuosi 2006. Kehitystä seurataan sekä yliopistotasolla että tieteenalakohtaisesti. Tärkeimmät mittarit ovat 1) Suomen Akatemian, ERC:n, pohjoismaisen ministerineuvoston ja vastaavien nimeämät huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit, 2) tieteellisten artikkeleiden ja muiden tieteellisten julkaisujen kokonaismäärän kehitys, 3) kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrän kehitys (Lähde: ISI Web of Science), 5
4) laadulla kilpailtu, erityisesti Suomen Akatemian, Tekesin, EU:n ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus, 5) koordinoidut EU:n rahoittamat tutkimushankkeet, 6) kansainvälisen haun kautta rekrytoidut ulkomaiset professorit ja tutkijat, 7) tieteiden rajapinnoilla syntyneet innovaatiot ja/tai yhteisjulkaisut, 8) tieteellisissä konferensseissa pidetyt kutsutut esitelmät, 9) järjestetyt tieteelliset konferenssit, 10) sektoritutkimuslaitosten kanssa perustetut yhteisvirat tai muut yhteiset resurssit, 11) kansainväliset tutkimusyhteistyöhön ja tutkijakoulutukseen fokusoidut yhteistyösopimukset. ARVIOINTI Strategia on rakennettu vuosille 2007 2011. Toteutumista seurataan vuosittain TTSkierroksen yhteydessä käyttäen tässä strategiassa esitettyjä mittareita. Tutkimuksen laatu kansainvälisessä kontekstissa arvioidaan toteuttamalla vuonna 2010 vertaisarviointiin perustuva tutkimuksen kokonaisarviointi. 6